Sisällys:
Hippolytos 200-luku Kristuksen syntymä joulukuun 25. päivä
Historiassa esitettyjä arvioita Jeesuksen syntymäpäivästä
Katolinen kirkko ja joulukuun 25. päivä ja Jeesuksen syntymäpäivä
Mitra kultti ja roomalainen joulu
Messias Jeesus syntyi syys-lokakuussa




 

Hippolytos 200-luku Kristuksen syntymä joulukuun 25. päivä

Dave Armstrong on kääntynyt protestanttisuudesta katolisuuteen, ja hän on kirjailija ja apologisti. Armstrong kirjoitti nettisivullaan 2021 artikkelin: Hippolytus (Early 3rd c.) & a December 25th Christmas (Hippolytos aikaisin 200-luvulla & joulu joulukuun 25). Tässä kirjoituksessa Armstrong tuo esille kuinka varhaisin maininta Jeesuksen syntymäpäivästä joulukuun 25. päivänä löytyy kirkkoisä Hippolytokselta, jonka hän kirjoitti teokseen Commentary on Daniel vuonna 204 jKr.

Hippolytoksen Commentary on Daniel sivulla 140 sanotaan seuraavasti: For the first advent of our Lord in the flesh, when he was born in Bethlehem, was December 25 th (Herramme ensimmäinen tuleminen lihassa, kun hän syntyi Betlehemissä, oli 25. joulukuuta.)

Hippolytos asui ja vaikutti Roomassa. Tämä Hippolytoksen Commentary on Daniel on esitetty sen todisteeksi, että kristityt viettivät joulua ennen kuin Roomassa alettiin viettämään pakanallisia Saturnalia juhlaa ja voittamattoman auringonjuhlaa.

Saturnalia juhla oli pakanallinen Rooman Saturnus jumalan ja maanviljelykseen liittyvä juhla, joka oli ensin yksipäiväinen juhla, mutta vuonna 133-31 eKr. se laajeni pitemmäksi juhlaksi, jonka ensimmäinen juhlapäivä oli 17 joulukuuta ja se päättyi joulukuun 23. päivä. Saturnalia juhlan alkuperän sanotaan olevan 400-500 vuosisadalla eKr., mutta jotkut tutkijat sijoittavat sen alkuperän vieläkin varhaisemmaksi.

Saturnalia oli roomalaisten juhla, jonka he vihkivät Saturnus jumalalle. Saturnalia juhlaan kuului lahjojen antaminen, laulaminen, soihtujen (kyntteliköt) sytyttäminen, juhliminen ja ilon pitäminen. Saturnalia oli roomalaisessa kalenterissa nimitetty pyhäksi päiväksi, jossa suoritettiin uskonnollisia rituaaleja. Esimerkiksi uhrit Saturnukselle suoritettiin kreikkalaisen rituaalin mukaisesti eli pää peittämättä. Toinen Saturnalian aikana suoritettu rituaali oli Saturnuksen temppelissä olevan norsunluisen kulttipatsaan jalkojen villasiteen irrottaminen. Tämän oli tarkoitus symbolisoida jumalan vapautumista.

Historian todistuksen mukaan Saturnalia juhla oli jo olemassa ennen kuin Herra Jeesus syntyi ihmiseksi maan päälle. Saturnaliaa vietettiin joulukuun 17-23 päivä joulukuussa ja katolinen kirkko asetti Jeesuksen syntymäpäiväksi joulukuun 25. päivä. Saturnalia ja joulu olivat aluksi eri juhlia, mutta voimme nähdä Saturnalian vaikuttaneen "kristilliseen jouluun ja sen perinteisiin".

Kun Rooman keisari Konstantinus "kääntyi kristinuskoon" 300-luvun alussa, niin silloin alkoi roomalaisten kristillistäminen, jonka seurauksena aluksi roomalaiset viettivät erikseen Saturnalia juhlaa ja joulua Kristuksen syntymänä, mutta hyvin pian joulu puettiin pakanalliseen asuun ja Saturnaliasta otettiin siihen tiettyjä osia mukaan, että saataisiin roomalaiset hyväksymään "joulu Kristuksen syntymäjuhlana", jossa juhlat alkoivat yhdistymään toisiinsa. Tuon myöhemmin esille vielä lisää muinaisten pakanajuhlien ja joulun yhtäläisyyksiä ja yhteen liittämistä.

Hippolytoksen Commentary on Daniel teoksen Jeesuksen syntymistä joulukuun 25. päivänä kohdan aitoutta on pidetty kiistanalaisena, sillä Dave Armstrongin mukaan kommentaarin koko käsikirjoitus on löydetty vasta vuonna 1885, ja 1800-luvun lopun Schaffin 38-osainen kirkkoisien kokoelma ei sisältänyt kokonaan kommentaarin tekstiä eikä myöskään kyseistä lainausta (Jeesuksen syntymäpäivästä 25. joulukuuta). Katolinen tietosanakirja ("Christmas") on ollut tietoinen myöhemmin kyseisestä lainauksesta vuonna 1908.

