Nature

Etusivulle | Raamatunopetuksia | Anna palautetta
SaulusMedia |
Petri - Youtube    

 

Textus Receptuksen tekstistä

 

Raamatun UT:n kreikankielen Textus Receptus on nykyään kiistelty teksti. Aina ei ole näin ollut, sillä kun se ensimmäisen kerran julkaistiin vuonna 1516 ja sen jälkeen siitä julkaistut tarkennetut versiot säilyttivät valta-aseman yleisesti hyväksyttynä ja luotettavana kreikankielen tekstilaitoksena aina 1800-luvulla asti. Aleksandrian korruptoituneisiin UT:n teksteihin perustuneet  1800-luvulla käännetyt uudet kreikankielen uudet testamentit  alkoivat syrjäyttämään Textus Receptuksen valta-asemaa. Westcott ja Hortin UT:n teksti, joka valmistui 1881 lopullisesti syrjäytti Textus Receptuksen valta-aseman.

Hort oli tunnetusti ja todistetusti okkultisti. Westcott ja Hortin kreikankielen teksti perustuu Aleksandrian korruptoituneisiin UT:n teksteihin. On tietenkin sanomatta selvää, että Bysantin teksteihin Textus Receptus on vielä tänäänkin parempi ja Raamatullisempi tekstilaitos kuin Westcott ja Hort. Textus Receptuksessa sanotaan olevia muutamia ongelmallisia kohtia, joista muutamia käsittelen tässä kirjoituksessani. On hyvä tietää, että Textus Receptuksessa on vain muutama ongelma, mutta Wescott ja Hort on täynnä ongelmallisia kohtia, jotka eivät vastaa kreikankielen alkuperäisiä UT:n tekstejä.

Jotkut sanovat ettei Textus Receptuksen Apt 8:37 kuuluu alkutekstien alkuperäiseen sanomaan. Toiset sanovat Textus Receptuksen 1 Joh 5:8 olevan ylimääräinen lisäys, joka ei kuulu lukutekstien alkuperäiseen sanomaan. Aleksandrian ja Bysantin tekstiperheiden kannattajien sekä tiettyjen opetusten kannattajien ja heidän oppejaan vastustavien välillä käydään kiivaasta väittelyä siitä mikä on oikea totuus. Jotkut sanovat, että vain kirkollisen teologian tutkinnon omaavat kykenevät sanomaan mikä on totuus. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska Raamatun teksti ja sen asiakokonaisuus sekä tekstiyhteys paljastaa sen mikä kuuluu alkuperäiseen tekstiin ja mikä on lisäys, joka ei kuulu alkuperäiseen tekstiin. Jumala ei ole jättänyt sanansa oikeaa ymmärtämistä kirkollisten teologien varaan, joista monet ovat kautta vuosisatojen vääristelleet Jumalan sanaa. Jumala on jättänyt todistuksen totuudesta omaan sanaansa, minkä kokonaisilmoitus, asiayhteys ja tekstiyhteys todistaa todeksi sen mikä on totuus, jonka Pyhä Henki avaa totuutena ihmisen sydämelle. Tutki ja koettele kirjoitukseni Jumalan sanan totuuden kautta rukouksen kera.

 

Sisällys:
Alkusanat
Apostolien teot 8:37
Comma Johanneum
Herra lisää seurakuntaansa
Jos uskot koko sydämestäsi Jeesuksen Kristuksen olevan Jumalan Poika, niin on luvallista kastaa sinut vedessä
Bysantin teksti

 

 

Alkusanat

Aluksi on hyvä tuoda esille muutama huomio. Kurt Aland eräs Nestle-Alandin päätoimittajista, josta useimmat modernit raamatunkäännökset on käännetty sanoo kreikkalaisista käsikirjoituksista näin: Suurin määrä käsikirjoituksista on bysanttilaisia käsikirjoituksia ja näiden tekstien edustajat ovat erittäin yhteneväisiä, jotka suuressa määrin ovat yhtäpitäviä toistensa kanssa. Aland sanoo myös, että varhaisimmat käsikirjoitukset ovat vähälukuisimpia sekä vastakohtia toisilleen, sillä ne vastaavat toisiaan noin 60-70 prosenttisesti. (Aland,The Text of the NT, p. 323).”

Alunperin niin Aleksandrian kuin Bysantin tekstiperheen tekstit ovat koottu olemassa UT:n tekstien palasista, joita on löytynyt vähän yli 5000 kappaletta. Aleksandrian tekstit tehtiin olemassa olevista UT:n alkuperäisistä tekstikopioista ensimmäiseksi UT:n käsikirjoituksiksi (kokonainen UT). Aleksandrian tekstiperheen tekstit vastaavat toisiaan vain 60-70 prosenttisesti sekä niistä puuttuu jakeita, sanoja ja lauseita sekä lisäksi niihin on tehty muutoksia lisäämällä niihin tuhansia ylimääräisiä sanoja.

