1 Tim 2:
11 Let the woman learn in silence with all subjection.
12 But I suffer not a woman to teach, nor to usurp authority over the man, but to be in silence.

1 Tim 2:
11 Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena;
12 mutta minä en salli, että vaimo opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hän hiljaisuudessa.
13 Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva;
14 eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen.

Kun tutkimme koko ensimmäisen Timoteuskirjeen ja luvut 2 ja 3, niin näemme Raamatun opettavan selkeästi ettei nainen saa olla johtamassa seurakuntaa, koska Jumala on asettanut seurakunnan johtamisen miesten harteille. 33/38 käännöksessä 1 Tim 2:12:ssa oleva sana vallitsee (authenteo) tarkoittaa johtaa, hallita, harjoittaa valtaa yli toisen. Paavali opetti ettei nainen saa opettaa eikä hallita (johtaa) miestä. Teksti- ja asiayhteys 1 Tim 2 ja 3 luvussa tuo esille, että on kyse seurakunnasta ja seurakunnan opettamisesta ja johtamisesta, jonka Jumala on asettanut miesten tehtäväksi. Kun Paavali sanoi ettei hän salli naisen opettavan ja hallitsevan miestä, niin se ei ollut pelkästään Paavalin sana tai mielipide, vaan Jumalan sanan opetus, joka on yhteneväinen koko Raamatun opetuksen kanssa.

Hiljaisuudessa ja kaikin puolin alistuvaisena ei tarkoita sitä, että naisen tulee olla hiljaa seurakunnassa sekä alistettuna. Kun Paavali opetti naisen oppimista hiljaisuudessa ja kaikin puolin alistuvaisena, niin hän tarkoitti, että naisen tulee alistua, eli hyväksyä ja suostua Jumalan asettamaan järjestykseen koskien seurakunnan johtamista. Naisen tulee olla hiljaisuudessa koskien seurakunnan johtamista eikä pyrkiä johtamaan seurakuntaa, koska Jumala ei ole tarkoittanut naista seurakunnan johtotehtäviin. Toki nainen voi muuten palvella ja puhua seurakunnassa, mutta ei seurakunnan paimenen ja vanhimman ominaisuudessa.

1 Tim 3:
1 ¶ Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan (episkope) virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen.
2 Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan (episkopos) olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan,

Edellä Paavali kirjeessään toi esille kuinka nainen ei saa opettaa ja hallita (johtaa) miestä ja Paavali jatkoi sanoen, että seurakunnan kaitsijan (sama asia kuin vanhimmat ja paimenet -katso lähdelinkistä paimenuudesta ja seurakunnasta) tulee olla yhden vaimon mies, nuhteeton, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan jne. 1 Tim 2 ja 3 lukujen teksti- ja asiayhteys kertoo meille, että jotkut naiset pyrkivät johtamaan seurakuntaa ja ottamaan hengellistä auktoriteettia yli miesten. Tästä syystä Paavali toi esille ettei nainen saa opettaa ja johtaa miestä eikä johtaa seurakuntaa. Paavali toi esille selkeästi kuinka seurakunnan johtaminen ja paimentaminen on tarkoitettu ainoastaan miehille ei naisille.

Paavalin ensimmäinen kirje Timoteukselle luvut 2 ja 3 ovat selkeä todiste ja opetus siitä, että Jumala asetti seurakunnan johtamisen miesten harteille. Paavali opetti ettei nainen saa opettaa ja hallita (johtaa) miestä seurakunnassa, jonka jälkeen hän toi esille kuinka seurakunnan kaitsijan (vanhimmat, paimenet ja johtajat) ovat yhden vaimon miehiä. Paavali ei opettanut, että naisetkin voisivat toimia johtajina, vaan päinvastoin torjui sen ehdottomasti tuomalla esille sen kuinka seurakunnan johtaminen on asetettu miesten harteille. Kyseessä ei ole tietenkään Paavalin oma opetus, vaan Herran antama opetus hänen kauttansa.

