|
|
Etusivulle
|
Raamatunopetuksia |
Anna palautetta
SaulusMedia |
Petri - Youtube
Saatanallinen katolinen kirkko Katolilainen Emil Anton kirjoitti 7.10.2019 kirjoituksen Israelin kuninkaista Kristuksen kirkkoon. Antonin kirjoituksesta tulee esille törkeä Raamatun sanan totuuden vääristeleminen jonka kautta pyritään tuomaan esille sitä, että katolinen kirkko olisi sama asia kuin Uuden Testamentin alkuseurakunta tai sen jatkumo. Katolisella kirkolla ja sen jäsenillä on tässä ekumeenisessa ajassa sellainen agenda, että kaikki mitä Raamattu opettaa, niin sieltä löytyykin juuri ja tausta katoliselle kirkolle. Toisin sanoen katolinen agenda pyrkii sanomaan, että kaikki mitä löydät Raamatusta on joko katolisen kirkon esikuvaa tai opettaa suoraan katolisesta kirkosta. Totuus on kuitenkin se, että katolinen kirkko on saatanallinen kirkko, eikä katolinen kirkko edusta Raamatun kristinuskoa, koska katolinen kirkko on saatanallinen ja antikristillinen lahko, Babylonian uskonnon perillinen ja sen jatkumo. Koska monet uskovat eivät ole tietoisia siitä mitä katolinen kirkko todellisuudessa edustaa, niin siksi joudun tai saan kirjoittaa tästä aiheesta. Kirjoittaessani katolisesta kirkosta, niin samalla kirjoitan siitä mikä on Jumalan sanan totuus. Tutki ja koettele kirjoitukseni Jumalan sanan totuuden kautta rukouksen kera. Ennen kuin kirjoitan enempää, niin tuon esille todisteet, jotka paljastavat katolisen kirkon saatanallisen ja antikristillisen luonteen. Katolinen kirkko opettaa Marian sovittavan syntiset Jumalalle; opettaa kuoleman jälkeen kiirastulessa synneistä puhdistumista; opettaa messu-uhrin olevan voimakkain sovitusuhri; opettaa Marian olevan taivaan kuningatar. Katolinen kirkko opettaa moninkertaista valhe-evankeliumia, jonka kautta se asettaa Jeesuksen rinnalle monia pelastusteitä. Emil Anton käsittelee Israelin kuninkaista Kristuksen kirkkoon kirjoituksessaan katolilaisen Juho Sankamon kahta kirjaa: Alkukirkon salaisuus ja Israelin kuninkaiden maailma. Näiden kirjojen kautta Emil Anton pyrkii tuomaan esille kuinka Raamattu opettaisi jo VT:n puolella esikuvallisesti katolista kirkkoa ja sen oppien juuria ja taustoja. Anton kirjoittaa kuinka katolisen kirkon Marian asema avautuu Juudan valtakunnan kuningataräiti-instituution taustaa vasten. Antonin perusteita ovat se kuinka Juudan kuninkaiden luetteloissa esitellään toistuvasti myös kuninkaan äiti. Se, että kuninkaan äiti kerrotaan Juudan kuninkaiden kohdalla ei tietenkään millään tavalla opeta katolisesta taivaan kuningatar Mariasta. Juutalaisten sukuluetteloissa on merkittynä isät ja äidit kaikkien ihmisten kohdalla. Anton koittaa pönkittää katolisen Marian asemaa sanomalla, että kuningas Salomo kumarsi kunnioittavasti äitinsä Batseban edessä ja hänelle tuotiin hoviin valtaistuin kuninkaan oikealle puolelle. Raamattu kehottaa kunnioittamaan äitiänsä ja isäänsä, joten on ymmärrettävää, että kuningas Salomokin kunnioitti äitiänsä. Raamatullinen opetus äidin kunnioittamisesta ei millään tavalla opeta katolisesta taivaan kuningatar Mariasta. Raamatun opetus Isän Jumalan valtaistuimesta ja siitä kuka istuu Isän oikealla puolella on