Alkusanat

Aluksi on hyvä tuoda esille muutama huomio. Kurt Aland eräs Nestle-Alandin päätoimittajista, josta useimmat modernit raamatunkäännökset on käännetty sanoo kreikkalaisista käsikirjoituksista näin: Suurin määrä käsikirjoituksista on bysanttilaisia käsikirjoituksia ja näiden tekstien edustajat ovat erittäin yhteneväisiä, jotka suuressa määrin ovat yhtäpitäviä toistensa kanssa. Aland sanoo myös, että varhaisimmat käsikirjoitukset ovat vähälukuisimpia sekä vastakohtia toisilleen, sillä ne vastaavat toisiaan noin 60-70 prosenttisesti. (Aland,The Text of the NT, p. 323).”

Alunperin niin Aleksandrian kuin Bysantin tekstiperheen tekstit ovat koottu olemassa UT:n tekstien palasista, joita on löytynyt vähän yli 5000 kappaletta. Aleksandrian tekstit tehtiin olemassa olevista UT:n alkuperäisistä tekstikopioista ensimmäiseksi UT:n käsikirjoituksiksi (kokonainen UT). Aleksandrian tekstiperheen tekstit vastaavat toisiaan vain 60-70 prosenttisesti sekä niistä puuttuu jakeita, sanoja ja lauseita sekä lisäksi niihin on tehty muutoksia lisäämällä niihin tuhansia ylimääräisiä sanoja.

Bysantin tekstit on koottu olemassa olevista alkuperäisistä UT:n teksteistä myöhemmin kuin Aleksandrian tekstit, mutta Bysantin tekstit pitävät yhtä toistensa kanssa noin 85-90 prosenttisesti. Tämä tarkoittaa, että niissä on vain vähän eroavaisuuksia ja ne vastaavat tarkasti alkuperäisten tekstien kopioiden sanomaa. Aleksandrian tekstiperheen tekstejä on muokattu sekä muuteltu ja tässä muutostyössä on ollut mukana tunnetuin ja eniten Raamatun sanaa vääristellyt yhteisö, eli Rooman katolinen kirkko. On selvää, että vatikaanin alaisuudessa Aleksandrian tekstit ja niistä käännetyt raamatunkäännökset ovat tehneet käännöksistä suosiollisia katolisille harhaopeille. Sen sijaan Bysantin tekstit ovat parhaat olemassa olevat kopiot alkuperäisistä UT:n teksteistä. Bysantin teksteissä on vain vähän eroja, mutta teksti- ja asiayhteys paljastaa sen mikä kuului ja mikäö ei kuulunut alkuperäiseen UT:n tekstiin.

Apostolien teot 8:37

Apt 8:
34 Ja hoviherra kysyi Filippukselta sanoen: "Minä pyydän sinua: sano, kenestä profeetta puhuu näin, itsestäänkö vai jostakin toisesta?"
35 Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta.
36 Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?"
37
38 Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet.

Apt 8:
34 αποκριθεις δε ο ευνουχος τω φιλιππω ειπεν δεομαι σου περι τινος ο προφητης λεγει τουτο περι εαυτου η περι ετερου τινος
35 ανοιξας δε ο φιλιππος το στομα αυτου και αρξαμενος απο της γραφης ταυτης ευηγγελισατο αυτω τον ιησουν
36 ως δε επορευοντο κατα την οδον ηλθον επι τι υδωρ και φησιν ο ευνουχος ιδου υδωρ τι κωλυει με βαπτισθηναι
37 ειπεν δε ο φιλιππος ει πιστευεις εξ ολης της καρδιας εξεστιν αποκριθεις δε ειπεν πιστευω τον υιον του θεου ειναι τον ιησουν χριστον
38 και εκελευσεν στηναι το αρμα και κατεβησαν αμφοτεροι εις το υδωρ ο τε φιλιππος και ο ευνουχος και εβαπτισεν αυτον -  Textus Receptus

33/38 käännös kääntää tämän jakeen samalla tavalla kuin kreikankielen luotettava Bysantin teksti, josta kuitenkin puuttuu jae 37, mutta Textus Receptuksesta, joka edustaa Bysantin tekstiä löytyy jae 37.

Teksti- ja asiayhteys paljastaa sen kuuluuko jae 37 alkuperäiseen tekstiin. Jos jae ei kuuluisi alkuperäiseen tekstiin, niin puuttuvan jakeen kautta asiayhteys ei täsmää yhteen eikä ole yhtäpitävä tekstiyhteyden tapahtumien kanssa.