Jokainen voi itse päätellä sen miksi tätä kyseistä kohtaa Hippolytoksen Commentary on Daniel ei löytynyt 1800-luvun lopulla, mutta heti 1900-luvun alussa se löytyi katolisista lähteistä.

Kuuluisa Hippolytoksen patsas, joka on ehkä vanhin säilynyt "kristillinen" taideteos, joka voidaan ajoittaa tarkasti. Tämä patsas on Vatikaanin kirjastossa, ja se esittää tuolilla istuvaa hahmoa. Tuolin sivuilla on Hippolytoksen teoksista poimittuja tekstejä, jotka ajoittuvat vuoteen 222 jKr. Mielenkiintoista on, että yhdessä kirjoituksessa Hippolytos toteaa, että Kristuksen syntymä (genesis) tapahtui pääsiäisenä 2. huhtikuuta vuonna 2 eKr.

Hippolytokselta löytyy mainintoja kirjoista, joissa hän olisi kirjoittanut, että Jeesus on syntynyt joulukuun 25. päivä. Kuten olemme nähneet, niin nämä Hippolytoksen maininnat joulukuun 25. päivänä ovat kiistanalaisia. Hippolytoksen patsaan tuolin sivuilla on Hippolytoksen tekstiä, jossa hän sanoo Jeesuksen syntyneen huhtikuun 2. päivä. Historiasta voimme kuitenkin varmuudella tietää, että Hippolytokselta voidaan löytää kaksi erilaista mainintaa Jeesuksen syntymäajasta.

Varsinkin katoliset lähteet sanovat, että Hippolytoksen patsaan päivämäärässä on sana genesis, joka ei viittaisikaan Jeesuksen syntymään, vaan hedelmöityksen hetkeen, jolloin voidaan laskea siitä, että hedelmöityksestä huhtikuusta joulukuun 25. päivään on noin yhdeksän kuukautta, joka olisi joulukuun loppupuolella.

Kreikankielen sana genesis tarkoittaa syntyä, syntymistä ja varsinkin Matteuksen evankeliumin ensimmäisessä luvussa, jossa luetellaan Jeesuksen sukupuuta, kuka on syntynyt kenestäkin. Genesis sana ei tarkoita hedelmöittymisen hetkeä, vaan syntymisen hetkeä, syntymää. Onko niin, että Hippolytoksen suuhun olisi pantu sanoja, joita hän ei ole sanonut? Tai onko niin, että Hippolytos roomalaisen patsas ja siinä olevat siteeraukset hänen tekstistään olisikin se mitä Hippolytos olisi ihan oikeasti ajatellut Jeesuksen syntymisestä? Tästä voi jokainen lukija tehdä johtopäätöksen. Kirjoituksen lopussa tuon esille missä kuussa Messias Jeesus on syntynyt, joka ei ollut huhtikuu eikä joulukuu.

Historiassa esitettyjä arvioita Jeesuksen syntympäivästä

Sanotaan, että historian ensimmäinen maininta, missä on mainittu Messias Jeesuksen syntymäpäivä olisi tuotu esille Kleemens Aleksandrialaisen toimesta. Kleemens Aleksandrialainen (monien tutkijoiden mukaan eli ja kuoli n. 150-215 jKr.) kirjoitti teoksessaan Stromata 1 Jeesuksen syntymästä seuraavasti:

Kristuksen syntymästä Commoduksen kuolemaan on siis kulunut yhteensä sata yhdeksänkymmentäneljä vuotta, yksi kuukausi ja kolmetoista päivää. Jotkut ovat määritelleet paitsi Herramme syntymävuoden myös päivän, ja he sanovat, että se tapahtui Augustuksen kahdentenakymmenentenäkahdeksantena vuotena ja Pachonin kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä. Basilidesin kannattajat viettävät hänen kastepäiväänsä juhlapäivänä ja viettävät sitä edeltävän yön lukuhetkillä.

Ja he sanovat, että se tapahtui Tiberius Caesarin viidentenätoista vuotena, Tubi-kuukauden viidentenätoista päivänä, ja toiset sanovat, että se tapahtui saman kuun yhdentenätoista päivänä, Ja kun puhutaan hänen kärsimyksestään, sanovat jotkut hyvin tarkasti, että se tapahtui Tiberius Caesarin kuudentenatoista vuotena, kahdentenakymmenentenä viidentenä Phamenothin päivänä, ja toiset sanovat, että se tapahtui kahdentenakymmenentenä viidentenä Pharmuthin päivänä, ja toiset taas sanovat, että Vapahtaja kärsi kahdentenakymmenentenä yhdeksäntenätoista Pharmuthin päivänä. Toiset taas sanovat, että hän syntyi kahdentenakymmenentenä neljäntenä tai kahdentenakymmenentenä viidentenä Pharmuthin päivänä.