Raamattu sanoo Jumalan luoneen ensin Aadamin ja vasta sitten Eevan, eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen. Totta kai Adamkin lankesi syntiin, niin kuin nainenkin. Raamatun opetus, että nainen petettiin eikä Adam tarkoittaa sitä kuinka saatana ensin petti Eevan ja sen jälkeen Aadam lankesi Eevan kautta syntiin. Raamatun opetuksen mukaan nainen ei saa johtaa seurakuntaa, koska Aadam luotiin ensin ja saatana petti Eevan. Tässä ei ole kyse siitä, että nainen tehtäisiin miestä pahemmaksi tai huonommaksi, koska niin mies kuin nainen ovat yhtä syyllisiä syntiin sekä tullessaan Jumalan armosta uskoon he ovat yhtä pelastettuja ja arvokkaita Jumalalle.

Tämä ei myöskään tarkoita sitä, että mies ei voisi langeta tekemään syntiä, sillä toki myös miehetkin lankeavat syntiin, mutta tämä tarkoittaa sitä, että Jumala on tehnyt miehen olemaan sopivampi johtaja kuin nainen. Tässä kohtaa ei kannata ajatella naisen sortamista tai alistamista, koska siitä ei ole kyse. Jumala on tehnyt niin miehen kuin naisen ja antanut heille erilaisia tehtäviä. Jumala suunnitteli naisen synnyttämään lapsia ja sen tähden mies on kykenemätön synnyttämään lapsia. Tämä ei tee miehestä kuitenkaan naisesta huonompaa, koska on kyse Jumalan luomasta järjestyksestä ja tehtävistä koskien miehiä ja naisia.

Syntiinlankeemuksessa saatana petti naisen hänen tunteidensa kautta, sillä saatana sai naisen katsomaan kuolemaa tuottavaa puuta, puuna joka saatanan petoksen takia näytti hyvältä, ihanalta ja suloiselta, joka antaa ymmärrystä. Jumala on luonut naisen tunteelliseksi ja herkäksi, joka on Jumalan lahjoittama arvokas ominaisuus naiselle, mutta tämä ominaisuus ei sovellu johtamiseen, eikä varsinkaan hengellisen työn johtamiseen. Herkkyys ja tunteellisuus eivät ole johtajan ominaisuuksia, koska hengellisen johtamisen kautta joudutaan tekemään päätöksiä, jotka ovat monesti vastoin inhimillisiä ihmisen tunteita, sillä ihmisen tunteet ja herkkyys kallistuvat herkästi Jumalan tahtoa vastaan silloin kun pitää tehdä päätöksiä siitä mikä on Jumalan tahto ja mikä ei ole Jumalan tahto.

Raamattu opettaa pahan poistamisen seurakunnan keskuudesta tarkoittavan sitä, että jos joku jota kutsutaan uskovaksi ei halua tehdä parannusta huorintekemisestä, epäjumalanpalvelemisesta, pilkkaajan osasta, juoppoudesta tai varastamisesta, niin sellainen tulee poistaa seurakunnan keskuudesta (1 Kor 5:11-13). Inhimillisen herkkyyden ja tunteellisuuden vallassa olevan ihmisen on vaikeaa tässä kohden noudattaa Jumalan tahtoa. Tämä oli vain eräs monista esimerkeistä tästä asiasta.

