9. Synagoogan esimies Krispus ja hänen perhekuntansa

APT 18:1-8; Sen jälkeen Paavali lähti Ateenasta ja meni Korinttoon. Siellä hän tapasi erään Akylas nimisen juutalaisen, joka oli Pontosta syntyisin ja äsken tullut Italiasta, ja hänen vaimonsa Priskillan. Klaudius oli näet käskenyt kaikkien juutalaisten poistua Roomasta. Ja Paavali meni heidän luoksensa. Ja kun hänellä oli sama ammatti kuin heillä, jäi hän heidän luoksensa, ja he tekivät työtä yhdessä; sillä he olivat ammatiltaan teltantekijöitä. Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan. Ja kun Silas ja Timoteus tulivat Makedoniasta, oli Paavali kokonaan antautunut sanan julistamiseen ja todisti juutalaisille, että Jeesus on Kristus. Mutta kun he vastustivat ja herjasivat, pudisti hän vaatteitansa ja sanoi heille: "Tulkoon teidän verenne oman päänne päälle! Viaton olen minä; tästedes minä menen pakanain tykö." Ja hän lähti sieltä ja meni erään Titius Justus nimisen jumalaapelkääväisen miehen tykö, jonka talo oli aivan synagoogan vieressä. Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa , uskoivat, ja heidät kastettiin.

Raamattu ei opeta, että perhekuntakasteessa kastettiin pieniä lapsia (sylivauvoja). Tämä tulee selkeästi esille Raamatusta.

Synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perheensä uskoivat Herraan Jeesukseen ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa Jumalan sanaa uskoivat ja kastettiin. Järjestys on taas oikea, ensin sanan julistus sitten uskoontulo ja sen jälkeen kaste. Taas koko perhekunta uskoi, eli parannus ja evankeliumin uskominen. Tässäkin kohden Raamattu sulkee pois sylivauvojen kastamisen, sillä koko Krispuksen perhekunta uskoi Jeesukseen. Jeesukseen uskomisen edellytys on evankeliumin kuuleminen, ymmärtäminen ja henkilökohtainen vastaanottaminen.

Lapsikasteen kannattajat opettavat, että ihminen, joka on lapsena kastettu, kun hän sitten tulee uskoon ja menee uskovien kasteelle, niin se on ihmisteko ja armosta pois lankeaminen. Raamattu opettaa kuitenkin aivan päinvastoin. Ihminen, joka tekee parannuksen ja tulee uskoon, meneekin kasteelle Jumalan armosta, Hänen sanansa selvän opetuksen mukaan. Tämä on suurta Jumalan armoa, että ihminen voi ja saa tehdä, niin kuin Raamattu opettaa. Lapsikaste se vasta onkin ihmisteko, kun opetetaan lapsikasteen liittävän seurakuntaan, niin siitä seuraa pakkoliittäminen, ilman ihmisen omaa valintaa. Tämä jos mikä on ihmisteko, kun kirkon pappi kastaa pienen lapsen ”väkisin”, ilman lapsen omaa henkilökohtaista uskonratkaisua sekä valintaa haluaako hän uskoa ja tulla kastetuksi.

Onhan Raamatun opetus selvä siitä, että ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen Jumalalle; Hebr 11:6; Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät. Raamattu edellyttää Hänen luokseen tulevalta henkilökohtaista uskoa Jumalaan. Tämä sulkee pois kaikki kirkolliset traditiot esim. lapsikasteen suorittamisen, koska Jumalan luokse tulevalla tulee olla omakohtainen usko. Lapsikasteen sakramentti opetus on toista evankeliumia.

Apt 17:30 Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.

Mark 1:15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Apt 2:41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.

Apt 8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

Ihmisen joka tulee uskoon ja on uskossa Herraan Jeesukseen, niin hänen on ensin tehtävä parannus, että hän voi uskoa evankeliumin. Raamattu opettaa, että parannuksen tekemisen ja uskoon tulon jälkeen otettiin kaste. Raamattu opettaa, että vain sellaisia ihmisiä kastettiin, jotka kuulivat evankeliumin, tekivät parannuksen ja uskoivat evankeliumin. Sylivauvalta ei voi vaatia parannusta. Raamatun opetus on selkeä, että sylivauvoja ei voi kastaa.

Siunaavin terveisin: Petri Paavola

ps. Tätä materiaalia saa vapaasti kopioida ja levittää jos ei ota tästä mitään pois tai laita tähän mitään lisää.

Petri Paavola

Uusin kirjoitukseni Raamatullisesta vesikasteesta (Perhekuntakasteet)

http://www.kotipetripaavola.com

Lähteet:

- Raamattu 33/38
- Biblia
-Textus Receptus
- King James version
- Jay. B. Green Literal version
- Lutherin käännös
- Ruotsalainen Raamattu v. 1917
- Yksi kaste: Juhana Lehmuskoski
- Sakramentti ja kirkko: Pentti Heiska
- Luterilainen katekismus
- Katolinen katekismus
- Katolisen uskon perusteet
- Jumalallisesta luonnosta osalliseksi: Arkkimandriitta Kristoforos Stauropoulos
- Kaste ja katumus: Sidoroff Matti ja Arkkipiispa Paavali
- Ortodoksinen sanasto: Arkkimandriitta Arseni