Kleemens Aleksandrialaisen sanotaan käyttäneen roomalaista kalenteria, jonka mukaan Kleemens Aleksandrialainen uskoi, että Jeesus olisi syntynyt marraskuun 18 päivä, vuonna 3 eKr. Jotkut sanovat, että Kleemens Aleksandrilainen käytti egyptiläistä kalenteria, jonka mukaan Jeesus olisi syntynyt tammikuun 6. päivä. Oli kumpi tahansa edellä oleva päivämäärä se minkä Kleemens Aleksandrialainen uskoi olevan Jeesuksen syntymäpäivä, niin kumpikaan niistä ei ollut joulukuun 25. päivä.

Epifanios salamilainen (315-403 jKr.) uskoi Jeesuksen syntyneen tammikuun 6. päivä. Itse asiassa itäisessä Rooman valtakunnassa 300-luvulla monissa paikoissa uskottiin Jeesuksen syntyneen tammikuun 6 päivä.

Noin 200 jKr. Kleemens Aleksandrialainen sanoi, että kristityt Egyptissä uskoivat Jeesuksen syntyneen toukokuun 20 päivä.

Historiasta löytyy myös monia muita päivämääriä Jeesuksen syntymäpäiväksi. Historian valossa on selvää, että 200-300 luvuilla ei kristityn nimeä kantavilla ollut yksimielistä näkemystä siitä mikä oli Jeesuksen syntymäpäivä. Joulukuun 25. päiväkään ei ole ollut kristittyjen yksimielinen käsitys Jeesuksen syntymäpäivästä.

Katolinen kirkko ja joulukuun 25. päivä ja Jeesuksen syntymäpäivä

Niin kuin olemme nähneet, niin kristityn nimeä kantavien keskuudessa ei ole ollut alunperin yksimielisyyttä Jeesuksen syntymäpäivän ajankohdasta. Milloin joulukuun 25. päivästä tuli "virallisesti" Jeesuksen syntymäpäivä, vaikka Jeesus ei olekaan syntynyt joulukuun 25. päivä?

Rooman keisari Konstantinus vietti Jeesuksen syntymäjuhlaa 336 jKr. joulukuun 25. päivä. Paavi Julius vietti Jeesuksen syntymäjuhlaa 350 jKr. joulukuun 25. päivä. Paavi Liberius vietti Jeesuksen syntymäjuhlaa 354 jKr. joulukuun 25. päivä.

Keisari Konstantinuksen "kääntyminen" kristinuskoon vuonna 312 jKr. johti siihen, että Konstantinus valtakaudellaan yritti tehdä kristinuskosta valtakunnan virallisen uskonnon. Yrittäessään käännyttää kansanjoukkoja hän valitsi joulukuun 25. päivän Jeesuksen syntymäpäiväksi siinä toivossa, että Jumalan syntymän (Kristuksen) juhliminen jo ennestään roomalaisille tuttuna ajankohtana 25. joulukuuta houkuttelisi pakanoita ja yhdistäisi Saturnalian juhlijat, Mitran juhlijat ja Sol Invictuksen juhlijat ja Kristuksen "syntymän" juhlijat. Historiassa kävi niin, että Rooman Saturnalia juhla, Mitra kultti ja Sol Invictus lakkasivat olemasta ja niiden sisältöä siirtyi katolisen kirkon alulle laittamaan jouluun, Kristuksen syntymäjuhlaan.

Historiasta löytyy monenlaisia mainintoja Jeesuksen syntymän ajankohdasta alkaen 100-200-luvuilta, jolloin jotkut myös sanoivat Jeesuksen syntyneen joulukuun 25. päivä. Historiasta voimme kuitenkin nähdä, että vasta 300-luvulla katolinen kirkko asetti virallisesti Messias Jeesuksen syntymäpäiväksi joulukuun 25. päivän, koska roomalaiset olivat jo ennestään tottuneet juhlimaan jumaliensa syntymäpäivää samana ajankohtana. Jeesuksen syntymäjuhlan asettaminen joulukuun 25. päivälle ei perustu Raamatun sanan totuuteen eikä Raamatun sanan käskyyn, vaan Rooman katolisen kirkon asetukseen.

Mitra kultti ja roomalainen joulu

Muinaisessa Babyloniassa juhlittiin auringonjumalan syntymäjuhlaa joulukuun 25. päivänä jokavuotisena juhlana, jolloin kansa juhli ja juopotteli. Auringonjumalan syntymäjuhlaan kuului myös vihreä havupuu, joka koristeltiin pyöreillä palloilla (aurinkopallot), jotka auringonjumalan symbolina symbolisoivat aurinkoa. Sanotaan että juhlan aikana olisi uhrattu lapsia Baal nimiselle epäjumalalle.

