Alkusanat

Tämä uusi ja väärä tulkinta tuhlaajapojasta voi löytyä monistakin eri lähteistä, mutta minulle annettujen tietojen perusteella käyn sitä läpi Kenneth E. Baileyn kirjan Yhtä juhlaa tekstin kautta, josta Liisi Jokiranta on pitänyt opetuksen: Rakkautta rajatta - Tuhlaajapoikavertaus Lk. 15:11-32 (opetus on vuodelta 2005). Lukijan on hyvä heti aluksi ymmärtää, että kyseessä ei ole hyökkäys, panettelu tai lähimmäisen lyöminen, vaan Raamatullinen opetuksen koetteleminen sävyisyyden Hengessä. Minulla ei ole minkäänlaista halua lyödä, panetella tai hyökätä Baileyta ja Jokirantaa vastaan, koska sellainen käytös olisi syntiä. Korostan vielä sitä, että kirjoitukseni tarkoitus on pyrkiä etsimään sitä mikä on Jumalan sanan totuus, voidaksemme noudattaa totuutta rakkaudessa, Jumalan rakkaudessa Pyhässä Hengessä, Jumalan armosta.

Jokirannan opetus tuhlaajapojasta on monessa kohdassa hyvää ja Raamatun sanan mukaista, mutta parannuksen teon väärin opettaminen vie pohjan kokonaan pois heidän opetuksestaan. Tämä olikin suurin syy miksi koin, että tämä asia täytyi ottaa esille.

Tuhlaajapoika vertauksessa olisi paljon erilaisia näkökulmia siitä mitä vertaus opettaa Jumalan hyvyydestä, armosta, rakkaudesta ja totuudesta. Kirjoituksessani käyn kuitenkin aihetta lyhyemmin läpi keskittyen pääosin siihen ongelmaan, joka tulee esille Jokirannan opetuksen kautta.

Otan seuraavaksi esille Jokirannan opetuksen epäraamatulliset kohdat, koska niiden omaksuminen johtaa väärään käsitykseen Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta sekä vääristää Raamatullisen parannuksen tekemisen.

Jokirannan tulkintaa Baileyn opetuksesta tuhlaajapojan tarinasta. Minun laittama selvennös on sulkumerkkien sisällä: Vieraalla maalla poika eli tuhlaavaa elämää. Teksti ei kerro, tekikö hän sen moraalisilla vai moraalittomilla tavalla. Idässä eivät kääntäjät eivätkä kommentaattorit ole kuitenkaan löytäneet tekstistä mitään viitettä siveettömyyteen. .... Niin hän meni itseensä "Tuli järkiinsä". Tekstissä ei ole vihjaustakaan katumuksesta. Hän haluaa saada ruokaa ja sanoo sen suoraan. .... Isä tuli alas talostaan kylän laidalle poikaa vastaan nöyryyttäen itsensä kyläläisten silmien alla. Pojan aikaisemmissa pohdinnoissa ei näkynyt mitään katumusta. Hän aikoi kyllä sanoa: "Olen tehnyt syntiä", muuten hänen toivonsa oppiin pääsemisestä olisi mennyttä! Hänen paluunsa motiivi oli halu päästä syömään. .... Isä ei odottanut mitään. Hän tarjosi rakkauttaan ennen tuhlaajapojan katumusta. Näin pehmitettynä poika tajusi, mitä hän oli tehnyt. Hänen suunnitelmansa omista tekemisistään haihtuivat savuna ilmaan. Hänen katumuksensa oli aitoa hänen sanoessaan: 21. - - 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua kutsutaan pojaksesi'. Nyt vasta poika suostui tulemaan löydetyksi ilman omia tekojaan ja suunnitelmiaan. .... (vanhempi poika puhui) Mutta kun tämä sinun poikasi tuli tuhlattuaan sinun omaisuutesi porttojen kanssa. Karkeaa liioittelua puhua portoista, koska hän ei tiennyt, kuinka veli oli elänyt. Tahtoi vain mustata tätä.

Laitan tähän näkyviin Luukkaan evankeliumin luvun 15, josta voit lukea ja itse tutkia sen mitä Raamattu opettaa tuhlaajapojan tarinasta.

