|
Etusivulle
|
Raamatunopetuksia |
Anna palautetta
SaulusMedia |
Petri - Youtube
The Last Reformation ja Raamatun totuus Kristityn foorumin Juhani Aitomaa kirjoitti artikkelin (6/2017-139) The Last Reformation eksyttää erityisesti nuoria, jossa Aitomaa tuo esille ansiokkaasti tärkeitä havaintoja The Last Reformation eksytyksestä. Tämän aiheen kirjoittaminen on ollut ajatuksissani useita vuosia, aina siitä asti kun olin kuuntelemassa eräässä kokouksessa Torben Sondergaardia (The Last Reformation-liikkeen perustaja). Nyt koin sydämessäni, että on aika kirjoittaa tästä aiheesta tietystä näkökulmasta käsin. Käyn tätä aihetta läpi pääasiassa kristityn foorumin artikkelin havaintojen kautta, Torbenin opetusten ja Jumalan sanan totuuden kautta. Olen katsonut jo useamman vuoden joitakin Torbenin videoita ja lukenut hänen kirjaansa Sound Doctrine sekä muutakin hänen tekemäänsä materiaalia. Jokainen uskova ihminen on erehtyväinen, mutta se ratkaisee missä kohden me erehdymme. On erehdyksiä ja väärää Raamatun opetuksen ymmärtämistä, joka ei ole niin vaarallista, mutta sitten on sellaista väärää opetusta, joka on todella vaarallista. Torbenin opetuksessa on ihan hyvääkin mukana, mutta hänellä on myös todella vaarallisia vääriä oppeja. Toki, jokainen väärä oppi tulisi perata pois ja hylätä, mutta on kuitenkin olemassa todella haitallista ja väärää opetusta, joka tulisi ensisijassa hylätä. Totuutta tulee tuoda esille sävyisyyden Hengessä, sillä vain sävyisyydessä ja rakkaudessa esille tuotu totuus voi avata ihmisen sydämen vastaanottamaan totuuden.
Ymmärrän sen, että kirjoitukseni voi
loukata sellaisia ihmisiä, jotka ovat mukana The Last
Reformation-liikkeessä. Olen tämän kirjoituksen suhteen todella aralla
tunnolla, sillä tiedän ja tunnen oman vajavaisuuteni. Tarkoitukseni ei ole
loukata ketään, vaan pyrkiä Raamatun sanan totuuden kautta osoittamaan sen
ettei Torbenin toiminta ole Raamatullista, vaan voi olla hyvinkin vilpitöntä, mutta
silti eksyttäväistä. Raamattu sanoo (Apt 17:10,11) Bereassa
uskoontulleiden juutalaisten olleen jalompia kuin Tessalonikan
juutalaiset, sillä he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti tutkien joka
päivä kirjoituksia kuinka asiat olivat. Jokainen meistä (myös minä)
olemme erehtyväisiä ja siksi on todella tärkeätä tutkia Raamatusta
asioita, että ovatko ne niin kuin meille on opetettu. Tutki ja
koettele kirjoitukseni Jumalan sanan totuuden kautta rukouksen kera.
Sisällys:
Useita vuosia sitten olin sellaisessa kokoontumisessa, jossa Torben oli
puhumassa ja opettamassa. Tässä kokouksessa Torben opetti, että jokainen
ihminen saa heti uskoontulemisessa uskon parantaa sairaita, eikä mitään
muuta enää sen jälkeen tarvita. Torben opetti, että sairasten parantamisen
armolahja on opetuksellinen lahja, mutta kaikilla uskovilla on uskoontulon
seurauksena usko rukoilla sairaat terveeksi.
1 Kor 12:
Raamattu kumoaa Torbenin opetuksen. Raamatun sanan opetuksen mukaan
kaikille ei anneta terveeksitekemisen (parantamisen) armolahjoja ja
voimallisten tekojen armolahjaa. Torbenin opetus tässä kohden johtaa
vääristyneeseen uskoon, jossa jokaisen tulisi kyetä rukoilemaan sairaat
terveiksi, vaikka se ei ole Raamatun sanan opetuksen mukaan mahdollista. Jumala
kyllä parantaa sairauksia ja antaa siihen uskoa sekä parantamisen
armolahjan, mutta ei anna sitä
jokaiselle uskovalle.