Babyloniassa joulukuun 25 päivä oli talvipäivänseisauksen ja auringonjumalan syntymäpäivä. Babylonian sana "yule" tarkoittaa lasta. Joulukuun 25 päivää kutsuttiin yule päiväksi myös pakanallisten anglosaksien parissa. Anglosaksit olivat Brittiensaarilla asuvia asukkaita, jotka puhuivat germaanisia kieliä. Myös Skandinaviassa oli yule-juhla, joka oli joulukuun 25 päivä se oli myös talvipäivänseisauksen päivä. Auringonjumalaa kutsuttiin Babyloniassa myös nimillä Baal-berith sekä kuusipuun herra. Egyptiläiset sekä persialaiset juhlivat jumalansa syntymäpäivää joulukuun 25 päivänä. Monet eri nimet tarkoittavat aurinkojumalaa kuten Mithra, Horus, Isvara, Bacchus, Iacchus, Adonis, Attis jne. Auringonjumalan syntymäjuhla sai alkunsa Babyloniasta, josta se monien vaiheiden kautta saapui myös muinaiseen Roomaan.

Yule sana sai myös monissa kielissä merkityksen pyörä, joka tulee siitä kun Babyloniassa juhlittiin auringonjumalan syntymäpäivää. Yule sanasta tuli pyörä, sillä pyörä muistuttaa pyöreätä aurinkoa. Yulen (joulun) tausta ja juuri on siis Babyloniassa, josta se levisi muualle maailmaan.

Mitra kultin sanotaan saaneen alkuperänsä muinaisessa Persiassa ja muinainen Babylon sijaitsi muinaisen Persian vieressä. Koska Mitra kultti on saanut alkunsa Persiasta ja Babyloniasta, niin sen alkujuuret ovat todella varhaisessa maailmanhistorian ajassa, eli ajassa, joka on ollut paljon kauemmin kuin nykyinen ajanlaskumme alku.

Frankfurtin Goethe-yliopiston historian professori Manfred Clauss kirjoitti kirjassaan The Roman Cult of Mithras: The God and His Mysteries (Roomalainen Mithras-kultti: jumala ja hänen mysteerinsä" (Routledge, 2001) seuraavasti: "Mithras on valon jumala, uuden valon jumala, joka puhkeaa joka aamu vuorten takana olevasta taivaasta ja jonka syntymäpäivää juhlitaan 25. joulukuuta".

Pohjois-Englannissa sijaitsee 1800 vuotta vanha Mitra-jumalalle omistettu temppeli, joka on rakennettu siten, että se oli linjassa joulukuun 25. päivän nousevan auringon kanssa. Temppeli sijaitsee roomalaisen linnoituksen vieressä Carrawburghissa, lähellä Hadrianuksen muuria, joka toimi Rooman valtakunnan pohjoisimpana rajana noin vuodesta 122 jKr. alkaen.

Jotkut nykyajan tutkijat uskovat, että roomalaiset viettivät Mitran syntymäpäivää 25. joulukuuta. Amelia Carolina Sparavigna, fysiikan professori Politecnico di Torinossa Italiassa, on kirjoittanut Philica-lehdessä, että käyttämällä satelliittikuvia ja tähtitieteellisiä ohjelmistoja, jotka näyttävät auringonnousujen ja -laskujen suunnan, "voimme helposti nähdä, että rakennus on hyvässä linjassa auringonnousun kanssa 25. joulukuuta. Sparavignan mukaan se tarkoittaa sitä, että todennäköisesti temppelin suuntaus valittiin muistuttamaan Mitran syntymästä joulukuun 25. päivänä.

Mitra aurinkojumalan syntymisen sanotaan tapahtuneen joulukuun 25. päivä. Mitra kultti tuli Roomaan 100-luvulla jKr. ja Mitra kultti kesti Roomassa aina 300-luvun loppuun saakka. Mitran sanottiin olevan välittäjä ja aurinko-jumala. Mitra kultti oli jo Roomassa kauan ennen roomalaisen "joulun" Kristuksen syntymäjuhlan asettamista joulukuun 25. päivälle.

Mitralaisia pyhäkköjä ja Mitralle omistettuja temppeleitä on lukuisia Roomassa ja Ostiassa, sotilasrajan varrella, Britanniassa sekä Reinin, Tonavan ja Eufratin varrella. Muutamassa sukupolvessa roomalainen maailma oli omaksunut persialaisen Mitra jumalan. Kun Diocletianus yritti uudistaa Rooman valtiota ja uskontoa, hän ei unohtanut Mitraa. Diocletianus ja hänen kollegansa Carnuntumissa (Tonavan varrella, lähellä Wieniä) vihkivät alttarin Mitralle heidän valtakuntansa suojelijana (fautori imperii sui).

Mutta vuonna 312 Konstantinus voitti Milvian sillalla käydyn taistelun ristin merkin alla. Mitralle vihkiminen lopetettiin, vaikka mitralaisia seremonioita ei välittömästi kielletty julkisesti. Palvonta näyttää romahtaneen melko äkkiä, kun keisarillinen suosio lakkasi olemasta mitralaisten puolella.

