Monet uskovat ihmiset erilaisista herätysliikkeistä ja uskonyhteisöistä tuovat aika ajoin esille kuinka tärkeätä on, että uskovat olisivat yhtä niin kuin Herra Jeesus rukoili Johanneksen evankeliumin luvussa 17. Samaan hengenvetoon monet uskovat sanovat ja kysyvät, että olemmeko uskottavia maailman silmissä ja onko meillä todella Pyhän Hengen voimaa ja armovaikutusta anteeksiantamukseen sekä todelliseen uskovien yhteyteen? Herra Jeesus ei suinkaan rukoillut pelkästään uskovien yhteyden puolesta, vaan alkutekstin mukaan Herra Jeesus rukoili Johanneksen evankeliumin luvussa, että opetuslapset (uskovat) olisivat yksi (alkutekstiin mukaan yksi) niin kuin Isä ja Poika (Jeesus) ovat yksi. Herra Jeesus rukoili opetuslastensa jakamattoman ykseyden puolesta, etteivät he hajaantuisi, vaan olisivat yksi niin kuin Hän on yksi Isänsä kanssa. Herra Jeesus pyysi Isäänsä varjelemaan opetuslapsiaan, että he olisivat yksi, niin kuin Hän on yksi Isänsä kanssa, joka on myös sama asia kuin rukoilla varjelusta etteivät uskovat hajaantuisi ja erkaantuisi toinen toisistaan omiin kuppikuntiinsa.

Kirjoitukseni tarkoitus on saada meidät näkemään Jumalan sanan totuuden ilmoitus ja opetus, joka liian usein hämärtyy sekä poljetaan jalkoihin ihmisten omien rakennelmien tähden. En kirjoita korkealta, sillä häpeäkseni joudun tunnustamaan, että minä olen itse aikoinani noin 20 vuotta sitten vastustanut Raamatun totuutta seurakunnan ykseydestä. Olen käynyt läpi aikoinani lukemattomia argumentteja joiden kautta vastustin totuutta Jumalan seurakunnasta. Olin vilpittömästi sitä mieltä, että nykyinen hajaannus on oikein ja eri karsinoista itse kukin löytäköön itselleen mieluisan hengellisen kodin. Jumalalle kiitos, että Hän veti minut polvilleni ja sain tehdä parannuksen kapinasta Jumalaa vastaan. Jumala ei ole muuttanut järjestystä seurakunnan ykseydestä, mutta sen sijaan me uskovat olemme hylänneet seurakunnan ykseyden ja suostuneet ja hyväksyneet eriseuraisuuden ja hajaannuksen häpeän. Kun Jumala avaa sydämen näkemään totuuden ja suostumme tekemään parannusta, niin silloin sydämemme kykenee näkemään totuuden ja erottamaan Jumalan asetuksen sekä ihmisrakennelmat toisistaan. Kirjoitukseni voi tehdä kipeää ja herättää suuttumustakin, mutta vilpitön toiveeni ja haluni on kirjoittaa rakkaudesta totuuteen häpeällisen hajaannuksen poistumiseksi seurakunnan keskeltä, seurakunnan ykseyden toteutumisen puolesta.

Meidän uskovien vetoomukset yhteyden puolesta eivät aina nouse Raamatun sanan totuuden perustalta, emmekä ole edes valmiita ja halukkaita todelliseen ykseyteen. Sain voimakkaasti sydämelleni kirjoittaa ajatuksista yhteyden puolesta, joka ei kuitenkaan ole halukas pyrkimään todelliseen ykseyteen ja mikä on todellinen uskon ykseys ja yhteys. Tämä on todella tärkeä aihe, tutki ja koettele kirjoitukseni Jumalan sanan totuuden kautta rukouksen kera.

Sisällys:
Ykseyden ja yhteyden rakentaminen
Yksi seurakunta
Miten suhtautua eksytyksiin ja harhaoppeihin?
Herätys ja yhteys
Paimenuus ja yhteys
Palaaminen alkuperäiseen uskoon

Ykseyden ja yhteyden rakentaminen

Lähes kaikki herätysliikkeet ja uskonyhteisöt ovat sitä mieltä, että uskovien yhteyden rakentaminen on eräs tärkein seurakunnan tehtävistä. Siitäkin lähes kaikki herätysliikkeet ja uskonyhteisöt ovat samaa mieltä, että sielunvihollinen on saanut aikaan riitaa ja hajaannusta uskovien keskellä, niin ettei todellista yhteyttä syntyisi. Herra Jeesus opetti Johanneksen evankeliumin 17 luvussa, että Hänen opetuslastensa tulisi pyhittyä totuudessa ja totuuden pyhitys, johtaa siihen, että uskovat ovat yksi (alkutekstin mukaan yksi) niin kuin Isä ja Poika (Jeesus) ovat yksi. Ongelma on siinä jos emme ymmärrä ykseyttä, joka yhdistää uskovat yhdeksi ilman raja-aitoja ja karsinoita. Jos emme ymmärrä ykseyttä, josta Herra Jeesus puhui ja opetti, niin silloin emme pääse koskaan todelliseen yhteyteen, koska todellista yhteyttä ei ole olemassa ilman ykseyttä. Ykseys tuo automaattisesti yhteyden uskovien keskuuteen.

Me uskovat ja erilaiset uskonsuunnat sanomme, että meidän tulee rakastaa toinen toisiamme ja olla yhtä, mutta siitä huolimatta jäämme hajaannukseen ja taistelemme kynsin hampain todellista yhden seurakunnan ykseyttä vastaan. On turha puhua rakkaudesta ja yhteydestä jos olemme päättäneet jäädä hajaannukseen ja puhumme muodon vuoksi rakkaudesta ja yhteydestä, mutta emme ihan oikeasti ole halukkaita tavoittelemaan seurakunnan jakamatonta ykseyttä. Todellista Jumalan rakkauden syvällistä vaikutusta on vain siellä missä uskovat ovat halukkaita elämään seurakunnan jakamattomassa ykseydessä. Tämä totuus paljastaa meidän uskovien rakkaudettomuutta sekä puolue- ja lahkohenkeä, sillä todellinen Jumalan rakkaus yhdistää yhdeksi, eikä hajaannu erilaisiin karsinoihin puolueellisesti rakastamaan vain oman lahkon jäseniä. Tässä suhteessa meidän kaikkien on tehtävä parannusta, myös minun.