Käytännössä Torbenin opetus johtaa monen kohdalla suureen syyllisyyteen ja
ahdistukseen, kun parantamisen armolahja ei toimikaan jokaisella
uskovalla. Pahimmassa tapauksessa ihminen voi hylätä uskon, kun ja jos hän
uskoo, että jokaisen uskovan kautta parantamisen armolahjan pitäisi
toimia. Kun ja jos ihmisiä ei parannukaan hänen rukoustensa kautta (kaikilla
ei ole parantamisen armolahjaa), niin joku voi luulla, että hän ei
olekaan oikeassa uskossa ja sen tähden hän päättää luopua uskosta. On
aivan varmaa, että tässä ajassa Jumala haluaa parantaa ihmisiä ja antaa
kansalleen parantamisen armolahjoja ja tässä kohden meillä uskovilla olisi
varmaan aihetta parannukseen, mutta emme saa kuitenkaan syyllistyä
opettamaan tästä asiasta väärin, koska kaikille ei anneta parantamisen
armolahjoja.
Moni uskova ajattelee, että voimalliset teot
ja niiden lisääntyminen on todiste oikeasta uskosta ja siitä, että Jumala
on toiminnassa mukana. Raamatun sanan opetuksen mukaan kaikki voimateot
eivät tapahdu Jumalan voimasta, sillä varsinkin lopunaikana on paljon
vääriä profeettoja, jotka toimivat valheen kaikella voimalla. Raamattu
sanoo myös ettei kaikilla ole voimallisten tekojen lahjaa, eikä kaikilla
ole parantamisen armolahjoja. Siksi uskossa ei ole kyse siitä kuinka
paljon ihmeitä ja voimallisia tekoja tapahtuu, vaan siitä että itse kukin
on uskollinen sen mukaan minkä tehtävän hän on saanut Jumalan armosta.
Toki Jumala tekee voimallisia tekoja ja ihmeitä, mutta ei kaikkien kautta
ja siksi on tärkeää olla Jumalalle uskollinen (kuuliainen) siinä
tehtävässä ja armovaikutuksessa mihin Jumala armostaan itse kunkin kutsuu.
Lähimmäisen rakastamisen teot ovat voimallisia tekoja, koska niiden takana
on Jumala ja Hänen voimansa, sillä vain Hänessä me saamme voiman rakastaa
lähimmäisiämme oikealla tavalla, aina totuuden mukaisesti. Lähimmäiseen
rakastamiseen ei kuitenkaan tarvita ihmetekoja ja tunnusmerkkejä, vaan
sydäntä, joka haluaa rakastaa lähimmäistään kaikissa tilanteissa.
Vesikaste, synnittömyys, syntien pois peseminen, riivaajien ulosajaminen
Torben opettaa, että uskova tulee synnistä vapaaksi, kun hän tulee uskoon
ja ottaa vesikasteen. Torben sanoo, että uskova voi kuitenkin tehdä vielä
vääriä asioita, mutta uskovan on mahdollista elää ilman syntiä ja olla
vapaa synnistä. Torbenin opetuksesta tulee esille se, että hän todellakin
uskoo sen, että uskovan ihmisen on mahdollista saavuttaa synnitön tila
tässä ajassa.
Totta kai uskovan on mahdollista elää ilman synnin tekemistä tiettyyn
rajaan asti, mutta uskovasta ei voi tulla synnitöntä tässä maailmanajassa:
1 Joh 1:
Raamatussa 1 Joh 1:8 jakeessa kreikankielen tekstissä on sana ekhomen
(perusmuodossa ekho), joka on preesensin aktiivin
indikatiivissa, joka tarkoittaa nykyhetkeä ja tilaa, joka tapahtuu nyt
tässä hetkessä. Kyseessä ei siis ollut mennyt aika, jumalattomuuden aika,
vaan kirjeen kirjoittamisen ajankohdan menneen ajan nykyhetki. Tämä myös
tarkoittaa sitä, että me olemme nyt tässä nykyhetkessä samassa tilanteessa
kuin apostoli Johanneksen aikalaiset olivat. Mekään emme ole synnittömiä
tässä nykyisessä ajassa.
Raamattu opettaa, että uskovasta ei voi tulla synnitöntä tässä ajassa.