VT:n kuningaskunnan täydellinen vastine. Raamatun opetuksen mukaan Herra Jeesus istuu valtaistuimella Isänsä oikealla puolella. Jumalan kuningaskunnan järjestys Jeesuksen istuessa valtaistuimella Isänsä oikealla puolella kumoaa myös katolisen opin Mariasta taivaan kuningattarena, sillä Raamatun mukaan Isän vieressä Jumalan valtaistuimella istuu ainoastaan Herra Jeesus. Raamatun sanan opetus kumoaa katolisen opetuksen Mariasta kuningataräitinä ja taivaan kuningattarena. Emil Anton kirjoittaa kuinka katolisen kirkon paavius avautuu Daavidin valtakunnan hovipäällikön eli korkeimman virkamiehen asemasta käsin. Anton tuo esille kuinka Jesajan kirjan luvussa 22 hovipäällikkö sai Daavidin huoneen avaimen ja hänestä tuli isä (papa - paavi) Jerusalemin asukkaille ja koko Juudan sukukunnalle. Tämän jälkeen Anton kirjoittaa viitaten Sankamon tekstiin, että Jeesus Jumalan valtakunnan kuninkaana, asettaa Pietarin hovin päälliköksi. Kun tutkimme Raamattua niin ymmärrämme, että Jesajan kirjan 20 luvun linnan päällikön palvelutehtävä on esikuvaa Herrasta Jeesuksesta. Jesajan kirjan 20 luvussa sanotaan kuinka kuninkaan linnan päällikkö Sebna oli ollut kelvoton palvelija, joka menetti tehtävänsä linnan päällikkönä. Sebnan tilalle linnan päälliköksi tuli Eljakim, Hilkian poika. Eljakim sai linnan päällikön asun ja linnan päällikölle kuuluvan valta-aseman, jota myös kutsuttiin isäksi Jerusalemin asukkaille ja Juudan suvulle. VT:ssa hallitsijoita ja valtaa pitäviä kutsuttiin isäksi, joiden tuli hallita isällisellä rakkaudella ja huolenpidolla. Eljakim sai Daavidin huoneen avaimen olallensa, ja kun hän avaa kukaan ei sulje, ja kun hän sulkee, niin kukaan ei avaa. Messias Jeesus on Daavidin kuningaskunnan kuninkaan perillinen ja kuningasten Kuningas. Luukas 1:32-33 sanoo, että Jeesusta pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa Hänelle Daavidin, Hänen isänsä valtaistuimen, ja Hän on oleva Jaakobin huoneen Kuningas iankaikkisesti, eikä Hänen valtakunnallansa pidä oleman loppua. Ilmestyskirja 1:18 sanoo, ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet. Ilmestyskirja 3:7 sanoo: Näin sanoo Pyhä, Totinen, jolla on Daavidin avain, Hän, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa. Ilmestyskirjan Pyhä ja Totinen on Herra Jeesus. Herra Jeesus ei ole Isä Jumala, mutta Häntä kutsutaan iankaikkiseksi Isäksi (Jes 9:6). Tämä selittää sen kuinka linnan päällikköä kutsuttiin Jerusalemin ja Juudan asukkaiden isäksi. Vain Herra Jeesus voi avata ja sulkea ja kun Pietari ja muut apostolit käyttivät taivasten valtakunnan avaimia, niin heillä ei ollut todellista valtaa, koska se on Herralla Jeesuksella. VT:n kuninkaan linnan päällikkö ei ole paaviuden esikuvaa, eikä koko Raamatussa ole minkäänlaista opetusta koskien paavia, joka on katolisen kirkon harhaoppi. Emil Anton tuo artikkelissaan esille Sankamon esityksen Juudan ja Israelin välisestä skismasta, jota verrataan katolis-prostestanttiseen skismaan. Artikkelin mukaan Israelin kapinalliseen isä Jerobeamiin liitetään sana uskonpuhdistaja, jonka ensimmäinen assosiaatio Suomessa ei voi olla muu kuin Luther, sillä Jerobeam yritti näyttäytyä