Yhteyskristillisyys on yleensä sellaista, missä erilaiset uskonyhteisöt sanovat hyväksyvänsä toisensa sekä pitävät silloin tällöin yhteisiä kokouksia, mutta he eivät pyri ykseyteen, vaan heille riittää vaillinainen yhteys, koska he haluavat ylläpitää omia karsinoitaan sekä pitää kiinni asemista, jotka itse kukin on saavuttanut karsinoissaan. Yhteiskristillisyys on uskovien ykseyden vihollinen, koska yhteiskristillisyys haluaa vain vaillinaista yhteyttä, mutta ei todellista ykseyttä niin kuin Isä ja Poika ovat yksi ilman erilaisia karsinoita ja tunnustuskuntia. Yhteiskristillisyys haluaa jäädä hajaannuksen tilaan eikä tavoittele hajaannuksen poistumista ja todellista seurakunnan ykseyttä. Yhteiskristillisyys toimii vastoin Herran Jeesuksen rukousta, jossa Hän pyysi Isäänsä varjelemaan opetuslapsensa, että he olisivat yksi. Herran Jeesuksen rukous sisältää ajatuksen etteivät uskovat hajaantuisi pois toisistaan erilaisiin kuppikuntiin, siksi Hän pyysi opetuslapsilleen varjelusta, että he olisivat yksi. Raamattu ei opeta uskovia tavoittelemaan sellaista yhteyttä, joka pyrkii elämään hajaannuksessa eikä halua ojentautua todelliseen ykseyteen, siksi yhteiskristillisyys on todellisen ykseyden vihollinen, jos se haluaa jäädä hajaanukseen, eikä tavoittele todellisen ykseyden saavuttamista. Ykseys uskovien välillä on ehdoton Jumalan tahto, asetus ja suoranainen määräys. Silloin kun olemme ihan oikeasti Jumalan armosta pyhitettyjä totuudessa, niin meillä on myös todellinen yhteys, koska ilman todellista yhteyttä ei ole olemassa todellista ykseyttä.  Uskovien yhteydestä puhuminen ja sen tavoitteleminen on oikein ja Raamatullista, mutta todellinen uskon ja Raamatullinen yhteys ei koskaan kannata ja tue hajaannusta, eikä elä hajaannuksessa, koska Jumalan vaikuttama uskon yhteys synnyttää ja ylläpitää jakamatonta uskon ykseyttä.

Jumala toimii kansansa keskuudessa ovat he sitten missä tahansa uskonsuunnassa tai niiden ulkopuolella, emmekä me saa taistella toinen toisiamme vastaan. Yhden seurakunnan totuudesta puhuminen ei ole uskovia vastaan taistelemista, vaan totuudesta kertomista, jonka päämäärä on hajaannuksen häpeän poistuminen sekä todelliseen uskon ykseyteen ojentautuminen. Kaikille asioille on oma aikansa myös sille että uskova elää ja vaikuttaa jossakin uskonsuunnassa, mutta Jumalan tahto on kuitenkin aina kasvattaa uskovaa ojentautumaan ja elämään seurakunnan ykseydestä käsin, että hajaannuksen häpeä poistuisi uskovien keskuudesta. Jumala puhuu tavalla tai toisella jokaiselle uskovalle myös seurakunnan ykseydestä. Uskova ihminen päättää sydämessään miten hän vastaa Jumalalle seurakunnan ykseyteen, alkaako hän vastustamaan sitä vai uskoo siihen ja alkaa toimimaan sen puolesta. On sanomatta selvää, että meidän tulee olla totuuden puolella myös koskien yhtä ja jakamatonta seurakunta totuutta.

Tiedän sen, että moni sanoo ettemme enää voi päästä todelliseen ykseyteen, josta Raamattu selkeästi opettaa. Minä voisin kysyä, että koska Jumala on käskenyt meitä olemaan yksi seurakuntana, niin mikä estää meitä olemasta kuuliaisia Herralle ja kuinka moneen muuhun Raamatun opetukseen me sanomme, että vaikka Raamattu opettaa näin, niin emme enää voi uskoa ja ojentautua näissä asioissa, niin kuin Raamattu opettaa? Asettaessaan ja määrätessään seurakunnan olevan yksi, niin Jumala ei varmastikaan antanut meille sellaista käskyä ettemme voisi ojentautua sen mukaan. Epäusko sanoo ettemme enää voi olla yksi seurakuntana, niin kuin Raamattu opettaa, usko sanoo, että kyllä voimme, sillä onhan se Jumalan muuttumaton opetus ja käsky seurakunnalleen. Voimme rukoilla seurakunnan ykseyttä sekä alkaa ojentautumaan sen mukaan kuin olemme saaneet siihen ymmärrystä. Todellinen ykseys on vasta sen jälkeen mahdollista kun lopetamme tekosyyt ettemme voi olla yksi seurakuntana ja suostumme todelliseen totuuden pyhitykseen ja silloin kykenemme purkamaan ykseyttä estävät väärät rakenteet sekä alamme löytämään ykseyden tietä. 

Yksi seurakunta

Lähes kaikki herätysliikkeet ja uskonyhteisöt ovat sitä mieltä, että Jumalan seurakunnan tulee olla yksi ruumis, eli yksi seurakunta. Vaikka erilaiset herätysliikkeet ja uskonyhteisöt tunnustavat, että Raamattu opettaa vain yhdestä seurakunnasta maailmanlaajuisesti ja paikkakunnittain, niin siitä huolimatta he pitävät kiinni kynsin ja hampain karsinoistaan ja hyökkäävät voimakkaasti sitä vastaan, että seurakunta olisikin todella vain yksi, niin kuin Raamattu opettaa. Monet uskovat sanovat, että uskovalla tulee olla oma hengellinen koti ja onhan meillä kaikilla omat maalliset erilaiset kotimme, niin siksi myös tulee olla erilaisia hengellisiä seurakuntakoteja (karsinoita), joista sitten itse kukin voi valita itselleen mieluisan kodin.

Raamattu opettaa Apostolien tekojen luvussa 2 jakeessa 47 alkutekstin mukaan, että Jumala lisää seurakuntaansa jokaisen armosta pelastuneen ihmisen. Raamatun opetuksen mukaan ihminen ei valitse itselleen seurakuntaa, vaan Jumala tekee valinnan ja lisää jokaisen armosta pelastuneen seurakuntaansa. Raamatun opetuksen mukaan seurakuntaan ei liitytä, eikä sitä valita, koska uudestisyntymisen kautta Jumala itse lisää pelastuneen ihmisen seurakuntaansa. Jos uskoisimme Raamatun sanan totuutta Jumalan valinnasta koskien seurakunnan jäsenyyttä, emmekä ihmisten vääriin opetuksiin, niin silloin olisimme jo paljon lähempänä todellista seurakunnan ykseyttä ja yhteyttä.