Bysantin tekstit on koottu olemassa olevista alkuperäisistä UT:n teksteistä myöhemmin kuin Aleksandrian tekstit, mutta Bysantin tekstit pitävät yhtä toistensa kanssa noin 85-90 prosenttisesti. Tämä tarkoittaa, että niissä on vain vähän eroavaisuuksia ja ne vastaavat tarkasti alkuperäisten tekstien kopioiden sanomaa. Aleksandrian tekstiperheen tekstejä on muokattu sekä muuteltu ja tässä muutostyössä on ollut mukana tunnetuin ja eniten Raamatun sanaa vääristellyt yhteisö, eli Rooman katolinen kirkko. On selvää, että vatikaanin alaisuudessa Aleksandrian tekstit ja niistä käännetyt raamatunkäännökset ovat tehneet käännöksistä suosiollisia katolisille harhaopeille. Sen sijaan Bysantin tekstit ovat parhaat olemassa olevat kopiot alkuperäisistä UT:n teksteistä. Bysantin teksteissä on vain vähän eroja, mutta teksti- ja asiayhteys paljastaa sen mikä kuului ja mikäö ei kuulunut alkuperäiseen UT:n tekstiin.

Apostolien teot 8:37

Apt 8:
34 Ja hoviherra kysyi Filippukselta sanoen: "Minä pyydän sinua: sano, kenestä profeetta puhuu näin, itsestäänkö vai jostakin toisesta?"
35 Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta.
36 Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?"
37
38 Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet.

Apt 8:
34 αποκριθεις δε ο ευνουχος τω φιλιππω ειπεν δεομαι σου περι τινος ο προφητης λεγει τουτο περι εαυτου η περι ετερου τινος
35 ανοιξας δε ο φιλιππος το στομα αυτου και αρξαμενος απο της γραφης ταυτης ευηγγελισατο αυτω τον ιησουν
36 ως δε επορευοντο κατα την οδον ηλθον επι τι υδωρ και φησιν ο ευνουχος ιδου υδωρ τι κωλυει με βαπτισθηναι
37 ειπεν δε ο φιλιππος ει πιστευεις εξ ολης της καρδιας εξεστιν αποκριθεις δε ειπεν πιστευω τον υιον του θεου ειναι τον ιησουν χριστον
38 και εκελευσεν στηναι το αρμα και κατεβησαν αμφοτεροι εις το υδωρ ο τε φιλιππος και ο ευνουχος και εβαπτισεν αυτον - 
Textus Receptus

33/38 käännös kääntää tämän jakeen samalla tavalla kuin kreikankielen luotettava Bysantin teksti, josta kuitenkin puuttuu jae 37, mutta Textus Receptuksesta, joka edustaa Bysantin tekstiä löytyy jae 37.

Teksti- ja asiayhteys paljastaa sen kuuluuko jae 37 alkuperäiseen tekstiin. Jos jae ei kuuluisi alkuperäiseen tekstiin, niin puuttuvan jakeen kautta asiayhteys ei täsmää yhteen eikä ole yhtäpitävä tekstiyhteyden tapahtumien kanssa.

Kun hoviherra kysyy katso tässä on vettä, mikä estää kastamasta minua, niin perin outoa olisi se ettei Filippus vastaisi hänelle esitettyyn kysymykseen, vaan jättäen vastaamatta alkaisi vain kastamaan hoviherraa. Asia- ja tekstiyhteys paljastaa sen että puuttuvan jakeen kautta tapahtumat eivät etene niin kuin niiden pitäisi edetä.

Textus Receptuksen kreikankielen teksti Apt 8:37 suomennettuna: Filippus sanoi, jos uskot koko sydämestäsi, se on luvallista (on lupa). Vastaten sanoi, uskon Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi.

Kun katsomme asia- ja tekstiyhteyttä Textus Receptuksen tekstin valossa, niin tapahtumat etenevät seuraavasti. Hoviherra kysyy katso tässä on vettä, mikä estää kastamasta minua? Filippus sanoi, jos uskot koko sydämestäsi, se on luvallista. Hoviherra vastasi sanoen, minä uskon Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi. Tämän jälkeen Filippus kastoi hänet.

Textus Receptuksen asia- ja tekstiyhteys luo yhtenäisen kokonaisuuden ja kysymykseen annettu oikea vastaus oikeuttaa ja antaa luvan kasteen suorittamiselle. On selkeä näyttö siitä, että Textus Receptuksen Apt 8:37 jae kuuluu alkuperäiseen tekstiin.

Textus Receptuksen Apt 8:37 tuo kiistattoman ja selkeän todistuksen sille ettei alkuseurakunnassa ollut luvallista kastaa ketään muita kuin niitä, jotka olivat tulleet uskoon ja uskoon tulemisen seurauksena heidät kastettiin. Tämä totuus kumoaa kirkollisen sylivauvakasteen ja siksi tietyt tahot väärin väittävät ettei Apt 8:37 kuuluisi alkuperäisiin tekstiin, mutta asia- ja tekstiyhteys paljastaa sen että se kuuluu alkuperäisiin UT:n teksteihin.

Tämän lisäksi muuallakin Raamatusta käy ilmi ettei ketään saanut kastaa ellei hän ollut ensin tullut uskoon:

Apt 10:
43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."
44 ¶ Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.
45 Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,
46 sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:
47 "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"
48 Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä.

Kun pakanoita tuli uskoon Herraan Jeesukseen Korneliuksen kodissa, niin Pietari sanoi ettei heiltä voida kieltää kastetta, koska hekin olivat saaneet Pyhän Hengen (olivat tulleet uskoon) niin kuin myös juutalaiset Jeesuksen opetuslapsetkin olivat saaneet. Tästäkin tulee esille se, että alkuseurakunnassa oli kielto ettei ketään muuta saanut kastaa kuin vain sellaisia, jotka olivat tulleet ensin uskoon.