Kun hoviherra kysyy katso tässä on vettä, mikä estää kastamasta minua, niin perin outoa olisi se ettei Filippus vastaisi hänelle esitettyyn kysymykseen, vaan jättäen vastaamatta alkaisi vain kastamaan hoviherraa. Asia- ja tekstiyhteys paljastaa sen että puuttuvan jakeen kautta tapahtumat eivät etene niin kuin niiden pitäisi edetä.

Textus Receptuksen kreikankielen teksti Apt 8:37 suomennettuna: Filippus sanoi, jos uskot koko sydämestäsi, se on luvallista (on lupa). Vastaten sanoi, uskon Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi.

Kun katsomme asia- ja tekstiyhteyttä Textus Receptuksen tekstin valossa, niin tapahtumat etenevät seuraavasti. Hoviherra kysyy katso tässä on vettä, mikä estää kastamasta minua? Filippus sanoi, jos uskot koko sydämestäsi, se on luvallista. Hoviherra vastasi sanoen, minä uskon Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi. Tämän jälkeen Filippus kastoi hänet.

Textus Receptuksen asia- ja tekstiyhteys luo yhtenäisen kokonaisuuden ja kysymykseen annettu oikea vastaus oikeuttaa ja antaa luvan kasteen suorittamiselle. On selkeä näyttö siitä, että Textus Receptuksen Apt 8:37 jae kuuluu alkuperäiseen tekstiin.

Textus Receptuksen Apt 8:37 tuo kiistattoman ja selkeän todistuksen sille ettei alkuseurakunnassa ollut luvallista kastaa ketään muita kuin niitä, jotka olivat tulleet uskoon ja uskoon tulemisen seurauksena heidät kastettiin. Tämä totuus kumoaa kirkollisen sylivauvakasteen ja siksi tietyt tahot väärin väittävät ettei Apt 8:37 kuuluisi alkuperäisiin tekstiin, mutta asia- ja tekstiyhteys paljastaa sen että se kuuluu alkuperäisiin UT:n teksteihin.

Tämän lisäksi muuallakin Raamatusta käy ilmi ettei ketään saanut kastaa ellei hän ollut ensin tullut uskoon:

Apt 10:
43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."
44 ¶ Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.
45 Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,
46 sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:
47 "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"
48 Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä.

Kun pakanoita tuli uskoon Herraan Jeesukseen Korneliuksen kodissa, niin Pietari sanoi ettei heiltä voida kieltää kastetta, koska hekin olivat saaneet Pyhän Hengen (olivat tulleet uskoon) niin kuin myös juutalaiset Jeesuksen opetuslapsetkin olivat saaneet. Tästäkin tulee esille se, että alkuseurakunnassa oli kielto ettei ketään muuta saanut kastaa kuin vain sellaisia, jotka olivat tulleet ensin uskoon.

Apt 2:
40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta".
41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.

Apostolien tekojen toisessa luvussa tulee selkeästi, että vain ne ihmiset kastettiin vedessä, jotka olivat uskoneet evankeliumin Herrasta Jeesuksesta. Tämäkin kohta todistaa Apt 8:37 olevan Raamatun kokonaisopetuksen mukainen.

Comma Johanneum

1 Joh 5:
3 Sillä tämä on rakkaus Jumalan tykö, että me hänen käskynsä pidämme, ja hänen käskynsä ei ole raskaat.
4 Sillä kaikki, mitä Jumalasta syntynyt on, se voittaa maailman, ja meidän uskomme on se voitto, joka maailman voitti.
5 Kuka siis on, joka voittaa maailman, mutta se joka uskoo, että Jesus on Jumalan Poika?
6 ¶ Tämä on se, joka vedellä ja verellä tulee, Jesus Kristus, ei ainoastansa vedellä, vaan vedellä ja verellä. Ja Henki todistaa, että Henki on totuus.
7 Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat:
8 Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat.
9 Jos me ihmisten todistuksen otamme, niin on Jumalan todistus suurempi; sillä tämä on Jumalan todistus, jonka hän Pojastansa todisti. - Biblia

1 Joh 5:
3 Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat;
4 sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.
5 Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
6 ¶ Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus.
7 Sillä kolme on, jotka todistavat:
8 Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.
9 Jos me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa. - 33/38

1 Joh 5:
7 οτι τρεις εισιν οι μαρτυρουντες
8 το πνευμα και το υδωρ και το αιμα και οι τρεις εις το εν εισιν
9 ει την μαρτυριαν των ανθρωπων λαμβανομεν η μαρτυρια του θεου μειζων εστιν οτι αυτη εστιν η μαρτυρια του θεου ην μεμαρτυρηκεν περι του υιου αυτου Bysantin teksti