Raamattu opettaa ainoastaan yhdestä seurakunnasta, johon Jumala liittää ja lisää pelastuneen ihmisen. Raamattu ei missään kohdassa sano ja opeta, että paikkakunnalla voi olla monia erilaisia seurakuntia monine erilaisine opin painotuksineen. Heprealaiskirje luku 10 ja jae 25 sanoo alkutekstin mukaan, että emme saisi jättää yhteistä kokoontumistamme, eikä sano kuten väärin käännetty jae 33/38 käännöksessä sanoo, että älkää jättäkö omaa seurakunnankokoustanne. Raamattu sanoo ja opettaa kaikkialla, että seurakunta on aina Herran seurakunta. Jos uskoisimme seurakunnan olevan totisesti Herran seurakunta, niin silloin ymmärtäisimme ettei ihmisillä voi olla omaa seurakuntaansa, koska seurakunta on Herran oma ja me kuulumme Herran seurakuntaan, emmekä omaan seurakuntaamme. Jos uskoisimme totuuden seurakunnasta Herran seurakuntana ja ettei meillä voi olla omaa seurakuntaamme, niin silloin olisimme todella lähellä todellista seurakunnan ykseyttä ja yhteyttä.

Miten suhtautua eksytyksiin ja harhaoppeihin?

Moni sanoo ja kysyy sydämessään; miten voin olla yhtä ja pyrkiä ykseyteen kaikkien kanssa kun on niin paljon eksytystä ja harhaoppeja? Raamatussa Herra Jeesus (Joh 17) sanoi, että ykseys voi muodostua vain niiden välille, jotka ovat pyhitettyjä totuudessa, eli uskon elämän prosessissa, jossa he Jumalan armosta kasvavat pyhityselämässä rakkauden totuudessa yhä syvempään Jumalan tuntemiseen. Kukaan uskova ei ole eikä tule täydelliseksi tässä maailmanajassa, mutta Jumalan armosta voimme kuitenkin kasvaa uskossa totuuteen yhä syvällisemmin Jumalan tuntemisessa.

Jos joku julistaa väärää evankeliumia (pelastussanomaa) tai vääristelee evankeliumin pelastuksen tietä tai muuten opettaa pelastuksen evankeliumista vastoin Jumalan sanan totuutta, niin silloin on kyse eksytyksestä ja harhaopista, joka ei edusta Raamatun uskoa, eikä tietenkään tällaisen kanssa voi eikä saa hakea uskon ykseyttä ja yhteyttä. Jos joku kantaa mukanaan riivaajien valhevoitelua (kontaktit hautavoiteluun, kuolleiden kautta saadut voitelut jne.), niin emme saa pyrkiä uskon ykseyteen ja yhteyteen hänen kanssaan, koska hän palvelee riivaajahenkiä, vaikka sanoisikin uskovansa Herraan Jeesukseen. Raamatun opetuksen mukaan (1 Joh 1 luku) synnittömyysopin julistaja ei ole pelastavassa uskossa, koska hän ei tuo syntejänsä Herran Jeesuksen veren puhdistettavaksi, emmekä voi pyrkiä uskon ykseyteen ja yhteyteen tällaisen harhaopin julistajan kanssa. Ekumenia on eksytys, joka julistaa pelastumattomia ihmisiä pelastetuiksi ja siten vääristää evankeliumin pelastussanoman ja ekumenia on saatanallinen eksytys, emmekä saisi pyrkiä rakentamaan uskon ykseyttä ja yhteyttä sellaisten kanssa, jotka kannattavat, tukevat ja ovat mukana rakentamassa ekumenian eksytystä. Edellä olevat esimerkit ovat selviä tapauksia.

Opillinen erimielisyys tai erehtyminen opissa, jos se ei vääristä evankeliumin pelastussanomaa eikä johdata ketään riivaajahenkien valhevoiteluun ei ole syy vetäytyä pois pyrkimyksestä uskon ykseyteen ja yhteyteen. Jos opetamme ja ymmärrämme väärin Raamatun sanan opetusta, niin joissakin tapauksissa se saattaa estää todellisen uskon ykseyden ja yhteyden syntymisen. Väärä vesikasteoppi estää todellisen uskon ykseyden ja yhteyden syntymisen, sillä Raamattu opettaa, että on vain yksi kaste, joka Jumalan armosta vastaanotetaan uskon syntymisen jälkeen. Väärä opetus seurakunnasta ja seurakunnan johtamisesta estää todellisen uskon ykseyden ja yhteyden syntymisen, sillä esimerkiksi väärä opetus seurakunnan johtavasta pastorista estää todellisen uskon ykseyden ja yhteyden syntymisen, koska yksi johtava pastorioppi on sidottu tiukasti kiinni omaan herätysliikkeeseen tai uskonyhteisöön, joita voi olla monia erilaisia. Raamattu opettaa, että Jumalalla on vain yksi seurakunta, jonka pää ja johtaja on Herra Jeesus (Johtava Ylipaimen) ja Jumala asettaa jokaisen paikkakunnan seurakuntaan ryhmän miehiä vanhimmiksi ja paimeniksi, jotka yhdessä johtavat paikkakunnan seurakunnan työtä. Johtava pastori tai mikä muu tahansa titteli, jolla yksi ihminen johtaa muiden yläpuolella seurakuntaa on nousemista Jeesuksen paikalle ja on selvää ettei tällaisen väärän ikeen vallassa oleva ihminen tai uskonyhteisö halua pyrkiä todelliseen uskon ykseyteen ja yhteyteen, koska he haluavat pitää kiinni omasta karsinastaan, saavutetuista asemista sekä opeistaan, joihin he ovat mieltyneet. Johtava pastorioppi on väärä opetus ja tuhoisa oppi, koska siinä ihminen nousee paikalle, joka kuuluu yksin Herralle Jeesukselle, koska Raamatun opetuksen mukaan (1 Piet 5:4) Herra Jeesus on Ylipaimen (Johtava Paimen).

Nykyään herätysliikkeissä ja uskonyhteisöissä on hyvin suosittua kutsua jotakin ihmistä johtavaksi pastoriksi tai seniori pastoriksi, joka tarkoittaa johtavaa asemaa yli muiden seurakunnassa. Raamatusta et löydä mistään kohdasta sellaista opetusta, että joku uskova ihminen voisi olla ja toimia johtavana pastorina tai seniori pastorina seurakunnassa. Johtava pastori ja seniori pastori oppi ja käytäntö on paavillinen siemen, ei Raamatun sanan totuuteen perustuva opetus. Vaikka tämä uskonsuunnan johtava pastori olisi vaikka kuinka hyvä veli ja uskossa kasvanut pitkälle, niin se ei silti oikeuta sellaiseen asemaan, joka kuuluu yksin Herralle Jeesukselle, joka on seurakuntansa ainoa Johtava Paimen. Ymmärrän senkin ettei tätä asiaa ole aina edes loppuun saakka mietitty ja niin johtava pastori kuin uskovat ihmiset uskonsuunnassa voivat olla todella vilpittömiä uskossaan, mutta siitä huolimatta johtava pastori opetus ei ole Raamatun opetus.