Roomassa aurinkokultti oli voimissaan, eikä esim. keisari Konstantinus kristinuskoon "kääntymisensä" jälkeen (312 jKr.) hylännyt auringonpalvontaa. Kääntymisensä jälkeen keisari Konstantinus painatti kolikon 317 jKr., jossa luki Soli Invicto Comiti - auringolle voittamattomalle kumppanille.

Syyrialainen aurinkojumala kultti tuli Roomaan keisari Elagabalusin aikana (218-222 jKr.), joka nimettiin Sol Invictus (voittamaton aurinko). Vuonna 274 jKr. keisari Aurelius uudisti Sol Invictus kultin Roomassa. Sol Invictus kultti sai tasaveroisen aseman Roomassa Mitra kultin ja Saturnalian rinnalla. Rooma oli tottunut yhdistämään uskontoja ja pitämään niitä voimassa tasaveroisina yhtä aikaa.

Rooman valtakunnassa uskottiin aurinko-jumala Sol Invictuksen syntyneen joulukuun 25. päivä ja tätä päivää kutsuttiin nimellä dies natalis Invicti (voittamattoman auringon syntymä). Kun Sol Invictuksen kultti alkoi hiipumaan Roomassa, niin Mitra kultti ja Satrunalia jatkoivat vähän aikaa olemassaoloaan Roomassa.

Roomalaiset olivat tottuneet juhlimaan jumaliensa (Mitra - Sol Invictus) syntymäpäivää 25. päivä joulukuuta, joten kun kristinuskosta pyrittiin tekemään Rooman valtionuskontoa, niin Kristuksen syntymäpäivä asetettiin jo hyvin tutulle paikalle joulukuun 25. päiväksi. Kuten näemme historiasta aina Babyloniasta asti, niin monien "jumalien" syntymäpäivän on sanottu olevan 25. päivä joulukuuta, ja siksi myös Rooman katolinen kirkko, joka ei edusta Raamatun kristinuskoa asetti Jeesuksen syntymäpäiväksi 25. joulukuuta, joka on alusta asti ollut epäjumalanpalvelijoiden suosima jumalan (epäjumala) syntymäpäivä.

Messias Jeesus syntyi syys-lokakuussa

Raamatun sana kertoo meille monella tavalla ajankohdan, jolloin Jeesus syntyi maan päälle Pelastajana, Herrana ja Messiaana. Miksi on tärkeätä ymmärtää Herran Jeesuksen oikea syntymisen ajankohta? Siksi koska Jeesuksen syntymisen ajankohta tapahtui Jumalan pelastushistorian merkittävänä juhlahetkenä, joka viestittää sanoman Jumalan suuresta armosta ja pelastuksesta. Raamattu ei sano suoraan milloin Herra Jeesus syntyi, mutta Raamatusta voidaan kuitenkin löytää selkeästi ajankohta, jolloin Herra Jeesus syntyi. Jeesuksen oikean syntymän ajankohdan ymmärtäminen avaa meille syvällisemmän näköalan Jumalan pelastushistoriaan sekä Jumalan lasten loistavaan tulevaisuuteen Herran Jeesuksen kanssa. Tämä asia ei ole vähäpätöinen eikä yhdentekevä milloin Jeesus syntyi, koska Jeesuksen syntymän ajankohta osoittaa Jumalan sanan pelastushistorian profeetallisen täyttymyksen, merkin ja sanoman.

5 Moos 31:
10 Ja Mooses käski heitä sanoen: "Joka seitsemäs vuosi, määrättynä aikana vapautusvuonna, lehtimajanjuhlassa,
11 kun koko Israel tulee Herran, sinun Jumalasi, kasvojen eteen siinä paikassa, jonka hän valitsee, lue tämä laki koko Israelin läsnä ollessa, heidän kuultensa.
12 Kokoa kansa, miehet, naiset ja lapset sekä muukalaiset, jotka asuvat porttiesi sisäpuolella, että he kuulisivat sen ja oppisivat pelkäämään Herraa, teidän Jumalaanne, ja tarkoin pitämään kaikki tämän lain sanat,'

Raamatun opetuksen mukaan vanhan liiton lehtimajanjuhla ei ollut ainoastaan israelilaisten juhla, vaan myös muukalaiset (pakanat) saivat osallistua lehtimajanjuhlaan.

5 Moos 16:16 Kolme kertaa vuodessa tulkoon kaikki sinun miesväkesi Herran, sinun Jumalasi, kasvojen eteen siihen paikkaan, jonka hän valitsee: happamattoman leivän juhlana, viikkojuhlana ja lehtimajanjuhlana. Mutta tyhjin käsin älköön tultako Herran kasvojen eteen;