Apt 2:
40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta".
41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.

Apostolien tekojen toisessa luvussa tulee selkeästi, että vain ne ihmiset kastettiin vedessä, jotka olivat uskoneet evankeliumin Herrasta Jeesuksesta. Tämäkin kohta todistaa Apt 8:37 olevan Raamatun kokonaisopetuksen mukainen.

Comma Johanneum

1 Joh 5:
3 Sillä tämä on rakkaus Jumalan tykö, että me hänen käskynsä pidämme, ja hänen käskynsä ei ole raskaat.
4 Sillä kaikki, mitä Jumalasta syntynyt on, se voittaa maailman, ja meidän uskomme on se voitto, joka maailman voitti.
5 Kuka siis on, joka voittaa maailman, mutta se joka uskoo, että Jesus on Jumalan Poika?
6 ¶ Tämä on se, joka vedellä ja verellä tulee, Jesus Kristus, ei ainoastansa vedellä, vaan vedellä ja verellä. Ja Henki todistaa, että Henki on totuus.
7 Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat:
8 Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat.
9 Jos me ihmisten todistuksen otamme, niin on Jumalan todistus suurempi; sillä tämä on Jumalan todistus, jonka hän Pojastansa todisti. - Biblia

1 Joh 5:
3 Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat;
4 sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.
5 Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
6 ¶ Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus.
7 Sillä kolme on, jotka todistavat:
8 Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.
9 Jos me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa. - 33/38

1 Joh 5:
7 οτι τρεις εισιν οι μαρτυρουντες
8 το πνευμα και το υδωρ και το αιμα και οι τρεις εις το εν εισιν
9 ει την μαρτυριαν των ανθρωπων λαμβανομεν η μαρτυρια του θεου μειζων εστιν οτι αυτη εστιν η μαρτυρια του θεου ην μεμαρτυρηκεν περι του υιου αυτου Bysantin teksti

1 Joh 5:
3 αυτη γαρ εστιν η αγαπη του θεου ινα τας εντολας αυτου τηρωμεν και αι εντολαι αυτου βαρειαι ουκ εισιν
4 οτι παν το γεγεννημενον εκ του θεου νικα τον κοσμον και αυτη εστιν η νικη η νικησασα τον κοσμον η πιστις ημων
5 τις εστιν ο νικων τον κοσμον ει μη ο πιστευων οτι ιησους εστιν ο υιος του θεου
6 ουτος εστιν ο ελθων δι υδατος και αιματος ιησους ο χριστος ουκ εν τω υδατι μονον αλλ εν τω υδατι και τω αιματι και το πνευμα εστιν το μαρτυρουν οτι το πνευμα εστιν η αληθεια
7 οτι τρεις εισιν οι μαρτυρουντες εν τω ουρανω ο πατηρ ο λογος και το αγιον πνευμα και ουτοι οι τρεις εν εισιν
8 και τρεις εισιν οι μαρτυρουντες εν τη γη το πνευμα και το υδωρ και το αιμα και οι τρεις εις το εν εισιν
9
ει την μαρτυριαν των ανθρωπων λαμβανομεν η μαρτυρια του θεου μειζων εστιν οτι αυτη εστιν η μαρτυρια του θεου ην μεμαρτυρηκεν περι του υιου αυτου Textus Receptus

Textus Receptus on hyvä kreikankielen tekstilaitos, mutta 1 Joh 5:7,8 jakeissa siihen on tehty lisäyksiä, jotka eivät kuulu alkuperäiseen tekstiin. Kun tutkimme Textus Receptuksen tekstin 1 Joh 5:3-9 asia- ja tekstiyhteyden, niin huomaamme etteivät jakeet 7 ja 8 muodosta yhteneväisyyttä koko tekstiyhteyden kanssa. Ennen kuin tutkimme tarkasti 1 Joh 5:3-9 jakeiden sisältöä, niin tuon lyhyesti esille tiettyjä taustoja 1 Joh 5:7,8 jakeisiin.

Bysantin tekstissä ei ole sanoja kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat. Bysantin teksti sanoo 1 Joh 5:7,8 jakeet oikein sanomalla: Sillä kolme on, jotka todistavat: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.

Jumala ei jätä totuuden sanaansa sen varaan, että se voitaisiin löytää vain vertaamalla kaikkia olemassa olevia UT:n tekstejä keskenään, vaan siten, että alkuperäisistä teksteistä on olemassa luotettavat kopiot. Textus Receptus perustuu Bysantin tekstiperheen teksteihin, jotka ovat aidon ja alkuperäisen Uuden Testamentin tekstin tarkimmat kopiot.

Hollantilainen Erasmus Rotterdamilainen oli katolinen munkki ja pappi. Erasmus käänsi Uuden Testamentin latinaksi suoraan kreikan kielestä. Erasmuksen latinankielinen Uusi Testamentti poikkesi todella paljon katolisen kirkon virallisesta Vulgata käännöksestä. Erasmus sai tästä paljon vastustusta katolisen kirkon teologeilta ja siksi hän julkaisi 1516 uuden painoksen (Novum Instrumentum) Uudesta Testamentista kreikankielisenä tekstinä selityksin varustettuna sekä latinankielen käännöksen.