Jos tutkit historian valossa uskonliikkeitä, jotka ovat vastaanottaneet yhden johtavan pastorin (tai millä tittelillä tahansa yksin johtava henkilö) opetuksen, niin huomaat kuinka ne ovat eksyneet monin eri tavoin pois totuudesta. Yksi johtava pastori oppi on paljon vakavampi väärä opetus kuin me ymmärrämmekään, koska siinä ihminen asettuu paikalle, joka kuuluu yksin Herralle Jeesukselle. Näissä uskonliikkeissä on voinut olla aluksi ihan vilpitöntä ja aitoa Jumalan etsintää ja Jumalan Hengen toimintaa, mutta ajan saatossa ne ovat ajautuneet eksytyksiin, vaikka ovatkin alkaneet alun perin Pyhässä Hengessä. Toki uskonyhteisö voi eksyä monella eri tavalla, mutta on sanomatta, että jos joku ihminen asettautuu Herran Jeesuksen paikalle ja asemaan, niin ennen pitkää se alkaa näkymään huonona hedelmänä, vaikka ihmiset olisivat kuinka vilpittömiä tahansa.

Herätys ja yhteys

Monet herätysliikkeet ja uskonyhteisöt sanovat kuinka uskovien tulisi aktiivisesti alkaa rakentamaan uskovien yhteyttä. He sanovat etteivät pelkät puheet riitä, vaan pelkkien sanojen sijasta pitää alkaa toimimaan käytännössä yhteyden aikaansaamiseksi, niin kuin seurakunnan yhteys on alun perin tarkoitettu.

Yhteiskristillisyys ei ole Jumalan tahto, vaan seurakunnan ykseys, sillä yhteiskristillisyys sallii hajaannuksen, eli itse kunkin jäämisen omaan karsinaansa, eikä yhteiskristillisyys pyri pois hajaannuksesta ykseyteen. Yhteiskristillisyys haluaa hyväksyä muut karsinat, mutta ei halua lakkauttaa hajaannusta aiheuttavia karsinoita, vaan niitä tukemalla haluaa ylläpitää hajaannusta, joka estää todellisen uskon ykseyden ja yhteyden syntymisen. Alun perin Raamattu opettaa vain yhdestä jakamattomasta Jumalan seurakunnasta, jonka tulisi elää ykseydestä käsin, eikä Raamattu tunne muunlaista seurakunta käsitystä ja opetusta.

Yhteyden haikaileminen ilman hajaannuksen poistumista sekä todellisen ykseyden syntymistä on omantunnon tyynnyttämistä ja puhdistamista, joka tapahtuu kuitenkin ilman totuutta. Yhteyden tavoitteleminen jäämällä hajaannukseen on itsepetosta, joka on yhtä kaukana totuudesta kuin itä on lännestä. On selvää, että jos yhteyden haikaileminen hyväksyy hajaannuksen sekä pyrkii estämään todellisen ykseyden ja yhteyden (yksi seurakunta ilman erottavia karsinoita), niin silloin yhteyden haikailija ei ymmärrä sitä mitä Raamattu opettaa todellisesta ykseydestä ja yhteydestä. Yhteyden haikailijan kohdalla voi olla kyse vilpittömyydestä, mutta vilpitönkin voi olla väärässä ja väärin opetettu.

Monet uskonyhteisöt puhuvat hengellisestä uudistumisesta ja herätyksestä, jonka yhteydessä otetaan myös esille uskovien yhteys tärkeänä asiana. Vaikka uskovien yhteydestä puhutaan tärkeänä asiana edellä mainitussa yhteyksissä, niin se ei ole kuitenkaan koskaan johtanut todelliseen ykseyteen ja yhteyteen, vaan on aina jättänyt seurakunnan häpeälliseen hajaannuksen tilaan. Raamatun opettama todellinen uskovien ykseys ja yhteys poistaa lahko- ja karsinarajat, koska Jumalalla on vain yksi seurakunta.

Monet herätysliikkeet sekä uskonyhteisöt ja varsinkin äärikarismaattiset liikkeet (myös muutkin) tuovat kovaan ääneen esille kuinka liikkeen herätyspyrkimyksien ja uudistumisen kritisoiminen hajottaa uskovien yhteyttä. Ymmärrän sen ettei mielivaltainen syyttäminen ja panettelu ole oikein, vaan on syntiä, josta tulee tehdä parannus. Asiallinen, sävyisä ja Raamatun sanan totuuteen perustuva arviointi ja asioiden koetteleminen ei aiheuta hajaannusta, koska sen pyrkimys on edistää, lujittaa ja vahvistaa totuutta. Todellinen totuuden pyhitys johtaa myös aina todelliseen ykseyteen ja yhteyteen, josta Herra Jeesus opettaa Johanneksen evankeliumin 17 luvussa. Ikävä kyllä monien uskonyhteisöjen (näkyy selkeästi äärikarismaattisuudessa, mutta myös muissakin uskonyhteisöissä) "herätys ja uudistus" ei ole johtanut mihinkään muuhun kuin tämän liikkeen oman egon nostamiseen kauniista yhteys puheista huolimatta, koska oikea ja todellinen Raamatun mukainen uskovien ykseys ja yhteys poistaa ja lakkauttaa lahkorajat ja erilaiset karsinat sekä sen lisäksi kasvu ja ojentautuminen totuudessa ykseyteen johtaa parannuksen paikalle vääristä opeista ja käytännöistä.

Kun monet herätysliikkeet ja uskonyhteisöt puhuvat uskovien yhteydestä, niin esille otetaan katkeruus toisia kohtaan ja kuinka tulisi antaa anteeksi toinen toisilleen, joka on ihan oikein ja Raamatullista. Valitettavasti katkeruus ja anteeksiantamus puheita käytetään myös väärin sillä tavalla, että asiallinen ja sävyisä arviointi ja koettelu, joka Raamatun sanan kautta todistaa yhteisön epäraamatulliset opetukset sekä joissakin tapauksissa myös valhehengen manifestaatiot, niin sävyisä ja asiallinen koetteleminen käännetään asiattomaksi arvosteluksi ja hyökkäämiseksi sekä panetteluksi. Kun toimitaan tällä tavalla eikä olla halukkaita parannukseen selkeistä vääristä opetuksista sekä manifestaatioista, vaan käännetään asia päinvastoin ja yhteyttä sekä anteeksiantamusta käytetään keppihevosena sille, että uskonliike haluaa jatkaa väärällä tiellä eikä suvaitse asiallista koettelemista, niin kyse on mitä törkeämmästä Jumalan sanan totuuden vääristämisestä. Vieläkin pahemmaksi asian tekee se kun puhutaan anteeksiannosta ja uskovien yhteydestä, mutta ei kuitenkaan olla halukkaita todelliseen ykseyteen ja yhteyteen, joka olisi lakkauttamassa ja poistamassa häpeällistä hajaannuksen tilaa uskovien keskuudesta ja sen sijasta kaikin voimin rakennellaan omaa karsinaa sekä taistellaan todellista ykseyttä vastaan.