Raamattu sanoo, että jos sanomme ettemme ole tehneet syntiä (opetamme
synnittömyysoppia) niin teemme Jumalan valehtelijaksi (ja elämme
itse valheessa) eikä totuus ja Jumalan sana ole meissä. Toisin sanoen
synnittömyysopin kautta ihminen ajautuu pois totuudesta ja pelastuksesta,
koska hän ei tuo syntejään Jeesuksen veren puhdistettavaksi
Synnittömyysoppi halventaa Herran Jeesuksen veren ja sovitustyön, koska
Herran Jeesuksen veri ja sovitustyö ei sovita ainoastaan jumalattomuudessa
tehtyjä syntejä, vaan myös ne synnit, joihin uskovina lankeamme, kun ne
tunnustamme ja haluamme tehdä niistä parannusta. Synnittömyysopin takana
ovat riivaajahenget, jotka sitovat ihmisen valheeseen, valhehenkeen ja
vakavaan eksytykseen, jonka tarkoitus on eksyttää ihminen pois Jumalan
armosta ja pelastuksesta.
San 28:13 Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne
tunnustaa ja hylkää, se saa armon.
Pr 28:13 ¶ He that covereth his sins shall not prosper: but
whoso confesseth and forsaketh them shall have mercy.
Raamatun opetuksen mukaan kukaan uskova ei kykene elämään synnittömänä
täällä maan päällä. Synnittömyysopin eksytyksen lumoissa oleva ihminen
halveksii Jeesuksen sovitusverta, koska uskoessaan olevansa synnitön, hän
ei tule Jeesuksen veren puhdistettavaksi syntiensä tähden, missä hän
kuitenkin elää (synnittömyysoppi,
ylpeys jne.). Raamatun sanan opetuksen mukaan, jos ihminen ei tunnusta
syntiään ja halua hylätä sitä, niin hän ei voi saada armoa ja pelastua,
koska sovitusveri puhdistaa vain ne synnit, jotka ihminen tunnustaa ja
haluaa hylätä. Tämän syyn tähden synnittömyysopin vallassa oleva on
pelastuksen ulkopuolella, vaikka hän itse luulee olevansa pelastunut.
Tämä synnittömyysoppiin uskominen on Torbenin pahin harhaoppi, josta tulee
ehdottomasti tehdä parannus, jos haluaa vastaanottaa todellisen Jumalan
armon ja pelastuksen uskon kautta Herrassa Jeesuksessa. Raamattu sanoo (1
Joh 1:9), että jos me tunnustamme syntimme, niin silloin Jumalaa antaa
meille synnit anteeksi ja puhdistaa kaikesta vääryydestä. Jos luulemme
olevamme synnittömiä ja tilassa missä emme enää syntiä tee, niin silloin
emme saa synnittömyysopin syntiämme anteeksi, ellemme tee siitä
parannusta. On selvää Raamatun sanan totuuden valossa ettei
synnittömyysoppiin uskomisen kautta voi olla pelastavassa uskossa. Minä en
ole jakelemassa kenellekään kadotustuomioita, vaan kerron sen minkä
Raamattu opettaa ja mitä siitä seuraa, jos ihminen luulee olevansa synnitön.
1 Joh 2:1 Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette
syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja
Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.
Jos ja kun lankeamme tekemään syntiä, niin Jeesus Kristus on meidän
Puolustajamme Isän luona, joka antaa syntejä anteeksi, sille, joka niitä
katuu ja haluaa ne hylätä. Tämä on suurta Jumalan armoa ja armollisuutta
pientä ihmistä kohtaan.
Tietenkin on ihan oikein opettaa ja kannustaa uskovia
hylkäämään syntejä ja voittamaan synnin kiusauksia. Se tulee kuitenkin
muistaa ettei meistä tule synnittömiä tässä ajassa. Emme saa
tukea syntiä millään tavoin, vaan meidän tulee kasvaa uskossa joka päivä
ja Pyhän Hengen voiman avulla torjua ja voittaa synnin kiusauksia aina
siihen asti mihin saakka olemme saaneet Jumalan armosta kasvaa uskossa.
1 Joh 3:6 Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka
ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.
Raamattu ei ole ristiriidassa keskenään. 1 Joh 3:6 ei opeta, että on
mahdollista saavuttaa synnitön tila tässä ajassa. 1 Joh 3:6:n alkutekstin
kieliopin mukaan on kyse jatkuvasta synnin tekemisestä. Kukaan uskova ei
saa elää koko ajan jatkuvassa synnissä, koska silloin hän ei halua tehdä
parannusta synneistään, eikä elää Jumalan tahdon mukaisesti, jonka
seurauksena sellainen ihminen ei ole todella tuntenutkaan Jumalaa.
