Kol 1:18 Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.

Kun tutkimme Raamatun sanan opetusta paimenuudesta, niin Raamattu opettaa paikkakunnan seurakuntaa johtavan ensisijaisesti Herra Jeesus seurakunnan päänä ja sen lisäksi Jumala on asettanut jokaisen paikkakunnan seurakuntaan vanhimmat johtamaan seurakunnassa tehtävää hengellistä työtä ja seurakunnan keskinäistä rakentumista.

1 Piet 5:4 niin te, ylipaimenen (arkhipoimen) ilmestyessä, saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen.

Apt 20:
17 ¶ Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat (presbyteros).
.....
28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi (episkopos), paimentamaan (poimaino) Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.

Raamattu opettaa vanhimpien olevan kaitsijoita, joiden tehtävä on paimentaa ja toimia paimenina paikkakunnan seurakunnassa. Kreikankielen poimaino sana tarkoittaa ruokkia ja johtaa. Raamattu opettaa jokaisen vanhimman olevan paimenia, joiden tehtävän on yhdessä ruokkia ja johtaa seurakuntaa. Raamatun opetuksen mukaan yksi ihminen ei saa johtaa seurakuntaa vanhinten yläpuolella, koska se paikka on varattu yksin ja ainoastaan Ylipaimen Herra Jeesukselle.

Jumala on asettanut seurakunnan järjestäytymään sillä tavalla, että Herra Jeesus johtaa Ylipaimenena seurakuntaansa ja sen lisäksi paikkakunnan vanhimmat johtavat seurakuntaa ollen kuitenkin yhdessä alamaisia Herran Jeesuksen johtajuudelle. Aina silloin kun jollakin paikkakunnalla jossakin ryhmässä yksi ihminen johtaa millä tahansa tittelillä seurakuntaa, niin hän on ottanut itselleen Herran Jeesuksen paikan, joka tarkoittaa sitä että tällaista seurakuntaa ei johda enää Herra Jeesus, vaan tämä yksi ihminen sen mukaan miten hän ymmärtää ja uskoo Herraan Jeesukseen. Sekin on väärä seurakunnan johtamisen tapa, jossa on vanhimmat, mutta yksi mies johtaa seurakuntaa vanhimpien yläpuolella. Raamattu ei opeta yhtään mitään johtavasta pastorista vanhinten yläpuolella, joka on kuitenkin liian yleistä monissa uskovien yhteyksissä.

1 Tim 3:
1 Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan (episkopos) virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen.
2 Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan,

Tiit 1:
7 Sillä seurakunnan kaitsijan on (episkopos), niinkuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä,
7 Sillä seurakunnan kaitsijan on, niinkuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä,
8 vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensähillitseväinen;
9 hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet.

Kaitsija on sama asia kuin toimia yhtenä vanhimpana ja paimenena. Edellä olevat Raamatun kohdat eivät opeta sitä, että kaitsija olisi vanhinten ja paimenten yläpuolella kuten jotkut asian ymmärtävät, sillä näissä kohdissa kerrotaan siitä millaisia kaitsijoiden tulee olla. Edellä olevat kohdat kertovat siitä millainen on vanhinten ja paimenten tehtävä, jotka ovat seurakunnan kaitsijoita.

Monet uskovat ovat tänä päivänä sellaisissa yhteyksissä, missä he ovat antautuneet ja suostuneet jumalattomien ja uskonnollisten ihmisten johdon alaisuuteen. Raamatun opetuksen mukaan seurakunnan vanhinten ja paimenten tulee olla uskossa ja heidän tulee pysyä ja pitää kiinni Jumalan sanan totuudesta. On Jumalan tahdon vastaista pysyä sellaisissa yhteyksissä missä uskovat ovat joutuneet jumalattomien johdettaviksi, koska jumalattomalla ja uskovalla ei saa olla yhteistä iestä koskien seurakunnan toimintaa ja uskon asioita.