uskonpuhdistajana, mutta todellisuudessa hän johti kansan harhaan. Tällä tavalla katolisuus aina mollaa muita korottaen omaa kirkkoansa. Luther teki todella karmean teon kirjoittaessaan kirjan juutalaisista ja heidän valheistaan, jonka ohjeita natsit toteuttivat suorittaessaan joukkomurhan juutalaista kansaa vastaan. Toki ei katolisen kirkon paavitkaan ole puhtaita pulmusia, sillä he ovat monien historian veritekojen takana. Katolinen kirkko vainosi 1200-1300 luvuilla juutalaisia ja Luther kopioi näiden vainojen menetelmiä omaan kirjaansa. Lutherin vaino juutalaisia kohtaan oli tällä tavalla katolisen kirkon istuttama siemen Lutherin sydämeen. Emil Anton kirjoittaa artikkelissaan kuinka helluntaina Hengen vuodatuksessa olisi syntynyt Kristuksen ruumis eli kirkko. Tällä kirkolla Anton tarkoittaa katolista kirkkoa. Yhdessäkään UT:n kreikankielisessä käsikirjoituksessa tai tekstilaitoksessa ei ole sanoja katholikos tai kathelike. Alkuperäisissä UT:n kreikankielissä teksteissä ei ole sanaakaan katolisesta kirkosta, eikä edes kirkko sanasta, sillä UT:n kreikankielessä ekklesia sana tarkoittaa seurakuntaa, ulos kutsuttuja. Katolisen kirkon väite, että kirkko sana tulisi kreikankielen sanasta Kyriakos ja Kyriake on valheellista tietoa. Adjektiivi Kyriakos/Kyriake esiintyy vain kahdessa kohdassa UT:n kreikankielisessä tekstissä. 1 Kor 1:20 Kyriakon sana tarkoittaa Herran ateriaa. Ilm 1:10 Kyriake tarkoittaa Herran päivää. Adjektiivi Kyriakos tulee sanasta Kyrios (Herra) ja adjektiivina Kyriakos sana edellyttää toista sanaa, jossa kerrotaan miten asia liittyy Herraan. Raamatun sanan todistuksen mukaan Kyriakos sanaa ei käytetä seurakunnasta, vaan Herran ateriasta ja päivästä. Käsite katolinen kirkko ei ole Raamatun sanan ilmoitus, vaan ihmiskeksintö ja perinne, jolla ei ole minkäänlaista Jumalan sanan totuusarvoa. Emil Anton kirjoittaa artikkelissaan kuinka UT:n Raamatun sanan tulkinta kulkisi selvästi ja johdonmukaisesti apostolisiin isiin ja kirkkoisiin. Anton kirjoittaa kuinka Raamattu ei missään vaiheessa historiaa ole ilmestynyt valmiina pakettina, vaan sisältää pitkän inhimillisen uskontohistorian, joka kristillisessä kirkossa kuitenkin tunnistettiin, Kristus-uskon valossa, Jumalan puheeksi ihmisille. Tämän seurauksen Anton kirjoitti, että usko Raamattuun ja Jeesukseen edellyttää uskoa kirkkoon. Tämän ajatuksen mukaan Anton tarkoittaa sanoa ettei kukaan voi tuntea Jumalan sanaa ja Jeesusta ilman kirkkoa. Artikkelissaan Anton tuo esille kuinka katolinen kirkko on kanonisoinut ja säilyttänyt Raamatun, jolla hän pyrkii sanomaan, että ilman katolista kirkkoa meillä ei olisi ollenkaan Raamattua. Raamattu opettaa Jeesuksen apostoleista sekä apostoli Paavalista, mutta ei opeta sanaakaan kirkkoisistä tai heidän vääristä opetuksistaan. Raamattu (VT ja UT) ei ole ilmestynyt valmiina pakettina, vaan on kirjoitettu tietyn ajanjakson sisällä. Rooma julisti kristinuskon vuonna 381 jKr. Rooman valtion uskonnoksi, joka tarkoittaa sitä, että virallisesti Rooman katolinen kirkko näki päivänvalon vuonna 381 jKr. Tosin katolinen kirkko oli jo tietyllä tavalla olemassa ennen vuotta 381 jKr. Konstantinus