Ville Mäkipelto 10 Raamattuun tehtyä muutosta: Vastine videoon

Etusivulle | Raamatunopetuksia | Anna palautetta
SaulusMedia | Petri - Youtube

Vastine videoon 10 Raamattuun tehtyä muutosta

Teologian tohtori Ville Mäkipelto latasi Youtube-kanavalleen 9.3.2023 videon: 10 Raamattuun tehtyä muutosta. 11.3.2023 tein oman video vastineeni Villen videoon. Vaikka teinkin jo Villelle videovastauksen, niin koin sydämelläni vielä kirjoittaa tästä aiheesta. Tästä kirjoituksestani tulee todella pitkä, koska koen, että valhe pitää ampua alas niin perusteellisesti, että valheen perustus ja jalat katkeavat ja murtuvat lopullisesti.

Villen tekemä video 10 Raamattuun tehtyä muutosta voi horjuttaa varsinkin sellaisten uskovien uskoa Raamatun totuuteen, jotka ovat vasta uskoontulleita. Villen video vahvistaa sellaisen ihmisen käsitystä Raamatusta, joka ei usko Raamatun Jumalaan, eikä pidä Raamattua Jumalan sanana. Ville Mäkipellon video 10 Raamattuun tehtyä lisäystä oli lähes kaikessa väärässä ja antoi täysin väärän kuvan Raamatun sanasta. Tämän syyn tähden on tärkeätä vielä kirjoittaa tästä aiheesta. Tutki ja koettele kirjoitukseni Jumalan sanan totuuden kautta rukouksen kera.

Sisällys:
Kopiointivirheet
Monijumalaisuuden sensurointia?
Kun kolminaisuus lisättiin Raamattuun
Vanhimmat UT:n kreikankieliset käsikirjoitukset
Markuksen evankeliumin luvun 16 jakeet 9-20 kuuluvat alkuperäiseen UT:n tekstiin
Uusi Testamentti ei vaienna naisia
VT:n ja UT:n apokryfikirjat eivät kuulu Raamatun teksteihin
Loppusanat

Kopiointivirheet

Ville Mäkipelto kertoi videollaan Raamatun tekstin sisältävän kopiointivirheitä. Täsä kohden Ville oli oikeassa suunnassa. Raamatussa ja varsinkin VT:n teksteissä on muutamia kopiointivirheitä, mutta ne ovat niin vähäisiä ja luonteeltaan sellaisia etteivät ne horjuta Raamatun sanan totuutta, siksi niillä ei ole mitään merkitystä koskien Raamatun sanan totuutta ja luotettavuutta.

Raamattu sanoo Raamatun tekstien syntyneen Jumalan Hengen vaikutuksesta. Jumalan valitsemat ihmiset eri aikakausina ovat kirjoittaneet Raamattuun sen sanoman, jonka he ovat saaneet Jumalalta. Raamattu on kirjoitettu siten, että sama asia voi toistua Raamatun tekstissä montakin kertaa. Ihminen on vajavainen ja voi erehtyä kopioinnissa ja siksi Jumala johdatti Raamatun tekstin sellaiseksi, missä sama asia toistetaan monta kertaa eri Raamatun kohdissa. Näin kopiointivirheet voidaan tunnistaa ja jäädä vähäisiksi, niin kuin on tapahtunutkin.

Raamatun VT:n teksti kirjoitettiin alunperin eläimen nahasta tehtyyn nahkakääröön sekä kasveista tehtyyn papyruskääröön. Ajan mittaan VT:n tekstin materiaali koki luonnollisen häviämisen ja tuhoutumisen. Tästä syystä asiaan perehtyneet juutalaiset kirjanoppineet kopioivat käsin kirjoittamalla yhä uudestaan VT:n tekstejä.

Nykyisin käytössä olevat hepreankielen VT:n tekstit ovat alkuperäisiä Raamatun tekstejä. Muutama esimerkki todistaa VT:n olevan Jumalan sanan totuutta; Jesajan kirjan luku 45 jae 12 sanoo Jumalan laajentaneen taivaan (puhuu tekstiyhteydessä universumista ja avaruudesta). Jumala kertoi ihmiskunnalle profeetta Jesajan kautta jo noin 2700 vuotta sitten, että avaruus laajenee. Jumala itse on luonut laajenemisen mekanismin universumiin. Nykyään tiedämme avaruuden laajentumisen olevan totta.

Jobin kirjan 28 luku jae 25 sanoo Jumalan tehneen tuulelle painon, joka tarkoittaa sitä, että ilmalla on paino. Nykyään tiedämme sen, että ilmalla on paino. Raamattu on tietänyt tämän jo monta tuhatta vuotta sitten. Raamattu on totisesti Jumalan sanan ilmoitus.

Monijumalaisuuden sensurointia?

Ville Mäkipelto kertoi videolla kuinka Raamattu olisi alunperin sisältänyt opetusta monijumalaisuudesta, joka olisi kuitenkin myöhemmin sensuroitu pois Raamatusta. Tässä Ville erehtyi ja antoi väärän todistuksen.

Videolla Ville toi esille 5 Moos 32:8 Raamatun kohdan ja sanoi, että Qumranin teksteistä on löytynyt sellainen versio, jossa lukee silloin Hän määräsi kansojen rajat Jumalan poikien luvun mukaan. Tästä Ville teki sellaisen väärän johtopäätöksen, että Raamatussa olisi ollut alunperin opetusta monijumalaisuudesta, (tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että Raamatun Jumala hyväksyisi ja opettaisi monijumalaisuutta jos ei ymmärrä Jumalan sanan ilmoitusta). Raamatun Jumala ei hyväksy monijumalaisuutta eikä opeta sellaista.

Kun Raamattu puhuu Jumalan pojista, niin sillä viitataan enkeleihin tai Jumalan kansaan. Qumranin teksti 5 Moos 32:8 ei opeta monijumalaisuutta, sillä se viittaa joko enkeleihin tai Jumalan kansaan (ihmisiin).

Hepreankielen teksti 5 Moos 32:8

Nature

33/38: 5 Moos 32:8 Kun Korkein jakoi perinnöt kansoille, kun hän erotteli ihmisten lapset, silloin hän määräsi kansojen rajat israelilaisten luvun mukaan.

33/38 käännös kääntää 5 Moos 32:8 jakeen hepreankielen alkutekstin mukaan israelilaisten luvun mukaan (Israelin poikien [lasten] luvun mukaan).

1992: 5 Moos 32:8 Kun Korkein jakoi kansoille maat, kun hän levitti ihmiset yli maan piirin, hän määräsi kansojen asuinsijat ja kullekin oman jumalan.

1992 Raamatun väännös kääntää 5 Moos 32:8 kohdan täysin väärin sanoen kullekin oman jumalan.

1992 käännöksen sivulla 5 Moos 32:8 kohdassa sanotaan, että käännös kullekin oman jumalan, sanatarkasti Jumalan poikien luvun mukaan, tukeutuu Qumranin tekstin ja kreikankielisen Septuaginta käännökseen lukutapaan.

Kirjoitan kohta siitä tarkemmin miksi ja miten 1992 käännös 5 Moos 32:8 kohdassa on täysin väärä ja valheellinen.

Deut 32:8 ὅτε διεμέριζεν ὁ ῞Υψιστος ἔθνη, ὡς διέσπειρεν υἱοὺς ᾿Αδάμ, ἔστησεν ὅρια ἐθνῶν κατὰ ἀριθμὸν ἀγγέλων Θεοῦ, Septuaginta

Käännös suomeksi Septuaginta 5 Moos 32:8: Kun Korkein jakoi kansat, kun hän erotti Aatamin pojat, hän asetti kansojen rajat Jumalan enkelien lukumäärän mukaan.

Qumranin teksti 5 Moos 32:8 ei opeta sanallakaan monijumalaisuudesta, vaan käyttää sanoja Jumalan poikien luvun mukaan. Raamattu käyttää Jumalan pojista sanontaa enkeleistä ja Jumalan kansasta, eikä monijumalaisuutta. Septuaginta käyttää sanoja Jumalan enkelien luvun mukaan, eikä käytä sanaa jumalat (monijumalaisuus).

Ville Mäkipelto kertoi videollaan, että Qumranin tekstin toinen kohta samasta luvusta (5 Moos 32:8) sanoisi, että kumartakoot kaikki jumalat hänelle, jonka Ville tulkitsi, että muut jumalat kumartaisivat korkeinta Jumalaa. Tämä Villen tulkinta on väärä ja valheellinen, jonka 5 Moos 32 luku paljastaa meille.

5 Moos 32:
21 He ovat herättäneet minun kiivauteni jumalilla, jotka eivät jumalia ole, ovat vihoittaneet minut turhilla jumalillansa; niin minäkin herätän heidän kiivautensa kansalla, joka ei ole kansa, vihoitan heidät houkalla pakanakansalla.
......
39 ¶ Katsokaa nyt, että minä, minä olen, eikä yhtäkään jumalaa ole minun rinnallani. Minä kuoletan ja minä teen eläväksi, minä lyön ja minä parannan; eikä ole sitä, joka pelastaisi minun käsistäni.
......
43 Riemuiten ylistäkää, te pakanakansat, hänen kansaansa, sillä hän kostaa palvelijoittensa veren; hän antaa koston kohdata vastustajiansa ja toimittaa sovituksen maallensa, kansallensa."

Deut 32:43 εὐφράνθητε, οὐρανοί, ἅμα αὐτῷ, καὶ προσκυνησάτωσαν αὐτῷ πάντες ἄγγελοι Θεοῦ· εὐφράνθητε, ἔθνη μετὰ τοῦ λαοῦ αὐτοῦ, καὶ ἐνισχυσάτωσαν αὐτῷ πάντες υἱοὶ Θεοῦ· ὅτι τὸ αἷμα τῶν υἱῶν αὐτοῦ ἐκδικᾶται, καὶ ἐκδικήσει καὶ ἀνταποδώσει δίκην τοῖς ἐχθροῖς καὶ τοῖς μισοῦσιν ἀνταποδώσει, καὶ ἐκκαθαριεῖ Κύριος τὴν γῆν τοῦ λαοῦ αὐτοῦ. Septuaginta

Septuagintan suomennos 5 Moos 32:43 Iloitkaa, te taivaat, hänen kanssaan, ja kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä; iloitkaa, te pakanat, hänen kansansa kanssa, ja kaikki Jumalan pojat vahvistukoot hänessä; sillä hän kostaa poikiensa veren, ja hän kostaa ja tekee oikeutta vihollisilleen ja palkitsee ne, jotka häntä vihaavat; ja Herra puhdistaa kansansa maan.