Fil 1:
1 ¶ Paavali ja Timoteus, Kristuksen Jeesuksen palvelijat, kaikille pyhille Kristuksessa Jeesuksessa, jotka ovat Filippissä, sekä myös seurakunnan kaitsijoille (episkopos) ja seurakuntapalvelijoille.
2 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Filippiläiskirjeestä tulee myös selkeästi esille kuinka Jumala asetti kaitsijat monikossa (vanhimmat ja paimenet) johtamaan paikkakunnan seurakuntaa eikä yhtä ihmistä. Raamatun opetus on kristallinkirkas, sillä kaitsijat ovat vanhimpia ja paimenia, joiden vastuulla on seurakunnan johtaminen. Kuten 1 Timoteuskirjeestä ja muualtakin käy ilmi, niin Jumala on asettanut paimenuuden ja seurakunnan johtajuuden miehille, ei naisille. Kaikenlainen seurakunnan johtaminen, missä nainen jollakin tavalla johtaa seurakunnan työtä on epäraamatullista. Raamatun opetuksen valossa on epäraamatullista jos nainen johtaa yksin seurakuntaa, on mukana vanhimmistossa. Nykyään myös yhä suositummaksi tullut pastoripariskunta (mies ja vaimo johtavat yhdessä) vetoinen johtamismalli on vastoin Jumalan sanan opetusta.

Sekin on ikävä tosiasia, että nykyaikana liian monet seurakunnan johtajistossa olevat ovat siellä ihmisen kutsusta ja tahdosta, ei Jumalan kutsumana ja Jumalan tahdosta. Toki on niitäkin ja useitakin, joilla on oikea kutsu ja armoitus paimenuuteen, mutta liian paljon on niitä, jotka ovat vanhimmistossa ilman Jumalan kutsua ja armoitusta. Paperilla ja teoriassa asiat voivat näyttää aidoilta, mutta voivat silti olla vääriä.

Nainen ei voi olla johtamassa seurakuntaa

1 Tim 2:
11 Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena;
12 mutta minä en salli, että vaimo opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hän hiljaisuudessa.
13 Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva;
14 eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen.
15 Mutta hän on pelastuva lastensynnyttämisen kautta, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä ynnä siveydessä

1 Tim 2:
11 Let a woman learn in silence, in all subjection.
12 And I do not allow a woman to teach nor to exercise authority over a man, but to be in silence. (Green's Literal Translation)

1 Tim 3:
1 ¶ Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen.
2 Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan,

Raamattu ja Jumala antaa suuren arvo naisille eikä sitä arvoa himmennä vähääkään se ettei naisella ole mahdollisuutta toimia ja palvella seurakunnan johtotehtävissä. Seurakunnan johtaminen on tuulinen ja vaikea paikka, koska seurakunnan johtajat ovat hengellisen taistelun eturintamassa saaden vastaansa ja päällensä niin henkivaltojen kuin ihmisten sekä usein myös uskovienkin vihan ja hyökkäykset. Hengellinen johtaminen on suuren paineen alaisuudessa elämistä ja työskentelemistä. Jumala on halunnut säästää naiselta miestä herkempänä likakaivona ja tunkiona olemisen kokemuksen sekä elämisen suuren paineen alaisuudessa, jonka kohteeksi seurakunnan paimenet joutuvat.

1 Timoteuskirjeen 2 luvun jakeet 11-15 eivät opeta sitä, että naisen tulee elää alistetun osassa suhteessa mieheen. Teksti- ja asiayhteys opettaa, että naisen tulee alistua siihen ettei hän voi opettaa ja hallita miestä ja tässä suhteessa naisen tulee elää hiljaisuudessa, mutta toki nainen voi muuten osallistua seurakunnan rakentumiseen, mutta ei johtajan asemasta käsin. Alunperin Timoteuskirje on kirjoitettu kokonaisena teksti- ja asiayhteytenä ilman lukuja ja jakeita. Luvut ja jakeet on myöhemmin lisätty helpottamaan Raamatun lukemista ja asioiden sekä opetusten löytämisen helpottamiseksi. 1 Timoteuskirjeen 3 luvun kautta näemme asiayhteyden, josta käy selkeästi esille, että kyse oli nimenomaan seurakunnan johtamiseen liittyvästä kysymyksestä ja ettei nainen voi johtaa seurakunnassa eikä opettaa ja toimia paimenena. 1 Tim 3 tuo esille selkeästi ettei nainen voi toimia seurakunnan (vanhimmat ja paimenet) kaitsijana. Tämän tähden Paavali kirjoitti ettei hän salli naisen opettavan ja johtavan seurakunnassa (1 Tim 2:12). Raamattu ei kehota alistamaan naisia, vaan opettaa etteivät naiset saa johtaa seurakuntaa. Tämä ei ollut Paavalin käsky, vaan Herran käsky ja asetus.