Paimenuus ja yhteys

Monet herätysliikkeet ja uskonyhteisöt, jotka painottavat uskovien yhteyttä haluamatta kuitenkaan todelliseen ykseyteen ja yhteyteen, joka poistaisi hajaannuksen häpeän tuovat voimakkaasti esille kuinka uskovien tulee kuulua seurakunnan paimenuuden alaisuuteen. On Raamatullista ja oikein olla yhteydessä paikkakuntansa seurakuntaan sekä olla alamainen seurakuntajärjestykselle, johon kuuluu myös seurakunnan vanhimmat, eli paimenet.

Raamatun opetuksen mukaan Jumalalla on vain yksi seurakunta, joka kokoontuu paikkakunnittain tässä maailmassa ja Raamatun opetuksen mukaan Herra Jeesus on seurakunnan Pää ja Johtava Paimen sekä Ylipaimen ja sen lisäksi Jumala armoittaa ryhmän miehiä vastaamaan paikkakunnan seurakunnan työstä, jotka ovat vanhimpia ja paimenia. Raamatun opetuksen mukaan yksikään ihminen ei millään tittelillä tai aseman kautta saa yksin johtaa seurakuntaa, koska Herra Jeesus on seurakunnan Ylipaimen ja vanhinten (paimenten) tulee yhdessä johtaa seurakunnan työtä, mutta paimenten tulee johtaa ja tehdä työtä Herran Jeesuksen Ylipaimenuuden alaisena.

Iso ongelma on se kun uskonyhteisöissä enemmistö toimii epäraamatullisesti koskien seurakunnan johtamista. Monissa uskonyhteisöissä on johtava pastori, joka on vastoin Raamatun sanan opetusta tai sitten jonkin muun tittelin ja aseman kautta yksi ihminen johtaa uskovien yhteyttä. Yhden ihmisen johtamisen malli on sama asia kuin asettautua Ylipaimen Jeesuksen paikalle, koska paikkakunnan seurakunnan vanhimpien ja paimenten yläpuolella oleva Johtavan Paimenen paikka kuuluu yksin Ylipaimen Jeesukselle. On sanomatta selvää, että on röyhkeä synti asettautua Ylipaimen Jeesuksen paikalle.

Sitten on paljon uskonyhteisöjä, jotka ovat kelpuuttaneet johtajistoon naisia, niin että naiset toimivat paimenina, vanhimpina ja johtajina seurakunnassa, joka on vastoin Raamatun sanan opetusta. Sen lisäksi on yleistynyt pastoripariskuntaoppi, jossa aviopari johtaa seurakunnan työtä. Joissakin uskonyhteisöissä ollaan kokonaan luovuttu Raamatullisesta paimenuus käsitteestä ja sisällöstä, jonka tilalle on otettu johtoryhmä, joka johtaa seurakuntaa ja monessa paikoissa näissä johtoryhmissä on mukana naisia.

Raamatun sanan opetuksen mukaan meidän tulee olla alamaisia Herran Jeesuksen Ylipaimenuudelle ja Jeesuksen asettamalle yhden paikkakunnan seurakuntajärjestykselle, jota johtaa Jumalan valitsemat ja armoittamat miehet, jotka ovat vanhimpia ja paimenia. Raamatun sanan opetuksen mukaan me emme saisi olla alamaisia sellaiselle järjestykselle, joka on rakennettu vastoin Jumalan sanan opetusta. Toki voimme kaikki erehtyä opillisesti, mutta seurakuntajärjestystä ja sen johtamista emme saa rakentaa väärin, koska väärin rakennettu seurakuntajärjestys ja johto ei ole enää Jeesuksen Ylipaimenuuden alaisuudessa, vaan ihmisjohdon alaisuudessa, joka ei piittaa eikä välitä Jumalan käskyistä ja Jumalan sanan totuudesta.

Sitten on vielä se ongelma, että kun yhden seurakunnan totuudesta on luovuttu, niin kuka tahansa voi nykyään perustaa oman seurakuntansa ja asettaa siihen mielensä mukaiset johtajat (naisia tai pastoripariskunta jne.) oman oppinäkemyksensä mukaan. 1990-luvun puolivälissä niin sanottu "Toronto siunaus" repi rikki uskonyhteisöjä, jonka seurauksena perustettiin taas uusia uskonyhteisöjä, joita kutsun äärikarismaattisiksi uskonyhteisöiksi. Ihmiset, jotka repivät rikki uskonyhteisöjä vain sen tähden, että haluavat toteuttaa seurakunnan toimintaa omien näkemystensä mukaan, jotka torontolaisuudessa perustuivat vääriin oppeihin ja sielunvihollisen manifestaatioihin eivät ole sellaisessa asemassa, että heidän puheet uskovien yhteydestä olisivat uskottavia. Heidän tulisi tehdä parannus ja luopua torontolaisista opeista sekä lakkauttaa riidassa ja oman mielen mukaan perustetut uskonyhteisöt, että heidän uskovien yhteys puheita voitaisiin ottaa todesta. Samoin jos joku uskonyhteisö puhuu uskovien yhteyden puolesta, mutta samalla pitää kynsin hampain kiinni hajaannuksesta ja hyväksyy erilaiset uskonyhteisöt ("seurakunnat") Jumalan tahdoksi eikä ole halukas todelliseen ykseyteen ja yhteyteen, niin tällaista uskovien yhteyden puhetta ei voi ottaa tosissaan, koska se ei johda todelliseen ykseyteen, vaan sallii jäämisen häpeälliseen hajaannuksen tilaan.

Palaaminen alkuperäiseen uskoon

Olen huomannut, että monissa herätysliikkeissä ja uskon yhteisöissä (ei kaikissa) ollaan alettu julistamaan, että nyt on aika uskovien yhteyden rakentamiselle. Monet uskovat uskonyhteisöissään puhuvat siitä kuinka nyt on aika palata takaisin alkuperäiseen uskoon ja uskovien yhteyteen. Mitä he tarkoittavat käytännössä alkuperäiseen uskoon ja uskovien yhteyteen palaamisesta? He tarkoittavat sillä sitä, että jokainen uskonsuunta hyväksyy toisensa, mutta jää kuitenkin hajaannuksen tilaan erilaisiin tunnustuskuntiin ja karsinoihin eikä todellista ykseyttä edes tavoitella, vaan pyrkimys on saada vain hyväksyntä oman uskonyhteisön opeille ja olemassaololle. Todellinen paluu takaisin alkuperäiseen uskoon lakkauttaa eriseurat ja erilaiset uskonsuuntien karsinat ja johdattaa uskovat todelliseen yhden seurakunnan ykseyteen ja yhteyteen.

