Radiojuontaja Kimmo Vehviläinen erosi kirkosta kesken radio-ohjelman suorassa lähetyksessä (Radio Aalto Dynastia lähetys). Vehviläinen sanoi eronneensa kirkosta 42 vuoden jälkeen. Vehviläinen kertoi eronneensa Päivi Räsäsen ja Räsäsen kaltaisten takia. Hän sanoi myös pettyneensä Jumalaan tai hänen Jumalaansa. Vehviläisen purkaus oli turha purkaus.

Tuon esille sen, että Raamatullisen periaatteen mukaan kunnioitan ja rakastan Vehviläistä lähimmäisenäni. Lähimmäisrakkauteen ei kuitenkaan kuulu kaiken hyväksyminen. Vehviläisen toiminta on ylittänyt hyvän maun rajat sekä hän alitti pahoin journalismille asetut vaatimukset.

Vehviläinen totesi ettei sillä ole mitään väliä uskooko hän Jumalaan tai ei. Vehviläinen sanoi hänen eronsa olleen kannanotto suomalaiseen evankelisluterilaiseen seurakuntaan. Hän sanoi olevansa pettynyt siihen meininkiin mikä kirkossa on. Hän sanoi olevansa pettynyt suvaitsemattomuuteen. Hän oli pahoillaan niiden hyvien ihmisten puolesta, jotka ovat kirkossa töissä. Vehviläinen sanoi, että kirkossa on töissä niin paljon k_ _ipäitä, ettei hän halua enää olla siinä mukana.

Vehviläisen ero ja purkaus suorassa radiolähetyksessä oli turha purkaus, sillä kirkkolain mukaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa kristillistä uskoa, joka perustuu Jumalan sanan opetukseen, niin vanhaan kuin Uuteen Testamenttiin:

Kirkkojärjestys 1 luku 1 §: Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu Jumalan pyhään sanaan, Vanhan ja Uuden testamentin profeetallisiin ja apostolisiin kirjoihin, ja joka on ilmaistu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä muuttamattomassa Augsburgin tunnustuksessa ja muissa luterilaisen kirkon Yksimielisyyden kirjaan otetuissa tunnustuskirjoissa. Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.

Päivi Räsänen sekä hänen kaltaisensa ovat pyrkineet uskomaan niin kuin Raamattu opettaa, eivätkä he siten ole rikkoneet kirkkolakia vastaan. Esimerkiksi Raamattu opettaa avioliiton olevan miehen ja naisen välinen.

Kirkon sisällä on paljon niitä Vehviläisen mainitsemia "hyviä ihmisiä" töissä, jotka rikkovat kirkkolakia sekä toimivat Jumalan sanan opetusta vastaan halutessaan muuttaa avioliiton koskemaan myös homoseksuaalisia suhteita. Itse asiassa tällaiset kirkontyöntekijät pitäisi erottaa kirkosta, koska he rikkovat kirkkolakia vastaan sekä opettavat vastoin Jumalan sanan totuutta.

Luterilaisen kirkon sisällä on kuitenkin niin paljon Raamatun totuutta vastustavia piispoja, pappeja sekä muita työntekijöitä, ettei kukaan enää kykene kontrolloimaan sitä uskooko työntekijä Raamattuun vai ei. Kirkkolain mukaan jokaisen työntekijän tulisi uskoa Raamattuun, sillä jos Raamattu on kirkkolain mukaan ainoa auktoriteetti, jonka mukaan kaikkea oppia on tutkittava kirkossa, niin se ei onnistu ilman uskoa Raamatun totuuteen.

Suvaitsemattomuutta on rikkoa sääntöjä vastaan sekä olla noudattamatta sääntöjä ja kirkkolakia. Todellinen suvaitsevaisuus olisi sellaista, jossa jokaisen uskoa kunnioitetaan sekä pidettäisiin kiinni siitä mitä kirkkolaki sanoo. Vehviläisen käyttämä ilkeämielinen kirosana Raamattuun uskovia ihmisiä kohtaan on osoitus henkisestä kypsymättömyydestä sekä tietämättömyydestä siitä mitä kirkkolaki sanoo. Kirosanoilla ihmisten haukkuminen on epäpätevää ja ala-arvoista journalismia.

Vehviläisen tulisi toimittajana ottaa selvää siitä mitä kirkkolaki opettaa, sillä kirkkolaki on Räsäsen kaltaisten puolella ja niitä vastaan, jotka eivät usko Raamatun sanan ilmoitukseen. Vehviläisen purkaus ja kirkosta ero on siinä mielessä osoitettu täysin väärään osoitteeseen, koska kirkkolaki on Räsäsen ja hänen kaltaistensa puolella.

Vehviläinen ei tarvitse kirkkolaista selvitystä omalle kirkosta eroamiselleen, joka on täysin hänen henkilökohtainen asiansa. Koska Vehviläinen syytti Räsästä ja hänen kaltaisiaan erostaan, niin Vehviläisen olisi pitänyt ottaa selvää toimiiko Räsänen ja hänen kaltaisensa vastoin kirkkolakia vai ei. Räsänen ja hänen kaltaisensa toimivat kirkkolain mukaisesti ja Räsästä ja hänen kaltaisiaan vastustavat kirkonjäsenet rikkovat kirkkolakia vastaan, koska he eivät usko Raamatun sanan totuuteen.

