13. Kaste hyvän omantunnon pyytämistä
1 PIET 3:20-21: jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun
Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia,
jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta. Tämän
vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena-joka
ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä
Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta.
Alussa
jo vähän käsittelimme tätä kohtaa, mutta käymme sen vielä tarkemmin läpi. Jeesuksen
ristinkuolema ja usko Jeesukseen on syntien anteeksisaamisen edellytys. Parannusta
syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava Jeesuksen nimessä. Parannus (metanoeoo
= ajatella toisin, muuttua mieleltään ja katua). Parannuksen tekeminen
tarkoittaa syntien tunnustamista ja katumista, niin kuin Raamattukin sanoo:”
Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän
antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä”.
Lut.
kirkko opettaa kasteen pelastavan ja kirkko käyttää mielellään tätä 1 Piet
3:18-21:ssa olevaa Raamatun kohtaa tukemaan kirkon valheellista opetusta. Tämä
Raamatun kohta opettaa vertauskuvan Nooasta, joka uskossa rakensi arkkia
kuivalle maalle, kun Jumalan pitkämielisyys odotti ihmisten tekevän parannuksen
elämässään ja kääntyvän Jumalan puoleen. Ja kahdeksan sielua uskoivat Jumalaa
sekä menivät ensin uskossa arkkiin ja sen jälkeen
tulvavesi pelasti ja erotti heidät jumalattomista ihmisistä. Mutta
tuo pelastava vesi hukutti ne, jotka eivät uskoneet Jumalaa.
Tässä
näkyy selvästi Jumalan järjestys, ensin usko ja sitten vesikaste. Vesi
koituikin niille kuolemaksi, jotka eivät usko Jumalaan. Tämä on vakava varoitus
kaikille ihmisille, että Jumalan luokse tullaan uskon kautta. Mutta kaikilla
muilla tavoilla yrittäen käy samalla lailla kuin Nooan päivinä, eli hukutaan.
Kirjoittihan
Pietari aivan selvästi ettei vesikaste poista lihan saastaa, vaan vesikasteelle
menevä pyytää hyvää omaatuntoa. Vain ihminen, joka on uskossa ottanut
vastaan Jeesuksen, haluaa pyytää hyvää omatuntoa Jumalan edessä. Hyvän
omantunnon pyytäminen tarkoittaa sitä, että ihminen, joka on tehnyt parannuksen
haluaa puhdistua synneistään. Ihminen, joka ei halua tehdä parannusta ja haluaa
elää synneissään ei halua myöskään hyvää omaatuntoa Jumalan edessä, eikä hän
silloin tarvitse kastettakaan.
Ei
vesikaste puhdista ketään, vaan se kun ihminen pyytää Jumalalta puhdistusta
synneistään, niin uskon kautta Jeesuksen veri tuo sitten puhdistuksen. Vaikka
kastetaan sylivauvana tai aikuisena ei se puhdista ketään, tulee olla usko
ensin sitten vasta kaste. Kastevesi ei pelasta ketään, vaan Raamatun osoittama
pelastus-tie.
Uusi
käännös v:lta 1992 on halunnut vahvistaa epäraamatullista lapsikastetta
kääntämällä 1 Piet 3:21:n näin; “tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa
nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska
Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen
Kristuksen ylösnousemus”. On käännetty pahasti väärin;” teidät pelastaa
nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä”. Kreik.
tekstissä on kirjoitettuna; kaste- joka ei ole lihan saastan poistamista. Pyytäminen
sanakin on vaihdettu liitto sanaan, jotta saataisiin tukea kirkon kasteen armo
liitto opetukselle. Kreikkalaisessa Raamatussa tuo sana on (eperootema),
joka tarkoittaa kysymistä ja pyytämistä. Septuagintassa esiintyy muutaman
kerran sana (eperootema) ja se on käännetty VT:ssa v:n 33/38
käännöksessä aina sanoilla kysyä ja pyytää. Sana (eperootema) tulee
kääntää kysyä tai pyytää ja 33/38 käännös on kääntänyt tämän jakeen ihan
oikein. Kreikassa on sana kuvaamaan liittoa ja se on (diatheekee); joka
esiintyy UT:ssa 30:tä kertaa ja on lähes aina käännetty sanalla liitto muutaman
kerran se on käännetty sanalla testamentti. On täysin selvää, että uuden
käännöksen kääntäjät ovat kääntäneet tämän sanan (eperootema) väärin.
(Novum
osa 5, s.357, selvitetään tarkasti sanan eperooteema merkitys joka
kuuluu näin: Tätä sanaa on käytetty myöhemmän ajan klassisessa kreikassa
lakikielessä, ja se ilmaisee silloin juridisen päätöksen tai lausunnon pyytämistä.