Todellinen uskovien ykseys ja yhteys ei voi toteutua ennen kuin me uskovina antaudumme totuuden pyhitykseen, koska totuuden pyhitys purkaa ja poistaa sydämestämme väärät istutukset, jotka estävät todellisen ykseyden ja yhteyden syntymistä. Totuuden pyhitys johdattaa meidät ymmärtämään ja uskomaan, että Jumala itse lisää pelastuneen seurakuntaansa ja kaikki pelastuneet kuuluvat yhteen ja samaan seurakuntaan, jonka Ylipaimenena ja Johtavana Paimenena toimii Herra Jeesus. Itse asiassa kenellekään ihmisellä ei ole oikeutta omistaa omaa seurakuntaa tai perustaa omaa uskonyhteisöään (seurakuntaa), koska Herra itse on jo perustanut seurakuntansa ja lisää siihen jokaisen armosta pelastuneen ihmisen.

Todellinen keskinäinen uskovien välinen rakkaus voi toteutua vain jakamattomassa yhdessä seurakunnassa, mutta hajaannus ja eriseuraisuus ja erilaiset karsinat ovat osoitus kapinasta ja uhmasta Jumalan asettamaa seurakuntajärjestystä kohtaan. Ymmärrän sen, että monet uskovat ovat vilpittömiä omissa uskonsuunnissaan, eivätkä kaikki uskovat ole koskaan pysähtyneet ajattelemaan ja tutkimaan mitä Raamattu ihan oikeasti opettaa Jumalan seurakunnasta ja uskovien ykseydestä ja yhteydestä. Ymmärrän senkin, että Jumala toimii kaikkialla siellä missä uskotaan Häneen, eli myös erilaisten uskonsuuntien sisällä, mutta Jumala toimii vain sen verran kuinka uskomme ja luotamme Häneen. Herra Jeesus lupasi maailman uskovan Häneen, jos uskovat ovat yksi, niin kuin Isä ja Poika (Jeesus) ovat yksi. Jos haluamme nähdä uudestaan Apostolien tekojen kaltaista Jumalan voimallista toimintaa, niin meidän tulee hylätä puolue- ja karsinakristillisyys ja tulla yhteen ykseyden perustalta, rakastaen Jumalaa ja toinen toisiamme totuudessa sekä antautua todelliseen totuuden pyhitykseen.

Ymmärrän sen ettei todellisen seurakunnan ykseyden ja yhteyden saavuttaminen ole välttämättä helpoin tehtävä, koska seurakunta on hajaannuksen tilassa lukuisissa erilaisissa karsinoissa ja uskonsuunnissa. Moni voi tunnustaa sen tosiasiaan, että seurakunta on hajaannuksen tilassa ja uskovien pitäisi ihan oikeasti olla yksi eikä hajaantua lukuisiin erilaisiin uskonsuuntiin, mutta he eivät tee asialle mitään, vaan hyväksyvät hajaannuksen vallitsevana tilana. Jotkut sanovat, että pitää antaa Jumalan tehdä uskovien ykseyden yhdistäminen, mutta vielä ei ole aika siihen, vaan tulee odottaa Jumalan aikataulua. Jumala on Uuden Liiton sanan opetuksen järjestykseen asettanut seurakunnan jakamattoman ykseyden, joka tarkoittaa sitä, että se on aina ja joka hetkessä Jumalan tahto. Jumala ei ole sanonut, että Hän joskus haluaa toteuttaa seurakunnan ykseyden kun aika on siihen valmis. Ongelma ei ole Jumalassa, eikä Hänen aikataulussaan, vaan meidän epäuskossa ja halussa rakentaa omia uskonsuuntiamme sekä pitää kiinni saavutetuista asemista uskonsuuntien sisällä, joista emme halua luopua ja osa näistä saavutetuista asemista ei perustu edes Jumalan sanan totuuden ilmoitukseen.

Me kaikki myös minä joudumme tekemään parannusta päästäksemme todelliseen seurakunnan ykseyteen ja yhteyteen. Jumala ei katso hyvällä sitä kuinka jotkut uskovat pitävät Jumalan seurakunnan ennallistamista takaisin ykseyden ja yhteyden tilaan seurakunnattomuutena ja hajaannuksen lisäämisenä, koska kyse on kutsusta tulla pois hajaannuksesta todelliseen seurakunnan ykseyteen ja yhteyteen. Koska Jumla itse lisää jokaisen armosta pelastetun ihmisen seurakuntaansa, niin seurakunnatonta uskovaa ei ole olemassakaan. Raamatusta et löydä sellaista käsitettä tai opetusta kun seurakunnaton uskova ihminen, koska uudestisyntymisen perusteella jokainen uskova kuuluu Jumalan seurakuntaan. Itse asiassa seurakunnattomuus on sama asia on kuin olla jumalattomuuden ja pelastumattomuuden tilassa. Jonkun uskovan ihmisen sanominen seurakunnattomaksi on vakava ja törkeä rikos Jumalan asettamaa järjestystä vastaan. En uskaltaisi olla sellaisen uskovan ihmisen housuissa, joka tuomitsee Jumalan pelastaman ihmisen seurakunnattomaksi. Uskova ihminen voi olla sellaisessa tilanteessa ettei hän käy seurakunnan, eli uskovien yhteydessä rakentumassa, josta tietenkin tulisi tehdä parannus, mutta seurakunnaton hän ei kuitenkaan ole. Ymmärrän senkin ettei monikaan seurakunnattomuus tuomiota jakeleva uskova ole edes sisäistänyt mitä hän sanoo, koska hän puhuu seurakunnattomuudesta sen tähden kun hän ei itse ymmärrä mikä on oikea seurakunta totuus, joka on yksi ja jakamaton seurakunta.

Jumala tuomitsee aina kapinahankkeen Hänen sanansa totuutta sekä ilmoittamaansa järjestystä vastaan. Siksi jokainen uskova joutuu jollakin tavalla kokemaan Jumalan tuomion, joka vastustaa todellista seurakunnan ykseyttä ja yhteyttä, joka poistaisi hajaannuksen häpeän. En tietenkään halua kenenkään joutuvan millään tavalla Jumalan tuomion alaiseksi, en sisareni ja veljeni Herrassa Jeesuksessa, enkä itseni ja siksi tuon tätäkin asiaa esille, sillä Jumala on ihan oikeasti ennallistamassa seurakuntaansa yhdeksi, niin kuin Raamattu opettaa, että voisimme ojentautua yhdeksi seurakunnaksi, mikä on Jumalan tahto ja asetus.