Torben opettaa väärin painottaen syntien pois pesemistä vesikasteen kautta.
Torben myös kastaa ihmisiä vedessä, jonka jälkeen hän alkaa ajamaan
riivaajia ulos vedessä kastetusta ihmisestä. Raamatun opetuksen mukaan
uskovan ihmisen sisimmässä, jossa asuu Pyhä Henki ei voi asua
riivaajiahenkiä (ei voi olla riivattu). Torbenin opetus, jonka
mukaan vesikasteen jälkeen uskovasta pitää ajaa ulos riivaajia on vakava
harhaoppi. Raamatussa Uuden Liiton aikakaudessa riivaajat ajetaan
ihmisestä ulos ennen kuin hän oli tullut uskoon. (Kts. linkki uskovassa
ei voi asua riivaajaa).
Mark 16:16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei
usko, se tuomitaan kadotukseen.
Apt 2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon
kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne
anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Apt 22:16 Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen
nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.’
Raamattu ei voi olla ristiriidassa keskenään, sillä Raamattu opettaa
selkeästi uskon kautta Herraan Jeesuksen pelastumista ja Jeesuksen
verestä, joka tuo puhdistuksen ja anteeksiantamuksen synneistä. Mark 16:16 ja Apt 2:38 eivät
opeta syntien anteeksisaamista ja syntien puhdistusta vesikasteessa, vaan
opettavat pelastuksesta ja sen seurauksista. Apt 22:16 ei opeta syntien
pois pesemistä vesikasteen kautta. Apt 22:16 on väärin käännetty 33/38
käännöksessä sekä muutamassa muussakin käännöksessä.
Apt 2:
Ef 2:
Apt 10:
Pietari sanoi Apt 2:38:ssa että kun tekee parannuksen, niin tulee ottaa
kaste vedessä Jeesuksen Kristuksen (Messiaan) nimeen syntien
anteeksisaamiseksi, ja niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Pietari sanoi,
että sama lupaus on annettu teille ja teidän lapsillenne (juutalaiset) ja
niille, jotka kaukana ovat (pakanat). Kun luemme Raamatun
kokonaisopetusta, niin näemme ettei Apt 2:38:ssa vesikaste ollut syntien
anteeksisaamisen ja Pyhän Hengen saamisen ehto, vaan kyse oli
pelastumisesta uskon kautta Herraan Jeesukseen ja pelastuksen
seuraamuksista.
Apt 10 luvussa oli eri järjestys, kun Apt 2:38:ssa. Apt 10:45-48 jakeissa
pakanat (jotka ovat kaukana Ef 2:12,13,17) tulivat uskoon ja saivat
ensin Pyhän Hengen lahjan ja vasta sen jälkeen heidät kastettiin vedessä.
Raamatun opetuksen mukaan synnit saadaan Herran Jeesuksen veressä anteeksi
heti uskoontulo hetkessä, eikä vesikasteessa. Apt 2:38 ei opeta
täsmällistä asioiden järjestystä, vaan kertoo pelastumisen seurauksista,
joihin myös vesikaste kuuluu uskonkuuliaisuuden tekona uskoontulemisen
jälkeen. Matt 16:16:ssa on kyse samasta asiasta, eli pelastuksen
seuraamuksesta, sillä kun ihminen pelastuu Jumalan armosta, niin hän sen
seurauksena vastaanottaa vesikasteen. Vesikasteelle ei mennä siksi, että
sen kautta pelastutaan, vaan siksi kun on jo Jumalan armosta pelastunut,
josta seuraa uskon tekona vesikasteen vastaanottaminen.
Ef 1:7 Jossa meillä on lunastus hänen (JEESUS) verensä kautta,
nimittäin syntein anteeksi-antamus, hänen armonsa rikkauden jälkeen, -
Biblia 1776
Raamatun selkeä opetus on, että Herran Jeesuksen veri puhdistaa synneistä
ja tuo syntien anteeksiantamuksen uskon kautta Häneen.
Apt 22:16 Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen
nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.’