Sanalla tarkoitettiin myöhemmin kysymystä tai vaatimusta, joka sisälsi myös
toivomuksen. Sen merkitys voi olla myös innokas etsiminen, tärkeä toivomus tai
jonkin kaipaaminen,. Se ilmaisee myös vaatimusta tai vetoomusta. UT:ssa
substantiivi eperooteema esiintyy ainoastaan 1 Piet 3:21:ssa kohdassa, jossa
apostoli opettaa kasteesta. Hän sanoo kasteen olevan hyvän omantunnon
pyytämistä (eperooteema) Jumalalta. Sana voi kuvata vetoomusta tai rukousta
Jumalalle, joko hyvästä omastatunnosta tulevaa rukousta tai hyvän omantunnon
pyytämistä. Usko ja kääntymys, joka on kasteen edellytyksenä, antaa ihmiselle
hyvän omantunnon).
Uusi
käännös on yrittänyt istuttaa kasteen armo liitto käsityksen Raamattuun. Mutta
niin kuin tutkimme, on Raamatussa toinen sana joka tarkoittaa liittoa (diatheekee)
ja sana (eperootema) tarkoittaa tässä Pietarin kirjeessä pyytämistä niin
kuin 33/38 käännös oikein kääntääkin. Lut. kirkon käännös v:lta 1992 on
törkeästi kääntänyt tämän Pietarin kirjeen jakeen väärin, jotta
epäraamatullinen vesikasteen sakramentti saataisiin näyttämään Raamatulliselta.
Tämä kohta on selvästi täysin väärin käännetty, jotta kirkonmiehet voivat nyt
näyttää Raamatusta sakramentti-uskon perustuvan Raamattuun.
Ei
väärin käännetyillä jakeilla saada syrjäytettyä Raamatun totuutta. Kirkkoraamattu
v:lta 1992 ei ole kaikilta kohdin alkukielelle uskollinen käännös, vaan siinä
on useita pahoja käännösvirheitä. Suosittelen 33/38 käännöstä
(vaikka siinäkin on paikoin virheitä, mutta ei niin pahoja kuin 1992:ssa),
Aapeli Saarisalon
UT:tia, Toivo Koilon kääntämää Uutta Testamenttia, Raamattu kansalle ry:n UT:n
käännöstä v. 1999 sekä vanhaa Bibliaa. Hyvän omantunnon pyytämistä sanan alkukielen merkitys eperotema tarkoittaa myös vastausta sekä pyytämistä. Kreikankielisessä VT:ssa (Septuaginta) eperotema sana esiintyy vain kerran, jonka erilaiset käännökset kääntävät merkitsemään mm. käsky, vaatia ja tuomio. Eperotema sana on käännös arameankielen sanasta shela, joka tarkoittaa lain kysymystä, lain päätöstä, kysyä, ja pyytää. Tätä taustaa vasten ymmärrämme myös, että vesikasteen ottaminen uskoontulon jälkeen on Herran käsky uskon kuuliaisuuden aikaansaamiseksi, sillä uskon kuuliaisuus tuo hyvän omantunnon Herran Jeesuksen opetuslapsen sydämeen.
Jakeen 21 ovat jotkut englanninkieliset Raamatut
kääntäneet siten, että ne sanovat: jonka vertauskuva nyt myös pelastaa meidät,
kaste ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä
(vastaus) Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta.
Green
literal translation: 1 Peter 3:21: Which figure now also saves us, baptism not
a putting away of the filth of the flesh, but the answer of a good conscience
toward God through the resurrection of Jesus Christ;
American
Standard Version: 1 Peter 3:21 which also after a true likeness doth now save
you, even baptism, not the putting away of the filth of the flesh, but the
interrogation of a good conscience toward God, through the resurrection of
Jesus Christ;
Pietari opettaa,
että vesikaste ei poista lihan saastaa, eikä se siten voi toimia syntien
anteeksisaamisen paikkana eikä paikkana pelastukselle.
Kirkon käännöksessä
eli 33/38 on jakeessa 21 sana, jota ei ole alkutekstissä ja se sana on vesi. Eli
tämä kohta tulisi kuulua näin:Tämän vertauskuvan mukaan me myös nyt
pelastumme, kaste ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon
pyytämistä Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
Nooan tapauksessa
usko ja arkki olivat vertauskuvaa, joka kuvasi pelastusta Kristuksessa. Hebreankielen
sana arkki (Nooan arkki) on teva, joka muodostuu kirjaimista tav - beit - he. Hepreankielen
kirjaimilla on kirjaimellinen ja symbolinen merkitys. Tav kirjaimen
kirjaimellinen merkitys on merkki, symbolinen merkitys on liitto, sinetöidä. Beit
kirjaimen kirjaimellinen merkitys talo (temppeli), symbolinen merkitys on astua
sisään. He kirjaimen kirjaimellinen merkitys on aita, aitaus, symbolinen
merkitys on paljastaa.