5 Moos 32 luvussa Jumala sanoo, että Hänen rinnallaan ei ole yhtäkään Jumalaa ja ne jumalat (epäjumalat), joita Israel eksyi seuraamaan eivät ole jumalia. 5 Moos 32 luvun koko teksti- ja asiayhteys kumoaa monijumalaisuus väitteen vääräksi ja valheelliseksi.

Villen viittaama Qumranin teksti 5 Moos 32 lukuun, joka sanoisi, että kumartakoot kaikki jumalat Hänelle on Raamatun tekstin vastainen. Villen viittaama kohta 5 Moos 32 luvussa, joka sanoisi kumartakoot kaikki jumalat Hänelle on 33/38 käännöksessä hepreankielen alkutekstin mukaisesti: Riemuiten ylistäkää te pakanakansat Hänen kansaansa.

Septuaginta käyttää 5 Moos 32:43 jakeessa sanoja Jumalan enkelit kumartakoot. Septuagintakaan ei tue Villen esille tuomaa väärää ja valheellista väittämää.

Psa 96:5 Sillä kaikki kansojen jumalat ovat epäjumalia, mutta Herra on tehnyt taivaat.

Raamatun kokonaisilmoituksen mukaan pakanakansojen jumalat ovat epäjumalia (eksyttäväisiä riivaajahenkiä). Raamattu ei opeta monijumalaisuutta, ja joka sellaista väittää antaa valheellisen ja väärän todistuksen.

Ps 82:
1 ¶ Aasafin virsi. Jumala seisoo jumalien kokouksessa, hän on tuomari jumalien keskellä:
6 ¶ Minä sanon: Te olette jumalia ja kaikki tyynni Korkeimman poikia;

Psalmi 82 ei opeta monijumalaisuuden oppia, sillä esim. 33/38 käännöksessä on Psalmi 82:1,2 jakeet käännetty väärin. Kun ymmärrämme Raamatun kokonaisopetuksen sekä tässä tapauksessa hepreankielen sanojen merkityksiä eri asiayhteyksissään, niin saamme lisäselvyyttä jakeiden ymmärtämiseen:

Psalm 82:
1 A Psalm of Asaph. God (Elohim) standeth in the congregation of God (El); in the midst of the judges (Elohim) He judgeth:
6 I said: Ye are godlike (Elohim) beings, and all of you sons of the Most High. (Jewish Publication Society Bible - JPS)

Juutalaisten hepreasta englantiin käännökseen mukaan Psalmi 82 jakeet 1 ja 6 menevät seuraavasti suomeksi alkutekstin mukaan:

1 Asafin psalmi. Jumala seisoo Jumalan seurakunnassa; tuomarien joukossa Hän tuomitsee:
6 Minä sanoin: Te olette jumalallisia olentoja, ja te olette kaikki kaikkein Korkeimman poikia.

Hepreankielen sana Elohim tarkoittaa Jumalaa ja kun sillä tarkoitetaan Jumalaa, niin juutalaiset ymmärtävät aina sen tarkoittavan Raamatun Luoja Jumalaa. Silloin kun Elohim sanaa käytetään hepreankielessä ihmisestä, niin se voi tarkoittaa tuomaria tai jumalallista olentoa (Jumalan luomia olentoja kuten ihmiset).

Psalmi 82:1,6 sanoo Jumalan seisovan Jumalan seurakunnassa (Israelin kansa kuului Jumalan seurakuntaan) tuomarien joukossa, jolla tarkoitetaan Israelin kansan tuomareita ja hallitsijoita, joita Jumala tuomitsee. Jumala sanoo näille tuomareille että he ovat jumalallisia olentoja (Jumalan luomia ihmisiä ja Jumalan kuvina jumalallisia, mutta ei jumalia) ja he kaikki ovat Korkeimman Jumalan poikia. Alkutekstin valossa sekä heprean sanojen eri asiayhteyksien merkitysten mukaan kykenemme ymmärtämään tämän Raamatun kohdan oikealla tavalla.

Vaikka ei ymmärtäisi alkutekstin merkityksiä, niin silti Raamatun kokonaisopetuksen mukaan ymmärrämme ettei Raamattu opeta Jumalan olevan jumalien (muita jumaluuksia) kokouksessa Tuomarina heidän keskellään, eikä Jumala sano muille jumalille, että nämä muut jumalat olisivat Korkeimman Jumalan poikia, koska Raamatun Jumala on yksi, eikä ole olemassa muita jumaluuksia ja epäjumalat ovat langenneiden enkelien vaikuttamia epäjumalakultteja, joiden kautta he eksyttävät ihmiskuntaa.

Ps 82:
1 ¶ Aasafin virsi. Jumala seisoo jumalien kokouksessa, hän on tuomari jumalien keskellä:
2 "Kuinka kauan te tuomitsette väärin ja pidätte jumalattomain puolta?" Sela.
3 "Auttakaa oikeuteensa vaivainen ja orpo, antakaa kurjalle ja puutteenalaiselle oikeus.
4 Vapauttakaa vaivainen ja köyhä, pelastakaa hänet jumalattomain käsistä.
5 Ei ole heillä älyä, ei ymmärrystä, he vaeltavat pimeydessä: kaikki maan perustukset horjuvat.
6 ¶ Minä sanon: Te olette jumalia ja kaikki tyynni Korkeimman poikia;
7 kuitenkin te kuolette, niinkuin ihmiset kuolevat, ja kaadutte niinkuin kuka ruhtinas tahansa."
8 Nouse, Jumala, tuomitse maa, sillä sinä perit kaikki pakanakansat.

Silloin kun lukee koko tekstiyhteyden, niin kykenee ymmärtämään, että kyseessä on Jumalan puhe Israelin kansan tuomareille ja hallitsijoille. Auttakaa vaivainen ja orpo oikeuteensa; vapauttakaa vaivainen ja köyhä; te kuolette niin kuin ihmiset kuolevat. Edellä olevat asiat kertovat meille sen että oli kyse Israelin kansan tuomareista ja hallitsijoista, joiden tulee hallita oikeudenmukaisesti, sillä hekin kuolevat, niin kuin kaikki muutkin ihmiset. Tässäkään kohden ei tarvitse osata alkukieliä, koska tekstiyhteys paljastaa sen mistä on kyse.

Kun kolminaisuus lisättiin Raamattuun

Ville Mäkipelto otti videossaan esille niin sanotun Comma Johanneumin 1 Joh 5:7,8. Ville toi videossaan esille sen kuinka Raamattuun on tehty iso lisäys joihinkin käännöksiin 1 Joh 5:7,8 kohdassa, johon on lisätty oppi Jumalan kolminaisuudesta. Tämä Villen esiin tuoma asia on totta, sillä tavalla, että 1 Joh 5:7,8 on tehty kolminaisuuden lisäys katolisen kirkon toimesta. Muualta Raamatun aidosta tekstistä tulee esille se kuinka Jumala on yksi ja kolmiyhteinen eri Persoonissa Isässä, Jeesuksessa ja Pyhässä Hengessä. Käsittelen tässä seuraavaksi katolisen kirkon lisäystä 1 Joh 5:7,8 jakeisiin ja mikä on 1 Joh 5:7,8 kohdan aito ja alkuperäinen teksti.

Ville toi esille sen kuinka Bibliassa vuodelta 1776 on tämä lisäys, joka on totta:

1 Joh 5:
7 Sillä kolme ovat, jotka todistavat [taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki], ja ne kolme yksi ovat:
8 Ja kolme ovat, jotka todistavat [maan päällä]: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat. Biblia 1776

Olen laittanut Biblia 1776:n tekstiin jakeisiin 7 ja 8 hakasulut, jotka sisältävät lisäyksen. 1 Joh 5:7 jakeessa lisätty kohta on: taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki. 1 Joh 5:8 kohdassa lisätty teksti on: maan päällä.

Biblia 1776 perustuu Textus Receptuksen tekstiin, joka edustaa Bysantin tekstiperhettä. Biblia 1776:n UT:n teksti on tarkimpia ja parhaimpia UT:n suomenkielisiä tekstejä, mutta se sisältää 1 Joh 5:7,8 jakeissa lisäyksen, jota ei ole alkuperäisessä Raamatun UT:n alkutekstissä. Tuon esille seuraavaksi varhaisia UT:n käsikirjoituksia, joista puuttuu kokonaan Biblia 1776:n lisäykset:

1 Joh 5:
7 οτι τρεις εισιν οι μαρτυρουντες
8 το πνευμα και το υδωρ και το αιμα και οι τρεις εις το εν εισιν Bysantin teksti (400-luku [jotkut sanovat 300-luvulla])

1 Joh 5:
7 ὅτι τρεῖς εἰσιν οἱ μαρτυροῦ-τες

8 τὸ πνεῦμα καὶ τὸ ΰδωρ καὶ τὸ αἷμα καὶ οἱ τρεῖς εἰς τὸ ἐν εἰσὶ-· Codex Vaticanus (300-luku)

1 Joh 5:
7 θεια οτι οι τρειϲ ει ϲιν οι μαρτυρου
8 τεϲ το πνα και το ϋ δωρ και το αιμα και οι τρειϲ ειϲ το Codex Sinaiticus (300-luku)

1 Joh 5:
7 οτι οι τρεις εισιν οι μαρτυρουντες
8 Codex Alexandrinus (400-luku)

Yhdessäkään kaikkein varhaisimmassa UT:n käsikirjoituksessa ei ole 1 Joh 5:7 jakeessa sanoja Isä, Sana ja Pyhä Henki. Tämä tarkoittaa sitä, että 1 Joh 5:7 Isä, Sana ja Pyhä Henki on myöhäisempi lisäys, jota tutkimme tarkemmin myöhemmin.