Toivo Koilon käännös kääntää Apt 22:16 alkutekstin mukaisesti. Alkutekstin
mukaan synnit pestään pois avuksi huutaen Herran nimeä, jonka seurauksena
Herran Jeesuksen veri puhdistaa ja tuo syntien anteeksiantamuksen
jokaiselle, joka tekee parannuksen ja uskoo Herraan Jeesukseen.
1 Piet 3:
1 Pe 3:21 Which figure now also saves us, baptism (not a putting
away of the filth of the flesh, but the answer of a good conscience toward
God through the resurrection of Jesus Christ; - Green's Literal
Translation - alkutekstin mukaan
Bysantin teksti 1 Piet 3:21 ο αντιτυπον νυν
και ημας σωζει βαπτισμα ου σαρκος αποθεσις ρυπου αλλα συνειδησεως αγαθης
επερωτημα εις θεον δι αναστασεως ιησου χριστου
1 Piet 3:21 alkutekstin mukaisesti:
Tämän vertauskuvan mukaan me myös nyt pelastumme, kaste ei
ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä
Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
1 Piet 3:21 jakeessa ei ole alkutekstissä sanaa vesi, eikä alkuteksti
opeta veden pelastavan kasteena. 1 Piet 3:21 opettaa alkutekstin
mukaan kuinka pelastuminen tapahtui vertauskuvan mukaan, eikä vesikaste
poista lihan saastaa (anna anteeksi syntejä), vaan on hyvän
omantunnon pyytämistä. Vertauskuva pelastumisesta, josta 1 Piet 3:21
opettaa oli
Nooan uskossa, kun Jumala käski häntä rakentamaan arkin. Tulvaveden
langetessa maan päälle Nooan usko Jumalaan ja uskon kohteena oleva arkki (arkki oli uskon
kohde ja esikuva Jeesuksesta) pelasti Nooan, ei vesi. 1 Piet 3:21
kohta ei opeta vesikasteen pelastusta, vaan uskon kautta pelastumista (uskon
kohde on Herra Jeesus),
jonka jälkeen pelastuksen seuraamuksena vastaanotetaan vesikaste.
Room 10:
Ef 1:7 Jossa meillä on lunastus hänen (JEESUS) verensä kautta,
nimittäin syntein anteeksi-antamus, hänen armonsa rikkauden jälkeen, -
Biblia 1776
Hebr 9:22 Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä,
ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.
Raamatussa Jumalan valmistama pelastus ei ole ristiriidassa itsensä
kanssa. Raamattu opettaa, että Jumalan armon osoitus, pelastuminen Jumalan
armosta vastaanotetaan suun tunnustuksen ja sydämen uskon kautta, uskoen
Jeesus Herraksi ja että Jumala (Isä) on nostanut Jeesuksen
kuolleista. Kun ihminen on tehnyt parannuksen (katumus, syntien
tunnustaminen Jumalalle) ja suullaan tunnustaa ja sydämessään uskoo
Herraan Jeesukseen, niin Herran Jeesuksen veri puhdistaa synnistä ja tuo
syntien anteeksiantamuksen. Vesikaste ei pese pois syntejä, eikä tuo
syntien anteeksiantamusta, koska puhdistus synneistä ja syntien
anteeksiantamus on mahdollista ainoastaan Jeesuksen veren kautta ja
Jeesuksen veressä.
Torbenin opetuksesta saa sellaisen käsityksen, että parannus, usko,
vesikaste ja Pyhän Hengen saaminen ovat yhtä kuin pelastuminen. Raamattu
opettaa, että kun ihminen kuulee evankeliumin tekee parannuksen (katuu
syntejään ja tunnustaa syntinsä Jumalalle), ja uskoessaan Herraan
Jeesukseen saa Pyhän Hengen sinetin sydämeensä, niin hän on Jumalan
armosta pelastunut, jonka seurauksena hän uskonkuuliaisuudessa
vastaanottaa vesikasteen. Torbenin opetuksesta tulee esille vesikasteen
korostaminen pelastuksen vastaanottamisessa, joka on Raamatun sanan
totuuden valossa väärä opetus. Vesikasteen pelastusoppi ja syntien
anteeksiantamusoppi vesikasteessa on vakava harhaoppi ja
valhe-evankeliumia.
Torbenin ongelma on se, että hänen olisi pitänyt jäädä evankelistaksi
kaduille voittamaan sieluja Herralle Jeesukselle, eikä ryhtyä
"apostoliksi" ja sanan opettajaksi. Kun hän on mennyt kutsumuksensa yli,
niin hän on ajautunut opettamaan koko ajan enemmän vakavia harhaoppeja.