Arkki oli esikuvaa
uskon kohteesta eli Jeesuksesta. Jokainen arkki (teva) sanan kirjain kertoo
meille syvällisen sanoman uskon kohteen tuomasta pelastuksesta.
Tav-
Kristuksen sovitustyön vastaanottaminen sinetöi meidän pelastuksemme, samoin
myös arkkiin astuminen oli sinetti pelastuksesta, ettei vesi hukuta Nooa. Pelastuksen
vastaanottaminen tuo meidät myös liittosuhteeseen Jumalan kanssa, niin kuin
Nooa oli myös liittosuhteessa Jumalan kanssa.
Beit
- pelastus tekee meistä Jumalan temppeleitä (talo), jossa Jumala asuu. Näin
Jumala astuu sisään meidän elämäämme ja me astumme sisään Jumalan valtakuntaa.
He -
Jumalan valtakunta on rajattu vanhurskauden aitauksella, jonne ei synnillä ole
mitään tekemistä. Jumalan vanhurskauden aitauksen sisäpuolella Jumala paljastaa
meille itsensä sekä ihanat aarteensa Pyhän Hengen ja sanan kautta.
1 Piet 3:20,21 jotka muinoin eivät olleet
kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun
valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat
(diasodzo) veden kautta.
Sana diasodzo
esiintyy kahdeksan kertaa UT:ssa :
Mt 14:36 And besought him that they
might only touch the hem of his garment: and as many as touched were made
perfectly whole <diasodzo>.
Matt 14:36 Ja he pyysivät
häneltä, että vain saisivat koskea hänen vaippansa tupsuun; ja kaikki, jotka
koskivat, paranivat
<diasodzo>.
Lu 7:3 And when he heard of Jesus,
he sent unto him the elders of the Jews, beseeching him that he would come and
heal <diasodzo>. his servant.
Luuk 7:3 Ja kuultuaan
Jeesuksesta hän lähetti juutalaisten vanhimpia hänen tykönsä ja pyysi, että hän
tulisi parantamaan <diasodzo> hänen palvelijansa.
Ac 23:24 And provide them beasts,
that they may set Paul on, and bring him safe <diasodzo>. unto
Felix the governor. Apos 23:24 ja varatkaa ratsuja pannaksenne
Paavalin ratsaille ja viedäksenne hänet vahingoittumatonna <diasodzo> maaherra
Feeliksin luo".
Ac 27:43 But the centurion, willing
to save <diasodzo>. Paul, kept them from their purpose; and
commanded that they which could swim should cast themselves first into the sea,
and get to land:
Ac 27:44 And the rest, some on
boards, and some on broken pieces of
the ship. And so it came to pass, that they escaped <diasodzo>.
all safe <diasodzo>. to land.
Apos 27:44 ja sitten
muiden, minkä laudoilla, minkä laivankappaleilla. Ja näin kaikki pelastuivat <diasodzo>.
maalle.
Ac 28:1 And when they were escaped <diasodzo>,
then they knew that the island was called Melita.
Mutta 1 Piet 3:21
oleva sodzo sana on se sana mitä UT käyttää kun puhutaan
pelastuksesta, joka tuo syntien anteeksiantamuksen.
1 Piet 3:20,21 opettaa vertauskuvasta, joka
tapahtui Nooan päivinä. Raamatun
vertauskuvassa, josta Pietari opettaa usko ja arkki pelasti Nooan hukkumasta veteen, ei vesi. Eli usko ja
arkki toimivat pelastuksen aikaansaajina ei vesi. Tämän vertauskuvan
todellisuudessa ensin oli usko kun Nooa uskossa rakensi arkkia, jonka jälkeen
vasta tuli vesi. On myös huomattava, että
Jumala sanoi Nooan olevan vanhurskas (hebr. tsaddik) ennen kuin hän meni
arkkiin: 1 Moos 7: 1 ¶ Ja Herra sanoi Nooalle: "Mene sinä ja koko
perheesi arkkiin, sillä sinut minä olen tässä sukukunnassa havainnut hurskaaksi
(Tsaddik) edessäni. Samoin hebrealaisirje opettaa: Hebr 11: 7
Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt,
pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän
tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta
tulee.
Näin Raamattu itse
opettaa selvästi, että vesikaste ei pelasta. Tuossa vertauskuvassa usko
Jumalaan pelasti hukkumasta veteen, vesi ei pelastanut Nooaa.
Siunaavin
terveisin: Petri Paavola
ps.
Tätä materiaalia saa vapaasti kopioida ja levittää jos ei ota tästä mitään pois
tai laita tähän mitään lisää.
Petri Paavola Uusin kirjoitukseni Raamatullisesta vesikasteesta (Hyvän omantunnon pyyntö)
http://www.kotipetripaavola.com
Lähteet:
- Raamattu
33/38
|