1 Joh 5:
7 quia tres sunt qui testimonium dant
8 Spiritus et aqua et sanguis et tres unum sunt Vulgata 405 jKr.

Paavin katolisen kirkon latinankielisessä ensimmäisessä Vulgatan UT:n käännöksessäkään vuodelta 405 jKr. ei ole sanoja Isä, Sana ja Pyhä Henki. Mistä tämä lisäys 1 Joh 5:7 isä, Sana ja Pyhä henki on tullut joihinkin Raamatun käännöksiin? Katsomme sitä seuraavaksi:

1 Joh 5:7 quia tres sunt qui testimonium dant 8 Spiritus et aqua et sanguis et tres unum sunt Vulgata 405 jKr.

1 Joh 5:7 Quoniam tres sunt, qui testimonium dant in cælo : Pater (Isä), Verbum (Sana), et Spiritus Sanctus (Pyhä Henki): et hi tres unum sunt.

8 Et tres sunt, qui testimonium dant in terra : spiritus, et aqua, et sanguis : et hi tres unum sunt. Clementine Vulgata ensimmäinen painos 1592

Katolisen kirkon ensimmäisessä Vulgatan latinankielisessä käännöksessä vuonna 405 jKr. ei ole sanoja Isä, Sana ja Pyhä Henki, mutta sen toisessa painoksessa Clementine Vulgatassa vuodelta 1592 löytyy lisätyt sanat Isä, Sana ja Pyhä Henki.

Mikä on ns. Comma Johanneum 1 Joh 5:7,8 lisäyksen alkuperä? Tätä tutkimme seuraavaksi.

Nature

Erasmus Rotterdamilainen teki vuonna 1516 ensimmäisen Textus Receptus tekstin versionsa. Vuoden 1516 ensimmäisessä Textus Receptuksen versiossa ei ole 1 Joh 5:7 jakeessa sanoja taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki. Erasmus ei löytänyt yhtään sellaista kreikankielen UT:n käsikirjoitusta, jossa olisi ollut sanat taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki. Sen tähden Erasmus kirjoitti ensimmäiseen ja toiseen Textus Receptuksen painokseen 1 Joh 5;7 seuraavasti: Sillä kolme on, jotka todistavat.

Erasmus Rotterdamilainen teki Textus Receptuksen kolmanteen versioon 1 Joh 5:7 jakeeseen lisäyksen kirjoittaen lisätyt sanat seuraavasti: taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki. Miksi Erasmus teki kolmanteen Textus Receptuksen painokseen 1 Joh 5:7,8 jakeisiin lisäyksen, jota ei ollut hänen ensimmäisessä ja toisessa painoksessa?

Katolinen kirkko ja paavi eivät olleet tyytyväisiä Erasmuksen Textus Receptuksen ensimmäiseen ja toiseen painokseen, koska se ei sisältänyt 1 Joh 5:7 jakeessa sanoja Isä, Sana, Pyhä Henki, jonka paavi ja katolinen kirkko halusi sisällyttää tähän jakeeseen, vaikka se ei ole kuulunut alkuperäiseen UT:n tekstiin.

Katolinen kirkko painosti Erasmusta, mutta Erasmus sanoi, koska ei ole olemassa yhtään kreikankielistä UT:n tekstilaitosta, jossa olisi 1 Joh 5:7 sanat taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki, niin Erasmus ei suostunut tekemään tällaista lisäystä.

Nature

Erasmus ei antanut periksi katoliselle kirkolle 1 Joh 5:7 jakeen kääntämisessä. Kun Erasmus piti päänsä ja teki vielä Textus Receptuksen toisen painoksen vuonna 1518 ilman katolisen kirkon vaatimaa lisäystä, niin yhtäkkiä n. vuonna 1520 löytyikin yksi kreikankielen UT:n teksti, jossa oli 1 Joh 5:7 jakeessa sanat taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki. Kyseinen kreikankielinen teksti vuodelta n. 1520 on Codex Montfortianus (Codex 61 - minuscule 61), jossa on 1 Joh 5:7:ssä sanat taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki.

Erasmus oli luvannut, että jos löytyy yksikin kreikankielen UT:n teksti, jossa on 1 Joh 5:7 jakeessa sanat taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki, niin hän lisää nämä sanat omaan Textus Receptuksen tekstiinsä.

Vuonna 1520 löydetty (ja tehty) Codex Montfortianus on ensimmäinen kreikankielinen UT:n teksti, jossa on 1 Joh 5:7 jakeessa sanat taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki. Codex Montfortianuksen ensimmäinen omistaja oli fransiskaanimunkki Froy (tai Roy) ja sitten sen jälkeen muutaman omistajavaihdoksen (Thomas Clement 1569, William Chark 1582) kautta se päätyi Thomas Montfort nimiselle miehelle, josta käsikirjoitus on saanut nykyisen nimensä.

On ilmiselvää ja todennäköistä, että vuoden 1520 Codex Montfortianus oli katolisen kirkon aikaansaama teksti, jonne lisättiin 1 Joh 5:7 jakeeseen sanat taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki, jotka eivät ole kuuluneet alkuperäiseen UT:n kreikankieliseen tekstiin. Erasmus ei taipunut katolisen kirkon edessä koskien 1 Joh 5:7 jaetta, jonka tähden se teetätti ns. Codex Montfortianus tekstin vuonna 1520, johon oli lisätty 1 Joh 5:7 jakeeseen sanat taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki. Koska Codex Montfortianuksen (Codex 61) ensimmäinen omistaja oli katolilainen fransiskaanimunkki, niin on aika todennäköistä, että se on tehty katolisen kirkon toimesta.

Katolinen kirkko halusi lisätä 1 Joh 5:7 jakeeseen sanat taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki, koska se halusi siten pönkittää katolisen kirkon kolminaisuusoppia.

Kun Eramukselle näytettiin (varta vasten tehty Codex 61) UT:n kreikankielinen teksti 1 Joh 5:7:sta, jossa oli sanat taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki, niin Erasmus joutui pitämään lupaamansa lupauksensa. Erasmus Rotterdamilainen teki vuonna 1522 Textus Receptuksen kolmannen painoksen, johon hän lisäsi 1 Joh 5:7 kohtaan sanat taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki. Tällä tavalla katolinen kirkko valheellisesti sai aikaan 1 Joh 5:7 jakeeseen lisäyksen, jota ei ole ollut kaikkein varhaisimmissa UT:n käsikirjoituksissa.

Se on todella merkittävää ja huomattavaa, että katolisen kirkon suosimissa Aleksandrian tekstiperheen UT:n käsikirjoituksissa Codex Vaticanuksessa ja Codex Sinaiticuksessa ei ole 1 Joh 5:7 jakeessa sanoja taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki. Katolisen kirkon latinankielisessä Vulgatassa vuodelta 405 jKr. ei ole 1 Joh 5:7 jakeessa sanoja taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki. 1 Joh 5:7 taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki on selkeiden todisteiden valossa katolisen kirkon lisäys, joka ei kuulu alkuperäiseen UT:n kreikankieliseen tekstiin.

Todisteiden valossa ymmärrämme sen ettei alkuperäiseen 1 Joh 5:7 jakeeseen kuuluneet sanat taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki, sillä 300-400 lukujen ensimmäisissä kreikankielisissä UT:n käsikirjoituksissa ei ollut noita sanoja. Todisteiden valossa on selvää, että vasta 1500- luvun alussa tehtiin ensimmäinen kreikankielinen UT:n teksti, johon lisättiin 1 Joh 5:7 jakeeseen sanat; taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki.

Kyprianus Karthagolainen (200-258 jKr.) kirjoitti Treatises kirjoituksen ensimmäisessä luvussa seuraavasti:

"6. Herra sanoo: "Minä ja Isä olemme yksi."(4) Ja taas on kirjoitettu Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä: "Ja nämä kolme ovat yksi."(5) Ja uskooko kukaan, että tämä ykseys, joka näin tulee jumalallisesta voimasta ja joka on yhtenäinen taivaallisissa sakramenteissa, voi jakautua seurakunnassa ja että se voidaan erottaa toisistaan vastakkaisten tahdonvoimien erottautumisen kautta?"

Kyprianus eli 200-luvulla, joka sanoi, että Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä on kirjoitettu, että nämä kolme ovat yksi. Jotkut sanovat, että Kyprianuksen teksti osoittaisi sen, että 1 Joh 5:7 sisältäisi sanat; taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki, koska Kyprianus olisi lainannut sitä jostakin varhaisesta UT:n tekstistä 100-200 luvulta. Tämä väite tai ajatus ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska yksikään 300-400 UT:n varhaisimmista UT:n kreikankielistä käsikirjoituksista ei sisällä 1 Joh 5:7 kohdassa sanoja; taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki.

Jos sanat taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki olisivat olleet jossakin 100-200 luvun UT:n kreikankielisessä tekstissä, ja jos Kyprianus olisi lainannut tätä UT:n tekstistä 1 Joh 5:7 jakeesta, niin olisi aivan varmaa, että 300-400 luvun UT:n kreikankielisissä käsikirjoituksissa olisi edes yhdessä ollut sanat taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki, mutta yhdessäkään 300-400 UT:n kreikankielen käsikirjoituksissa ei ole näitä sanoja.

Kaikkein todennäköisin vaihtoehto Kyprianuksen tekstille on se, että hän oletti 1 Joh 5:7:n puhuvan Isästä, Sanasta ja Pyhästä Hengestä sanoessaan: "on kirjoitettu Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä: Ja nämä kolme ovat yksi", vaikka alkuperäisessä 1 Joh 5:7 jakeessa ei ole näitä sanoja.

Kävin lainaamassa archive.org sivulta Raymond Edward Brownin kirjan The Epistles of John, missä Brown käy läpi sitä miten Comma Johanneum on päätynyt Raamatun UT:n tekstiin. Se mitä tuon seuraavaksi esille Comma Johanneumista tämän kun kolminaisuus lisättiin Raamattuun otsikon alla perustuu Raymond Edward Brownin kirjan tekstiin.

Noin 5000 olemassa olevien UT:n kreikankielen käsikirjoituksissa on vain kahdeksassa Comma Johanneum kohta 1 Joh 5:7:ssa (taivaassa, Isä, Sana, Pyhä Henki). Yhtäkään näitä kahdeksasta UT:n kreikankielen käsikirjoituksesta, jossa esiintyy Comma Johanneum ei ole tehty ennen 1400 vuosisataa. Näissä kahdeksassa keskiajalta peräisin olevasta UT:n kreikankielen käsikirjoituksessa neljässä se esiintyy itse tekstissä ja neljässä tekstin ulkopuolella marginaaliin lisättynä.