Kristityn foorumin artikkelissa tuodaan esille Torbenin opetusta
apostolisesta ajasta seuraavasti:
Apostolisesta ajasta on tehty lähes maaginen
ajanjakso, jossa Jumalan voima jylläsi näyttävästi
kaataen, parantaen ja pelastaen. Sondergaard
esittää: ”Jos Jeesus on sama, silloin se mitä luemme Apostolien teoista on
sama tänäänkin… Pyhä Henki ei ole muuttunut ja siksi meidän elämämme
tulisi näyttää samanlaiselta kuin Apostolien teoissa kerrotaan.” Uskotaan,
että pian sen jälkeen kristikansa hylkäsi apostolisen toimintamallin ja
taantui. Tällainen ajattelu ei ole lainkaan raamatullinen. Apostolinen
aika oli oma ajanjaksonsa jonne emme voi palata aivan kuten apostolitkaan
eivät voi saapua meidän aikaamme. Me elämme omaa aikaamme mutta Jumalan
armosta meillä on edelleen sama evankeliumi kuin heillä.
Olen sitä mieltä Torbenin opetusten takia, että hän ja hänen liikkeensä
jäsenet voivat olla asiassaan vilpittömiä, mutta he ovat eksyneet ylpeyden
syntiin, jossa he luulevat olevansa Jumalan alkuperäisen seurakuntamallin,
uskon ja Pyhän Hengen voiman ennallistajia, joiden kautta usko ja
seurakunta palautetaan sen alkuperäiseen tilaansa. Todellisuudessa The Last Reformation on eksytys, joka valheellisten oppien (synnittömyysoppi
- vesikasteen pelastusoppi) kautta imee itseensä valhehenkien
manifestaatioita ja sielullista sekä uskonnollista kiihkoa ja tunnetiloja,
jotka kuitenkin pyritään selittämään "Pyhän Hengen" tekoina. En tietenkään
sitä kiistä etteikö The Last Rerformation-liikkeen sisällä voisi olla
aitoja ja vilpittömiä uskovia, mutta Torbenin harhaoppien hyväksyminen
johdattaa ihmisen koko ajan kauemmaksi Jumalan sanan totuudesta.
The Last Reformation matkii ja jäljittelee lopunaikana Jumalan suorittamaa
seurakunnan ennallistamista, mutta The Last Reformation on kuitenkin
eksytys, ei seurakunnan ennallistaminen. Itse uskon ja koen sydämessäni,
että koska Jumala on todellakin ennallistamassa seurakuntansa takaisin
alkuseurakunnan malliin, niin sielunvihollinen eksyttää ihmisiä väärän
alkuseurakunta mallin mukaan tai väärän ykseyden kautta (ekumenia)
tarkoituksenaan saada Jumalan todellinen seurakunnan ennallistaminen
näyttämään väärältä, niin että joko uskovat eksyvät ekumenian
valheykseyteen, väärään ykseyteen ja ennallistamiseen (The Last
Reformation jne.) tai jäävät hajaannuksen tilaan, niin ettei todellista
seurakunnan ykseyttä pääsisi tapahtumaan. The Last Reformation toimiikin
todellista seurakunnan ennallistamista vastaan ja sitä kautta saa uskovat
entistä lujemmin pysymään häpeällisessä hajaannuksen tilassa.
Kristityn foorumin artikkeli on päätynyt vastustamaan Jumalan alkuperäistä
ja ainoata Jumalan asettamaa seurakunta mallia. Kristityn foorumin
artikkeli sanoo, että apostolinen aika oli oma ajanjaksonsa, jonne emme
voi palata, sillä me elämme omaa aikaamme. Apostolisessa ajassa (alkuseurakunta)
Jumala antoi apostolien kautta koko Uuden Liiton uskon opetuksen ja mallin
seurakuntajärjestyksestä kaikille Uuden Liiton historian ajanjaksoille.
Toisin sanoen kristityn foorumin artikkeli kumoaa Jumalan sanan opetuksen
uskosta ja seurakunnasta, asettaen nykyisen hajaannuksen "oikeaksi"
vaihtoehdoksi sen sijaan, mitä Jumala on itse omaan sanaansa asettanut
seurakunnasta.
