Kirjoitan tällä kertaa ylpeydestä, jota esiintyy uskovien sekä jumalattomien keskuudessa. En tässä lähde tätä asiaa määrittelemään kovinkaan laajasti, vaan tuon esille sellaisen lyhyen otoksen ylpeydestä. Tutki ja koettele kirjoitukseni Jumalan sanan totuuden kautta rukouksen kera.

Minä olen tehnyt havaintoja ylpeydestä, joka esiintyy uskovien keskuudessa, joista eräs liittyy haluun olla aina oikeassa. Tällainen uskova luulee ja uskottelee itselleen ettei hän ole koskaan ollut väärässä tai tosi harvoin ja ehkä silloinkin on ollut kyseessä vain väärinkäsitys, vaikka totuus on se, että uskova on ollut ihan oikeasti väärässä, mutta ei myönnä sitä ja sen takia pitää asiaa väärinkäsityksenä, ettei hänen tarvitsisi tehdä parannusta.

On myös sellaisia uskovia, jotka halveksuvat maailmanviisautta sekä akateemista koulutusta. He ovat ylpeitä, koska he pitävät itseään parempina ja jalompina uskovina perustaen uskonsa vain Raamatun totuuteen, jota he eivät kuitenkaan kykene ymmärtämään ihan oikein, koska ylpeä sydän ei voi ymmärtää oikealla tavalla Jumalan sanaa, sillä ylpeys on synnin työkalu, ei hengellisen ihmisen rakennusaine.

Uskon rakennusaine on Pyhä Henki ja Jumalan sanan totuus, jota voidaan operoida vain lapsenomaisen uskon kautta, joka tarkoittaa sitä, että uskova pyrkii kasvamaan ja ojentautumaan uskossa Pyhässä Hengessä Jumalan sanan totuuden mukaisesti. Akateemisella koulutuksella ei ole mitään arvoa Raamatullisen uskon kanssa ja niiden tulee elää omaa elämäänsä omassa ympäristössään. Terveessä uskossa oleva ihminen ymmärtää kuitenkin akateemisen koulutuksen ja sen kautta tehtävän käytännön työn tärkeyden. Esim. hammaslääkärin hammashoito sekä lääkärin tekemä leikkaus sairauden hoidossa ovat hyödyllisiä ihmisille. Ne eivät tule uskon alueelle, eli ne eivät pyri vaikuttamaan ihmisen mieleen vääristäen Jumalan sanan opetusta, vaan pysyvät ihmisen fyysisen terveyden hoitamisen alueella.

Akateemisuus ei ole automaatti ihmisen ylpeydelle, mutta elämäni aikana olen tavannut paljon akateemisesti koulutettuja jumalattomia, jotka ovat ylpeitä omatessaan tiettyä akateemista viisautta. Olen myös nähnyt kuinka jotkut Herraan Jeesukseen uskovat ihmiset ovat ylpistyneet akateemisesta viisaudesta ja pyrkivät ylpeydessään ihmisviisauden kautta ymmärtämään Jumalan sanan opetusta, joka ei kuitenkaan avaudu ihmisviisauden kautta.

Olen myös nähnyt sellaisia akateemisesti korkeasti koulutettuja Herraan Jeesukseen uskovia ihmisiä, jotka eivät ole ylpistyneet akateemisen viisautensa takia. He ovat ymmärtäneet, että ihmisviisauden kautta ei voi ymmärtää Jumalan sanan ilmoitusta, koska Jumalan sana on syntynyt Jumalan Hengen kautta, niin se voi avautua vain Jumalan Hengen antaman ymmärryksen kautta.

Ylpeys on sydämen tila, mutta ylpeys ei synny itsestään, vaan sen laukaisee tietyt tekijät, joista hyvin yleisiä ovat itsensä pitäminen muita parempana sekä se, että kun omaa tietyn korkean koulutuksen tai muuten tietää jostakin asiasta paljon tai sitten luulee tietävänsä, vaikka ei tiedäkään, niin silloin on vaara ylpistyä.

Myös uskova voi olla ylpeä luullessaan tietävänsä paljon Raamatusta. Ylpeän uskovan tuntomerkki on haluttomuus tehdä parannusta sekä syyttää muita, jonka tarkoitus on vetää huomio pois omasta itsestä ja omista synneistä. Toki ylpeä uskova ei usko edes elävänsä synnissä tai ainakaan olevansa väärässä.

Yksi tällainen uskovan sydämessä asuva ylpeys on sellaista, että hän on vain Jumalan opettama, eikä hänellä ole minkäänlaista akateemista tai teologista koulutusta, sillä hän perustaa uskonsa vain lapsenomaisesti yksin Raamatun totuuteen. Tällainen uskova on helppo tunnistaa, sillä hän ei halua tehdä parannusta asioista missä on väärässä tai parannuksen tekeminen tehdään myöhemmin, eli silloin kun asian välitön korjaaminen (kun se olisi pitänyt tehdä) on mennyt jo aikoja sitten ohitse, niin uskova voi korjata asioita paljon myöhemmin.

Tämä on ns. kasvojenpesu operaatio sekä ettei menetä kasvojaan operaatio, niin siksi hän korjaa asioita hiljaisesti kenenkään huomaamatta, ettei vain tarvitse sanoa tai tunnustaa olleensa väärässä.

Sekin on totta, että ihminen voi syyttää muita ylpeydestä olemalla itse äärimmäisen ylpeä.