1 Kor 14:
33 sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa,
34 ¶ olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo.
35 Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa.
36 ¶ Vai teistäkö Jumalan sana on lähtenyt? Vai ainoastaan teidänkö tykönne se on tullut?
37 Jos joku luulee olevansa profeetta tai hengellinen, niin tietäköön, että mitä minä kirjoitan teille, se on Herran käsky.

Kun ja jos tutkii 1 Korinttolaiskirjeen 14 luvun ja koko kirjeen tarkemmin, niin silloin huomaa kuinka Korinton seurakunnassa oli monenlaista häiriötä niin miesten kuin naisten aiheuttamana. 1 Kor 14 ei opeta ettei nainen saa puhua mitään seurakunnassa, vaan kertoo häiriökäyttäytymisestä, jossa naiset kyselivät asioita miehiltään ja sillä tavalla häiriköivät kokoontumista. Koska Paavali puuttui tähän ja kirjoitti siitä, niin kyseessä on täytynyt olla toisten päälle puhumista ja armoitusten sekä armolahjojen toiminnan häiritsemistä jne. Tällaiseen toimintaan Paavali puuttui, mutta ei suinkaan opeta ettei naisella ole ollenkaan lupa puhua seurakunnassa. Toki naiset voivat puhua seurakunnassa ja palvella niiden armoitusten kautta, jonka he ovat saaneet Jumalan armosta.

Raamatullinen Uuden Liiton pappeus

1 Piet 2:
5 ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.
6 Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva".
7 Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi"
8 ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi". Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin.
9 Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja," joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;
10 te, jotka ennen "ette olleet kansa," mutta nyt olette "Jumalan kansa," jotka ennen "ette olleet armahdetut," mutta nyt "olette armahdetut".

Ilm 1:
5 ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä
6 ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen.

Raamatun opetuksen mukaan jokainen Jumalan armosta pelastettu ja uudestisyntynyt uskova on Uuden Liiton järjestyksen mukaan pappi ja kuuluu pyhään ja kuninkaalliseen papistoon. Raamatussa ei ole Uuden Liiton järjestyksessä erillistä jakoa maallikoihin ja pappeihin, koska kaikki Herran Jeesuksen opetuslapset ovat pappeja, jotka saavat Jumalan armosta julistaa ja kertoa Jumalan jaloista teoista ja pelastuksen evankeliumista Herrasta Jeesuksesta, Hänen verensä, kuoleman ja ylösnousemuksen sanomaa. Uuden Liiton seurakunta elämään ei kuulu jako maallikoihin ja pappeihin ja missä tahansa uskovien keskuudessa on tällainen jako ja opetus maallikoista ja papeista niin se on epäraamatullinen ja valheellinen järjestys.

Herran Jeesuksen rukous opetuslasten ykseyden puolesta

Joh 17:
9 Minä rukoilen heidän edestänsä; en minä maailman edestä rukoile, vaan niiden edestä, jotka sinä olet minulle antanut, koska he ovat sinun-
10 ja kaikki minun omani ovat sinun, ja sinun omasi ovat minun-ja minä olen kirkastettu heissä.
11 ¶ Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin.
...........
17 ¶ Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.
18 Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan;
19 ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa.
20 ¶ Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun,
21 että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.
22 Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä-
23 minä heissä, ja sinä minussa-että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut.
24 ¶ Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun kirkkauteni, jonka sinä olet minulle antanut, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman perustamista.
25 Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut, mutta minä tunnen sinut, ja nämä ovat tulleet tuntemaan, että sinä olet minut lähettänyt.
26 Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen vastakin, että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä."