Erasmuksen UT:n kreikankielisen tekstin huomattava erilaisuus verrattuna katolisen kirkon viralliseen Vulgata käännökseen todistaa sen, että katolisen kirkon Vulgata ei ole uskollinen alkuperäisille kreikkalaisille teksteille. Vulgata on käännetty Aleksandrian tekstiperheen(Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus) teksteistä. Tämä tarkoittaa sitä että Codex Vaticanuksen ja Code Sinaiticuksen tekstit poikkeavat suuresti Bysantin tekstistä, jonka tekstit ovat yhtäpitäviä toistensa kanssa lähes 95%. Tämä todiste todistaa kiistattomasti sen, että Aleksandrian tekstiperheen tekstit eivät ole luotettavia tekstejä.

Erasmus vetäytyi kirkkopolitiikasta eikä osallistunut Lutherin ja muiden parjaamiseen ja osoitti kunnioitusta ja arvostusta Lutheria kohtaan. Siitä huolimatta Erasmus pysyi kuolemaansa saakka katolisena. Erasmuksen kreikankielisestä tekstilaitoksesta käytetään nimitystä Textus Receptus.

Erasmus käytti pääasiassa Bysantin tekstiä Textus Receptuksen lähteenä. On todella erikoista että katolinen Erasmus katolisena teki Bysantin tekstien perusteella kreikankielen UT:n tekstilaitoksen, jota katoliset vielä yhä vastustavat, koska se poikkeaa suuresti Vulgatan tekstistä, joka pohjautuu Aleksandrian tekstiperheen teksteihin. Rooman katolisen kirkon evankeliumi pohjautuu suurimaksi osaksi pakanuuden oppeihin. On siten täysin selvää, että Aleksandrian tekstiperheiden tekstien kautta koitetaan myös tukea vääriä oppeja. Tämäkin todistaa sen, että Bysantin teksti on alkuperäisin UT:n käsikirjoitus.

1 Joh 5:7 kohtaan Erasmus lisäsi sanat  taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat. Muun muassa tästä syystä monet vastustavat Textus Receptuksen tekstiä ja sanovat sen olevan epäluotettava. Ensimmäisen kerran latinalainen espanjalainen kirjoittaja Priscillianus kirjoitti 1 Joh 5:7 taivaassa olevista Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Yhdessäkään kreikankielen alkuperäisistä papyruksista ja pergamenteista ole löytynyt 1 Joh 5:7 Priscillianuksen ja Erasmuksen käyttämiä sanoja. Kiistaton tosiasia on että se on lisäys ei alkuperäinen teksti. Miksi Erasmus sisällytti ne tekstilaitokseensa? Erasmus oli sanonut, että jos löytyy yksikin kreikankielinen käsikirjoitus 1 Joh 5:7, jossa lukee taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat, niin hän on valmis lisäämään sen tekstiin. Erasmusta huijattiin sillä hänen eteensä tuotiin "todisteeksi" latinasta käännetty kreikan käsikirjoitus, jossa tuo lisäys oli. Näin Erasmus joutui lunastamaan lupauksensa. Kts. tarkempi selvitys Comma Johanneum: Comma Johanneum

Raamattu opettaa niin VT:n kuin UT:n puolella yhdestä Jumalasta ja vaikka UT:ssa opetetaan yhden Jumalan olevan Isässä, Herrassa Jeesuksessa ja Pyhässä Hengessä, niin silti Raamattu ei milloinkaan esitä Jumalaa numeraalisesti kolmena. Tässäkin valossa tuossa kohden on lisäys, joka ei kuulu alkuperäiseen tekstiin.

Tämä ei kuitenkaan himmennä millään tavoin Textus Receptuksen arvoa, sillä muissa tekstilaitoksissa on enemmän ja pahempia virheitä kuin Textus Receptuksen tekstissä.

Rooman katolisen kirkon "painostuksesta" Erasmus lisäsi 1 Joh 5:7 tekstilaitokseensa. Sen jälkeen katoliset ovat hyökänneet Textus Receptusta vastaan käyttäen hyvin voimakkaasti 1 Joh 5:7 kohtaa osoittamaan Textus Receptuksen virheitä. Tässä tulee esille ikävällä tavalla Rooman kirkon kavala luonne, jossa se itse ensin tarjoaa hedelmän vaatimalla sen vastaanottamista ja kun se on vastaanotettu, niin sen jälkeen Rooman kirkko syyttää Textus Receptusta ja koittaa liata, tahrata sen maineen kohdan kautta, jonka se itse halusi tekstiin. Rooman kirkon toiminta oli tässä kohden pirullista, sillä se halusi lisäyksen vain sen tähden, että saisi syyn mustamaalaamiseen tekstiä kohtaan. Tämä oli tarkoin harkittu juoni Textus Receptusta vastaan, sillä ei edes Vulgatassa (Jerome 405 A.D.) ole 1 Joh 5:7 Textus Receptuksen lisäystä, silti katoliset vaatimalla vaativat sitä Textus Receptuksen tekstiin. Se oli pirullinen teko, jonka kautta he ovat mustamaalanneet Textus Receptuksen tekstiä. Tätä mustamaalausta katolinen kirkko onkin tehnyt jo monta sataa vuotta käyttäen hyvin voimakkaasti 1 Joh 5:7 lyömäaseena Textus Receptusta vastaan. 1927 kesäkuun toisena päivänä Rooman katolinen kirkko antoi asetuksen, että Comma Johanneum kohtaa tulee välttää.