1 Piet 3:7 Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi.

Koska herkkyys ja tunteellisuus ovat Jumalan antamia ominaisuuksia naisille, niin eivät ole huono asia silloin kun ne saavat toimia niitä varten valmistetussa ympäristössä ja tilanteissa. Naisen herkkyys ja tunteellisuus on arvokas asia, koska se on Jumalan antama ja lahjoittama ominaisuus naiselle. Raamattu puhuu vaimosta (naisesta) heikompana astiana kuin mies. Tämä ei tarkoita, että nainen on miestä huonompi, vaan sitä että nainen on herkempi herkkyytensä takia. Raamattu kehottaa miehiä elämään taidollisesti vaimonsa kanssa naisessa olevan herkkyyden takia ja vaimoja tulee kunnioittaa, koska he ovat saman armon elämän perillisiä tultuaan uskoon kuin miehetkin. Jos mies ei elä taidollisesti vaimonsa kanssa eikä kunnioita häntä, niin silloin miehen rukoukset estyvät eikä Jumala kuule sellaisen miehen rukouksia. Naisen herkkyyden takia aviomiehen tulee elää taidollisesti vaimon kanssa vaimoa kunnioittaen. Aviomiehen tulee tukea, suojella ja rakastaa vaimoaan Jumalan luomana ihmisenä, mutta myös hänen herkkyytensä tähden.

Silloin kun mies ei ymmärrä Jumalan naiselle luomia ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä herkän ja tunteellisen, niin avioelämässä tulee ongelmia. Samoin jos nainen ei ymmärrä Jumalan luomia ominaisuuksia miehelle, niin avioliitossa esiintyy monia ongelmia. Mies ei saa olla vaimoa kohtaan alistava ja kova, vaan lempeä ja rakastava. Miehen tulee ymmärtää vaimonsa herkkyys ja tunteellisuus naisena sekä auttaa häntä ja tukea vaimoa olemaan herkkä ja tunteellinen oikeissa paikoissa esim. suhde lapsiin ja aviomieheen. Vaimon tulee ymmärtää, että Jumala on luonut hänen miehensä olemaan luja ja kestävä elämänpaineissa sekä olemaan sopiva johtaja niin perheessä kuin seurakunnassakin. Mies ei saa olla kova, vaan lempeä ja luja, eikä vaimo saa ymmärtää Jumalan luomaa lujuutta miehessä kovuudeksi. Silloin kun Jumalan luoma järjestys saa vallita miestä ja vaimoa, niin he ymmärtävät toisiaan ja ovat onnellisia yhdessä toinen toisiaan tukien ja rakastaen. Sama pätee koskien seurakunnan järjestystä, koska silloin kun miehet ja naiset palvelevat seurakunnassa Jumalan tahdon ja säätämän järjestyksen mukaisesti, niin seurakunta kykenee palvelemaan Jumalaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Ef 5:
22 Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle;
23 sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.
24 Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset.
25 Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,

Jumala ei ole luonut naista miestä johtamaan, vaan miehen johtamaan naista, siksi mies on vaimon pää. Raamatullinen johtajuus on palvelevaa rakkauden kautta johtamista ei toisen alistamista. Siksi Raamattu opettaa miehiä rakastamaan vaimojaan niin kuin Herra Jeesus rakastaa seurakuntaansa. Voiko naisella olla parempaa paikkaa kuin olla sekä Jeesuksen rakkauden kohteena sekä aviomiehensä rakkauden kohteena, jonka tulee rakastaa häntä samalla tavalla kuin Herra Jeesus rakastaa seurakuntaansa. Edellä oleva Raamatun kohta tuo esille kuinka suuren arvon Jumala antaa naisille ja meidän miesten tulee myös arvostaa suuresti naisia. Samoin myös miesten kuin naisten tulee arvostaa ja hyväksyä Jumalan asettama järjestys seurakunnan johtamiseen. Jos ja kun naiset haluavat tai johtavat seurakuntaa, niin he ovat kapinassa Jumalaa ja Hänen asetustaan kohtaan sama koskee uskovia miehiä, jotka tukevat ja hyväksyvät naisjohtajuuden.

Vanhimmat ovat kaitsijoita ja paimenia

Apt 20:
17 ¶ Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat (presbyteros).
...................................
28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi (episkopos), paimentamaan (poimaino) Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.
29 Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä,
30 ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.