Luuk 15:
10 Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen."
11 ¶ Vielä hän sanoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.
12 Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: ‘Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva’. Niin hän jakoi heille omaisuutensa.
13 Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika kokosi kaiken omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan; ja siellä hän hävitti tavaransa eläen irstaasti (asotos).
14 Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan, ja hän alkoi kärsiä puutetta.
15 Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja.
16 Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut.
17 Niin hän meni itseensä ja sanoi: ‘Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään!
18 Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi
19 enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.’
20 Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.
21 Mutta poika sanoi hänelle: ‘Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan’.
22 Silloin isä sanoi palvelijoilleen: ‘Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa;
23 ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa,
24 sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.’ Ja he rupesivat iloa pitämään.
25 Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Ja kun hän tuli ja lähestyi kotia, kuuli hän laulun ja karkelon.
26 Ja hän kutsui luoksensa yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä se oli.
27 Tämä sanoi hänelle: ‘Sinun veljesi on tullut, ja isäsi teurastutti syötetyn vasikan, kun sai hänet terveenä takaisin’.
28 Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; mutta hänen isänsä tuli ulos ja puhutteli häntä leppeästi.
29 Mutta hän vastasi ja sanoi isälleen: ‘Katso, niin monta vuotta minä olen sinua palvellut enkä ole milloinkaan sinun käskyäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut vohlaakaan, pitääkseni iloa ystävieni kanssa.
30 Mutta kun tämä sinun poikasi tuli, joka on tuhlannut sinun omaisuutesi porttojen kanssa, niin hänelle sinä teurastit syötetyn vasikan.’
31 Niin hän sanoi hänelle: ‘Poikani, sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun.
32 Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.’"

Tuhlaajapoika eli irstaasti

Heti aluksi Luuk 15:10 sanoo kyseessä olevan opetus ja vertaus siitä kuinka syntinen ihminen (yhtä aikaa syntinen ja Jumalassa pyhitetty), eli uskova ihminen, joka on Jumalan lapsi voi kuitenkin torjua Jumalan hyvyyden sekä perintöosansa Jumalan lapsena ja palata takaisin maailman teille, synnin teille, mutta tehdä parannuksen ja palata takaisin Jumalan luokse.

Jokiranta kirjoitti kun tuhlaajapoika vieraalla maalla eli tuhlaavaa elämää, niin Luuk 15:11-32 ei kerro tekikö tuhlaajapoika sen moraalisilla vai moraalittomalla tavalla. Jokiranta lisää tähän, että idässä kääntäjät eivätkä kommentaattorit ole löytäneet tekstistä mitään viitettä siveettömyyteen.

Raamattu sanoo Luuk 15:13:ssa tuhlaajapojan matkustaneen kaukaiseen maahan, jossa hän hävitti tavaransa (omaisuutensa) eläen siellä irstaasti. 33/38 käännös käyttää sanaa irstaasti, joka on kreikankielen UT:ssa sana asotos, joka tarkoittaa irstautta ja sen lisäksi asotos sana tulee sanasta asotia ja molemmat sanat asotos ja asotia tarkoittavat pelastumatonta tilaa. Asotis ja asotia sanat tulevat sanasta sodzo, joka tarkoittaa pelastusta ja nimenomaan sitä pelastusta kun Jumala pelastaa syntisen, antaen hänelle hänen syntinsä anteeksi, niin että hänestä tulee Jumalan lapsi. Luuk 15:30 sanoo pojan tuhlanneen omaisuutensa porttojen (kreik. porne - portto. prostituoitu) kanssa.

Raamattu tuo selvästi esille, että tuhlaajapoika eli irstaasti ollen pelastumattomassa tilassa hylättyään isänsä rakkauden ja huolenpidon (isä on vertaus Jumalasta). Tuhlaajapoika oli yhtynyt porttojen kanssa. Raamatun sanan teksti- ja asiayhteys sanoo selvästi, että tuhlaajapoika eli siveettömästi ja moraalittomasti vieraalla maalla.

Jokiranta tuo tekstissään esille, että vanhempi veli olisi liioitellut sanottuaan tuhlaajapojan tuhlanneen omaisuutensa porttojen kanssa. Jokiranta perustelee näkemystään sillä ettei vanhempi veli tiennyt, kuinka hänen veljensä oli elänyt ja näin vanhempi veli tahtoi vain mustamaalata veljeään.

Tarina tuhlaajapojasta on Herran Jeesuksen kertoma vertaus ja hengellinen opetus ja kun vanhempi veli puhui veljensä tuhlanneen omaisuutensa porttojen kanssa, niin tässä vertauksessa isä kehotti riemuitsemaan ja iloitsemaan, kun (hengellisesti) kuollut veli virkosi eloon, sillä hän oli kadonnut ja jälleen löytynyt. Jos vanhempi veli olisi valehdellut ja mustamaalannut veljeään, niin Raamattu olisi kertonut siitä, että vanhemman veljen "syytös" olisi ollut perusteeton. Raamattu ei kuitenkaan sano vanhemman veljen sanojen olleen valhetta veljestään ja porttoihin yhtymisestä. Tuhlaajapojan vertauksessa Herra Jeesus halusi opettaa, että silloin kun uskova ihminen luopuu perintöosastaan Jumalan lapsena, niin se voi johtaa (vertauksessa johti) irstaaseen elämään ja seksuaaliseen haureuteen porttojen tai kenen tahansa kanssa, mutta johtaa joka tapauksessa pelastumattomaan tilaan, koska ihminen itse leikkaa itsensä irti Jumalasta ja hänen hyvyydestään, valitsemalla syntielämän. Tämän tähden Raamattu käyttää Luuk 15:13 kohdassa sanaa asotos, joka myös tarkoittaa olla pelastumattomassa tilassa.