Todella usein kuulen kuinka Raamattuun uskovat ihmiset sanovat, että emme enää voi palata Raamatun opettamaan yhden seurakunnan malliin, vaan nyt on hyväksyttävä hajaannuksessa eläminen. Minäkin olen aikoinani ajatellut samoin, mutta Herra on pysäyttänyt minut näkemään, että yhden seurakunnan seurakunta totuus on annettu kaikille seurakunta-aikakausille Uuden Liiton ajassa. Herra on myös nuhdellen sanonut minulle, että jos joku ihminen ei oman epäuskonsa takia halua uskoa Raamatun totuutta seurakunnasta, niin älä sinä anna toisen epäuskon vaikuttaa itseesi niin että hylkäät tai vastustat Jumalan sanan totuutta toisen ihmisen epäuskon tähden. Jos uskon elämämme on sellaista, että annamme toisen ihmisen epäuskon vaikuttaa itseemme sillä tavalla, että hylkäämme Jumalan itsensä ilmoittaman totuuden, niin silloin emme ainakaan tässä kohden usko Herraan Jeesukseen, vaan ihmisen epäusko on uskomme kohde.

Voiko Jumala ihan oikeasti haluta yhdistää seurakuntansa yhdeksi ja saattaa sen pois hajaannuksesta; löytyykö tämä Raamatusta? Ihan aiheellinen kysymys, joka vaatii vastauksen. Totta kai se on Jumalan tahto, että Hän haluaa seurakuntansa olevan yksi, joka ei saisi hajaantua erilaisiin karsinoihin ja uskonsuuntiin. Jos luet Raamatusta Efesolaiskirjeen 4 luvun ja ymmärrät sen oikealla tavalla, niin silloin näet ja ymmärrät, että seurakunnan jakamaton ykseys on aina joka tilanteessa Jumalan tahto myös tässä hetkessä.

Efesolaiskirjeen 4 luku opettaa meitä uskovia vaeltamaan saamamme kutsun arvon mukaisesti, sillä meidän tulee kaikessa nöyryydessä, hiljaisuudessa, pitkämielisyydessä kärsiä toinen toisiamme rakkaudessa ja pyrkiä säilyttämään Hengen ykseys (alkutekstin mukaan ykseys) rauha yhdyssiteellä, koska olemme uskovina yksi ruumis (yksi seurakunta). Meidät Herran Jeesuksen opetuslapset on kutsuttu vaeltamaan yhtenä seurakuntana, ei monina erilaisina uskonsuuntina. Todellinen totuuden pyhitys vaikuttaa nöyryyttä ja pitkämielisyydessä toinen toisensa kärsimistä rakkaudessa, sillä Pyhän Hengen vaikuttama Hengen ykseys säilyy ja pysyy vain rauhan yhdyssiteen kautta, joka vaikuttaa nöyryyttä ja pitkämielisyyden rakkaudessa toinen toistensa kärsimistä, joka pitää seurakunnan ykseydessä ja yhteydessä.

Seurakunnan hajaannus erilaisiin karsinoihin todistaa sen ikävän tosiasian, että emme uskovina vaella totisessa nöyryydessä, eikä meillä ole pitkämielisyyttä kärsiä rakkaudessa toinen toisiamme, niin että voisimme olla todellisesti yksi seurakunta. Rakkaudesta ja yhteydestä puhuminen on turhaa, jos siihen ei ole aitoa halua. Tässä kohden meillä kaikilla on parannuksen paikka myös minulla, näin uskon.

Efesolaiskirjeen 4 luku sanoo Jumalan antaneen seurakuntaansa apostolit, profeetat, evankelistat, paimenet ja opettajat, että he toimisivat siten, että uskovat tulisivat valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen (Herra Jeesus) ruumiin (seurakunta) rakentamiseen, kunnes me kaikki uskovat pääsemme ykseyteen (alkutekstin mukaan ykseys) uskossa ja Herran Jeesuksen tuntemisessa täyteen miehuuteen, emmekä olisi enää alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus, josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.

Jos joku sanoo olevansa apostoli, profeetta, evankelista, paimen tai opettaja ja on saanut kutsunsa Jumalalta, niin silloin hänen tulisi ymmärtää, että nämä palvelutehtävät on annettu vain yhden seurakunnan ykseyden rakentumista varten, ei hajaannusta rakentamaan tai tukemaan hajaannusta tai kynsin hampain pitämään kiinni hajaannuksen häpeästä. Raamattu sanoo selkeästi ja kiistattomasti, että Jumalan antamat palvelutehtävät on annettu uskon ykseyden rakentumiseksi, joka tarkoittaa todellista uskon ykseyttä ja yhteyttä ilman erottavia lahkorajoja, karsinoita ja uskonsuuntia. Jumala ei ole koskaan antanut lupaa jakaa seurakuntaa eri karsinoihin, eikä Hän tule koskaan antamaan sellaista lupaa. Jumala on kaikkina aikoina tavoitellut ja pyrkinyt erilaisissa uudistusten ajoissa saamaan uskovat tulemaan yhteen ykseyden perustalle, mutta aina on ihminen rakentanut oman valtakuntansa asettaen siihen oman lahkonsa ja karsinansa merkin, jolla hän haluaa erottautua muista uskovista.

Todellinen totuuden noudattaminen rakkaudessa johdattaa todelliseen ykseyteen ja yhteyteen, joka on mahdollista saavuttaa jokaisen uskovan omassa sydämessä. Jos uskon sisar ja veli ei halua uskoa totuutta seurakunnan ykseydestä, niin älä anna hänen epäuskonsa kääntää sinua pois totuudesta, vaan ojentaudu sinä Jumalan armosta totuuden mukaan.

On monia asioita, jotka todistavat Jumalan tahdon ja aikomuksen olevan poistaa hajaannus Jumalan seurakunnasta ja johdattaa Hänen omansa uskon ykseyteen ja yhteyteen. Raamattu tuo esille kuinka saatana jäljittelee sitä mitä Jumala tekee tai aikoo tehdä. Jokainen Herran Jeesuksen opetuslapsi, joka rakastaa Jumalaa totuudessa tietää sen, että ekumenia on saatanallinen eksytys, joka pyrkii eksyttämään uskoviakin luulemaan, että ekumenia on se mitä Herra Jeesus opetti ykseydestä Johanneksen evankeliumin luvussa 17. Miksi saatana pyrkii nykyään eksyttämään uskovia valheellisen ykseyden kautta? Siksi, koska joka puolella maailmaa Jumalan armosta on pikkuruinen joukko uskovia sisaria ja veljiä Herrassa Jeesuksessa ymmärtänyt ja suostunut viemään sanomaa eteenpäin seurakunnan todellisesta ykseydestä ja yhteydestä uskossa Herraan Jeesukseen. Olemme vihdoinkin, vaikkakin pikkuruisella joukolla alkamassa uskomaan todelliseen seurakunnan ykseyteen, joka tulee toteutumaan ennen Herran Jeesuksen tulemusta, ja siksi saatanalla on hätä ja kiire tehdä valhejäljitelmä ykseydestä ekumenian kautta. Ekumenia saatanan työnä ja valhejäljitelmänä todistaa myös, että seurakunnan ykseys on hitaasti, mutta varmasti alkanut saavuttaa uskovien sydämiä, koska saatana aina pyrkii matkimaan ja jäljittelemään sekä vääristelemään Jumalan työtä ja vaikutusta seurakunnan keskellä, sillä saatana tarjoaa aina oman versionsa siitä mitä Jumala tekee ja mitä on tapahtumassa Jumalan toimesta.