1 Joh 5:
3 αυτη γαρ εστιν η αγαπη του θεου ινα τας εντολας αυτου τηρωμεν και αι εντολαι αυτου βαρειαι ουκ εισιν
4 οτι παν το γεγεννημενον εκ του θεου νικα τον κοσμον και αυτη εστιν η νικη η νικησασα τον κοσμον η πιστις ημων
5 τις εστιν ο νικων τον κοσμον ει μη ο πιστευων οτι ιησους εστιν ο υιος του θεου
6 ουτος εστιν ο ελθων δι υδατος και αιματος ιησους ο χριστος ουκ εν τω υδατι μονον αλλ εν τω υδατι και τω αιματι και το πνευμα εστιν το μαρτυρουν οτι το πνευμα εστιν η αληθεια
7 οτι τρεις εισιν οι μαρτυρουντες εν τω ουρανω ο πατηρ ο λογος και το αγιον πνευμα και ουτοι οι τρεις εν εισιν
8 και τρεις εισιν οι μαρτυρουντες εν τη γη το πνευμα και το υδωρ και το αιμα και οι τρεις εις το εν εισιν
9 ει την μαρτυριαν των ανθρωπων λαμβανομεν η μαρτυρια του θεου μειζων εστιν οτι αυτη εστιν η μαρτυρια του θεου ην μεμαρτυρηκεν περι του υιου αυτου Textus Receptus

Textus Receptus on hyvä kreikankielen tekstilaitos, mutta 1 Joh 5:7,8 jakeissa siihen on tehty lisäyksiä, jotka eivät kuulu alkuperäiseen tekstiin. Kun tutkimme Textus Receptuksen tekstin 1 Joh 5:3-9 asia- ja tekstiyhteyden, niin huomaamme etteivät jakeet 7 ja 8 muodosta yhteneväisyyttä koko tekstiyhteyden kanssa. Ennen kuin tutkimme tarkasti 1 Joh 5:3-9 jakeiden sisältöä, niin tuon lyhyesti esille tiettyjä taustoja 1 Joh 5:7,8 jakeisiin.

Bysantin tekstissä ei ole sanoja kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat. Bysantin teksti sanoo 1 Joh 5:7,8 jakeet oikein sanomalla: Sillä kolme on, jotka todistavat: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.

Jumala ei jätä totuuden sanaansa sen varaan, että se voitaisiin löytää vain vertaamalla kaikkia olemassa olevia UT:n tekstejä keskenään, vaan siten, että alkuperäisistä teksteistä on olemassa luotettavat kopiot. Textus Receptus perustuu Bysantin tekstiperheen teksteihin, jotka ovat aidon ja alkuperäisen Uuden Testamentin tekstin tarkimmat kopiot.

Apt 8:37:n puuttuminen kokonaan Aleksandrian teksteistä todistaa sen, että koska se ei sovellu vatikaanin teologiaan koskien vesikaste opetusta, niin siksi se on kokonaan poistettu Aleksandrian teksteistä.  

Bysantin teksti

Eräs tärkeä huomautus on se, että alkuseurakunta levitti evankeliumia varhaisina vuosinaan evankeliumia juuri niihin maihin, joista Bysantin tekstit ovat koottu. Tämä on tärkeä todiste sille, että Bysantin teksti on alkuperäisin teksti. Alkuseurakunnan jälkeläiset lukivat näitä alkuperäisiä tekstejä, jotka perustuivat Bysantin tekstiin jo ennen kuin oli koottu yhtään tekstilaitosta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kootun käsikirjoituksen varhaisin teos ei ole välttämättä alkuperäisin, eikä ole se ole silloin sitä jos se ei perustu lähes kaikkiin olemassa oleviin alkuperäisiin teksteihin. Käsikirjoituksen ikä ei siis määritä sen alkuperäisyyttä, vaan se että se on koottu lähes kaikista olemassa olevista alkutekstin palasista. Esimerkiksi Textus Receptuksen teksti, joka perustuu Bysantin tekstiin löytyy 95%  olemassa olevista teksteistä kuin Aleksandrian tekstiperheeseen kuuluvilla käännöksillä vastaava luku on 5%.