600-luvulta 900-luvulle asti Comma Johanneum ilmestyi espankielisiin käsikirjoituksiin kuten Fragment of Freising OL-Vg; Codex Cavensis Vg; Codex Complutensis Vg jne. Edellä mainittujen tekstien Comma Johanneum perustui latinankielisiin teksteihin.

Ensimmäiseksi nämä kolme todistajaa (Isä, Sana, Pyhä Henki) tuotiin 1 Joh 5:7 UT:n ulkopuoliseen tekstiin lisäyksenä marginaaliin selittämään jaetta. Myöhemmin se lisättiin itse tekstiin (puolustamaan katolista kolminaisuusoppia). Comma Johanneum oli aluksi opillinen asia Jumalan kolminaisuudesta, josta debatoitiin 200-300 -luvuilla, myöhemmin se lisättiin UT:n tekstiin tukemaan katolista kolminaisuusoppia.

Kun luin Raymond Edward Brownin kirjaa Comma Johanneumista, niin hän kävi tarkasti sitä läpi ja tuli siihen tulokseen, että Comma Johanneum lisäyksen alkuperä oli 200-300 -lukujen Jumalaoppi kiistoissa, jossa katolinen kirkko puolusti kolminaisuusoppia. Tämän kiistan seurauksena 1 Joh 5:7 marginaaliin lisättiin Comma Johanneum latinalaisiin teksteihin, joista se sitten päätyi myös muutamiin kreikankielen UT:n tekstihin ja sitä kautta joihinkin Raamatunkäännöksiin. Historiallisen todisteen valossa on ilmiselvää, että Comma Johanneum on lisäys UT:n tekstiin, ei alkuperäinen UT:n teksti.

Katsomme seuraavaksi lyhyesti arameasta englantiin käännettyjä käännöksiä, että miten ne ovat kääntäneet 1 Joh 5:7,8 Raamatun kohdan.

ܘܪܘܚܐ ܡܣܗܕܐ ܕܗܝ ܪܘܚܐ ܐܝܬܝܗ ܫܪܪܐ
7 And The Rukha {The Spirit} testifies; because that One, The Rukha {The Spirit}, is The Truth.

ܘܐܝܬܝܗܘܢ ܬܠܬܐ ܣܗܕܝܢ ܪܘܚܐ ܘܡܝܐ ܘܕܡܐ ܘܬܠܬܝܗܘܢ ܒܚܕ ܐܢܘܢ
8 And there are three testifying: The Rukha {The Spirit}, and The Water, and The Blood. And these three are in One. 1 John 5:7,8 Muinainen itäinen arameankielen UT:n teksti

1 John 5:
7 - and the Spirit testifieth, because the Spirit himself is truth.
8 - And there are three that testify, the Spirit, and the water, and the blood; and these three are in one. Dr. John W. Etheridge's English Peshitta translation

1 John 5:
7 - [For there are three that testify in heaven, the Father, the Word, and the Holy Spirit: and these three are one.]
8 - And there are three witnesses, the Spirit, and the water, and the blood: and these three are in union. Dr. James Murdock's English Peshitta translation

1 John 5:
7 - For there are three that bear record in heaven, the Father, the Word, and the Holy Ghost: and these three are one.
8 - And there are three to bear witness, the Spirit, and the water, and the blood: and these three are one. Dr. George Lamsa's English Peshitta translation

Muinainen itäinen arameankielen UT:n teksti ja Etheridgen UT:n teksti ovat tuoneet esille 1 Joh 5:7,8 Raamatun kohdan yhtäpitävästi Bysantin UT:n tekstin kanssa. Murdockin ja Lamsan käännökset ovat valinneet teksteihinsä tässä kohdassa Aleksandrian tekstien vaihtoehdon, eli korruptoituneen vaihtoehdon.

Kun olen tutkinut ja verrannut vuosien varrella näitä arameankielestä englantiin käännettyjä käännöksiä, niin olen havainnut, että muinainen itäinen arameankielen UT:n teksti ja Etheridgen UT:n teksti ovat monessa kohden käännetty paremmin vastaamaan alkuperäistä UT:n sanomaa kuin Murdockin ja Lamsan käännökset. Toki Murdoch ja Lamsakin kääntävät myös monet kohdat alkuperäisen sanoman mukaisesti, mutta muinainen itäinen arameankielen UT:n teksti ja Etheridgen UT:n teksti ovat kokonaisuudessaan niitä tarkempia ja uskollisimpia alkuperäiselle sanomalle.

2 Piet 3:5 Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta

Ymmärtääksemme oikein 1 Joh 5:7,8 Raamatunkohdan meidän on hyvä ymmärtää mitä 2 Piet 3:5 opettaa. 2 Piet 3:5 Raamatun kohta sanoo, että taivaat ja maa on tehty vedestä ja veden kautta (Jumala teki). Tämä tarkoittaa sitä, että Jumalan luomakunta on tehty vedestä ja veden kautta. Jumalan luoma ihminen on myös tehty vedestä ja veden kautta. 1 Joh 5:6-9 opettaa siitä kuinka Jumala tuli osalliseksi ihmisyydestä Messias Jeesuksessa (Jeesus ei ole luotu, vaan aina olemassa ollut Jumala, joka syntyi ihmiseksi neitseestä Pyhän Hengen hedelmöittämänä).

1 Joh 5:
6 Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus.
7 Sillä kolme on, jotka todistavat:
8 Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.
9 Jos me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa.

33/38 Raamatunkäännös kääntää 1 Joh 5:6-9 kohdan UT:n kreikankielen alkutekstin mukaisesti. Raamattu todistaa itsestänsä ja 1 Joh 5:6-9 todistaa, että kolme, jotka todistavat ovat Henki, vesi ja veri ja nämä kolme pitävät yhtä. 1 Joh 5:6-9 on Jumalan todistus Pojastaan Jeesuksesta, joka syntyi ihmiseksi (vesi), joka vuodatti verensä syntien anteeksisaamiseksi, jonka Jumalan Henki todistaa todeksi (sekä Jumalan sana - Raamattu). 1 Joh 5:6-9 jaejakso puhuu koko ajan Pojasta (Jeesuksesta), joka on todistettu kolmen todisteen kautta, Jumala tuli ihmiseksi Messias Jeesuksessa; Messias Jeesus vuodatti verensä syntien anteeksisaamiseksi, jonka Henki todistaa todeksi.

1 Joh 5:6-9 ei puhu mitään Isän ja Pojan (Sana) ja Pyhän Hengen todistuksesta, vaan Isän todistuksesta Pojastaan, jonka Pyhä Henki todistaa todeksi. Tämän takia varhaisissa kreikankielen UT:n käsikirjoituksissa ei ole 1 Joh 5;7 jakeessa sanoja: taivaassa, Isä, Sana, Henki.

Se on totta, että Isä, Poika ja Pyhä Henki pitää yhtä ja antaa saman todistuksen, mutta 1 Joh 5:6-9 puhuu Isän todistuksesta Pojastaan, jonka Henki, vesi ja veri todistaa todeksi.

Joh 19:
33 Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät hänet jo kuolleeksi, eivät he rikkoneet hänen luitaan,
34 vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä.
35 Ja joka sen näki, on sen todistanut, ja hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää totta puhuvansa, että tekin uskoisitte.
36 Sillä tämä tapahtui, että kirjoitus kävisi toteen: "Älköön häneltä luuta rikottako".

Johanneksen evankeliumin 19:ssa luvussa on myös todiste, joka sopii 1 Joh 5:7,8 jakeisiin. Kun sotilas puhkaisi Jeesuksen kyljen, niin siitä vuoti verta ja vettä.

5 Moos 6:4 Kuule, Israel! Herra (יהוה‎), meidän Jumalamme (אלהים‎), Herra (יהוה‎) on yksi.

Joh 1:
1 ¶ Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
...
14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Apt 28:
25 Ja kun he olivat keskenään erimielisiä, erosivat he toisistaan, Paavalin sanoessa ainoastaan nämä sanat: "Oikein on Pyhä Henki puhunut profeetta Esaiaan kautta teidän isillenne,
26 sanoen: ‘Mene tämän kansan luo ja sano: Kuulemalla kuulkaa älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää älkääkä käsittäkö.
27 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, että he eivät näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.

Jes 6:
8 Ja minä kuulin Herran äänen sanovan: "Kenenkä minä lähetän? Kuka menee meidän puolestamme?" Minä sanoin: "Katso, tässä minä olen, lähetä minut".
9 Niin hän sanoi: "Mene ja sano tälle kansalle: ‘Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö’.
10 Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi."

Raamatun sanan opetuksen mukaan Jumala on yksi, Isässä, Jeesuksessa ja Pyhässä Hengessä. Raamattu todistaa Jeesuksen Jumaluuden monessa kohtaa mm. Joh 1:1,14 jakeissa sanoen Sanan (Jeesuksen) olevan Jumala. Apostoli Paavali sanoo Apt 28:25-27 kohdissa kuinka Pyhä Henki on puhunut profeetta Esaiaan (Jesaja) kautta.

Kun luemme Jes 6:8-10 Raamatun kohdan, johon Paavali viittasi, niin se sanoo Herran lähettäneen, jonkun joka sanoo lähetä minut. Apostoli Paavali ymmärsi Jumalan lähettäneen Pyhän Hengen, joka puhui Israelin kansalle nämä Jumalan käskemät sanat: "Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö’.
Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi."

Nuo Raamatun kohdat todistavat Pyhän Hengen olevan Jumalan Pyhä Henki (Jumala), joka on alamainen Isälle ja Pojalle

Psa 114:7 Vapise, maa, Herran kasvojen (פנים‎ - panim) edessä, Jaakobin Jumalan kasvojen (פנים‎ - panim) edessä,

Psalm 114:7 Tremble, thou earth, at the presence (פנים‎ - panim) of Hashem, at the presence (פנים‎ - panim) of Elohei Ya’akov; Orthodox Jewish Bible - OJB

Hepreankielen sana panim tarkoittaa kasvot, läsnäolo ja persoona. Raamatun Jumala on täydellinen Persoona, iankaikkinen Henki. Raamatun opetuksen mukaan Jumala on yksi, josta voimme nähdä eri Persoonien kolmiyhteisyyden Isässä, Jeesuksessa ja Pyhässä Hengessä.

