Osa 1 Katolisen kirkon messu-uhri
Olen ottanut yhteyttä katoliseen kirkkoon ja kysynyt, että onko vuoden 1953 katolisen kirkon katekismuksen opetukset yhä voimassa. Minulle vastatattiin, että kaikki mitä katekismuksessa koskee dogmeja, kirkkoa, sakramentteja, oppia kirkosta jne. on aina voimassa. Vastauksessa sanottiin myös ettei katolisen kirkon oppi voi muuttua, mutta se millä tavalla kirkko sen esittää ja miten käytännössä katolinen kirkko suhtautuu muihin kristittyihin voi muuttua. Tämä tarkoittaa sitä, että 1953 katekismuksen oppi on voimassa koskien messu-uhria, koska messu-uhri kuuluu katoliseen eukaristian (ehtoollinen) sakramenttiin. Tuon esille muutamia katolisen kirkon katekismuksen (1953) opetuksia messu-uhrista, joka todistaa kiistattomasti katolisen kirkon opetuksen olevan antikristillistä opetusta, joka ei johdata ketään ihmistä Raamatulliseen pelastukseen.
Katolinen kirkko opettaa messu-uhrin olevan kaikki voimakkain sovitusuhri. Raamattu opettaa Herran Jeesuksen ristinuhrin olevan voimakkain ja ainoa sovitusuhri: Hebr 9:14 kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!
Hebr 10: Raamatun sana todistaa katolisen kirkon messu-uhri opetuksen olevan harhaoppia sekä väärän pelastustien julistamista ja opettamista. Raamattu opetuksen mukaan Raamatullinen pelastus on yksin Herran Jeesuksen verenvuodatuksen kautta tapahtuneessa uhrissa, jossa Hän uhrasi itsensä Golgatan ristillä syntien anteeksiantamukseksi verensä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta. Koska Raamattu opettaa yhdestä ja ainoasta pelastustiestä, Herrasta Jeesuksesta eikä sen rinnalle saa asettaa muita pelastusteitä, niin se tarkoittaa sitä, että katolisen kirkon messu-uhri opetus tekee katolisesta kirkosta instituution, joka ei johdata virallisen opetuksensa kautta ihmisiä Raamatulliseen pelastukseen, vaan kadotukseen.
Katolisen kirkon katekismus opettaa messu-uhrin oleva sama uhri kuin Jeesuksen ristinuhri, mutta messu-uhri on veretön uhri. Samoin katolisuus opettaa, että Kristuksen uhri ei lakkauttanut kaikkea uhria, sillä Kristuksen ristinuhri tulee uudistaa kaikkialla ja kaikkina aikoina. Tämän tähden katolisuus opettaa messu-uhrin olevan voimakkain sovitusuhri, koska se on heille syntien sovitusuhri. Edellä olevat Raamatun kohdat todistavat Herran Jeesuksen ristinuhrin olevan yksi ja ainoa uhri syntien edestä, jonka kautta saadaan syntien anteeksiantamus. Tämä tarkoittaa sitä, että katolinen messu-uhri vääristää Raamatullisen pelastuksen tien, jonka takia katolinen kirkko ei edusta Raamatullista seurakuntaa, vaan antikristillistä liikettä ja lahkoa. On päivänselvää ettei katolinen teologia johda Raamatulliseen pelastukseen, vaan kadotukseen, sillä Raamatun pelastuksen tulee perustua yksin Herran Jeesuksen ristin sovitustyöhön, eikä sen lisäksi pelastukseen saa lisätä yhtään ylimääräisiä pelastusteitä ja tekijöitä kuten katolinen kirkko tekee. Katolisen Pyhän Marian seurakunnan nettisivulla on seuraavanlainen opetus koskien eukaristiaa (ehtoollinen): Katolisen uskomme mukaan pyhällä messulla on uhriluonne. Messu on samanaikaisesti sekä kiitosuhri, ylitysuhri, muistouhri ja syntiemme sovitusuhri. Kristuksen ristinpuulla uhraama uhri ja messu-uhri ovat yksi ja sama uhri, vain uhraamisen muoto on erilainen. Kirkko, joka on Kristuksen ruumis, osallistuu Päänsä, itsensä Kristuksen, uhrinkantoon viettämällä messua (vrt. Katolisen kirkon katekismus 1356-1368). Jos joku uudestisyntynyt uskova vielä tämän jälkeen väittää, että katolinen kirkko on Raamatullinen seurakunta, niin joko hän ei ole ollenkaan tullut Raamatulliseen uskoon tai sitten hän ei ymmärrä sitä ettei Herran Jeesuksen ristin sovitustyön rinnalle voi asettaa muita pelastusteitä. Silloin kun Herran Jeesuksen ristin sovitustyön rinnalle asetetaan muita pelastusteitä, niin ei ole enää kyse opillisesta erehtymisestä, vaan tarkoituksellisesta eksyttämisestä sekä kadotuksen alla olevien oppien opettamisesta ja julistamisesta.
En tuomitse katolisia, enkä vastusta heitä, vaan tuon esille sen kaikessa rakkaudessa ettei katolisuus edusta Raamatun uskoa. Kyse ei ole parjaamisesta tai panettelusta, vaan totuuden esille tuomisesta, että katoliset voisivat löytää todellisen pelastuksen yksin uskon kautta Herraan Jeesukseen. Rakastan vilpittömästi katolisia ja tiedän sen, että jotkut ihmiset vääristelevät sen mitä sanon ja kirjoitan ja sanovat sen olevan katolisten parjaamista, mutta sitä ei suinkaan ole, vaan katolisen kirkon virallisen opin esiintuomista, joka ei ole Raamatun opetusta kuten edellä oleva messu-uhri opetus tämän kiistattomasti todistaa. Tuon vielä esille sellaisen huomion, että vuoden 1953 katolista katekismusta ei oltu tarkoitettu yleiseen jakeluun, vaan se jaettiin vain katolisen kirkon jäsenille. Minä sain käsiini katolisen katekismuksen vuodelta 1953, koska eräs entinen katolisen kirkon jäsen kopioi sen minulle. Koska vuoden 1953 katekismusta ei ole tarkoitettu muiden luettavaksi kuin katolisten, niin silloin se kaikkein "rehellisimmin" edustaa sitä oppia, jota katolinen kirkko todellisuudessa opettaa.
Kirjoituksen kaikki osat: Mitä katolinen kirkko opettaa? Huom! Kirjoitukseni alkujohdannossa yllä olevassa linkissä on maininta lähdeviitteistä, joita olen käyttänyt kirjoituksessani: Mitä katolinen kirkko opettaa?
Petri Paavola
|