Homoseksuaalisen perheen haitat ja ongelmat lapsille
Tämä teksti on kokonaisuudessaan sivullani:
Tuon seuraavaksi esille muutamia haittatekijöitä homoseksuaalisuuden vaikutuksesta. Homoilla on enemmän irtosuhteita kuin heteroilla. Tutkimusten mukaan homoseksuaalisilla miehillä on jopa viisi kertaa enemmän seksisuhteita kuin heteromiehillä. Vaihtuvat aikuiset ihmissuhteet lapsen kotiympäristössä ovat iso haittatekijä lapsen kehitykselle ja kasvulle. Lesbojen keskuudessa on varsin yleistä, että parisuhteiden kestoajat ovat lyhyitä. Naisparien eroprosentit ovat paljon korkeampia kuin miesparien. Lesbojen eroprosentit suhteessa heteroseksuaalisiin pareihin on lesbojen keskuudessa paljon korkeammat. On päivänselvää, että jos lapsen kotiympäristössä aikuiset vaihtuvat usein, niin se on haitallista lasten kasvulle ja kehitykselle. Chicagon yliopiston sosiologisti Edward Laumann sanoo, että tyypillinen kaupunkilaishomon parisuhde kestää lyhyen aikaa, usein alle puoli vuotta. Hollannissa tehdyn tutkimuksen mukaan homosuhteen vakiokesto on puolitoista vuotta. M. Pollak on tehnyt tutkimuksen miesten välisestä homoseksuaalisuudesta länsimaissa. Pollakin mukaan vain muutamat homosuhteet kestivät yli kaksi vuotta sekä että monet homoseksuaalit sanoivat olleensa lyhyissä suhteissa satojen miesten kanssa. M. Saghir ja E. Robins tekivät tutkimuksen miesten ja naisten homoseksuaalisuudesta, jonka mukaan miesparien keskimääräisen suhteen kesto on noin kaksi tai kolme vuotta. Homoseksuaalisen suhteiden lyhyt kesto kertoo meille sen, että kyseessä ei ole luonnollinen rakkaus, vaan vääristynyt seksuaalisuus, joka johtaa jatkuvaan uuden seksiparin etsimiseen. Kyseessä on vääristynyt himo, jonka tähden homomies etsii jatkuvasti uutta seksisuhdetta. Monet entiset homomiehet vahvistavat tämän sanomalla, että homoudessa ei ole kyse rakkaudesta, vaan vääristyneestä himosta, jota yritetään täyttää mahdollisimman monen seksikumppanin kanssa. Edellä olevat lauseet eivät ole tarkoitettu homoseksuaalien lyömiseen, vaan ne ovat tosiasioita, jonka monet ex-homot myöntävät todeksi. Homoaktivistien luoma kuva todellisesta rakkaudesta on harhautus ja illuusio, jonka avulla he pyrkivät muuttamaan ihmiset homoseksuaalisuudelle myönteiseksi. On tietenkin päivänselvää, että vain heterosuhteessa ihminen pystyy kokemaan todellisen rakkauden ja sitoutumisen toiseen ihmiseen. On päivänselvää ja kiistatonta, että lapsen luonnollinen kehitys sekä kyky ilmaista rakkautta ja antaa rakkautta vääristyy, jos hän joutuu elämään perheessä, jossa on riski ja vaara usein toistuvaan toisen vanhemman vaihtumiseen. Parisuhde, joka perustuu vääristyneeseen himoon jättää myös jälkensä lapsen kehitykseen eikä vahvista hänessä luonnollista halua kokea rakkautta ja antaa rakkautta. Mark Regneruksen tutkimuksen mukaan parien vaihtuvuus lisää lapseen kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön riskiä. Tutkimuksen mukaan biologisten vanhempien parissa kasvaneista lapsista 2% joutui seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, kun taas vastaavasti lesbosuhteissa 23% lapsista joutui seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Homoseksuaalisten miesten parissa lasten seksuaalinen hyväksikäyttö oli harvinaisempaa kuin lesbojen keskuudessa. Tohtori Robert S. Hogg johti tutkimusta, jossa kerättiin tietoa Vancouverin alueen homo- ja bioseksuaalisista miehistä vuosilta 1987-1992. Tutkimuksen kohteena oli taudin vaikutus keskimääräiseen eliniän odotteeseen. Rokotteet ovat kehittyneitä, muuta siitä huolimatta on olemassa vaara, että taudit leviävät. Bi- ja homoseksuaalien miesten