Bysantin teksteihin luottavien Raamatun käännösten teksti on siis yhtäpitävä 95 prosenttisesti suhteessa kaikkiin olemassa oleviin alkuperäisiin UT:n teksteihin.  Aleksandrian tekstiperheeseen luottavissa käännöksissä noin 5% yhtäpitävää olemassa olevien alkuperäisten tekstien kanssa. Tässä valossa on tietenkin selvää, että Bysantin tekstiin luottavat Raamatun käännökset vastaavat ylivoimaisesti enemmän UT:n alkuperäisiä tekstejä  kuin Aleksandrian tekstiperheeseen luottavat käännökset.

Bysantin tekstin alkuperä todistaa sen, että sen teksti on varhainen ja alkuperäinen, vaikka Bysantin teksti olisi myöhemmin koottu kuin Aleksandrian tekstit.

Esitän asiaa havainnollistavan esimerkin. Jos joku antiikin kirjailija olisi kirjoittanut 100 kirjaa, jotka olisi pitänyt aina uudestaan kopioida kun ne eivät säily ikuisesti ja niiden olisi pitänyt säilyä jälkipolville. Sanotaan että olisi olemassa kaksi koulukuntaa, joilla olisi erilainen näkemys siitä mitä nuo sata kirjaa pitävät sisällään. Ensimmäinen koulukunta olisi tämän kirjailijan perhe, josta käytän nimitystä a-tiimi. Toisen koulukunnan nimi olisi b-tiimi. A-tiimi haluaa kirjailijan tuotannon ja kirjojen sanoman säilyvän lähes ennallaan ja siksi onnistuu kopiomaan tarkasti noin 95 olemassa olevaa kirjaa. B-tiimi ei ole niin kiinnostunut kirjojen sanomasta, koska tulkitsee niitä eri tavalla kuin a-tiimi, eikä b-tiimi halua välittää kirjailijan kirjan sanomaa ihan aitona, vaan haluaa tuoda siihen mukaan oman tulkinnan. Tämän tähden b-tiimi valitsee sadasta vain viisi kirjaa.

B-tiimi saisi oman kokoelmansa valmiiksi nopeammin ja a-tiimi julkaisisi oman kokoelmansa useita kymmeniä vuosia b-tiimin jälkeen. Historian saatossa monet tutkijat sanoisivat, että b-tiimin kokoelma vastaa alkuperäisiä paremmin, koska se on vanhempi ja aikaisempi kokoelma kuin a-tiimin. Totuus on kuitenkin se, että a-tiimin kokoelma on alkuperäisempi ja vastaa totuutta paljon paremmin kuin b-tiimin kokoelma. Vaikka a-tiimin kokoelma on myöhemmin julkaistu, niin sen teksti vastaa 95% aitoa ja sen lähteenä ovat alkuperäiset tekstit.

Yllä oleva esimerkki kertoo meille sen myös miksi Bysantin teksti on alkuperäinen ja paljon luotettavampi kuin Aleksandrian tekstit.

Bysantin tekstit on koottu olemassa olevista alkuperäisistä UT:n teksteistä myöhemmin kuin Aleksandrian tekstit, mutta Bysantin tekstit pitävät yhtä toistensa kanssa noin 85-90 prosenttisesti. Tämä tarkoittaa, että niissä on vain vähän eroavaisuuksia ja ne vastaavat tarkasti alkuperäisten tekstien kopioiden sanomaa. Aleksandrian tekstiperheen tekstejä on muokattu sekä muuteltu ja tässä muutostyössä on ollut mukana tunnetuin ja eniten Raamatun sanaa vääristellyt yhteisö, eli Rooman katolinen kirkko. On selvää, että vatikaanin alaisuudessa Aleksandrian tekstit ja niistä käännetyt raamatunkäännökset ovat tehneet käännöksistä suosiollisia katolisille harhaopeille sekä niisä on myös gnostilaista vaikutusta. Sen sijaan Bysantin tekstiä ei katolisuus ole onnistunut turmelemaan, sillä katolisuus on keskittynyt lähinnä syyttämään sitä huonommaksi tekstiksi kuin Aleksandrian tekstit.

Petri Paavola 4.4.2024 (Olen koonnut tämän kirjoituksen useista kotisivuni kirjoituksista)

Lähteet:
Raamattu 33/38
Biblia 1776
King James Version 1769
kotipetripaavola.com/ Raamatun kasikirjoitukset
kotipetripaavola.com/ vatikaanin vaaristamat kasikirjoitukset
kotipetripaavola.com/ comma johanneum
kotipetripaavola.com/ kalvinismi Raamatun kasikirjoitukset