Jumala tietenkin toimii kansansa kautta myös hajaannuksen keskellä, mutta
siitä huolimatta yksi seurakunta yhdellä paikkakunnalla ykseydessä on
Jumalan itsensä asetus ja Raamatun sanan opetus, jota meidän tulisi
tavoitella ja rukoilla sen puolesta ja pyrkiä sitä kohti. Ikävää ja
valitettavaa on kun eksytykset julistavat "ykseyden sanomaa", vaikka ne
todellisuudessa toimivat valheen voimalla ja sitä kautta pyrkivät
tahraamaan todellisen Jumalan asettaman ykseyden. William Branham oli
aikansa eksyttäjä ja "Jumalan seurakunnan ennallistaja", jonka
seurauksesta monet uskovat alkoivat vastustamaan todellista Jumalan
seurakunnan ykseyttä. Eksytys ja väärä ykseyden tavoitteleminen
eksyttäjien toimesta ei saisi johtaa siihen, että me alamme vastustamaan
todellista Jumalan seurakunnan ykseyttä ja ennallistamistyötä, jota Herra
nyt tekee tässä lopunajassa. Olen saanut sydämelleni ajatuksen, että
hajaannuksessa ihminen kilpailee Jumalaa vastaan ja pitää omaa seurakunnan
järjestäytymistä hajaannuksen mukaan parempana kuin Jumalan asettama
seurakunta mallia. Jokainen tietää miten tässä kilpailussa tulee käymään.
Ihminen ei voi voittaa Jumalaa ja sen tulemme näkemään tässä lopunajassa,
kun Jumala ihan oikeasti tulee ennallistamaan oman seurakuntansa.
Fil 2:
Todellinen Jumalan seurakunnan ennallistamistyö tekee uskovasta ihmisen,
joka pitää todellisen nöyryyden kautta toista uskon sisarta ja veljeään
itseään parempana, sillä hän ei aseta itseään kenenkään yläpuolelle, koska
hän ymmärtää olevansa vain ansioton palvelija, sillä kaikki ansio on
Herralla Jeesuksella.
Olen aikoinani lukenut jonkin verran kristityn foorumia ja saanut sieltä
innoitusta sekä opetuksen sanaa sydämelleni. Arvostan kristityn foorumin
työtä ja hyvin aralla tunnolla kirjoitan seuraavat lauseet ja rivit.
Pyhitystä ei pidä sekoittaa
kilvoitteluun, joka on uskovan jatkuva elämäntilanne
maan päällä. Sitä Paavali kuvaa mm. Gal.5:17 ”Sillä liha
himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä
ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee
sitä, mitä tahdotte.” Uskova haluaisi aina olla parempi
ja puhtaampi mitä on. Hän pyrkii ja haluaa puhtauteen
mutta ei koskaan saavuta sitä tilaa maan päällä omin
teoin. Itse asiassa oikea hengellinen kasvu saa meidät
näkemään itsemme yhä enemmän puutteellisina ja syntisinä
Pyhän Jumalan edessä. Kristuksesta ja Hänen teostaan
tulee aina merkittävämpi ja riippuvaisuutemme Häneen
vain kasvaa.
Olen huomannut itsessäni erään asian, johon olen langennut, jota tulee
välttää. Kun ja jos näemme, jossakin eksytyksen tai väärän opetuksen, niin
pyrkiessämme paljastamaan eksytyksen tai väärän opetuksen, voimme itse
eksyä (vilpittömästi tai ylpeydessä) "puolustamaan totuutta" väärän
ymmärryksen ja opetuksen kautta. Korostan sitä, että en sano ja tarkoita
kristityn foorumin olevan langennut ylpeyteen, sillä toin asiaa esille
yleisellä tasolla. Kirjoitan kuitenkin kirjoitustani aralla tunnolla,
suuresti kunnioittaen kristityn foorumia ja tuntien sydämessäni veljeyttä
Kristuksessa. Kirjoitan myös Torbenista sillä asenteella, että pidän häntä
itselleni rakkaana lähimmäisenä, eikä hän ole minulle vihan tai
halveksunnan kohde.