Olen käynyt keskusteluja monenlaisten ihmisten kanssa, jotka ovat ylpeitä. Otan esimerkiksi muutamat keskustelut juutalaisten rabbien kanssa. Kun on tullut esille, että Jes 7:14 opettaa Pojan syntymästä, joka on Jumala meidän kanssamme (Immanuel), joka syntyy neitseestä, niin monet juutalaiset rabbit ovat sanoneet minulle, että Jes 7:14 oleva hepreankielen almah sana ei tarkoita neitsyttä, vaan nuorta neitoa.

Tämän todisteeksi he tuovat esille sanakirjoista kuinka sanakirjat sanovat sen tarkoittavan nuorta neitoa ei neitsyttä ja että juutalaiset rabbit ja jumaluusoppineet tietävät sen sanan oikean merkityksen.

Totuus ja fakta on kuitenkin se, että almah sana tarkoittaa nuorta neitoa, joka on neitsyt. Juutalaiset ovat kääntäneet hepreasta kreikankieleen Septuaginta VT:n, joka käännettiin noin 300-200 ennen Jeesuksen syntymää. Jes 7:17 on Septuagintassa sana parthenos, joka tarkoittaa neitsyttä.

Silloin kun he eivät tietäneet vielä mitään Jeesuksesta, niin he uskoivat sanan almah tarkoittavan neitsyttä, mutta Jeesuksen syntymän jälkeen he ovat vaihtaneet sanan alkuperäisen merkityksen toiseksi, että he saisivat pitää kiinni valheesta eikä heidän tarvitsisi tehdä parannusta. He tekevät tämän koska ovat he ovat ylpeitä.

Syntiinlankeemuksessa saatana eksytti ihmisen vääristämään ja antamaan asioille, käsityksille sekä sanoille erilaisen merkityksen kuin mikä on niiden oikea merkitys. Ylpeyden juuret ovat paratiisin syntiinlankeemuksessa, siellä saatana istutti myös ylpeyden synnin ihmisen sydämeen, sillä saatana on ylpeä, eikä halua tehdä parannusta, siksi hän on tuomittu iankaikkiseen kadotukseen. Sama ylpeyden henki vaikuttaa monissa jumalattomissa sekä valitettavasti myös joissakin uskovissa ihmisissä. Sen tuntomerkki on haluttomuus tehdä parannusta, silloin kun sen aika on.

Tosin Jumala antaa myös aikaa parannuksen teolle, mutta silloin kun ihminen tekee parannuksen prosessin kautta, joka on vienyt aikaa, niin hän tunnustaa tehneensä väärin ja korjaa virheensä ja erheensä.

Koska kukaan uskova ei ole täydellinen ja me kaikki teemme virheitä sekä myös lankeamme tekemään syntiä, niin vain nöyrä uskova haluaa tehdä ja tekee parannuksen ja tunnustaa virheensä. Nöyrä ottaa korjausta vastaan, mutta ylpeä ei, sillä hänhän on aina "oikeassa" (lue: luulee olevansa) ja muut "väärässä".

Meillä jokaisella uskovalla on vaara ylpistyä, siksi Raamattu sanoo:

San 4:23 Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.

Asioita joita Jumala vihaa sekä on eräs asia, jota Herra kauhistuu

Snl 6:
16 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
17 ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
18 sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
19 väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.

Ensimmäisenä on ylpeys, sillä se johtaa valheeseen, punomaan juonia, tekemään pahaa, olemaan väärä todistaja, joka puhuu valheita lähimmäisistään. Ylpeys johtaa puhumaan valhetta, punomaan kavalia juonia muita vastaan, antamaan vääriä todistuksia lähimmäisistään, rakentamaan riitaa veljesten kesken.

Seitsemäs asia, josta Herra kauhistuu on riidan rakentaja veljesten kesken (riidanrakentaja Jumalan lasten keskuudessa). Meidän uskovien keskuudessa on liian paljon riitoja, joiden alkujuuri on ylpeydessä, halu olla oikeassa ja ylpeyden takia kykenemättömyys parannuksen tekemiseen.

1 Piet 4:17 Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset?

Jumalan sana sanoo, että Jumalan tuomio alkaa Jumalan huoneesta, joka tarkoittaa Jumalan seurakuntaa. Jos joku uskova puhuu pahaa toisesta uskovasta, kertoo ja keksii valheita toisesta uskovasta sekä haastaa riitaa uskovien keskuudessa, niin Jumala oman aikataulunsa mukaan tuomitsee tällaisen uskovan ihmisen. Tuomio voi olla millainen tahansa, mutta yleensä se on jokin ikävä asia, että uskova pysähtyisi ja tekisi parannusta ja saisi syntinsä anteeksi. Tämä on todella vakava asia.

San 8:13 Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.

Ikävä kyllä meidän uskovien keskuudessa on paljon ylpeyttä sekä kavalaa pahan puhumista ja vääristeleviä valheita, joiden kautta perättömästi mustamaalataan uskon sisaria ja veljiä. Raamatussa Jumala sanoo, että Hän vihaa ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta. Jos joku uskon sisar tai veli on kiinni ylpeyden, pahan puhumisen ja valhepuheiden synneissä, niin hänen tulisi tehdä niistä parannus, koska nämä ovat asioita, joita Jumala vihaa.

1 Joh 1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Onneksi Jumala on armollinen ja Hän antaa anteeksi ylpeyden, pahan puhumisen ja valhepuheet, kun niistä tehdään parannusta. Kiitos Jumalalle, että saamme syntimme anteeksi Messias Jeesuksen veren kautta, Hänen sovitustyönsä ansion tähden.