Täten Vehviläisen syytös Räsästä ja hänen kaltaisiaan kohtaan osui pahasti ohi maalin. Toimittajan tulee aina tarkistaa asiatiedot mahdollisimman hyvin. Vehviläisen syytös Räsästä ja hänen kaltaisiaan kohtaan oli törkeä sekä alokasmainen virhe, sillä Räsänen ja hänen kaltaisensa pyrkivät toimimaan juuri niin kuin kirkkolaki määrää. Moitetta ja syytettä ei olisi saanut osoittaa Räsäselle ja hänen kaltaisilleen, koska he noudattavat kirkkolakia. Jos he olisivat rikkoneet kirkkolakia, niin silloin heitä voitaisiin kritisoida.

Jos toimittaja ei kykene hankkimaan näin yksinkertaista tietoa, niin se osoittaa kuinka hänen omat henkilökohtaiset arvonsa ohittavat asiatiedon. Asiatiedon tulee olla tuotu esille aina oikealla tavalla, eikä siihen saa vaikuttaa asiaa vääristävät omat henkilökohtaiset mielipiteet. Vehviläinen epäonnistui täysin kritiikissään Räsästä ja hänen kaltaisiaan kohtaan.

Jos toimittaja ei osaa ottaa asioista selvää, niin se on hänen häpeänsä ja se johtaa väärän todistuksen  antamiseen. Koska Vehviläinen ei tiedä mitä kirkkolaki opettaa, niin hän syyllistää ihan turhaan Räsästä ja hänen kaltaisiaan, sillä kirkkolaki on Räsäsen ja hänen kaltaistensa puolella. Huono journalismi ei ota asioista selvää ja antaa sen tähden vääriä lausuntoja. Toki jokainen ihminen on erehtyväinen, mutta virheen tapahduttua se tulisi korjata.

Raamattua ei voi tulkita miten itse haluaa, koska siellä on asioista selvä ilmoitus. Raamatulliseen seurakuntaelämään ei kuulu vaalit, joiden kautta ihmisiä valitaan päättämään seurakunnan asioista sekä vieläpä sellaisia ihmisiä, jotka eivät usko Raamatun sanan totuuteen. Tällainen käytäntö tuhoaa kokonaan luterilaisen kirkon sekä uskon, joka kirkon sisällä on. Jos politiikassa toimittaisiin samoin, eli vasemmistoliitto ei pitäisi kiinni linjastaan, vaan sen päättäviin elimiin valittaisiin kokoomuksen kannattajia, niin vasemmistoliitto kuolisi oman kätensä kautta.

Sama asia on kirkon sisällä, sillä kun kirkko valitsee päättäjiksi sellaisia ihmisiä, jotka eivät usko Raamatun sanaan, niin kirkko kuolee oman kätensä kautta, eli kirkko polkee maahan Raamatun sanan totuuden. Tätä suuntaa ei voi enää muuttaa, mutta siitä huolimatta kirkkolaki on edelleen voimassa ja suuri osa kirkon työntekijöistä rikkoo jatkuvasti kirkkolakia, koska he eivät usko Raamatun sanan totuuteen. On sanomatta selvää, että sellainen yhteisö korruptoituu, joka ei noudata yhteisön säätämiä lakeja.

Itse olen sitä, että uskovien tulisi kuulua seurakuntaan, jonka muodostavat vain uudestisyntyneet uskovat ihmiset. Raamattu sanoo ettei seurakuntaan kuulu muita ihmisiä kuin niitä, jotka ovat Jumalan armosta tehneet parannuksen ja uskoneet Herraan Jeesukseen. Jos Raamatun mallia noudatettaisiin ja luterilainen kirkko pitäisi kiinni kirkkolaista ja uskosta Raamatun totuuteen, niin kirkosta pitäisi erottaa iso määrä ihmisiä alkaen arkkipiispa Mäkisestä, joka monessa kohtaa opettaa ja uskoo vastoin Raamatun opetusta.

Jokainen ymmärtää että nykyinen suuntaus kirkossa vie sitä koko ajan väärään suuntaan, jossa syntejä hyväksytään sekä Raamatun totuutta poljetaan maahan. Siksi ainoa järkevä vaihtoehto olisi, että uudestisyntyneet uskovat eroaisivat kirkosta ja muodostaisivat uskovista koostuvan seurakunnan, eli tulisivat olemassa olevan seurakunnan yhteyteen.

Raamatun luovuttamaton sanoma on evankeliumi Herrasta Jeesuksesta, jonka mukaan ihmisen tulee tehdä parannus ja uskoa Herraan Jeesukseen, jolloin hän pelastuu kadotustuomiolta ja saa syntinsä anteeksi sekä osallisuuden iankaikkiseen elämään. Tämä on seurakunnan ykkösasia, jonka jälkeen tulevat kaikki muut hyvät asiat.
 

Turha purkaus osa 2

Petri Paavola 28.10.2014