Vanhimmat UT:n kreikankieliset käsikirjoitukset

Ville sanoi videollaan kuinka vanhimmista käsikirjoituksista puuttuu Luuk 22:44, missä Jeesuksen maahan valunut hiki oli niin kuin veripisarat

Luuk 22:
39 Ja hän meni ulos ja lähti tapansa mukaan Öljymäelle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
....
44 Ja kun hän oli suuressa tuskassa, rukoili hän yhä hartaammin. Ja hänen hikensä oli niinkuin veripisarat, jotka putosivat maahan.

Luuk 22:44 puuttuu seuraavista käsikirjoituksista: Papyrus 69, Papyrus 75, Codex Sinaiticus1, Codex Alexandrinus, Codex Vaticanus, Codex Petropolitanus Purpureus, Codex Nitriensis, Codex Borgianus, W, 158, 512, 542, 552, 579, 777, 826, 1071*, 1128, Lectionariespt, f, syrs, copsa, copbo, Georgian mss.

Itse asiassa Luuk 22:44 kuuluu UT:n alkuperäiseen Raamatun tekstiin. Saadaksemme tämän asian selville meidän täytyy seuraavaksi tutkia mistä lähteistä UT:n kreikankieliset käsikirjoitukset ovat koottu.

Nature

Yllä oleva kuva selventää ja kertoo mistä on oikein kyse kun puhumme vanhimmista UT:n kreikankielisistä tekstilaitoksista. Aluperin oli olemassa useita tuhansia UT:n kreikankielisiä tekstejä siellä täällä. 300-luvulla näistä alkuperäisistä teksteistä koottiin Codex Sinaiticus ja Codex Vaticanus, jotka edustavat UT:n Aleksandrian tekstiperhettä, jotka ovat paavin ja katolisen kirkon suosimia käsikirjoituksia. Jotkut sanovat, että Bysantin teksti on koottu myös 300-luvulla samoista alkuperäisistä lähteistä kuin Sinaiticus ja Vaticanus. On kuitenkin olemassa sellainen yleinen hyväksytty käsitys, että Bysantin teksti olisi koottu vasta 400-luvulla, mutta samoista alkuperäisestä lähteistä kuin Sinaiticus ja Vaticanus.

Textus Receptus koottiin ensimmäisen kerran 1516 Eramus Rotterdamilaisen toimesta. Textus Receptus kuuluu Bysantin tekstiperheeseen.

Varsinaisen Bysantin tekstin ovat koonneet myös nykyajassa esimerkiksi Maurice A. Robinson ja William G. Pierpont, joilla on useita Bysantin UT:n tekstin painoksia.

Kun sanotaan, että Aleksandrian tekstit ovat varhaisempia kuin Bysantin tekstit, niin usein jätetään kertomatta se, että niin Aleksandrian kuin Bysantin tekstit ovat koottu samoista alkuperäisistä UT:n kreikankielen alkuteksteistä. Se kumpi tekstiperhe on lähempänä UT:n alkuperäistä totuutta ei johdu siitä kumpi on varhaisemmin koottu, koska kummatkin on koottu samasta alkulähteestä, sillä se ratkaisee kumpi tekstiperhe on säilyttänyt teksteissään alkuperäisten UT:n kreikankielisten tekstien sanoman.

Codex Vaticanus on peräisin 300-luvulta Egyptistä. Codex Vaticanuksen sanotaan olevan tehty Egyptin Aleksandriassa. Codex Vaticanuksen teksti on koottu vain yhdeltä alueelta eli Egyptin Aleksandriasta.

Codex Sinaiticus on peräisin 300-luvulta Egypistä. Tohtori Constantin Tischendorf löysi Codex Sinaiticuksen 1844 Siinain vuoren Pyhän Katariinan luostarista. Codex Sinaticuksen käsikirjoitus on tehty Aleksandriassa Egyptissä.

Codex Vaticanuksen ja Codex Sinaiticuksen tekstit, eli käsikirjoitukset eivät ole yhtä luotettavia kuin bysanttilaisen tekstin, jonka käsikirjoitus kreikankielen alkuteksteistä on koottu kreikassa, Konstantinopolissa, Vähässä-Aasiassa, Afrikassa, Aleksandriassa, Galliassa, eteläisessä Italiassa. Sisiliassa, Englannissa ja Irlannissa.

Raamattu kertoo, että apostolit matkustivat Israelissa, Syyriassa, Kreikassa, Turkissa, Italiassa, Vähässä-Aasiassa. Nämä seurakunnat olivat varmasti säilyttäneet alkuperäiset Paavalin ja Pietarin kirjeet sekä evankeliumit alkuperäisessä muodossa kun kopioivat niitä eteenpäin. Bysanttilaisen tekstien löytyminen monissa samoissa paikoissa missä alkuseurakunnan uskovat julistivat sanaa on todiste sille, että Bysantin teksti vastaa kaikkein parhaiten alkuperäisen Raamatun UT:n tekstin sanomaa.

Bysantin tekstin alkuperän synnystä on kiistaa jotkut sanovat sen syntyneen 300-luvulla ja toiset 400-luvulla. Bysantin teksti on kirjoitettu suurimmasta osasta säilyneistä alkuperäisistä UT:n kreikankielen teksteistä. Tämä viittaa myös siihen, että se on tarkin ja alkuperäisin. Jotkut sanovat Bysantin tekstin olevan jopa Aleksandrian tekstiperheiden tekstejä vanhempia. Bysantin teksti on kopio alkuperäisistä UT:n teksteistä.

Vaikka Bysantin teksti olisi myöhempää perua kuin Egyptin Aleksandrialaiset tekstit (Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus), niin se ei todista, että se ei ole alkuperäisempi kuin Aleksandrian tekstiperheen tekstit. Kaikki UT:n käsikirjoitukset ovat koottu olemassa olevista yli 5366 alkuperäisistä UT:n kirjoituksista, jotka ovat kirjoitettu papyrukselle ja pergamentille. Tekstien alkuperäisyydessä ei siis vanhempi tai nuorempi ikä ratkaise, vaan se kuinka uskollisesti käsikirjoitukset ovat kopioitu olemassa olevista alkuperäisistä UT:n teksteistä.

Moni harhautuu luulemaan, että UT:n tekstilaitos tai käsikirjoitus vastaa aina alkuperäistä. On olemassa vahva todiste sille, että Aleksandrian tekstiperheen (Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus) tekstit eivät vastaa täysin aitoja alkuperäisiä UT:n papyruksia ja pergamentteja, vaan poikkeavat niistä suuresti.

Eräs tärkeä huomautus on se, että alkuseurakunta levitti evankeliumia varhaisina vuosinaan evankeliumia juuri niihin maihin, joista Bysantin tekstit ovat koottu. Tämä on tärkeä todiste sille, että Bysantin teksti on alkuperäisin teksti. Alkuseurakunnan jälkeläiset lukivat näitä alkuperäisiä tekstejä, jotka perustuivat Bysantin tekstiin jo ennen kuin oli koottu yhtään tekstilaitosta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kootun käsikirjoituksen varhaisin teos ei ole välttämättä alkuperäisin, eikä ole se ole silloin sitä jos se ei perustu lähes kaikkiin olemassa oleviin alkuperäisiin teksteihin. Käsikirjoituksen ikä ei siis määritä sen alkuperäisyyttä, vaan se että se on koottu lähes kaikista olemassa olevista alkutekstin palasista. Esimerkiksi Textus Receptuksen teksti, joka perustuu Bysantin tekstiin löytyy 95% olemassa olevista teksteistä kuin Aleksandrian tekstiperheeseen kuuluvilla käännöksillä vastaava luku on 5%.

Bysantin teksteihin luottavien Raamatun käännösten teksti on siis yhtäpitävä 95 prosenttisesti suhteessa kaikkiin olemassa oleviin alkuperäisiin UT:n teksteihin. Aleksandrian tekstiperheeseen luottavissa käännöksissä noin 5% yhtäpitävää olemassa olevien alkuperäisten tekstien kanssa. Tässä valossa on tietenkin selvää, että Bysantin tekstiin luottavat Raamatun käännökset vastaavat ylivoimaisesti enemmän UT:n alkuperäisiä tekstejä kuin Aleksandrian tekstiperheeseen luottavat käännökset.

Bysantin tekstin alkuperä todistaa sen, että sen teksti on varhainen ja alkuperäinen, vaikka Bysantin teksti olisi myöhemmin koottu kuin Aleksandrian tekstit.

Esitän asiaa havainnollistavan esimerkin. Jos joku antiikin kirjailija olisi kirjoittanut 100 kirjaa, jotka olisi pitänyt aina uudestaan kopioida kun ne eivät säily ikuisesti ja niiden olisi pitänyt säilyä jälkipolville. Sanotaan että olisi olemassa kaksi koulukuntaa, joilla olisi erilainen näkemys siitä mitä nuo sata kirjaa pitävät sisällään. Ensimmäinen koulukunta olisi tämän kirjailijan perhe, josta käytän nimitystä b-tiimi. Toisen koulukunnan nimi olisi a-tiimi. B-tiimi haluaa kirjailijan tuotannon ja kirjojen sanoman säilyvän lähes ennallaan ja siksi onnistuu kopiomaan tarkasti noin 95 olemassa olevaa kirjaa. A-tiimi ei ole niin kiinnostunut kirjojen sanomasta, koska tulkitsee niitä eri tavalla kuin b-tiimi, eikä a-tiimi halua välittää kirjailijan kirjan sanomaa ihan aitona, vaan haluaa tuoda siihen mukaan oman tulkinnan. Tämän tähden a-tiimi valitsee sadasta vain viisi kirjaa.

A-tiimi saisi oman kokoelmansa valmiiksi nopeammin ja b-tiimi julkaisisi oman kokoelmansa useita kymmeniä vuosia a-tiimin jälkeen. Historian saatossa monet tutkijat sanoisivat, että A-tiimin kokoelma vastaa alkuperäisiä paremmin, koska se on vanhempi ja aikaisempi kokoelma kuin b-tiimin. Totuus on kuitenkin se, että b-tiimin kokoelma on alkuperäisempi ja vastaa totuutta paljon paremmin kuin a-tiimin kokoelma. Vaikka b-tiimin kokoelma on myöhemmin julkaistu, niin sen teksti vastaa 95% aitoa ja sen lähteenä ovat alkuperäiset tekstit.