todennäköisyys elää 20 ikävuodesta 65-vuotiaaksi vaihtelivat 32-59 prosentin välillä. Nämä luvut ovat merkittävästi alhaisemmat kuin muilla miehillä yleensä, joilla todennäköisyys elää 20-vuotiaasta 65-vuotiaaksi oli 78 prosenttia. Johtopäätös: Suuressa kanadalaiskaupungissa 20-vuotiaiden homo- ja biseksuaalien miesten eliniänodote on 8-20 vuotta vähemmän kuin muihin miehiin verrattuna. Jos sama suuntaus kuolleisuudessa jatkuisi, arviomme mukaan lähes puolet nyt 20-vuotiaista homo- ja biseksuaaleista miehistä ei saavuta 65-vuotissyntymäpäiväänsä. Jopa kaikkein liberaalimpien oletusten mukaan homo- ja biseksuaaleilla miehillä tässä urbaanissa keskuksessa on tällä hetkellä vastaava eliniänodote kuin kaikilla miehillä Kanadassa vuonna 1871. (International Journal of Epidemiology Modelling the Impact of HIV Disease on Mortality in Gay and Bisexual men; International Journal of Epidemiology; Vol. 26, No 3, s. 657) Homoseksuaalinen käytös lisää vakavia terveysriskejä. Tutkimukset ja todisteet osoittavat, että homomiesten ja lesbojen seksisuhteiden kautta on suurempi vaara sairastua terveyttä uhkaaviin tauteihin kuin heteroaviosuhteissa. Homomiesten keskuudessa anaali- ja oraaliyhdynnät lisäävät suuresti riskiä sairastua moniin erilaisiin seksitauteihin kuten esim. AIDS:iin. Englantilaisen tutkimuksen mukaan vaaralliset seksiaktit tapahtuvat kaikissa homosuhteissa ja tämä uhka ja vaara koskee myös parisuhteissa eläviä homoseksuaaleja. (G. J. Hart et al., "Risk Behaviour, Anti-HIV and Anti-Hepatitis B Core Prevalence in Clinic and Non-clinic Samples of Gay Men in England, 1991-1992," AIDS (July 1993): 863-869, cited in "Homosexual Marriage: The Next Demand," Position Analysis paper by Colorado for Family Values, May 1994.) Amsterdamissa tehty tutkimus osoittaa, että HIV:iin sairastui enemmän homomiehiä, jotka olivat parisuhteessa kuin satunnaisissa suhteissa. (Maria Xiridou, et al, "The Contribution of Steady and Casual Partnerships to the Incidence of HIV Infection among Homosexual Men in Amsterdam," AIDS 17 (2003): 1031) Hollannissa tehty tutkimus osoittaa, että 67% HIV-positiivisista miehistä iältään 30 tai sen alle saivat tartunnan homoparisuhteen kautta. (Jon Garbo, "More Young Gay Men are Contracting HIV from Steady Partners," GayHealth (July 25, 2001) Edellä oleva tarkoittaa tietenkin sitä, että myös satunnaisten homosuhteiden kautta homomiehiä sairastuu HIV:iin, mutta parisuhteiden kautta enemmän, koska parisuhteessa ei välttämättä pyritä "turvaseksiin", koska kumppani on jo entuudestaan tuttu. Olettamus, että lesbojen keskuudessa on vähäinen riski saada tartunta seksitaudista on väärä. Lesbojen keskuudessa on myös terveysriskejä, sillä lesbojen keskuudessa on raportoitu lukemattomia määriä seksikontakteista homoseksuaalisten ja bi-seksuaalisten miesten kanssa. ("Sexually Transmitted Infections," 347) Homoperheissä on selvästi suurempi riski sairastua vakaviin tauteihin ja sairauksiin kuin heteroperheissä. On tietenkin selvää, että alttius vakaviin terveysuhkiin koskettaa ja ahdistaa pientä lasta, joka kasvaa homoseksuaalisessa perheessä. Tutkimuksien mukaan homomiehillä ja lesboilla on suurempi riski psykiatrisiin sairauksiin kuten masennukseen, huumeiden käyttöön sekä itsemurha yrityksiin. Tämä käy ilmi Hollannissa tehdyissä tutkimuksissa, jossa homoseksuaalisuus, lesbous ja bi-seksuaalisuus on yleisesti hyväksyttyä. Hollannin tutkimukset osoittavat sen että homoseksuaalisuuden yleisestä hyväksymisestä huolimatta homoseksuaaleilla on masennusta sekä itsemurha yrityksiä. Tässä valossa on nähtävä ettei ole perusteltua täysin väittää, että homouden