Jumalan sanassa on esikuvallinen taso, jossa asioilla on esikuvallinen merkitys, joka saa täyttymyksensä tiettyjen asioiden tapahduttua. Jumala määräsi Israelin kansalle kolme pääjuhlaa, jolloin koko Israelin kansan miesväen tuli kokoontua Herran kasvojen eteen juhlimaan Herran juhlia. Nämä juhlat olivat hapattamattoman leivän juhla, viikkojen juhla ja lehtimajanjuhla. Jokainen juhla saa täyttymyksen Herrassa Jeesuksessa. Happamattoman leivän juhlan, eli pääsiäisen täyttymys tapahtui kun Herra Jeesus kärsi, vuodatti verensä ja kuoli syntien tähden pääsiäisenä. Viikkojen juhla (shavuot - helluntai) oli sadonkorjuun ja lain antamisen juhla, joka sai täyttymyksensä kun Herra Jeesus lähetti helluntaipäivänä Pyhän Hengen ja sitä kautta Uuden Liiton järjestyksen mukaisen opetuksen alkuseurakunnan uskovaisten sydämiin. Lehtimajanjuhla sai täyttymyksen kun Jeesus, Pelastaja (Vapauttaja), Herra ja Messias syntyi maan päälle, jonka kunniaksi tuhatvuotisessa valtakunnassa kaikki viettävät lehtimajanjuhlaa, koska tuhatvuotinen valtakunta on Pojan valtakunta, jossa Herra Jeesus hallitsee rauhanruhtinaana.

Jumala antamat kolme pääjuhlaa todistavat myös Jeesuksen syntyneen lehtimajan aikana, sillä se täyttää Jumalan sanan esikuvallisen profetian, koska Sana (Jeesus, Pelastaja, Herra ja Messias) tuli lihaksi lehtimajanjuhlan aikana, joka sai aikaan iankaikkisen pelastuksen, jonka kunniaksi Pojan kuningaskunnassa, eli tuhatvuotisessa rauhankuningaskunnassa kaikki viettävät lehtimajanjuhlaa.

Herra Jeesus ei voinut syntyä joulukuussa, koska joulukuussa paimenille oli liian kylmää olla yöllä kaitsemassa lammaslaumaa. Joulukuun aikana (juutalaisen kalenterin mukaan Kislev ja Tevet kuukaudet), eli talviaikana oli kylmiä sadekuukausia, jolloin saattoi öisin olla maassa sekä lunta että pakkasta. Verollepanoakaan ei olisi voitu suorittaa tai toimittaa talvikuukausina, koska tiet olivat liejuisia ja huonossa kunnossa talviaikaan. Joulukuu ei myöskään täytä Jumalan sanan esikuvallista profetiaa, koska silloin ei ollut yhtäkään Jumalaa määräämää kolmesta pääjuhlasta, joissa kaikissa piti olla sanoma Messiaasta. Joulukuussa on juutalaisten hanukka-juhla, mutta se ei kuulunut kolmeen pääjuhlaan, eikä siten voinut olla Jeesuksen syntymän ajankohta. Kaikki kolme pääjuhlaa liittyvät Jeesukseen ja Jumalan pelastussuunnitelmaan, sillä pääsiäisenä Herra Jeesus sovitti synnit, johon myös pakanat pääsevät osallisiksi uskon kautta. Helluntaijuhlaankin pakanoilla on pääsy uskon kautta Herraan Jeesukseen. Pojan valtakunnassa kaikki viettävät lehtimajanjuhlaa sen kunniaksi, koska Pelastaja, Herra ja Messias syntyi silloin ja vapautti kaikki ne perkeleen ja synnin vallasta, jotka uskovat Jeesukseen saaden näin iankaikkisen elämän. Lehtimajanjuhla tuhatvuotisessa Pojan valtakunnassa on ilon riemun ja pelastuksen juhla sekä Jeesuksen syntymäjuhla, jota vietetään kerran vuodessa eli jokavuotisena juhlana tuhatvuotisessa kuningaskunnassa.

Luuk 2:
1 ¶ Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.
2 Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.
3 Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.
4 Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua,
5 verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.
6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli.
7 Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.
8 ¶ Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.
9 Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.
10 Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:
11 teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.
12 Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."
13 Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:
14 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"

Luuk 2:10 mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille hyvän sanoman (euaggelizo) suuresta ilosta, joka on tuleva kaikelle kansalle. (Raamattu kansalle käännös kääntää jakeen lähes tarkasti alkutekstin mukaan)

Lu 2:10 And the angel said unto them, Fear not: for, behold, I bring you good tidings of great joy, which shall be to all people. (kaikille ihmisille - kansoille) (KJV)

Enkeli ilmestyi paimenille ilmoittaen Jeesuksen syntymästä sanoen ilmoittavansa hyvän sanoman (evankeliumi) suuresta ilosta, joka on tuleva kaikille ihmisille. Juutalaisilla oli tapana toivottaa iloista juhlaa varsinkin kolmen pääjuhlan aikaan. Lehtimajanjuhla on myös kaikkien kansojen juhla ja siksi enkeli toivotti paimenille suuren ilon toivotuksen evankeliumista, joka on tuleva kaikille ihmisille (kansoille) Jeesuksen kautta, joka Pelastaja (Vapahtaja), Herra ja Messias. Jotkut Raamatun tutkijat sanovat enkelin tervehtineen paimenia lehtimajanjuhlan tervehdyksellä suurella ilolla, joka koskettaa kaikkia ihmisiä evankeliumin kautta, joka todistaa Jeesuksen syntyneen lehtimajanjuhlan aikaan. Kun itse tutkin kaikkea mikä liittyy Jeesuksen syntymiseen, niin itse ajattelen samalla tavalla kuin edellä mainitut Raamatun tutkijat.