Jerome 405 A.D. Vulgatasta tuli Rooman kirkon hyväksymä  virallinen latinakielinen Raamattu. Jerome 405 A.D. ei sisältänyt 1 Joh 5:7 koska sitä ei esiinny lähteissä, johon katoliset luottivat ja pitivät alkuperäisinä. On huomattavaa, että Jerome 405A.D. on ensimmäinen katolisen kirkon virallinen käännös, joka oli kirkon tunnustama ja hyväksymä. Kun se kuitenkin saatiin ujutettua Textus Receptukseen, niin he ovat hyökänneet Textus Receptusta vastaan lisäyksellä, jonka he itse ovat myöhemmin ottaneet käyttöön omaansa nyt tunnettuun versioon (Clementine 1590-1592). Clementine Vulgata on julkaistu vasta 1590, josta toinen versio 1592, eli useita vuosikymmeniä sen jälkeen kun Textus Receptus oli julkaistu. Tämän valossa on päivänselvää, että katoliset halusivat Textus Receptukseen osan tekstiä, joka ei edustanut heidän tekstiperinnettään. Eli vastoin omaa virallista tekstiään he halusivat Textus Receptukseen lisäyksen, jota ei ollut Vulgatan lähteissä eikä Bysantin teksteissä.

Tässä näkyy se kuinka kavala on Rooman kirkko. Ensin se hyökkää Textus Receptusta vastaan ja sitten ottaa itse sen käyttöön, joka puuttuu alkuperäisistä teksteistä. On selvää, että katolinen kirkko halusi tahrata Textus Receptusta sekä saada sinne oman teologian mukaisen lisäyksen, jonka se saikin aikaan.

Katolinen kirkko ei hyväksy Textus Receptusta eikä pidä sitä hyvänä tekstilaitoksena. Rooman katolisen kirkon vaikutus Textus Receptuksessa on vähäinen. Pääosa Textus Receptuksen tekstiä perustuu Bysantin tekstille, jota Rooman kirkko ei pidä alkuperäisenä tekstinä, jota vastaan he hyökkäävät kuten myös Textus Receptusta vastaan joka perustuu pääosin Bysantin tekstiin. Siksi myös Hort sanoi, että (Westcott ja Hort) heidän tekemäänsä tekstilaitosta, joka perustuu Aleksandrian teksteihin ei rumenna Bysantin virheet. Itse asiassa Wescott ja Hortin kreikankielen uuden testamentin tekstilaitos perustuu Aleksandrian korruptoituneisiin teksteihin.

Erasmusta on pidetty miehenä, joka oli täysin katolisen kirkon talustusnuorassa, tämä ei pidä kuitenkaan paikkaansa. Rooman katolinen kirkko kritisoi voimakkaasti Erasmusta koska hän kieltäytyi kääntämästä Vulgatan tekstin mukaisesti. Erasmus piti Aleksandrian tekstiperheeseen kuuluvia käännöksiä kuten Vulgataa korruptoituneena käännöksenä ja siksi hän ei halunnut käyttää sitä. Erasmus käänsi Textus Receptuksen tekstin poikkeamaan Rooman kirkon teksteistä. Tämä tarkoittaa sitä, että Textus Receptuksen teksti myös poikkeaa suuresti siitä mikä on Rooman katolisen kirkon opetus. Siinä on se syy miksi katoliset hyökkäsivät niin kovasti Textus Receptusta vastaan. Textus Receptus romahduttaa Rooman kirkon opetusta ja Aleksandrian tekstien ja niihin perustuvien teoksien arvovaltaa.

Erasmus ei siis ollut täydellisesti katolisen kirkon talustusnuorassa ja siitä on todisteena koko Textus Receptus, joka poikkesi täysin Vulgatasta (Jerome 405 A.D.), sillä Textus Receptus oli käännetty paljossa Bysantin tekstin mukaan. Jos Erasmus olisi ollut täysin katolisen kirkon talutusnuorassa, niin Textus Receptuksen teksti olisi Vulgataa vastaava, mutta se ei ole sitä, vaan poikkeaa siitä suuresti. Tämä olisi hyvä aina muistaa, että Textus Receptus muistuttaa paljon enemmän Bysantin tekstiä kuin esim. Vulgata, joka on tehty Aleksandrian tekstien pohjalta eikä siten muistuta Bysantin tekstiä.

En puolusta 1 Joh 5:7 Textus Receptuksen lisäystä, vaan se on lisäys, joka ei kuulu Bysantin tekstiin. En siis puolustele sen olemassaoloa, enkä pidä sitä alkuperäisenä tekstinä. En väitä Textus Receptuksen olevan puhdas virheistä, vaan siinä on virheitä, mutta se on paljon puhtaampaa sanaa kuin Vulgata käännökset sekä Aleksandrian tekstiperheeseen tukeutuvat tekstilaitokset kuten Wescott ja Hort jne. Totta kai Textus Receptusta  on paljon parempi teos kuin Aleksandrian tekstiperheeseen tukeutuvat teokset.