vastustaminen ("homofobia") synnyttäisi masennusta ja itsemurha riskiä. Laajat Hollantilaistutkimukset osoittavat ettei "homofobia" ole syy homojen ja lesbojen masennukseen, ahdistukseen sekä itsemurha riskiin. Hollantilaistutkijoiden mielestä tutkimus tuo esille todisteet, että homoseksuaalisuus on syy suurempaan riskiin sairastua psykiatrisiin sairauksiin homojen keskuudessa kuin "homofobian" aiheuttamat syyt. (Theo Sandfort, Ron de Graaf, et al., "Same-sex Sexual Behavior and Psychiatric Disorders," Archivesof General Psychiatry, 58(1): 85-91, p. 89 and Table 2 January 2001) Näyttää selvästi siltä myös tutkimusten valossa, että homoseksuaalien henkiset ongelmat kuten masennus, ahdistus ja itsemurha riski johtuvat luonnottomasta ja vääristyneestä seksuaalisesta suuntautumisesta. Edellä oleva lausuntoni ei ole pilkkaava, homoja syrjivä tai rasistinen, vaan se perustuu tutkimukseen ja todelliseen näyttöön, joka on tehty maassa, jossa ei ole "homofobiaa". On siis perusteltua sanoa, että suuri osa homoseksuaaleista elää onnetonta elämää homoseksuaalisen taipumuksensa tähden. Jos lapsi joutuu elämään perheessä, jossa aikuinen sairastuu psykiatriseen sairauteen, niin se useinkin se aiheuttaa myös ongelmia lapsen kehitykselle. Tilastollinen fakta todistaa sen, että homoseksuaalisilla henkilöillä on suurempi riski sairastua psykiatrisiin sairauksiin kuin heteroilla. Tutkimukset osoittavat, että homomiesten ja lesbojen keskuudessa on paljon parisuhdeväkivaltaa. Journal of Social Service Research tutkimuksen mukaan hiukan yli puolet lesboista (1099 haastateltiin) ovat sanoneet kokeneensa väkivaltaa lesborakastajansa kautta. Väkivaltaa esiintyi sanallisen, henkisen ja fyysisen väkivallan alueilla. (Gwat Yong Lie and Sabrina Gentlewarrier, "Intimate Violence in Lesbian Relationships: Discussion of SurveyFindings and Practice Implications," Journal of Social Service Research 15 (1991): 46) Kirjan tutkimuksen mukaan (Men Who Beat the Men Who Love Them: Battered Gay Men and Domestic Violence) homomiesten kesken tapahtuu puolet enemmän parisuhdeväkivaltaa kuin heterosuhteissa. (D. Island and P. Letellier, Men Who Beat the Men Who Love Them: Battered Gay Men and Domestic Violence (New York: Haworth Press, 1991): 14) Amerikan oikeusministeriön tutkimusten mukaan homomiesten ja lesbojen parisuhteissa tapahtuu paljon enemmän parisuhdeväkivaltaa kuin heterosuhteissa. Tutkimuksen mukaan homoseksuaalisten parisuhteissa 39% tapauksissa raportoitiin, että he ovat tulleet parisuhteessaan raiskatuksi, heitä vastaan on hyökätty fyysisesti sekä heitä on kohdeltu väärällä tavalla. Heterosuhteissa vastaava luku oli 21,7%. ("Extent, Nature, and Consequences of Intimate Partner Violence," U.S. Department of Justice: Office of Justice Programs (July, 2000): 30) Kiistattomien tutkimusten valossa homoseksuaalien parisuhteissa esiintyy paljon enemmän parisuhdeväkivaltaa kuin heteroparisuhteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että homoseksuaalisessa kodissa kasvava lapsi joutuu tilastollisesti kohtaamaan perheväkivaltaa enemmän kuin heteroperheen lapsi. Kaikki edellä olevat homouden aiheuttamat ikävät vaikutukset eivät tarkoita sitä, että näitä asioita tulee yleistää koskemaan jokaista homoseksuaalia. Tilastollinen fakta osoittaa kuitenkin sen, että edellä mainittuja ikäviä ja haitallisia asioita esiintyy tilastollisesti enemmän homoseksuaalien keskuudessa kuin heteroilla. Silloin on tietenkin selvää, että homoperheen lapsi joutuu kohtaamaan ikävien ja haitallisten asioiden vaikutuksia tilastollisesti enemmän kuin heteroperheessä kasvanut lapsi.
Lähteet:
|