Raamattu tuo selkeästi esille sen kuinka vanhimmat on sama palvelutehtävä kuin kaitsijan ja paimenen palvelutehtävä. Toisin sanoen Jumalan asetus paikallisen seurakunnan johtamisesta on asetettu miesryhmän harteille, joista käytetään nimityksiä vanhimmat, ja kaitsijat sekä paimenet, joka on yksi sama palvelutehtävä.

Raamattu ja Jumala antaa suuren arvon naisille eikä sitä arvoa himmennä vähääkään se ettei naisella ole mahdollisuutta toimia ja palvella seurakunnan johtotehtävissä. Seurakunnan johtaminen on tuulinen ja vaikea paikka, koska seurakunnan johtajat ovat hengellisen taistelun eturintamassa saaden vastaansa ja päällensä niin henkivaltojen kuin ihmisten sekä usein myös uskovienkin vihan ja hyökkäykset. Hengellinen johtaminen on suuren paineen alaisuudessa elämistä ja työskentelemistä. Jumala on halunnut säästää naiselta miestä herkempänä likakaivona ja tunkiona olemisen kokemuksen sekä elämisen suuren paineen alaisuudessa, jonka kohteeksi seurakunnan paimenet joutuvat.

Edellä olevat 1 Timoteuskirjeen 2 luvun jakeet 11-15 eivät opeta sitä, että naisen tulee elää alistetun osassa suhteessa mieheen. Teksti- ja asiayhteys opettaa, että naisen tulee alistua siihen ettei hän voi opettaa ja hallita miestä ja tässä suhteessa naisen tulee elää hiljaisuudessa, mutta toki nainen voi muuten osallistua seurakunnan rakentumiseen, mutta ei johtajan asemasta käsin. Alunperin Timoteuskirje on kirjoitettu kokonaisena teksti- ja asiayhteytenä ilman lukuja ja jakeita. Luvut ja jakeet on myöhemmin lisätty helpottamaan Raamatun lukemista ja asioiden sekä opetusten löytämisen helpottamiseksi. 1 Timoteuskirjeen 3 luvun kautta näemme asiayhteyden, josta käy selkeästi esille, että kyse oli nimenomaan seurakunnan johtamiseen liittyvästä kysymyksestä ja ettei nainen voi johtaa seurakunnassa eikä opettaa ja toimia paimenena. 1 Tim 3 tuo esille selkeästi ettei nainen voi toimia seurakunnan (vanhimmat ja paimenet) kaitsijana. Tämän tähden Paavali kirjoitti ettei hän salli naisen opettavan ja johtavan seurakunnassa (1 Tim 2:12). Raamattu ei kehota alistamaan naisia, vaan opettaa etteivät naiset saa johtaa seurakuntaa. Tämä ei ollut Paavalin käsky, vaan Herran käsky ja asetus.

Raamattu ei opeta mitään johtavasta pastorista yli seurakunnan vanhempien. Johtavan pastorin oppi yli vanhempien on samanlainen harhaoppi kuin väite ja opetus, että naiset voivat toimia seurakunnassa vanhempina, kaitsijoina sekä paimenina. Väärä opetus johtavasta pastorista on nykyään levinnyt laajalle jopa vapaiden suuntien uskovien keskuuteen.

Junia ei ole apostoli

Room 16:7 Tervehdys Andronikukselle ja Juniaalle, heimolaisilleni ja vankeustovereilleni, joilla on suuri arvo apostolien joukossa ja jotka jo ennen minua ovat olleet Kristuksessa.