Textus Receptus tuo esille myös vastoin Bysantin tekstiä Ilm 22:19, jossa Bysantin teksti puhuu elämän puusta ja Textus Receptus elämän kirjasta. Textus Receptuksen muutamat virheet eivät tee siitä epäluotettavaa tekstilaitosta, sillä sen pohjana on Bysantin teksti. Textus Receptuksessa on vain muutamia virheitä, kun esimerkiksi Aleksandrian tekstiperheen tekstit poikkeavat suuresti Bysantin tekstistä sekä monet niin sanotut liberaaliteokset, jotka pohjautuvat Wescott ja Hortin tekstilaitokseen ovat jättäneet paljon sanoja ja jopa jakeita pois alkuperäisestä UT:n tekstistä. Textus Receptus on siten paljon luotettavampi tekstilaitos kuin Westcott ja Hortin tekstilaitos, joka perustuu Aleksandrian tekstiperheiden teksteihin.

Textus Receptus oli pääosin käytössä aina 1800 luvulle asti. Textus Receptuksen tekstiä ovat seuranneet mm. King James Version, Lutherin käännös sekä Vanha Biblia 1776. Textus Receptuksen teksti perustuu Bysantin teksteihin, jotka sijoittuvat aikaan 300 luku ja sen jälkeen. Textus Receptuksen tekstilaitos on hyvä ja luotettava pohja Raamatun UT:n tekstille, mutta tosin siinäkin on muutamia ongelmakohtia, jotka eivät kuitenkaan muodostu ongelmaksi kun tiedämme ja tiedostamme ne, emmekä usko sellaista, joka ei kuulu alkuperäisiin UT:n kreikankielisiin teksteihin.

Martin Luther mm. käänsi saksankielisen Raamattunsa Eramuksen kreikankielisestä tekstistä. Erasmuksen kreikankielisestä tekstilaitoksesta käytetään nimitystä Textus Receptus. Textus Receptuksen tekstipohjana on käytetty Bysantin tekstiä, josta on käytetty nimitystä enemmistön hyväksymä teksti. Nimitys tulee siitä koska sen tekstit ovat kirjoitettu suurimmasta osasta olemassa olevista UT:n alkuperäisistä teksteistä.  Tämäkin tekee Bysantin tekstin ylivertaiseksi muihin käsikirjoituksiin nähden.

Raamatun käsikirjoitukset jaetaan yleisesti Bysantin tekstiin ja Aleksandrian teksteihin. Näiden kahden tekstiperheen teksteissä on huomattavia erovaisuuksia monissa kohdissa, jotka käsittelevät Raamatun ydintotuuksia. Bysantin tekstissä nämä kohdat vastaavat Raamatun ydintotuuksia, mutta Aleksandrian tekstien teksti vastaavissa kohdissa jättää pois Raamatun ydintotuudet.

Aleksandrian tekstiperheen tekstit ovat vatikaanin suosiossa sekä sen hallussa. Tutkimalla ja vertaamalla näitä kahta tekstiperhettä keskenään huomaa niiden eroavaisuudet. Nykyisin uusimmat raamatunkäännökset pyritään kääntämään Aleksandrian tekstiperheen teksteistä, jonka seurauksena vatikaani ujuttaa katolista teologiaa uusiin raamatunkäännöksiin.

Herra lisää seurakuntaansa

Apt 2:
47 (BYZ) αινουντες τον θεον και εχοντες χαριν προς ολον τον λαον ο δε κυριος προσετιθει τους σωζομενους καθ ημεραν τη εκκλησια
47 (WH) αινουντες τον θεον και εχοντες χαριν προς ολον τον λαον ο δε κυριος προσετιθει τους σωζομενους καθ ημεραν επι το αυτο

47 (VULGATE)
conlaudantes deum et habentes gratiam ad omnem plebem dominus autem augebat qui salvi fierent cotidie in id ipsum

Bysantin tekstissä lukee jakeen lopussa, että Herra lisäsi seurakuntaan (ekklesia) päivittäin niitä jotka pelastuivat. WH ja Vulgata ovat jättäneet tekstistä pois seurakunta sanan. Aleksandrian tekstiperheen Sinaiticuksen tekstissä ei ole myöskään seurakunta sanaa.

Apt 2:47:n seurakunta sanan puuttumisen tarkoituksena Aleksandrian teksteissä on pönkittää vatikaanin oppia seurakuntaan liittymisestä vesikasteen sakramentin kautta, vaikka Jumala itse liittää uskovan ihmisen pelastumisen kautta seurakuntaansa. Koska vatikaani on vääristänyt Raamatullisen opetuksen Jumalan liittäessä uskovan seurakuntaan pelastuksen vastaanottamisen yhteydessä, niin siksi Aleksandrian teksteistä on jätetty pois seurakunta sana, joka löytyy Bysantin teksteistä.

Aleksandrian tekstit viittaavat siihen, että Herra lisäsi pelastuneiden yhteyteen niitä jotka pelastuivat. Tällä tavalla vääristetty teksti tukee valheellista opetusta vesikasteen kautta seurakuntaan liittymisestä. Bysantin teksti Apt 2:47 kohdassa on yhtäpitävä Raamatun sanan opetuksen kanssa, sillä kaikki uskovat ovat Pyhässä Hengessä kastetut Jumalan seurakunnan jäseniksi, sillä Jumala on asettanut Pyhän Hengen sinetin uskovan sydämeen, kun hän on kuullut pelastuksen evankeliumin ja Jumalan armosta tullut uskoon, niin Herra liittää uskovan seurakuntaansa (Jumalan seurakunta) (1 Kor 12:13, Ef 1:13).