Yllä oleva esimerkki kertoo meille sen myös miksi Bysantin teksti on alkuperäinen ja paljon luotettavampi kuin Aleksandrian tekstit.

Codex Sinaiticus löydettiin Pyhän Katariinan luostarista 1844. Sinaiticus sisältää Barnabaan kirjeen Hermaan paimenen, jotka eivät kuulu UT:n teksteihin.

Sinaiticuksen jotkut osat on kirjoitettu lampaan- ja vuohennahkaan. UT:n alkuperäiset tekstit kirjoitettiin papyrukseen ja pergamenttiin. Sinaiticuksessa on 9000 kohtaa eri tavalla kuin Textus Receptuksessa. Sinaiticuksesta puuttuu 4000 sanaa evankeliumeista ja siihen on lisätty 1000 sanaa. Sinaiticus eroaa myös paljon Vaticanuksesta.

Sinaiticuksen teksti on kirjoitettu huolimattomasti, kirjeitä, sanoja ja jopa kokonaisia lauseita on kirjoitettu kahteen kertaan ja lauseita on jätetty pois. Sinaiticukseen on tehty useita korjauksia montaa sataa vuotta myöhemmin kuin se on alunperin kirjoitettu. Kreikankielen oppinut tohtori Scrivener on sanonut, että Sinaiticukseen on tehty 600-700 luvulla systemaattisesti korjauksia (muutoksia). Sinaiticuksen epäpuhtauden takia monet ovat hylänneet sen arvottomana teoksena.

Rooman katolisen kirkon puoltama Codex Sinaiticus, jonka tekstiä on paljon korjattu sekä muutettu ei edusta Raamatulle uskollista UT:n käsikirjoitusta.

Vaticanuksen teksti löydettiin Roomasta Vatikaanin kirjastosta 1481. Vaticanuksen tekstistä on jätetty pois alkuperäisistä UT:n tekstistä sanoja ja lauseita 1491 kertaa. Vaticanuksen tekstiin on tehty lisäyksiä, poistoja sekä korjauksia (muutoksia). Vaticanus jättää pois monia tärkeitä Raamatun kohtia. Vaticanus jättää pois kokonaan esim. Heprealaiskirjeen 9:14 - 13:25 jälkeen esiintyvät kohdat, eli koko heprealaiskirjeen lopun. Katolisen kirkon suosima Vaticanus jättää pois heprealaiskirjeen lopun, koska esim. Hebr 10:10-12 kumoaa täydellisesti katolisen kirkon kiirastuliopin. Tämän tähden Vaticanuksesta on jätetty pois heprealaiskirjeen loppuosat, koska se kumoaa Rooman katolisen kirkon kiirastuliopin. On päivän selvää, että Vaticanuksen lisäykset, poistot, korjaukset ja muutokset on tehty tilaustyönä tukemaan Rooman katolisen kirkon epäraamatullisia oppeja. Koska Rooman kirkon oppeja ei löydy Raamatusta, niin siksi Rooman kirkon käsikirjoitusta piti peukaloida vastaamaan sen harhaoppeja. Vaticanus jättää pois kokonaan ilmestyskirjan, Paavalin kirjeen Filemonille ja pastoraalikirjeet.

Vaticanuksen teksti on vain 50% yhtäpitävä Textus Receptuksen kanssa ja eroaa siitä lähes 8000 kohdassa. Vaticanus jättää mainitsematta useita tuhansia evankeliumin avainsanoja sekä jättää pois tuhat lausetta ja 500 sivulausetta. Vaticanus lisää tekstiin noin 500 ylimääräistä sanaa, korvaa tai muuttaa lähes 2000 sanaa sekä muuttaa alkuperäistä sanajärjestystä noin 2000 kohdassa. Kielitieteen tutkijoiden mukaan Vaticanuksen teksti on klassista ja platonista kreikkaa, ei Koineen kreikkaa, joka on Uuden Testamentin kreikankielen kieli. Vaticanus löydettiin vasta vuonna 1481, eli missä se on ollut piilossa yli tuhat vuotta?

Vaticanuksen tekstin lisäykset, poistot, korjaukset ja muutokset tekevät siitä kyseenalaisen sekä suorastaan huonon käsikirjoituksen, jonka vääristymien kautta on koitettu tukea Rooman kirkon harhaoppeja. Vaticanuksen teksti ei edusta aitoa ja alkuperäistä UT:n tekstiä, vaan se edustaa ihmisten näkemyksiä, jotka eivät kunnioita ja usko Jumalaan kuinka Raamattu opettaa.

Westminister Raamatun sanakirja kirjoittaa sivulla 624 Vaticanuksesta että ei ole olemassa toista samanlaista käsikirjoitusta, jossa esiintyy niin paljon kirjoitusvirheitä, puutteellista kielioppia sekä pois jättämistä (sanojen lauseiden). Evankeliumin kirjoista (Matt, Mark, Luuk, Joh) Vaticanus jättää pois 237 sanaa, 452 sivulausetta sekä 748 lausetta.

Codex Vaticanus ja Codex Sinaiticus eivät edusta UT:n alkuperäisiä tekstejä, vaan ovat osittain siitä kopioituja, jättäen pois paljon alkuperäistä korjaten ja muuttaen tekstiä. On tietenkin sanomatta selvää, että Aleksandrian tekstiperheen käsikirjoitukset eivät ole luotettavia käsikirjoituksia, eikä niitä tulisi millään tavoin tukea ja perustaa uskoaan niihin, koska ne ovat Rooman kirkon hallussa olevia korruptoituneita käsikirjoituksia. Jokainen joka etsii rehellisesti totuutta kykenee itse tekemään sen johtopäätöksen, että Aleksandrian tekstiperheen tekstit eivät edusta Ut:n alkuperäisiä tekstejä.

Nestle-Alandin 27 (Novum Testamentum Graece - Uuden Testamentin teksti) painoksen sivulla 45 sanotaan, että se on tehty vatikaanin ja United Bible Societies kanssa yhteisestä sopimuksesta. Tämä teos on pohjana uusille käännöksille, joiden käännöstyö ja tarkistukset tehdään yhdessä vatikaanin ja United Bible Societiesin valvonnan alaisuudessa. He myös sanovat, että Nestle-Aland ei ole lopullinen teksti, vaan kannustin Uuden Testamentin tekstin määrittämiseen ja varmentamiseen.

Nestle-Alandiin perustuvat käsikirjoitukset nojaavat tekstiin, jota ei ole vielä lopullisesti varmennettu (ei ole erehtymätön) ja jota vatikaani on peukaloimassa omien harhaoppiensa tueksi. Vatikaani (paavin kirkko) on alusta asti peukaloinut Raamatun käsikirjoituksia, joita se itse suosii. Tämän tähden vatikaanin "käsikirjoitukset" sisältävät paljon muutoksia, eli toisin sanoen Raamatun sanan vääristämistä. Jokainen joka luottaa Nestle-Alandin tekstiin on tässä suhteessa vatikaanin asiamies, vaikka hän muuten vastustaisi RKK:ta ja sen oppeja. Tällä tavoin edistetään katolisuuden leviämistä, koska yhä useammat uudet raamatunkäännökset tehdään katolisen valvonnan alaisuudessa, kuten edellä on käynyt ilmi.

Markuksen evankeliumin luvun 16 jakeet 9-20 kuuluvat alkuperäiseen UT:n tekstiin

Villen väittämä videollaan, että Luukkaan evankeliumin 16 luku loppuu jakeeseen 8 on väärä väite.

Irenaeus (180 jKr.) Against Heresies (Book III, Chapter 10):
Also, towards the conclusion of his Gospel, Mark says: So then, after the Lord Jesus had spoken to them, He was received up into heaven, and sits on the right hand of God; Mark 16:19 confirming what had been spoken by , until I make Your foes Your footstool.the prophet: The Lord said to my Lord, Sit on My right hand

Irenaus toi esille jo 100-luvulla kirjoittamassaan Against Heresies kirjoituksessaan, että on olemassa Mark 16:9 jae.

Tatianos (n. 120 jKr. -180 jKr.)m joka eli 100-luvulla siteerasi lähes kaikkia Mark 16:9-20 jakeita teoksessaan The Diatessaron:

The Diatessaron (Section 53)

Mark 16:9 And on the First-day on which he rose, he appeared first unto Mary Magdalene, from whom he had cast out seven demons.
Mark 16:9 Mutta ylösnousemisensa jälkeen hän varhain aamulla viikon ensimmäisenä päivänä ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.

Mark 16:10b and to those that had been with him, for they were saddened and 36 weepin.
Mark 16:10 Tämä meni ja vei sanan niille, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa ja jotka nyt murehtivat ja itkivät.

Mark 16:11 And they, when they heard them say that he was alive and had appeared unto them, 38 did not believe them:
Mark 16:11 Mutta kun he kuulivat, että hän eli ja että Maria oli hänet nähnyt, eivät he uskoneet.

Mark 16:13 Neither believed they that also.
Mark 16:13 Hekin menivät ja veivät sanan toisille; mutta nämä eivät uskoneet heitäkään.

Tatianos
The Diatessaron (Section 55)

Mark 16:14 And while they sat there he appeared to them again, and upbraided them for their lack of faith and the hardness of their hearts, those that saw him when he was risen, and believed not.
Mark 16:14 Vihdoin hän ilmestyi myöskin niille yhdelletoista heidän ollessaan aterialla; ja hän nuhteli heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi.

Mark 16:16 For whosoever believes and is baptized shall be saved; but 9 whosoever believes not shall be rejected.
Mark 16:16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

Mark 16:17 And the signs which shall attend those that believe in me are these: that they shall cast out devils in my name; and they 10 shall speak with new tongues;
Mark 16:17 Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,

Mark 16:18 and they shall take up serpents, and if they drink deadly poison, it shall not injure them; and they shall lay their hands on the diseased, 11 and they shall be healed.
Mark 16:18 nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi."

Mark 16:20 And from thence they went forth, and preached in every place; and our Lord helped them, and confirmed their sayings by the signs which they did.
Mark 16:20 Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.

Tatianoksen The Diatessaron oli evankeliumiharmonia, synteesi neljästä evankeliumista. Tatianoksen varhaisin tekstimuoto The Diatessaronista oli itäinen tekstimuoto, joka on säilynyt Efraim Syyrialaisen kommentaarissa teoksesta.