Herra Jeesus rukoili opetuslastensa ykseyden puolesta. Alkutekstissä on sana yksi, ei yhtä. Yksi sana kuvaa ykseyttä johon jokainen uskova pelastetaan ja liitetään, eli seurakunnan jakamattomaan ykseyteen, jossa ei saisi olla jakaantumista ja hajaantumista erilaisiin ja eri nimisiin uskonsuuntiin, koska Jumalalla on vain yksi ruumis (seurakunta - ekklesia). Tämä on Jumalan tahdon ilmaus ja perusta sekä luovuttamaton periaate seurakunnasta.

Herra Jeesus rukoili opetuslastensa puolesta (koskee myös kaikkia UL:n aikakauden uskovien sukupolvia), että he olisivat yksi niin kuin Isä ja Poika ovat yksi. Herra Jeesus rukoili opetuslapsille Jumalan varjelusta, että he olisivat yksi niin kuin Isä ja Poika ovat yksi etteivät he hajaantuisi ja jakaantuisi eroon toinen toisistaan. Jos Herra Jeesus rukoili uskovien ykseyden puolesta varjelusta opetuslapsille etteivät he hajaantuisi ja jakaantuisi eroon toinen toisistaan, niin meidänkin tulisi sydämestämme rukoilla uskovien ykseyden puolesta. Joku voi ajatella etteihän Jeesus sanonut sanaakaan uskovien hajaantumisesta. Silloin kun rukoillaan varjelusta, että uskovat olisivat yksi, niin totta kai se tarkoittaa sitä että he nimenomaan varjeltuisivat hajaannuksesta ja eläisivät uskossa Herraan Jeesukseen ykseydestä käsin.

Herra Jeesus rukoili Isäänsä pyhittämään opetuslapset totuudessa, koska Jumalan sana on totuus. Herra Jeesus pyhitti itsensä opetuslasten tähden, että hekin olisivat pyhitetyt totuudessa. Herra Jeesus rukoili kaikkien historian aikakausien ja sukupolvien uskovien puolesta, että he kaikki voisivat olla yksi, niin kuin Isä on Jeesuksessa ja Jeesus Isässä, että uskovatkin olisivat samalla tavalla yksi, että maailma (jumalattomat) uskoisi Herraan Jeesukseen. Herra Jeesus sanoi antaneensa kirkkautensa (Pyhän Hengen voima) uskoville, että he voisivat olla yksi. Jos Herra Jeesus rukoili uskovien ykseyden puolesta niin meidänkin tulee rukoilla. En tarkoita ykseydellä ekumeniaa, koska se on eksytys ja petos sekä kuoleman tie, vaan tarkoitan totuudessa pyhitettyjen uudestisyntyneiden uskovien ykseyttä ja rukousta sen puolesta.

Herra Jeesus rukoili Jumalan rakkauden vaikutusta uskovien sydämissä ykseyden toteutumiseksi. Todellinen Raamatullinen uskovien ykseys toteutuu vasta silloin kun uskovat ovat pyhitettyjä Jumalan sanan totuuden kautta ja kun he Pyhän Hengen voiman (kirkkaus) kautta rakastavat toinen toisiaan ja pysyvät ykseydessä. Nykyinen hajaannuksen tila uskovien keskuudessa ei ole Jumalan tahto, koska Herran Jeesuksen rukous uskovien ykseyden puolesta on voimassa kaikille uskovien sukupolville kaikkina Uuden Liiton historian aikakausina.

Totta kai Jumala johdattaa Hänen omiaan erilaisiin herätysliikkeisiin ja uskonsuuntiin tarkoituksenaan kasvattaa heitä uskossa ja rakentumaan totuudessa. Mitä enemmän uskova kasvaa uskossa, niin sitä syvällisemmin hän oppii ymmärtämään Jumalan tahtoa kaikessa myös seurakunta asiassa. Emme saa halveksua Jumalan johdatusta kun Hän johdattaa uskovia kasvamaan uskossa erilaisiin yhteyksiin, mutta emme saa myöskään halveksua sitä kun ja jos Jumala on saanut kasvatettua meitä uskossa ymmärtämään ykseyden merkityksen, rukoilemaan ykseyden puolesta, tavoittelemaan ykseyttä sekä elämään todeksi seurakunnan ykseyttä.