5 Moos 16:
13 Lehtimajanjuhlaa vietä seitsemän päivää, korjatessasi satoa puimatantereeltasi ja kuurnastasi.
14 Ja iloitse tänä juhlanasi, sinä ja sinun poikasi ja tyttäresi, palvelijasi ja palvelijattaresi, leeviläinen, muukalainen, orpo ja leski, jotka asuvat sinun porttiesi sisäpuolella.
15 Seitsemän päivää juhli Herran, sinun Jumalasi, kunniaksi siinä paikassa, jonka Herra valitsee; sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunaava sinua kaikessa, minkä satona saat, ja kaikissa kättesi töissä; sentähden ole iloinen.

Viides Mooseksen kirja luku 16 vahvistaa sen, että enkelin tervehdys paimenille liittyi lehtimajanjuhlaan. Jumala käski iloitsemaan lehtimajanjuhlan aikana niin että kaikki israelilaiset sekä myös heidän luonaan asuvat pakanat (muukalainen) iloitsivat ja juhlisivat seitsemän päivää lehtimajanjuhlassa Herran kunniaksi. Enkeli ilmoitti paimenille suuresta ilosta (evankeliumin kautta) kaikille ihmisille ja mikä ajankohta olisi ollut kaikista sopivin enkelin ilmoittamasta suuresta ilosta kuin lehtimajanjuhla, joka oli erityinen Jumalan asettama ilon juhla kaikille kansoille. Jumala antoi Israelin kansalle seitsemän juhlaa ja vain yhteen juhlaan, eli lehtimajanjuhlaan Herra antoi erityisen iloitsemisen kehotuksen, joka koski niin juutalaisia kuin pakanoitakin. Lehtimajanjuhla on ainoa esikuva ja juhla, jolloin Jeesus on voinut syntyä. Jumalan sanan ilmoituksessa ei ole sattumia, vaan kaikilla asioilla on oma tärkeä paikkansa ja sanomansa.

Luuk 1:
5 ¶ Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Ja hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja tämän nimi oli Elisabet.
6 He olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltaen kaikissa Herran käskyissä ja säädöksissä nuhteettomina.
7 Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön; ja he olivat molemmat tulleet iällisiksi.
8 Niin tapahtui, kun hänen osastonsa palvelusvuoro tuli ja hän toimitti papillisia tehtäviä Jumalan edessä,
9 että hän tavanmukaisessa pappistehtävien arpomisessa sai osaksensa mennä Herran temppeliin suitsuttamaan.
10 Ja kaikki kansa oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella rukoilemassa.
11 Silloin ilmestyi hänelle Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella.
12 Ja hänet nähdessään Sakarias hämmästyi, ja hänet valtasi pelko.
13 Mutta enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakarias; sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes.
14 Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään.
15 Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta.
16 Ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa, tykö.
17 Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan."
18 Niin Sakarias sanoi enkelille: "Kuinka minä tämän käsittäisin? Sillä minä olen vanha, ja minun vaimoni on iälliseksi tullut."
19 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman.
20 Ja katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene mitään puhumaan siihen päivään saakka, jona tämä tapahtuu, sentähden ettet uskonut minun sanojani, jotka käyvät aikanansa toteen."
21 Ja kansa oli odottamassa Sakariasta, ja he ihmettelivät, että hän niin kauan viipyi temppelissä.
22 Mutta ulos tullessaan hän ei kyennyt puhumaan heille; silloin he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä. Ja hän viittoi heille ja jäi mykäksi.
23 Ja kun hänen virkatoimensa päivät olivat päättyneet, meni hän kotiinsa.
24 Ja niiden päiväin perästä Elisabet, hänen vaimonsa, tuli raskaaksi ja pysytteli salassa viisi kuukautta, sanoen:

Ensimmäinen varma merkki ja vihje Jeesuksen syntymän ajankohdasta paljastuu meille juutalaisten pappien palvelusvuorojen kautta. Johannes Kastajan isä Sakarias oli pappi Abian osastosta, ja kun Sakariaan palvelusvuoro temppelissä oli ohi, niin hän meni kotiinsa ja hänen vaimonsa Elisabeth tuli raskaaksi niiden päivien jälkeen kun Sakariaan palvelusvuoro päättyi temppelissä. Tapahtui niin kuin Herran enkeli oli ilmoittanut Sakariaalle. Elisabeth tuli raskaaksi ja kantoi kohdussaan Johannes Kastajaa Herran lupauksen mukaan.

Luuk 1:
30 Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä.
31 Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus.
32 Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen,
33 ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman."
34 Niin Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?"
35 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.
36 Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi;
37 sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta."
38 Silloin Maria sanoi: "Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan". Ja enkeli lähti hänen tyköänsä.