Vertauksen opetus on suuri Jumalan armo ja rakkaus eksynyttä kohtaan, joka tekee parannuksen. Jos liiaksi tuijotamme Lähi-idän kulttuurin käytöstapoja, kuten Jokiranta teki ja pyrimme, joka kohdassa lukemaan Raamattua niiden kautta, niin eksymme pois totuudesta ja siitä millainen on Jumalan armo ja rakkaus ja kuinka Jumalan tahtoon ja totuuteen nöyrtymisen kautta Jumala pystyy palauttamaan eksyneen takaisin Jumalan hyvän huolenpidon yhteyteen. Jumalan anteeksiantamus muuttaa tilanteita ja syvästi huoruuteen langennut uskovakin voi saada parannuksen tekemisen kautta yhteyden takaisin puolisoonsa tai haureuden syntiin langennut sinkku uskova (naimaton) voi saada parannuksen tekemisen kautta pysymällä parannuksessa Jumalan johdatuksessa itselleen aviopuolison. Vertauksen opetus on, että syvästi langennut uskova voi palata takaisin Jumalan luokse sen jälkeen kun hän tekee ensin parannuksen ja haluaa hylätä syntielämänsä.

Tuhlaajapoika meni itseensä

Jokiranta kirjoitti kuinka tuhlaajapoika meni itseensä (Luuk 15:17), kirjoittaen tuhlaajapojan tulevan järkiinsä. Jokiranta jatkaa kirjoittaen, että tekstissä ei ole vihjaustakaan katumuksesta, vaan kyse oli siitä, että tuhlaajapoika halusi saada ruokaa.

Raamattu sanoo Luuk 15:17-19 kuinka tuhlaajapoika meni itseensä ja sanonta meni itseensä on sama asia kuin katumus synneistään ja halu parannuksen tekemiseen. Tuhlaajapoika meni itseensä (katumus, halu parannukseen) ja sanoi, kuinka hänen isänsä palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta hän kuolee nälkään, mutta nousen ja menen isäni tykö, sanoen, isä, olen tehnyt syntiä taivasta ja sinua vastaan ja sinun edessäsi, enkä enää ansaitse, että minua kutsutaan sinun pojaksesi, tee minut yhdeksi palkkalaisistasi. Edellä oleva ei tarkoita sitä, että tuhlaajapoika ei olisi katunut, ja että hän olisi halunnut saada vain ruokaa. Itseensä meneminen oli tuhlaajapojan katumusta synneistään ja halua tehdä parannusta, ja sanonta kuinka isän palkkalaisilla on yltäkyllin leipää ja tuhlaajapoika kuolee nälkään, ei tarkoita sitä, että nälkä oli ainoa syy palata takaisin isän luokse. Kuoleminen nälkään oli synnin seurausta ja kun kyse on hengellisestä opetuksesta ja vertauksesta, joka tuli Jeesuksen omien sanojen kautta, niin voimme nähdä tässä myös laajemman näkökulman, eli kyse oli fyysisestä nälkään kuolemisesta, mutta myös ajautumisesta hengellisen kuoleman tilaan synnin seuraamisen takia.

Itseensä meneminen, eli aito katumus synneistä ja halu parannukseen tapahtui tässä ensin, jonka todistaa se kuinka tuhlaajapoika sanoi isälle tehneensä syntiä taivasta ja isäänsä vastaan. Kyse oli aidosta parannuksen tekemisestä ja nälkään kuoleminen oli sen vertauskuvaa kuinka isän kodissa hänen lapsistaan ja palkkalaisistaan pidettiin hyvää huolta. Opetus, joka sanoo, että tuhlaajapoika ei tässä kohden katunut ja tehnyt parannusta, vaan tuli ainoastaan nälän takia isänsä luokse on ymmärtänyt tämän kohdan todella väärin.

Jumalan hyvyys vetää parannukseen

Petri Paavola 17.12.2019

Lähteet:
Raamattu 33/38
Biblia 1776
King James Version 1769
liisijokiranta.fi/avaimiaosio/ luentoavaimia_20