Irenaus ja Tatianos tiesivät jo 100-luvulla, että Mark 16:9-20 kuuluvat alkuperäiseen UT:n kreikankieliseen tekstiin, siksi he siteerasivat ja toivat niitä esille omissa teoksissaan. Bysantin UT:n kreikankielisessä tekstissä on Mark 16:1-20 jakeet, joka todistaa sen aitoudesta ja alkuperäisyydestä, koska Bysantin teksti on UT:n kreikankielen alkuperäinen käsikirjoitus.

Mark 16:9-20 puuttuu mm. seuraavista UT:n käsikirjoituksista: Codex Sinaiticus, Codex Vaticanus, Syriac Sinaitucus, Codex Bobiensis, Armenian version käsikirjoitus jne.

Sinaiticus ja Vaticanus edustavat korruptoituneja käsikirjoituksia, siksi niistä puuttuvat Mark 16:9-20 jakeet, jotka kuuluvat aitoon ja alkuperäiseen Bysantin UT:n tekstiin.

Nature

Yllä oleva kuva on eräs esimerkki Codex Vaticanuksen lisäyksistä. Kuvassa näkyy Matteuksen evankeliumin teksti, joka on kirjoitettu isoilla kirjaimilla. Vaticanuksen kaikki evankeliumit ja kirjeet on kirjoitettu isoilla kirjaimilla paitsi Ilmestyskirja, joka on kirjoitettu pienillä kirjaimilla. Ilmestyskirjan pienillä kirjoitettu teksti todistaa, että se on myöhäisempi lisäys Vaticanuksen tekstiin, koska se poikkeaa tekstiasultaan kaikista muista Vaticanuksen UT:n teksteistä.

Bysantin tekstistä käännettiin valtaosa UT:n käännöksistä muille kielille. Codex Vaticanus löydettiin Vatikaanin kirjastosta 1481, ja jotkut sanovat sen olevan peräisin 800-1400 -luvuilta ja sen ensimmäinen alkuperä olisi 400-luvulta. 1800-luvulla löydettiin Codex Sinaiticus (katolisesta luostarista). 1800-luvulla alkoi yleistymään sellainen käsitys, että koska Sinaticuksen ja Vaticanuksen saunottiin olevan Bysantin tekstiä varhaisempia, niin Sinaiticuksen ja Vaticanuksen teksti alkoi syrjäyttämään Raamattuteologien arvostuksessa Bysantin tekstiä.

Sinaiticuksen ja Vaticanuksen "arvovalta" ja valtakausi alkoi monien teologien sydämissä vasta 1800-luvulla, joka on varsin vähän aikaa. Bysantin teksti hallitsi kristillistä kenttää suurelta osin noin 1400 vuotta. Tämän muutoksen sai aikaan se, että hoetaan Sinaiticuksen ja Vaticanuksen tekstien olevan Bysantin tekstejä varhaisempia, vaikka todellisuudessa Sinaiticuksen, Vaticanuksen ja Bysantit teksteilla on sama alkuperä, sillä ne oli koottu olemassa olevista UT:n alkuperäisistä teksteistä.

Ei ole mikään ihme, että suurin osa teologeista on hylännyt Bysantin tekstin luotettavuuden ja kannattaa Aleksandrian tekstejä, koska monilla teologeilla (ei kaikilla) on taipumus uskoa perinteitä ja valheellisia opetuksia, joiden väitetään olevan Jumalan sanaa, vaikka ne perustuvat monessa kohdin (ei kaikissa) valheeseen.

Uusi Testamentti ei vaienna naisia

Villen sanoi videolla kuinka 1 Kor 14:34-35 ei ole Paavalin tekstiä, vaan myöhempi lisäys ja varhaisimmissa käsikirjoituksissa on vaihtelua, missä nämä jakeet ovat. Villen mukaan kun muualla UT:ssa puhutaan naisten profetoimisesta, niin 1 Kor 14:34-35 ei kuuluisi Raamattuun.

1 Kor 14:
23 Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?
24 Mutta jos kaikki profetoisivat ja joku uskosta tai opetuksesta osaton tulisi sisään, niin kaikki paljastaisivat hänet ja kaikki langettaisivat hänestä tuomion,
25 hänen sydämensä salaisuudet tulisivat ilmi, ja niin hän kasvoilleen langeten rukoilisi Jumalaa ja julistaisi, että Jumala totisesti on teissä.
26 ¶ Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi.
27 Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön;
28 mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle.
29 Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot;
30 mutta jos joku toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon ensimmäinen.
31 Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta.
32 Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset;
33 sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa,
34 ¶ olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo.
35 Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa.

Apt 21:
8 ¶ Mutta seuraavana päivänä me lähdimme sieltä ja tulimme Kesareaan, jossa menimme evankelista Filippuksen tykö, joka oli yksi niistä seitsemästä, ja jäimme hänen tykönsä.
9 Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, joilla oli profetoimisen lahja.

1 Kor 14:34 on Paavalin tekstiä ja se kuuluu alkuperäiseen Raamattuun. 1 Kor 14 luvussa Paavali toi esille, että seurakunnassa ei saa olla epäjärjestystä koskien profetoimista, kielillä puhumista ja kielien selittämistä sekä naiset eivät saa aiheuttaa epäjärjestystä seurakunnassa keskeyttäen kokoontumisen kulkua kysymyksineen, keskeyttäen kysymyksillään niitä, jotka rakensivat seurakuntaa. Tästä oli kysymys, epäjärjestyksen aiheuttamisesta ei totaalikiellon antamisesta naisen puhumiselle seurakunnassa.

Filippuksen tyttäret profetoivat seurakunnassa ja näin naisetkin saavat puhua seurakunnassa ja muutenkin palvella ja puhua. Naisilla on lupa puhua seurakunnassa.

VT:n ja UT:n apokryfikirjat eivät kuulu Raamatun teksteihin

Villen videon viimeinen otsikko oli otsikoitu; kirjoja jätetty Raamatun ulkopuolelle. Ville toi esille sen kuinka esimerkiksi katolisen ja ortodoksisen kirkon Raamattuun kuuluu apokryfikirjat. Miksi VT:n apokryfikirjat eivät kuulu juutalaisten ja protestanttien Raamattuun? Siksi, koska ne eivät ole Jumalan sanan ilmoitusta, niiltä puuttuu Raamatun arvovalta.

Tohtori Ivan Panin tutki 50 vuoden ajan Raamatun numerollisuutta. Hän huomasi että Raamatun teksti on täynnä erilaisia seitsenjärjestelmään perustuvia tekstikuvioita. Panin tutkimukset osoittavat kiistattomasti ettei Raamattu voi olla vain ihmisen kirjoittama, vaan ihmisten jota Jumalan Henki inspiroi ja johdatti kirjoittamaan Raamattua. Paninin mukaan Raamatun numerollisuutta ei ole voinut saanut aikaan kuin yli kaiken yltävä Matemaattinen Äly, Luonnon Matemaattinen Kirjailija, eli Raamatun Kaikkivaltias Jumala. Ivan Paninin mukaan Raamatun Jumalan olemassaolon kieltävät ihmiset ovat leimautuneet mieleltään, ei järjelliseksi, vaan järjettömiksi ihmisiksi. VT:n apokryfikirjoista puuttuu tämä Jumalan asettaman seitsenjärjestelmä tekstikuvio, joka myös todistaa sen etteivät VT:n apokryfikirjoilla ole Jumalan sanan ilmoituksen arvovaltaa.

Niin sanotut Uuden Testamentin apokryfikirjat (gnostilaiset evankeliumit) eivät kuulu Raamatun kirjoihin ja suurin osa niistä (apokryfikirjoista) on kirjoitettu toisella vuosisadalla tai myöhemmin; eli ne ovat syntyneet paljon myöhemmin kuin UT:n kanoniset tekstit. Viimeisin kanoninen teksti Ilmestyskirja näki päivänvalon n, 96 jKr. Ilmestyskirja päätti Jumalallisten ilmoitusten ketjun; sen sanoma oli siihen hetkeen ja aina maanpäällisen ihmiskunnan historian loppuhetkeen asti, eikä näin enää tarvittu uusia ilmoituksia, sillä ilmoitus oli jo annettu koskemaan koko ihmiskunnan historiallista aikakautta. Ja sitä ennen oli jo kaikki muu oleellinen sanottu ja tuotu esiin. UT:n apokryfiset kirjat ovat syntyneet paljon myöhemmin kuin Ilmestyskirja, tämäkin kertoo että uudet ilmoitukset olivat ihmisestä lähtöisin, eivätkä omanneet Jumalallista arvovaltaa, sillä Jumalan Raamatullinen ilmoitushistoria päättyi Ilmestyskirjaan.

UT:n apokryfikirjoilla on yksi yhteinen piirre, ne ovat gnostilaisvaikutteisia. Gnostilaisille teksteille on myös ominaista seuraavat piirteet; gnostilaisuus asetti itsensä korkeampaan asemaan kuin kristinusko sekä gnostilaisuus ei uskonut Jeesuksen olevan Jumala. Nuo edellä olevat seikat jo itsessään todistavat sen ettei gnostilaisapokryfisilla teksteillä voida todistaa Raamatun opetusta, sillä gnostilaisuus asetti itse itsensä kristinuskoa korkeammalle sekä uskominen Jeesukseen tavallisena ihmisenä teki heistä ihmisiä, joilla ei ollut halua Raamatulliseen uskoon, vaan pikemminkin he halusivat todistaa sen vääräksi korottamalla omaa uskoaan. Näin gnostilaisia tekstejä ei voida mitenkään pitää kristinuskon alkuperäisinä teksteinä tai kristinuskoon kuuluvina teoksina, sillä gnostilaiset pitivät kristinuskoa vihollisenaan ja gnostilaiset olivat "oikeaoppisia". Tosiasiassa gnostilaiset olivat samassa eksytyksen veneessä kuin kirkkolaitos, kumpaisellakin oli vain erilaiset opetukset, mutta opetuksen innoitus tuli samasta lähteestä, eli pimeyden päämajasta.