Enkeli ilmestyi Marialle sanoen hänen tulevan raskaaksi Pyhästä Hengestä. Enkeli ilmestyi Marialle kun Elisabeth oli ollut raskaana kuusi kuukautta. Näiden päivien jälkeen Maria tuli raskaaksi, eli noin puoli vuotta sen jälkeen kun Elisabeth oli tullut raskaaksi. Jeesus syntyi puoli vuotta Johannes Kastajan jälkeen.

1 Aik 24:
1 ¶ Nämä olivat Aaronin poikien osastot: Aaronin pojat olivat Naadab, Abihu, Eleasar ja Iitamar.
2 Mutta Naadab ja Abihu kuolivat ennen isäänsä, eikä heillä ollut poikia. Niin palvelivat ainoastaan Eleasar ja Iitamar pappeina.
3 Ja Daavid yhdessä Saadokin kanssa, joka oli Eleasarin poikia, ja Ahimelekin kanssa, joka oli Iitamarin poikia, jakoi heidät osastoihin heidän palvelusvuorojensa mukaan.
4 Kun Eleasarin pojilla havaittiin olevan enemmän päämiehiä kuin Iitamarin pojilla, jaettiin heidät niin, että Eleasarin pojat saivat kuusitoista päämiestä perhekunnilleen ja Iitamarin pojat kahdeksan päämiestä perhekunnilleen.
5 Heidät jaettiin arvalla, toiset niinkuin toisetkin, sillä pyhäkköruhtinaat ja Jumalan ruhtinaat otettiin sekä Eleasarin pojista että Iitamarin pojista.
6 Ja Semaja, Netanelin poika, kirjuri, joka oli Leevin sukua, kirjoitti heidät muistiin kuninkaan, päämiesten, pappi Saadokin ja Ahimelekin, Ebjatarin pojan, sekä pappien ja leeviläisten perhekuntien päämiesten läsnäollessa. Yksi perhekunta otettiin vuorotellen Eleasarin ja Iitamarin suvusta.
7 Ensimmäinen arpa tuli Joojaribille, toinen Jedajalle,
8 kolmas Haarimille, neljäs Seoromille,
9 viides Malkialle, kuudes Miijaminille,
10 seitsemäs Koosille, kahdeksas Abialle,
.......................................
13 kolmastoista Huppalle, neljästoista Jesebabille,
.......................................
18 kahdeskymmenes kolmas Delajalle, kahdeskymmenes neljäs Maasjalle.
19 Nämä ovat heidän palvelusvuoronsa, kun he menevät Herran temppeliin, niinkuin heidän isänsä Aaron oli heille säätänyt, sen mukaan, kuin Herra, Israelin Jumala, oli häntä käskenyt.

Herra Jumala sääti Israelin kansan papeille kaksikymmentä neljä pappien palvelusvuoroa, jolloin heidän tuli palvella temppelissä. Jokainen pappien palvelusvuoro kesti yhden viikon, joka alkoi sapattina ja päättyi seuraavana sapattina. Israelin kansan pappien palvelusvuorot temppelissä käsitti kaksi kertaa vuodessa yhden viikon aikaisen palvelusvuoron sekä kaikki papit palvelivat temppelissä kolmen pääjuhlan aikaan (pääsiäinen, helluntai, lehtimajanjuhla). Pappien tuli tarkasti noudattaa omia palvelusvuorojaan, koska Herra sääti papeille temppelin palvelusvuorot.

Juutalaisten kalenteri eroaa meidän kalenteristamme siten, että juutalainen kalenteri alkaa maaliskuusta (Nisan kuukausi) ja se perustuu kuun kiertoon, jonka takia kalenteriin lisätään kuukausi muutaman vuoden välein. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että Abian osaston ensimmäinen palveluvuoro oli myöhään toukokuussa tai aikaisin kesäkuussa. Tämän tiedon mukaan Sakarias olisi palvellut temppelissä myöhään toukokuussa tai aikaisin kesäkuussa. Elisabeth tuli raskaaksi Sakariaan palveluvuoron päätyttyä ja Maria tuli raskaaksi kuusi kuukautta Elisabethin jälkeen. Elisabeth tuli raskaaksi juutalaisen kalenterin mukaan neljännessä kuussa (kesä- heinäkuu) ja meidän kalenterin mukaan kesäkuun alussa, ja Maria tuli raskaaksi juutalaisen kalenterin mukaan kymmenessä kuussa (joulu-tammikuu) ja Jeesus syntyi yhdeksän kuukauden päästä, eli juutalaisen kalenterin seitsemännessä kuussa (syys-lokakuu) ja meidän kalenterin mukaan syyskuussa lehtimajanjuhlan aikaan.  Lehtimajanjuhla alkoi tishri kuun 15. päivä ja kesti seitsemän päivää. Raamatun todistuksen mukaan lehtimajanjuhla oli Messias Jeesuksen syntymän ajankohta.