Jumala on kokoamassa seurakuntansa hajaannuksen häpeästä yhdeksi seurakunnaksi, siksi saatana pyrkii ekumenian kautta estämään seurakunnan ykseyden toteutumisen valheellisen ekumenian "ykseyden" kautta. On häpeällistä, että valhe pyrkii tuomaan ykseyden valheeseen uskovien ihmisten välille. On häpeällistä, jos todelliset Herran Jeesuksen opetuslapset elävät hajaannuksessa ja samaan aikaan perkele yhdistää valheeseen uskovia ihmisiä.

Todellisten Herran Jeesuksen opetuslasten tulee lakata kapinoimasta Jumalaa vastaan sekä luopua karsinoistaan ja alkaa kokoontumaan seurakunnan todellisesta ykseydestä ja yhteydestä käsin. Raamatusta näemme kuinka Apostolien teoista Ilmestyskirjaan seurakunta kokoontui paikkakunnittain yhtenä seurakuntana useissa ja erilaisissa pienimmissä ryhmissä paikkakunnallaan, mutta he eivät perustaneet itselleen erilaisia karsinoita, joilla he erottautuivat muista uskovista, vaan he pysyivät yhtenä seurakuntana siitä huolimatta, etteivät aina kokoontuneet yhden ja saman katon alle yhdessä rakentumaan yhteisestä uskosta. Uskon voimakkaasti seurakunnan ennallistumiseen ykseyden tilaan ennen Herran Jeesuksen tulemusta. Uskon myös Jumalan tuomioiden kohtaavan niitä, jotka vastustavat seurakunnan todellista ykseyttä ja kannattavat hajaannuksen häpeää. En toivo kenellekään tuomiota, mutta Jumalan sanasta näemme kuinka Jumala on aina tuominnut ne, jotka nousevat vastustamaan totuutta sekä Jumalan tekoja ja aikomuksia. Samalla toivon ja rukoilen etten itse joutuisi Jumalan tuomitsemaksi kapinasta Häntä kohtaan tai siitä, että vastustaisin totuutta ja vastustukseni kautta tukisin valheita ja ihmisten omatekemiä rakennelmia. Toivon ja haluan uskoa, että sinäkin kannattaisit vain ja ainoastaan Jumalan sanan totuutta ja hylkäisit ihmisten uskonnolliset omatekoiset rakennelmat.

Tiedän sen ettei yhden seurakunnan totuuden näkeminen ja ymmärtäminen ole ihan helppoa tässä hajaannuksen tilassa. Tiedän myös senkin, että Jumala antaa aina jokaiselle uskovalle oman aikansa työstää totuuden perustuksia sekä hylätä vääriä oppeja ja rakenteita. Siksi olen luottavaisella mielellä, koska uskon, että jos sinä rakastat Herraa Jeesusta totuudessa, niin sinä tulet ymmärtämään seurakunta totuuden sekä alat ojentautumaan uskossa sen mukaan, että Jumalan tahto tapahtuisi sinun elämässäsi koskien seurakunnan ykseyttä ja yhteyttä.

Yksi yleinen harhaluulo on sellainen, että uskovien tulisi olla kaikista Raamatun opetuksista samaa mieltä, että he voisivat todella olla yksi seurakunta. Filippiläiskirjeen 3 luvussa jakeissa 15 ja 16 Raamattu sanoo, että meillä ei ole aina sama mieli ja ymmärrys uskon asioista, mutta Jumala kuitenkin tulee ilmoittamaan itse kullekin kuinka asiat ovat koskien uskoa Jumalaan. Sama Raamatun kohta kehottaa meitä vaeltamaan samalla uskon tiellä (yhden seurakunnan ykseydessä) mihin saakka sitten olemmekin ehtineet kasvamaan uskossa Jumalan armosta. Mitä enemmän Jumalan armosta kasvamme, niin sitä enemmän opimme uskomaan yhdellä ja samalla tavalla, koska Raamattu opettaa asioista aina yhdellä ja samalla tavalla.

1 Korinttolaiskirje 12 luvussa jakeessa 13 opettaa ja sanoo, että kaikki Herran Jeesuksen opetuslapset, eli uskovat ihmiset on kastettu Pyhässä Hengessä yhdeksi ruumiiksi, eli yhdeksi seurakunnaksi. Pyhä Henki uskovan sydämessä on yhdysside, joka yhdistää meidät yhdeksi seurakunnaksi sekä haluaa vaikuttaa uskovissa sen että he olisivat yksi. 1 Johanneksen kirjeen 1 luku jakeessa 7 opettaa ja sanoo, että jos me vaellamme valkeudessa niin kuin Jumala on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme ja Herran Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.  Tämä yhteys tarkoittaa tietenkin ykseyttä, koska Raamattu ei opeta muunlaista yhteyttä uskovien välillä kuin jakamatonta seurakunnan ykseyttä. Raamattu opettaa Jeesuksen veren tuovan ja vaikuttavan uskovien yhteyttä ja ykseyttä. Herra Jeesus kuoli syntien tähden ja Hän pelastaa syntisen ihmisen iankaikkisen kadotuksen tuomiosta ja Jumala lisää pelastuneen uskovan ihmisen jakamattomaan yhden seurakunnan yhteyteen. Kuinka paljon arvostamme Herran Jeesuksen verta ja syntien sovitusta jos kaikin tavoin taistelemme seurakunnan jakamatonta ykseyttä vastaan ja tuemme kaikin mahdollisin tavoin hajaannuksen häpeää? Herra Jeesus sovitti meidän syntimme ristillä ja pelasti meidät, mutta samalla myös Hänen ristin työnsä tähden meidät on Jumalan toimesta liitetty yhdeksi seurakunnaksi, jotka Jumalan armosta uskomme ja olemme pelastut. Nyt on aika arvostaa totisesti Herran Jeesuksen verta sekä sovitusta ja astua ulos hajaannuksesta ja ojentautua yhdeksi jakamattomaksi seurakunnaksi, joka on aina täällä maan päällä Jumalan tahto.

Petri Paavola 23.2.2018