Jos uskot koko sydämestäsi Jeesuksen Kristuksen olevan Jumalan Poika, niin on luvallista kastaa sinut vedessä

Apt 8:37 ειπεν δε ο φιλιππος ει πιστευεις εξ ολης της καρδιας εξεστιν αποκριθεις δε ειπεν πιστευω τον υιον του θεου ειναι τον ιησουν χριστον Textus Receptus

Bysantin tekstistä (Byzantine Majority Greek text), WH tekstistä, Vulgatasta sekä Sinaiticuksesta puuttuu kokonaan Apt 8:37 jae. Jae löytyy Textus Receptuksen tekstistä, joka on Bysantin tekstiperheen tekstiä. Apt 8:37 jakeessa ei Bysantin teksteissä ole yksimielisyyttä, mutta Textus Receptuksen käyttämä jae on täysin varmasti aito ja alkuperäinen.

Textus Receptuksen teksti suomennettuna: Apt 8:37; ja Filippus sanoi; jos uskot koko sydämestäsi niin on lupa. Ja hän vastasi minä uskon että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.

Filippus tapaa Gassaan johtavalla tiellä kandaken hoviherran, joka luki Jesajan kirjaa lukua 53. Filippus kysyy hoviherralta ymmärtääkö hän lukemaansa, johon hoviherra vastaa kuinka hän voi ymmärtää ellei kukaan opasta häntä. Filippus selitti hänelle Jesajan kirjan luvun 53, joka kertoo Jeesuksen sovitustyöstä. Hoviherralle julistettiin evankeliumia Jeesuksesta ja hän tuli uskoon ja hänet kastettiin. Jakeessa 36 hoviherra kysyy, mikä estää kastamasta minua? Tuntuu aika oudolta ettei Filippus olisi vastannut mitään noin suoraan kysymykseen, vaan hän olisi ollut vastaamatta kysymykseen ja ollut hiljaa sekä kastanut hoviherran ilman hänen vastaustaan sekä kuulematta hoviherran uskontunnustusta Herraan Jeesukseen.

Apt luvussa 8 ja jakeessa 37 on kreikan sana eksestin, joka tarkoittaa on lupa tai, joku on luvallista ja se on käännetty muualla Raamatussa aina tarkoittamaan lupaa. Hoviherra kysyy estääkö mikään kastamasta häntä, johon Filippus vastaa; jos uskot koko sydämestäsi niin on lupa. Tekstiyhteys todistaa sen, että jae 37 on alkuperäinen, sillä Filippus kastoi hoviherran vasta sen jälkeen kun hoviherra tunnusti uskovansa Jeesukseen.

Bysantin tekstien eroavaisuus tässä kohtaa ei tee Bysantin teksteistä epäluotettavia, sillä ne eroavat toisistaan vain noin 85-90 prosenttisesti, mutta pitävät kiinni Raamatun sanan kokonaistotuudesta. Sen sijaan Aleksandrian tekstit pitävät yhtä keskenään vain noin 60-70 prosenttisesti sekä opettavat monessa kohdin vastoin Raamatun ydintotuuksia.

Apt 8:37:n puuttuminen kokonaan Aleksandrian teksteistä todistaa sen, että koska se ei sovellu vatikaanin teologiaan koskien vesikaste opetusta, niin siksi se on kokonaan poistettu Aleksandrian teksteistä.  

Bysantin teksti

Bysantin tekstin alkuperän synnystä on kiistaa jotkut sanovat sen syntyneen 300-luvulla ja toiset 400-luvulla. Bysantin teksti on kirjoitettu suurimmasta osasta säilyneistä alkuperäisistä UT:n kreikankielen teksteistä. Tämä viittaa myös siihen, että se on tarkin ja alkuperäisin. Jotkut sanovat Bysantin tekstin olevan jopa Aleksandrian tekstiperheiden tekstejä vanhempia. Bysantin teksti on kopio alkuperäisistä UT:n teksteistä.

Vaikka Bysantin teksti olisi myöhempää perua kuin Egyptin Aleksandrialaiset tekstit (Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus), niin se ei todista, että se ei ole alkuperäisempi kuin Aleksandrian tekstiperheen tekstit. Kaikki UT:n käsikirjoitukset ovat koottu olemassa olevista yli 5366 alkuperäisistä UT:n kirjoituksista, jotka ovat kirjoitettu papyrukselle ja pergamentille. Tekstien alkuperäisyydessä ei siis vanhempi tai nuorempi ikä ratkaise, vaan se kuinka uskollisesti käsikirjoitukset ovat kopioitu olemassa olevista alkuperäisistä UT:n teksteistä.

Moni harhautuu luulemaan, että UT:n tekstilaitos tai käsikirjoitus vastaa aina alkuperäistä. On olemassa vahva todiste sille, että Aleksandrian tekstiperheen (Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus) tekstit eivät vastaa täysin aitoja alkuperäisiä UT:n papyruksia ja pergamentteja, vaan poikkeavat niistä suuresti.