Gnostilaisuudessa oli monenlaista vaikutusta esim. jotkut gnostilaiset opettivat, että jumalallisuus saavutetaan miehen ja naisen ykseydellä. Tämä ajatus johti myös jotkut gnostikot tavoittelemaan jumaluutta miehen ja naisen seksiaktin kautta. Mutta oli myös olemassa gnostilaisia, jotka pidättäytyivät sukupuolisuhteista. Kun tiedämme sen tosiasian, että gnostilaiset pitivät kristittyjä vihollisinaan sekä he pitivät itseään kristittyjä parempina ja he halusivat kaikella tavalla osoittaa kristinuskon vääräksi, niin sen tähden syntyivät ns. gnostilaiset evankeliumit, joiden tarkoituksena oli mustamaalata ja vääristää oikea evankeliumi. Gnostilaiset menivät niin pitkälle tässä, että he kirjoittivat evankeliumit "uusiksi" väärentämällä ne; joissa he kuvasivat Jeesuksen tavalliseksi mieheksi, joka yhtyi jumalallisuuteen Maria Madgaleenan kautta.

Tuo gnostilainen väite, että Maria Madgaleena oli Jeesuksen vaimo sopi gnostilaisille, koska sillä tavalla he pyrkivät väittämään oman oppinsa oikeaksi ja saivat tukea ajatuksilleen. Ajatus Jeesuksen naimisissa olosta (yhtyminen jumalallisuuteen naisen kanssa) on gnostilaista evankeliumia. Samoin myös tuo toinen seksuaalikielteinen ryhmä sai lisää vettä myllyynsä väittäen "uusien" evankeliumien kautta, että Jeesus vietti synnillistä ja paheellista seksielämää. Näin nuo molemmat ryhmittymät saivat itselleen "uusista evankeliumeistaan" oivia puhemiehiä, joilla he hyökkäsivät kristittyjä ja Raamatun sanomaa vastaan. Se oli ovela juoni toisten mustamaalaamiseksi, mutta onneksi tiedämme sen, että näiden gnostilaisten tekstien innoituksen lähde on ollut pimeyden päämajassa, ja että Raamatussa on totuus siitä kuinka asiat ovat. Raamattu ei kerro Jeesuksen olleen naimisissa, eikä Hän ollutkaan naimisissa, koska Hän ei syntynyt maailmaan naimisiinmenoa varten, vaan siksi, että kuolisi syntiuhrina maailman synnin tähden.

Villen videolla esille ottama Tuomaan evankeliumi ei kuulu Raamattuun.

Matt 23:1 Silloin Jeesus puhui kansalle ja opetuslapsilleen
..........
10 Älkääkä antako kutsua itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän mestarinne, Kristus.

Tuomaan evankeliumi väittää Jeesuksen sanoneen opetuslapsilleen ettei Hän ole heidän Mestarinsa. Matteuksen evankeliumi kumoaa tämän Tuomaan evankeliumin gnostilaisen valheen. Matteuksen evankeliumin 23:10 kohdassa Jeesus sanoo opetuslapsilleen olevansa heidän Mestarinsa. Tuo mestari sana voidaan kääntää joko mestari tai opettaja.

Tuon esille seuraavaksi lyhyesti Tuomaan evankeliumin tekstiä, josta näemme ettei se edusta Raamatun arvovaltaa, vaan gnostilaista oppia.

Tuomaan evankeliumi
13. ... Jeesus sanoi, ”En ole mestarinne. Koska olette juoneet, olette tulleet myrkytetyiksi kuplivasta lähteestä jota olen hoitanut.” ...
22. ... Jeesus sanoi heille, ”Kun teette kahdesta yhden, ja kun teette ulkopuolen sisäpuoleksi ja sisäpuolen ulkopuoleksi, ja yläpuolen alapuoleksi, ja kun teette miehen ja naisen yhdeksi, niin ettei mies ole mies eikä nainen nainen; kun laitatte silmänne silmän paikkaan, kätenne käden paikkaan, jalkanne jalan paikkaan, ja kuvan kuvan paikkaan, silloin te astutte sisään [Valtakuntaan].” ...
30. Jeesus sanoi, ”Siellä missä on kolme jumalaa, he ovat jumalallisia. Missä on kaksi tai yksi, siellä olen Hänen kanssaan.”
37. Hänen opetuslapsensa sanoivat, ”Milloin ilmestyt meille, milloin näemme sinut?” Jeesus sanoi, ”Kun riisuudutte alasti häpeilemättä, otatte vaatteenne ja laitatte ne jalkojenne alle ja hypitte niiden päällä kuin pienet lapset, silloin te näette elävän pojan, ettekä pelkää.”

Tuomaan evankeliumi opettaa gnostilaista transsukupuolisuutta, joka yrittää häivyttää Jumalan luoman miehen ja naisen ja heidän erilaisuutensa. Tuomaan evankeliumi opettaa monijumalaisuusoppia sanomalla; siellä missä on kolme jumalaa, he ovat jumalallisia. Tuomaan evankeliumi opettaa kuinka alastomuuden tulisi olla häpeilemätöntä ja näkyvää, mutta aito ja todellinen Raamattu opettaa, että alastomuus ei saa olla julkista ja näkyvää, koska se herättää synnin himoja ja haluja. Raamatun opetuksen mukaan alastomuus ja sen näyttäminen kuuluu avioliittoon miehen ja naisen välillä.

Tässä nykyisessä ajassa UT:n gnostilaisille teksteille pyritään antamaan Raamatun arvovalta, joka kuuluu lopunajan petoksen ja eksytyksen suunnitelmaan. UT:n gnostilaiset tekstit riisuvat Jeesukselta Jumaluuden, opettavat transsukupuolisuutta, opettavat ekumeenista uskontojen ykseyttä "jumalallisina polkuina kohti yhtä ja samaa jumalallisuuden päämäärää", opettavat alastomuuden hyväksymistä ja sitä kautta pornon ja kaikenlaisen seksuaalisen synnin hyväksymistä.

Joh 7:38 Joka uskoo minuun (Jeesukseen), niinkuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on, juokseva elävän veden virrat."

Herraan Jeesukseen tulee uskoa, niin kuin Raamattu sanoo. Raamatun tärkein sanoma on Jumalan armosta valmistama pelastus Messias Jeesuksen veren ja sovitustyön kautta syntien anteeksisaamiseksi sekä Jumalan lapseuteen pääseminen uskon kautta Messias Jeesuksessa.

Loppusanat

Suomenkielisiä hyviä Raamatun käännöksiä joita suosittelen käyttämään ovat Biblia 1776, joka perustuu Textus Receptukseen joka pohjautuu Bysantin tekstiin sekä Toivo Koilon Uusi Testamentti, joka perustuu myös Textus Receptukseen. Toivo Koilon UT:n teksti on ehkä kaikkein paras UT:n suomalainen teksti ja uskollisin alkuteksteille.

33/38 käännös pohjautuu pääosin Erwin Nestlen tekstilaitokseen, jonka pääasiallinen tekstilähde perustuu Wescott ja Hortin tekstilaitokseen, joka kuitenkin hiukan poikkeaa Nestlen tekstilaitoksesta. Nestlen tekstilaitoksessa on myös käytetty muita lähteitä kuin Wescott ja Hort, mutta pääosa sen tekstistä perustuu Wescott ja Hortin tekstilaitokseen. Suosittelen 33/38 rinnalla käyttämään esim. Bibliaa tai joitakin hyviä englanninkielisiä käännöksiä. Aapeli Saarisalon Uusi Testamentti on myös hyvä käännös. Jumalan Kansan Raamattu ja Raamattu Kansalle käännös ovat myös hyviä käännöksiä.

1992 käännöksen pohjana on Nestle Aland tekstilaitos, jonka teksti perustuu pääosin Wescott ja Hortin tekstilaitokseen. 1992 käännös on tehty dynaamisen ekvivalenssin periaatteen mukaisesti. Dynaamisen ekvivalenssin mukaisessa käännöksessä sanoja ei käännetä tarkasti vastaamaan alkukielen merkitystä, vaan ikään kuin ajatuksiksi. Dynaamisen ekvivalenssin mukaisessa käännöksessä Raamatun sanomalle ja ajatukselle etsitään suomalaisia vastineita sekä käännöksestä tehdään kääntäjien tulkintaa siitä mitä Raamattu sanoo. En suosita kenellekään vuoden 1992 käännöstä, sillä se on ajautunut monessa kohdin kauas Raamatun alkuperäisestä sanomasta sekä kääntää monessa kohdin vastoin Raamatun sanaa.

Englanninkielisistä suosittelen King James Version 1769, joka perustuu Textus Receptuksen tekstiin. J.P. Green's literal translation on myös hyvä, joka perustuu Textus Receptuksen tekstiin.

Tässä lopunajassa tullaan käymään taistelua Raamatusta ja Raamatunkäännöksistä. Valheenhenki tukee UT:n korruptoituneita Aleksandrian tekstejä ja sitä kautta pyrkii murentamaan Raamatun sanan totuutta. Yhä useampi tulee myös uskomaan valheen, joka sanoo, että UT:n apokryfikirjat, gnostilaiset tekstit kuuluvat alkuperäiseen Raamattuun (eivät kuulu). On todella tärkeä ymmärtää ja tietää, että UT:n Bysantin tekstit edustavat aitoa ja alkuperäistä UT:n sanomaa ja ilmoitusta. Voit luottaa siihen, että Raamattu on todellakin Jumalan sanan ilmoitus.

Petri Paavola 16.3.2023

Lähteet:
Raamattu 33/38
Biblia 1776
King James Version 1769
Septuaginta
Bysantin teksti
Textus Receptus
Vulgata 405 jKr.
Clementine Vulgata
youtube.com/ 10 Raamattuun tehtyä muutosta
youtube.com/ Vastine videoon 10 Raamattuun tehtyä muutosta
codexsinaiticus.org/ 1 John 5:7,8
greeknewtestament.net/ 1jn5-7
us.archive.org/ erasmus textus receptus 1st edition 1516
archive.org/ erasmus textus receptus 2nd edition 1518
archive.org/ erasmus textus receptus third edition 1522
ewtn.com/catholicism/ library/Cyprian de ecclesiae catholicae unitate
newadvent.org/ fathers/050701
Raymond Edward Brown - The Epistles of John
newchristianbiblestudy.org/ bible/ greek byzantine 2000
kotipetripaavola.com/ Raamatun kasikirjoitukset
kotipetripaavola.com/ vatikaanin vaaristamat kasikirjoitukset
newadvent.org/ fathers/0103310
newadvent.org/ fathers/100253
newadvent.org/ fathers/100255
kotipetripaavola.com/ Uuden Testamentin Kaanon
finbible.fi/ Toivo Koilo Suuri Ilosanoma
studybible.info/version/ Green Literal Version