Monet kiistelevät oliko Junia mies tai nainen. Sillä ei ole väliä oliko Junia mies tai nainen, koska yllä oleva Raamatun kohta ei sano Juniaan olevan apostoli. Raamattu sanoo Andronikuksella ja Juniaalla olevan suuri arvo apostolien joukossa (voidaan kääntää myös keskuudessa). Raamattu sanoo apostolien arvostaneen Andronikusta ja Juniasta, mutta ei sano heidän olleen apostoleita. Raamattu opettaa ettei nainen saa johtaa miestä, eikä nainen saa johtaa seurakuntaa. Jos Junia olisi naisapostoli, niin Raamattu olisi ristiriidassa itsensä kanssa, sillä apostolin tehtävä on kytketty ja liitetty johtamiseen, sillä apostolit johtivat seurakunnan järjestäytymään Raamatullisesti sekä apostolit toimivat kaitsijoina, vanhimpina ja paimenina paikkakuntiensa seurakunnassa. Koska Raamattu ei kuitenkaan voi olla ristiriidassa itsensä kanssa, niin Room 16:7 tarkoittaa Andronikuksen ja Juniaan olleen apostolien arvostamia henkilöitä, mutta ei apostoleja. Tämä tulee esille myös sanonnasta, joilla oli suuri arvo apostolien keskuudessa, koska apostolit arvostivat heitä, sillä olivathan Andronikus ja Junia kärsineet Kristuksen vuoksi vankeustuomion eivätkä olleet kieltäneet uskoa Herraan Jeesukseen. Jos he olisivat olleet apostoleja, niin Raamatussa lukisi Andronikus ja Junia, jotka ovat apostoleja.

Paavali sanoi Andronikuksen ja Juniaan olleen hänen vankeustovereitaan ja monet ovat sitä mieltä etteivät miehet ja naiset olleet samassa vankilassa Roomassa, jolloin Junia ei voisi olla nainen. Oli totuus sitten mikä tahansa olivatko miehet ja naiset samassa vankilassa vai eivät, niin paras todiste sille ettei nainen voi toimia apostolina on se, että Raamatun opetuksen mukaan nainen ei saa johtaa miestä ja apostoli johtaa niin miehiä kuin naisia, joten nainen ei voi olla apostoli (1 Tim luvut 2 ja 3).

Room 16:7 ασπασασθε ανδρονικον και ιουνιαν (Junian perusmuoto Junias) τους (tous artikkeli monikko) συγγενεις (syngeneis perusmuoto syngenes - sukua oleva, sukulainen, heimolainen) μου (minun) και συναιχμαλωτους (synaikhmalōtos vankitoveri) μου οιτινες εισιν επισημοι εν τοις αποστολοις οι και προ εμου γεγονασιν εν χριστω Bysantin teksti

Tous on kreik. kielen artikkeli, joka on monikon maskuliini akkusatiivissa. Paavali sanoi, että Andronikus ja Junias olivat hänen vankitovereitaan. He olivat olleet Paavalin kanssa vankitovereina ja sana συναιχμαλωτους - vankitoverit on kreikankielessä maskuliinin monikossa, eli kyse oli miehistä. Alkutekstin mukaan Junias on todellakin mies.

Foibe palvelijatar

Room 16:
1 ¶ Minä suljen teidän suosioonne sisaremme Foiben, joka on Kenkrean seurakunnan palvelija,
2 että otatte hänet vastaan Herrassa, niinkuin pyhien sopii, ja autatte häntä kaikessa, missä hän teitä tarvitsee; sillä hän on ollut monelle avuksi ja myöskin minulle.

Jotkut sanovat Foibe kuuluneen Kenkrean seurakunnan johtajistoon, koska jos oli olemassa naisdiakoneita, niin silloin oli myös naisvanhimpia ja paimenia. Edellä oleva väite ei tietenkään pidä paikkaansa. Foibe oli Kenkrean seurakunnan palvelijatar ja Roomalaiskirje kertoo tarkasti millainen hänen palvelutehtävänsä oli. Foibe oli auttanut monia uskovia kuten myös Paavalia. Avuksi sana on kreikaksi prostatis, joka tarkoittaa apua ja auttamista. Prostatis sana tarkoitti myös muukalaisten ja vierasten auttamista ja hoitamista sekä majoittamista. Foibe ei kuulunut seurakunnan johtajistoon, vaan palveli auttaen mm. majoittamalla Paavalia ja muita uskovia.