Eräs tärkeä huomautus on se, että alkuseurakunta levitti evankeliumia varhaisina vuosinaan evankeliumia juuri niihin maihin, joista Bysantin tekstit ovat koottu. Tämä on tärkeä todiste sille, että Bysantin teksti on alkuperäisin teksti. Alkuseurakunnan jälkeläiset lukivat näitä alkuperäisiä tekstejä, jotka perustuivat Bysantin tekstiin jo ennen kuin oli koottu yhtään tekstilaitosta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kootun käsikirjoituksen varhaisin teos ei ole välttämättä alkuperäisin, eikä ole se ole silloin sitä jos se ei perustu lähes kaikkiin olemassa oleviin alkuperäisiin teksteihin. Käsikirjoituksen ikä ei siis määritä sen alkuperäisyyttä, vaan se että se on koottu lähes kaikista olemassa olevista alkutekstin palasista. Esimerkiksi Textus Receptuksen teksti, joka perustuu Bysantin tekstiin löytyy 95%  olemassa olevista teksteistä kuin Aleksandrian tekstiperheeseen kuuluvilla käännöksillä vastaava luku on 5%.

Bysantin teksteihin luottavien Raamatun käännösten teksti on siis yhtäpitävä 95 prosenttisesti suhteessa kaikkiin olemassa oleviin alkuperäisiin UT:n teksteihin.  Aleksandrian tekstiperheeseen luottavissa käännöksissä noin 5% yhtäpitävää olemassa olevien alkuperäisten tekstien kanssa. Tässä valossa on tietenkin selvää, että Bysantin tekstiin luottavat Raamatun käännökset vastaavat ylivoimaisesti enemmän UT:n alkuperäisiä tekstejä  kuin Aleksandrian tekstiperheeseen luottavat käännökset.

Bysantin tekstin alkuperä todistaa sen, että sen teksti on varhainen ja alkuperäinen, vaikka Bysantin teksti olisi myöhemmin koottu kuin Aleksandrian tekstit.

Esitän asiaa havainnollistavan esimerkin. Jos joku antiikin kirjailija olisi kirjoittanut 100 kirjaa, jotka olisi pitänyt aina uudestaan kopioida kun ne eivät säily ikuisesti ja niiden olisi pitänyt säilyä jälkipolville. Sanotaan että olisi olemassa kaksi koulukuntaa, joilla olisi erilainen näkemys siitä mitä nuo sata kirjaa pitävät sisällään. Ensimmäinen koulukunta olisi tämän kirjailijan perhe, josta käytän nimitystä a-tiimi. Toisen koulukunnan nimi olisi b-tiimi. A-tiimi haluaa kirjailijan tuotannon ja kirjojen sanoman säilyvän lähes ennallaan ja siksi onnistuu kopiomaan tarkasti noin 95 olemassa olevaa kirjaa. B-tiimi ei ole niin kiinnostunut kirjojen sanomasta, koska tulkitsee niitä eri tavalla kuin a-tiimi, eikä b-tiimi halua välittää kirjailijan kirjan sanomaa ihan aitona, vaan haluaa tuoda siihen mukaan oman tulkinnan. Tämän tähden b-tiimi valitsee sadasta vain viisi kirjaa.

B-tiimi saisi oman kokoelmansa valmiiksi nopeammin ja a-tiimi julkaisisi oman kokoelmansa useita kymmeniä vuosia b-tiimin jälkeen. Historian saatossa monet tutkijat sanoisivat, että b-tiimin kokoelma vastaa alkuperäisiä paremmin, koska se on vanhempi ja aikaisempi kokoelma kuin a-tiimin. Totuus on kuitenkin se, että a-tiimin kokoelma on alkuperäisempi ja vastaa totuutta paljon paremmin kuin b-tiimin kokoelma. Vaikka a-tiimin kokoelma on myöhemmin julkaistu, niin sen teksti vastaa 95% aitoa ja sen lähteenä ovat alkuperäiset tekstit.

Yllä oleva esimerkki kertoo meille sen myös miksi Bysantin teksti on alkuperäinen ja paljon luotettavampi kuin Aleksandrian tekstit.

Bysantin tekstit on koottu olemassa olevista alkuperäisistä UT:n teksteistä myöhemmin kuin Aleksandrian tekstit, mutta Bysantin tekstit pitävät yhtä toistensa kanssa noin 85-90 prosenttisesti. Tämä tarkoittaa, että niissä on vain vähän eroavaisuuksia ja ne vastaavat tarkasti alkuperäisten tekstien kopioiden sanomaa. Aleksandrian tekstiperheen tekstejä on muokattu sekä muuteltu ja tässä muutostyössä on ollut mukana tunnetuin ja eniten Raamatun sanaa vääristellyt yhteisö, eli Rooman katolinen kirkko. On selvää, että vatikaanin alaisuudessa Aleksandrian tekstit ja niistä käännetyt raamatunkäännökset ovat tehneet käännöksistä suosiollisia katolisille harhaopeille sekä niisä on myös gnostilaista vaikutusta. Sen sijaan Bysantin tekstiä ei katolisuus ole onnistunut turmelemaan, sillä katolisuus on keskittynyt lähinnä syyttämään sitä huonommaksi tekstiksi kuin Aleksandrian tekstit.

 

Petri Paavola 4.4.2024 (Olen koonnut tämän kirjoituksen useista kotisivuni kirjoituksista)

Lähteet:
Raamattu 33/38
Biblia 1776
King James Version 1769
kotipetripaavola.com/ Raamatun kasikirjoitukset
kotipetripaavola.com/ vatikaanin vaaristamat kasikirjoitukset
kotipetripaavola.com/ comma johanneum
kotipetripaavola.com/ kalvinismi Raamatun kasikirjoitukset


 


 

 

 




eXTReMe Tracker