Raamatun mukaan Jumalan seurakuntaan kuuluvat vain ne ihmiset, jotka tekevät parannuksen (katuvat ja tunnustavat tehneensä syntiä) ja uskovat Jeesuksen olevan Herra.

Parannus ja usko

Mark 1:15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Apt 17:30 Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.

 Hebr 11:6; Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.

Raamattu opettaa että ihmisen tulee tehdä parannus ja uskoa evankeliumi. Raamattu opettaa että ihmisen tulee henkilökohtaisesti uskoa Jumalaan ja tehdä parannus, että voi uskoa Jumalaan ja pelastua. Luterilainen kirkko liittää kasteessa sylivauvat seurakunnan jäseniksi, mutta tämä on Raamatun opetuksen mukaan väärä opetus. Uskonnollinen maailma ja sen johtajat julistavat valheen evankeliumia tässä maailmassa:

Matt 23:15 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette!

Herra Jeesus sanoi, että juutalaisten hengelliset johtajat eksyttivät kansaa kadotuksen "evankeliumilla". Samalla tavalla toimii tämän päivän uskonnollinen johtajisto (lut.kirkko), jossa suurin osa sen johtajista (piispat ja papit) eksyttää kansaa valheellisella evankeliumilla.

Pelastuminen ja vesikaste

Room 10:9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;

Apt 8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

Raamatun opetuksen mukaan vesikaste kuuluu vain niille, jotka ovat tehneet parannuksen ja uskovat Jeesuksen olevan Herra.

Seurakunnan jäsenet

Apt 2: 47 kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän (ekklesia) yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.

Kreikankielen sana ekklesia tarkoittaa ulos kutsuttuja ja seurakuntaa. Jumalan seurakuntaan kuuluvat vain ne, jotka ovat tehneet parannuksen ja uskovat Jeesuksen olevan Herra. Raamattu opettaa että Hän itse lisää seurakuntaansa ne jotka ovat pelastuneet uskottuaan evankeliumin Herrasta Jeesuksesta. Ketkään muut eivät kuulu Jumalan seurakuntaan, vaan vain ja ainoastaan ne jotka ovat tehneet henkilökohtaisen ratkaisun uskomalla Herraan Jeesukseen.

Syntien anteeksiantamus

Kol 1:
12 ¶ kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa,
13 häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan.
14 Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen,

Raamattu opettaa että Jumalan armosta uskon kautta Herraan Jeesukseen Jumala siirtää ihmisen synnin ja saatanan vallasta Jumalan valtakunnan kansalaisiksi. Herran Jeesuksen uskovat ovat Jumalan armosta pelastettuja Herran Jeesuksen sovitustyön perusteella. Herran Jeesuksen opetuslapset saavat Jumalan armosta syntinsä anteeksi.

Raamatullisen seurakunnan johtajat sekä jäsenet

Luterilaisen kirkon johtajana toimii arkkipiispa, joka on kirkolliskokouksen, piispainkokouksen, kirkkohallituksen ja kirkon ulkoasiain neuvoston puheenjohtajana. Arkkipiispan tehtävään kuuluu myös kirkon suhteiden hoito toisiin kirkkoihin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Luterilaisen kirkon piispat johtavat hiippakuntia (useita eri paikkakuntia). Piispojen apuna toimivat lääninrovastit. Luterilaisen kirkon kirkkoherra on paikkakunnan kirkon johtaja. Luterilaisen kirkon seurakuntapastorit jakavat seurakunnassa kirkon sakramentteja, suorittavat saarnatehtävää jne. Luterilaisen kirkon uskonnollinen johtajuushierarkia on epäraamatullinen ja väärä.

Raamattu opettaa että Uuden Liiton seurakuntaa johtavat jokaisella paikkakunnalla seurakunnan vanhimmat.

APT 20:17-28; Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat. Ja kun he saapuivat hänen tykönsä, sanoi hän heille: "Te tiedätte ensimmäisestä päivästä asti, kun minä Aasiaan tulin, miten minä kaiken aikaa olen ollut teidän kanssanne; kuinka minä olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeiden tähden;  kuinka minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä on, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta, vaan olen todistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Ja nyt, katso, minä matkustan, sidottuna hengessä, Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä minua siellä kohtaa. Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat. En minä kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena, kunhan vain täytän juoksuni ja sen viran, jonka minä Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankeliumin todistamisen. Ja nyt, katso, minä tiedän, ettette enää saa nähdä minun kasvojani, ei kukaan teistä, joiden keskuudessa minä olen vaeltanut ja saarnannut valtakuntaa. Sentähden minä todistan teille tänä päivänä, että minä olen viaton kaikkien vereen. Sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa. Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.

Tiit 1: 5-9, Minä jätin sinut Kreettaan sitä varten, että järjestäisit, mitä vielä jäi järjestämättä, ja että asettaisit, niin kuin minä sinulle määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat, jos missä olisi joku nuhteeton, yhden vaimon mies, jonka lapset ovat uskovia, eivät irstaudesta syytettyjä eivätkä niskoittelevia. Sillä seurakunnan kaitsijan on, niin kuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä, vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensähillitseväinen; hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet . 

1 Tim 3:1-7, Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen. Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan, ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne, vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina; sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta? Älköön hän olko äsken kääntynyt, ettei hän paisuisi ja joutuisi perkeleen tuomion alaiseksi.. Ja hänellä tulee myös olla hyvä todistus ulkopuolella olevilta, ettei hän joutuisi häväistyksen alaiseksi eikä perkeleen paulaan.

Raamatun opetus on että jokaiselle paikkakunnalla seurakuntaa johtavat vanhimmat, jotka ovat kaitsijoita sekä paimenia. Raamatun opetuksen mukaan seurakunnan johtajuutta ei ole viety paikkakunnan seurakunnan ulkopuolelle. Raamattu ei opeta mitään kirkollisesta arkkipiispasta, piispasta tai kirkkoherrasta, nämä ovat valheellista ja väärää opetusta. Raamatun opetuksen mukaan ryhmä miehiä johtaa yhdessä paikkakunnan seurakuntaa ja heistä käytetään näitä nimityksiä kaitsijat, vanhimmat, paimenet ja johtajat.

Petri Paavola