Huonekunnat ja synagoga

Jotkut naisjohtajuuden kannattajat sanovat, että seurakunnan kokoontuessa yksityiskodeissa sen huonekunnan johtajat käyttivät johtajuutta kodissaan kokoontuviin seurakuntiin. Tämän perusteluna pidetään sitä kun yksityiskotien huonekunnilla oli isäntä sekä johtaja ja jos huonekunnan johtaja sattui olemaan leski, niin hän johti hänen kodissaan kokoontuvaa seurakuntaa. Raamattu ei opeta huonekunnan johtajan tai isännän olevan kodissaan kokoontuvan seurakunnan johtaja. Maallinen johtamismalli ja Jumalan seurakunnan johtaminen ovat kaksi eri asiaa. Raamattu opettaa ryhmän miehiä, jotka ovat vanhimpia (ja kaitsijoita sekä paimenia) johtavan paikallisen seurakunnan hengellistä työtä. Opetus huonekunnan johtajan asettamisesta kodissaan kokoontuvan seurakunnan johtajaksi on epätoivoinen yritys pyrkiä asettamaan nainen seurakunnan johtajaksi vastoin Raamatun selvääkin selkeämpää opetusta.

Jotkut naisjohtajuuden kannattajat sanovat synagogassa olleen naisvanhimpia ja naisjohtajina, koska juutalaisista hautakirjoituksista on löytynyt kreikankielen sana presbytera, joka viittaisi naisvanhimpaan ja johtajaan. Ortodoksikirkon papin vaimosta on käytetty kreikankielistä nimitystä presbytera. Kreikankielessä presbytera sana tarkoittaa papin (vanhimman) vaimoa. Koska juutalaisuudessa ei ollut naispappeja eikä naisia synagogan johtajia, niin sana presbytera yhdistettynä juutalaiseen naiseen tarkoitti joko papin vaimoa tai synagogan johtajan vaimoa.

Edellä olevat väitteet koskien myönteistä suhtautumista naisten seurakunnan johtamiseen, jonka perusteluna ovat huonekunnan johtaminen sekä presbytera sana osoittavat röyhkeätä ja epäkunnioittavaa asennetta Jumalan sanan selvää ilmoitusta kohtaan. 

Kristuksessa ei ole miestä eikä naista

Gal 3:
26 Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.
27 Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.
28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.
29 Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.

Jotkut naisjohtajuuden kannattajat sanovat, koska Kristuksessa ei ole miestä eikä naista, niin sillä perusteella mies kuin nainenkin voi toimia seurakunnan johtotehtävissä vanhimpana tai paimenena. Edellä oleva väite on väärä ja epäraamatullinen. Gal 3:26-29 ei opeta seurakunnan johtamisesta sanaakaan, vaan kertoo niin miesten kuin naistenkin olevan uskon kautta Jumalan lapsia, eikä tässä suhteessa Kristuksessa ole miestä eikä naista, ei juutalaista eikä kreikkalaista, eikä orjaa ja vapaata.

Akylas ja Priskilla

Apt 18:
24 ¶ Ja Efesoon saapui eräs juutalainen, nimeltä Apollos, syntyisin Aleksandriasta, puhetaitoinen mies ja väkevä raamatuissa.
25 Tälle oli opetettu Herran tie, ja hän puhui palavana hengessä ja opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen.
26 Hän rupesi rohkeasti puhumaan synagoogassa. Mutta kun Priskilla ja Akylas olivat häntä kuunnelleet, ottivat he hänet luokseen ja selvittivät (ektithemi) hänelle tarkemmin Jumalan tien.