suuri "kääntyi" kristinuskoon 312 jKr. ja hän toimi ylipappina (Pontifex Maximus) ottaen käyttöön tittelin Vicarius Christi (Kristuksen sijainen). Konstantinuksen "kristinuskosta" tuli Rooman katolinen (yhteinen, yleinen) ja Rooman kansalaisista tehtiin "kristittyjä" ilman katumusta, kääntymystä, parannusta ja todellista uskoa Herraan Jeesukseen. Karthagon kolmas kirkolliskokous 397 jKr. hyväksyi ensimmäisen virallisen kaanonin, johon otettiin mukaan kaikki nykyiset UT:n 27 kirjaa. Rooman kirkko onnistui kanonisoimaan UT:n tekstin, koska he saivat sen heitä aikaisemmin eläneiltä, jotka tiesivät mitkä kaikki kirjat kuuluvat UT:n tekstiin. Uuden Testamentin tekstit olivat olleet jo käytössä Jumalan seurakunnassa ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien. Ihmisiä oli tullut uskoon ja uskoontulleet ihmiset olivat rakentuneet ja kasvaneet uskossa Raamatun sanan kautta (VT ja UT) jo yli pari sataa vuotta ennen katolisen kirkon UT:n kanonisointia. Jumala ei tarvinnut kirkkoa uskon synnyttämiseen, sillä Herra oli antanut sanansa ilmoituksen (UT:n) apostoleilleen, joiden kautta UT:n tekstit levisivät kaikkialle minne seurakuntia syntyi. Kun katolinen kirkko esiintyy Raamatun antajana ihmiskunnalle, niin se on suuresti liioiteltu toteamus, joka ei ole edes koko totuus asiasta. Psalmi 12 alkutekstin mukaan sanoo, että Jumala on luvannut varjella sanansa ilmoituksen niin juutalaisille kuin kaikille muillekin iankaikkisesti, jotka uskovat Raamatun Jumalaan. Koska UT:n tekstit tiedettiin jo ennen Rooman katolisen kirkon syntyä, niin on täysin varmaa, että ilman katolisen kirkon UT:n kanonisointia Herran kansalla olisi myös tänä päivänä koko UT:n ilmoitus käytössään. Rooman katolinen kirkko ei ole Raamatun kristinuskoa, vaan se on moninkertaisen valhe-evankeliumin julistamisen tähden saatanallinen ja antikristillinen kirkko sekä suuri eksytys, ilmestyskirjan suuri portto. Kehotan jokaista uskovaa ihmistä karttamaan kaikenlaista katolisuutta, sillä kaikenlainen katolisuus on eksytystä myös karismaattinen katolisuus. Karismaattiset katoliset ovat kirkkonsa toimesta pakotettuja uskomaan koko katolisen kirkon opin myös kirkon moninkertaisen valhe-evankeliumin, joten älä anna pettää itseäsi karismaattisen katolisen käsitteen kautta. Rakasta katolilaisia lähimmäisinäsi ja kerro heille evankeliumin totuus, sillä katolilaisuus on lähetyskenttä, joka tarvitsee pelastuksen uskon kautta Herraan Jeesukseen. Emil Anton on kirjoittanut, että Sola Scriptura (yksin uskosta Raamattuun) on epähistoriallinen, epälooginen, epäraamatullinen ja kristillisyydelle tuhoisa oppi. Syy miksi Anton sanoo näin on se, koska Rooman katolinen kirkko velvoittaa kirkkonsa jäsenet iankaikkisen pelastuksen menettämisen uhalla uskomaan myös kirkkonsa traditioita ja oppeja, joita ei ole Raamatussa. Todellisuudessa Rooman katolisen kirkon oppi Jumalasta perustuu paljossa valhe-evankeliumin levittämiseen. Pelastus on yksin ja ainoastaan Herran Jeesuksen veressä ja sovitustyössä, jonka Jumala on asettanut vastaanotettavaksi parannuksenteon ja uskon kautta Herraan Jeesukseen.
Petri Paavola 14.11.2019
Lähteet:
|
|
