APT 16:20-34; Ja vietyänsä heidät päällikköjen eteen he
sanoivat: "Nämä miehet häiritsevät meidän kaupunkimme rauhaa; he ovat
juutalaisia ja opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä
noudattaa, koska me olemme roomalaisia". Ja kansakin nousi heitä vastaan,
ja päälliköt revittivät heiltä vaatteet ja käskivät lyödä heitä raipoilla. Ja
kun olivat heitä paljon pieksättäneet, heittivät he heidät vankeuteen ja
käskivät vanginvartijan tarkasti vartioida heitä. Sellaisen käskyn saatuaan
tämä heitti heidät sisimpään vankihuoneeseen ja pani heidät jalkapuuhun. Mutta
keskiyön aikaan Paavali ja Silas olivat rukouksissa ja veisasivat ylistystä
Jumalalle; ja vangit kuuntelivat heitä. Silloin tapahtui yhtäkkiä suuri
maanjäristys, niin että vankilan perustukset järkkyivät, ja samassa kaikki ovet
aukenivat, ja kaikkien kahleet irtautuivat. Kun vanginvartija heräsi ja näki
vankilan ovien olevan auki, veti hän miekkansa ja aikoi surmata itsensä,
luullen vankien karanneen. Mutta Paavali huusi suurella äänellä sanoen:
"Älä tee itsellesi mitään pahaa, sillä me kaikki olemme täällä". Niin
hän pyysi valoa, juoksi sisälle ja lankesi vavisten Paavalin ja Silaan eteen. Ja
hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että
minä pelastuisin?" Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin
sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ja he puhuivat Jumalan sanaa
hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. Ja hän otti heidät
mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen
omaisensa kastettiin kohta. Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille
aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut
Jumalaan uskovaksi.
Vanginvartija
vei kasteen jälkeen Paavalin ja Silaan asuntoonsa ja tarjosi heille aterian
ja riemuitsi
siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.
Vanginvartija
ja koko hänen perheensä kuulivat julistetun sanan ja tulivat uskoon ja
kastettiin. Järjestys on taas sama, ensin sanan julistus sitten usko ja sen
jälkeen sitten kaste. Hebr 11:6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
Room 5:
Raamattu opettaa, että joka tulee Jumalan tykö,
niin hänen täytyy uskoa. Raamattu opettaa, että Jumalan armo annetaan uskon
kautta, ei vesikasteen kautta. Kirkon lapsikaste lepää kestämättömillä
perustuksilla, ihmisten perinteiden heiveröisellä perustuksella.
Siunaavin
terveisin: Petri Paavola
ps.
Tätä materiaalia saa vapaasti kopioida ja levittää jos ei ota tästä mitään pois
tai laita tähän mitään lisää. Uusin kirjoitukseni Raamatullisesta vesikasteesta (Perhekuntakasteet)
http://www.kotipetripaavola.com
Lähteet:
- Raamattu
33/38
|