Jotkut naisjohtajuuden kannattajat sanovat Priskillan olleen seurakunnassa naisjohtaja, koska hän opetti miehensä kanssa Apollosta ymmärtämään tarkemmin Jumalan tietä. Raamattu ei käytä sanaa opettivat, vaan selittivät tarkemmin Jumalan tien. Priskilla ei ollut seurakunnan johtaja, koska Raamatun opetus on selkeä siitä, että Jumala on asettanut seurakunnan johtamisen miesten (vanhimmat, kaitsijat ja paimenet) harteille. Akylas ja Priskilla neuvoivat Apollosta selittäen hänelle tarkemmin Jumalan sanan opetusta.

Loppusanat

Luuk 18:
8 Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"
9 ¶ Niin hän puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:
10 "Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani.

Herran Jeesuksen sanojen mukaan lopunaikana ennen Hänen tulemustaan enemmistö uskovista ei usko Herraan Jeesukseen niin kuin Raamattu opettaa. Lopunajan uskovat (eivät kaikki) monella tavalla uskovat eri tavalla kuin mitä Raamattu opettaa ja eräs tällainen epäraamatullinen opetus uskovien keskellä on naisten hyväksyminen seurakunnan johtajistoon. Herran Jeesuksen sanoista tulee esille syy miksi monet uskovat eivät usko Häneen, niin kuin Raamattu opettaa. Lopunaikana monet uskovat luottavat itseensä, eli toisin sanoen ihmisviisauden järkeilyyn ja pohdintaan enemmän kuin Jumalan sanaan ja sen tähden itseensä luottavat uskovat pyrkivät kumoamaan Raamatun sanan opetuksen asettaen sen tilalle ihmiskäskyjä ja oppeja.

Helluntaiherätys ja varsinkin sen keskuudessa olevat uskovat ihmiset, jotka kannattavat naisjohtajuutta ovat ottaneet ison luopumuksen askeleen, joka voi johtaa ajan kanssa myös moniin muihin epäraamatullisiin opetuksiin kuten homouden hyväksymiseen jne. Suomen luterilaisen kirkon hyväksyessä naispastorisuuden on kirkon linja nopeassa tahdissa sen jälkeen mennyt koko ajan syvemmälle väärään suuntaan. Suomen luterilaisen kirkon pastoreista naispastorit ovat olleet myönteisempiä homouden hyväksymiselle sekä sukupuolineutraalille avioliitolle kuin miespastorit. Ruotsin "vapaakirkko" Svenska Missionkyrka hyväksyi samaa sukupuolta olevien avioliiton. Svenska missionkyrkan pastoreista naispastorit olivat myönteisempiä homoparien vihkimiselle kuin miespastorit. Sama kehityskulku tulemaan tapahtumaan helluntaiherätyksen piireissä ajan kanssa sekä myös Suomen vapaaseurakunnassa naispastoreiden hyväksymisen myötä. Helluntaiherätyksen ja vapaaseurakunnan yhteydessä on monia uskovia, jotka eivät hyväksy naisjohtajuutta. Tämä on tärkeä huomio, sillä kaikki uskovat näissä herätysliikkeissä eivät suinkaan ole myyneet sieluansa luopumukselle koskien naisjohtajuutta.

Koska naiset kristittyjen piireissä suhtautuvat homouteen miehiä myönteisimmin (vaikka se on syntiä), niin syy siihen ei ole itse naisissa, vaan siinä että kun nainen asettuu väärään asemaan ja tehtävään, joka ei hänelle kuulu, niin silloin naisessa oleva herkkyys ottaa helposti ylivallan, jonka seurauksena väärällä paikalla oleva nainen (myös mieskin) kumoaa Jumalan sanan totuuden tunnemaailmansa sekä inhimillisen ihmisviisauden kautta.