Suurimmat vastustajat seurakunnan ykseyden toteutumiselle uskovien keskuudessa ovat yleensä ne, jotka haluavat pitää kiinni hajaannuksen keskellä omasta asemastaan. Joku voi vastustaa seurakunnan ykseyttä sen tähden koska ei ymmärrä sitä ja hän voi luulla sitä seurakunnan hajottamiseksi, vaikka kyseessä on pyrkimys päästä pois hajaannuksesta seurakunnan ykseyteen.  Raamatun sanan valossa ykseyden toteutumisen vastustaminen on Jumalan tahdon vastustamista. Minä en ainakaan halua enkä uskalla vastustaa Jumalan tahtoa jos tiedän mikä on Jumalan tahto. Toivon ja rukoilen ettet sinäkään uskaltaisi vastustaa Jumalan tahtoa, joka on seurakunnan ykseys eikä hajaannus.

Painotan vielä sitä ettemme saa halveksua sitä kun Herra johdattaa kansaansa hajaannuksen keskellä rakentumaan erilaisten uskonsuuntien yhteydessä. Herra ei tue eikä kannata hajaannusta, mutta jos Hänen kansansa ei halua elää seurakunnan ykseydestä käsin, niin Herran on jollakin tavalla johdatettava Hänen kansaansa kasvamaan ja rakentumaan uskossa.

Koska kuitenkin on Jumalan tahto ja Herra Jeesuskin rukoili uskovien ykseyden puolesta, niin tätäkään emme saa halveksua, koska se on Jumalan tahto ja hajaannuksessa eläminen on ainoastaan Jumalan sallimusta uskovien uppiniskaisuuden ja puoluehengen takia. Seurakunnan ykseys on aina ja joka tilanteessa Jumalan tahto ja sitä Herra Jeesus rukoili. Olkaamme sillä paikalla mihin saakka olemme saaneet Jumalan armosta kasvaa. Älköön kukaan pakottako tai painostako ketään, sillä uskova voi uskoa ja ojentautua ainoastaan sen verran mihin saakka hän on Jumalan armosta kasvanut. Seurakunnan ykseys on Raamatullinen ja luovuttamaton totuus. Heti kun ymmärrämme tämän, niin meidän tulisi rukoilla seurakunnan ykseyden puolesta, tavoitella seurakunnan ykseyden toteutumista sekä ojentautua käytännössä seurakunnan ykseydestä käsin, koska se on Jumalan tahto ja Herra Jeesus lupasi meidän saavan nähdä jumalattomien pelastumista, jos me uskovina olemme yksi niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi.

Jumala odottaa meiltä uskon kuuliaisuutta sen mukaan kuin kykenemme uskomaan ja ymmärtämään Jumalan tahtoa ja Jumalan sanan totuutta. Saakoon Herran Jeesuksen rukous opetuslasten ykseyden puolesta sijaa meidän sydämissämme, niin että toimimme sen kanssa sen mukaan mihin saakka olemme saaneet kasvaa uskossa. Johdattakoon Herra Jeesus omiansa yhteen, niin että seurakunta voisi elää ykseydestä käsin ja ojentautua, niin että paimenen kutsun saaneet veljet saisivat näkyä seurakunnan ykseydestä ja sen seurauksena seurakunta voisi ojentautua Raamatullisen paimenuuden alaisuudessa, jossa Herra Jeesus johtaa Ylipaimenena seurakuntaansa sekä paikkakunnalla vanhimmat ja paimenet ottavat johtamisen vastuun ja muita palvellen johtaisivat seurakuntaa sekä opettaisivat uskovat rakastamaan Jumalaa ja elämään Jumalan sanan totuudessa Pyhän Hengen voiman kautta.
 

Petri Paavola 29.8.2016