Hebr 10:
Raamattu sanoo, että uskova ihminen on pyhitetty Herran Jeesuksen ruumiin
uhrilla kerta kaikkiaan. Herran Jeesuksen sovitustyön kautta meidät on
kertakaikkisesti pyhitetty, tehty pyhäksi ja erotettu jumalattomuuden
saastaisuudesta Jumalan lapseuteen. Tässä erotuksessa uskovasta ihmisestä tulee Jumalan
armosta pyhä, Herran Jeesuksen ansion tähden. Raamatun opettama pyhitys ei
kuitenkaan jää tähän, vaan jatkuu Jumalan armosta ja Jumalan avulla,
totuuteen uskomisen ja ojentautumisen kautta, joka ei ole ihmisen ansio ja
lihan teko, vaan Jumalan vaikuttama uskon teko.
Hebr 12:14 Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman
sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;
Uskoontulemisen jälkeen, kun uskova ihminen on pelastunut Jumalan armosta
ja pyhitetty Herran Jeesuksen sovitustyön kautta kertakaikkisesti, niin
hänen tulee pyrkiä elämään pyhityksessä, eli ojentautua rakkaudessa ja
totuudessa Herraan Jeesukseen uskoen.
Room 6:19 Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne
heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne
saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa
nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen.
Jumalattomuuden tilassa olleessaan ihminen oli laittomuuden ja
saastaisuuden palvelija, mutta kun Jumala on pelastanut ihmisen armosta,
niin uskovan ihmisen tulee antaa itsensä vanhurskauden palvelijana
pyhitykseen, joka tarkoittaa totuuteen uskomista ja totuudessa
ojentautumista.
1 Tim 6:12 Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni
iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella
olet tunnustautunut monen todistajan edessä.
Hebr 12:1 Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia
ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti,
joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme
olevassa kilvoituksessa,
Fil 2:13 sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä
tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.
Kun Jumala pyhitti ja teki meidät pyhiksi Jeesuksen sovitustyön kautta,
niin siihen ei saa sekoittaa kilvoittelemista uskossa, sillä sovitustyön
kautta pyhittäminen ja pyhäksi tekeminen kuuluu Jumalan armosta
pelastumiseen ja pelastuksen lahjan vastaanottamiseen Jeesuksen
sovitustyön kautta, Hänen veressään.
Kilvoittelemista ei saa kuitenkaan erottaa pyhityksestä, jotka tapahtuvat
käytännössä totuuteen uskomisen ja ojentautumisen kautta. Totuuteen uskomisen ja
ojentautumisen käytännön pyhitys on kilvoittelua, jossa uskossa ojentaudumme elämään
Jumalan tahdon mukaisesti, että Jumalan hyvä tahto toteutuisi meissä,
käytännön uskon vaelluksen kautta. Totuudessa uskomisen ja ojentautumisen pyhitys
ja kilvoitus ei ole ihmisen teko, vaan Jumalan teko, jonka Hän vaikuttaa
tahtomisena ja tekemisenä Pyhän Hengen kautta, jolloin on kyse Jumalan
vaikuttamasta uskon teosta, ei ihmisen lihan teosta. Uskossa
kilvoitteleminen johtaa käytännössä ojentautumaan ja kasvamaan totuuden
mukaisessa uskon elämässä, jolloin opit koko ajan syvällisemmin elämään
pyhää elämää Herrassa Jeesuksessa, joka on sama asia kuin pyrkimys
pyhitykseen (Hebr 12:14).
1 Piet 3:
Raamattu kehottaa uskovia pyhittämään Herra Jeesus sydämissään,
tarkoittaen hyvää uskon vaellusta, joka ei nouse ihmisen lihasta, vaan
Jumalasta, koska Jumala vaikuttaa tahtomista ja tekemistä uskovan
sydämessä Pyhän Hengen kautta. Todellinen ja Jumalan vaikuttama pyrkimys
pyhitykseen johdattaa ihmisen näkemään oman puutteellisuutensa ja
syntisyytensä Jumalan edessä, mutta myös sen, että Jumalan armosta uskova
ihminen on Herrassa Jeesuksessa pyhitetty ja pyhä. Todellinen Jumalan
vaikuttama pyrkimys pyhitykseen kasvattaa uskovan ihmisen ymmärtämään koko
ajan syvällisemmin Herran Jeesuksen sovitustyön ja pelastuksen lahjan ja
tekee uskovan koko ajan entistä riippuvaisemmaksi Herrasta Jeesuksesta ja
Jumalan armosta.
Linkki aiheeseen:
kotipetripaavola.com/ torben-sondergaard-synnittomyysoppi
Petri Paavola 17.3.2019
Lähteet:
|
|