Niin sanotuissa vapaissa uskonsuunnissa joillakin paikkakunnilla (ei kaikkialla) seurakunnan työtä johtaa pastoripariskunta tai työntekijä aviopari, jossa aviomies ja hänen vaimonsa johtavat seurakunnan toimintaa sekä yhdessä tai vuorotellen  opettavat ja julistavat Jumalan sanaa sekä johtavat ja vetävät kokouksia. Tällainen toimintakaan ei ole Raamatullista, vaan epäraamatullista toimintaa, koska Raamatun opetuksen mukaan nainen ei saa hallita ja johtaa miehiä seurakunnassa. Toki nainen saa palvella ja puhua seurakunnassa, mutta ei seurakunnan johtavan tehtävän kautta. Kun Herra Jeesus sanoi löytäneekö Hän uskoa maan päältä, niin se tarkoittaa sitä että monesti me uskovat tässä lopunajassa teemme asioita seurakunnassa oman tahtomme ja ihmisten käskyjen mukaan, mutta emme Jumalan tahdon ja asetusten mukaisesti. Ikävä kyllä todellinen Jumalan sanan totuus ei ole enemmistön suosiossa uskovien keskuudessa lopunaikana.

Matt 22:
36 "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "‘Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi’.
38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.

1 Joh 5:3 Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat;

Jokainen uskova on kutsuttu uskon kautta Herraan Jeesukseen rakastamaan Jumalaa ja pitämään Hänen käskynsä. Koska Jumala on asettanut miehet johtamaan seurakuntaansa, joka on selkeästi ilmaistu Jumalan sanassa, niin meidän tulisi rakastaa Jumalaa ja pitää Hänen käskynsä (noudattaa Jumalan sanan opetusta), jolloin emme voi hyväksyä naisjohtajuutta seurakunnassa. Naisjohtajuuden kannattajat vetoavat usein naisen henkilökohtaiseen kokemukseen ja sisäiseen kutsuun toimia johtajana seurakunnassa. Koska Jumala sana kumoaa naisjohtajuuden UL:n seurakunnassa, niin kumpi on tärkeämpi ja ratkaiseva kriteeri ihmisen oma sisäinen kokemus ja kutsu vai Jumalan sanan selkeä ilmoitus? Meidän tulee hylätä omasta sydämestä nouseva kokemus ja kutsu jos se on ristiriidassa Jumalan sanan kanssa, koska meidät on kutsuttu rakastamaan Jumalaa ja noudattamaan Hänen sanansa opetuksia eikä pönkittämään omia kokemuksiamme ja omasta sydämestä nousevaa kutsua, joka on ristiriidassa Raamatun kanssa sekä vastoin Jumalan sanan opetusta.

Joh 7:38 Joka uskoo minuun, niinkuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on, juokseva elävän veden virrat."

Apt 20:
29 Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä,
30 ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.

Naisjohtajien hyväksyminen on lopunajan luopumuksen hedelmää, sillä alkuseurakunnassa Raamatun opetuksen mukaan ei ollut naisjohtajia, koska Jumala on säätänyt seurakunnan johtamisen miesten harteille. Moni sanoo tähän että kirkkohistoriasta voimme nähdä naisjohtajuutta kannattavia ajatuksia ja siksi meidänkin tulisi hyväksyä naisjohtajuus. Herra Jeesus sanoi, että meidän tulee uskoa Häneen, niin kuin Raamattu sanoo, eikä niin kuin kirkkohistoria opettaa, sillä heti Paavalin kuoleman jälkeen seurakunnan keskuuteen nousi julmia susia, jotka opettivat vastoin Jumalan sanan opetusta. Kirkkohistoriassa on monia epäraamatullisia opetuksia, jotka eivät perustu Jumalan sanan totuuteen eikä meitä ole kutsuttu uskomaan Jeesukseen kirkkohistorian mukaisesti, vaan Raamatun sanan totuuden opetuksen mukaisesti. Naisjohtajuuden hyväksyminen on luopumusta Jumalan sanan totuudesta sekä kapinaa Jumalaa ja Hänen tahtoansa vastaan.

Linkkisuositus: kotipetripaavola.com/ paimenuudesta ja seurakunnasta

Petri Paavola 19.10.2016