5. Epäluottamus Herraa kohtaan

Kun tuli kova nälänhätä, niin Aabraham meni Egyptiin. Kun Aabraham lähestyi Egyptiä hänen sanoi vaimolleen: "Katso, minä tiedän, että sinä olet kaunis nainen. Kun egyptiläiset saavat nähdä sinut, niin he sanovat: 'Hän on hänen vaimonsa', ja tappavat minut, mutta antavat sinun elää. Sano siis olevasi minun sisareni, että minun kävisi hyvin sinun tähtesi ja minä sinun takiasi saisin jäädä henkiin."  Aabraham ei uskonut eikä luottanut Jumalan lupaukseen, joka kuului: sinä saat jälkeläisen ja sinusta tulee suuri kansa. Aabraham pelkäsi omaa henkeänsä vaimonsa kauneuden takia. Hän ajatteli, että voisivathan egyptiläiset tappaa hänet sekä ottaa Saaran omakseen. Jumala oli luvannut Aabrahamille, että hän saisi jälkeläisiä ja koska Jumala oli näin Aabrahamille luvannut, niin Jumala kyllä varmasti pitää huolta Aabrahamista ja Saarasta sekä varjelee heitä niin, että Hänen lupauksensa aikanaan varmasti toteutuu.

Epäusko ja ihmispelko saivat Aabrahamin tekemään syntiä, eli valehtelemaan, että Saara ei olekaan hänen vaimonsa. Aabraham ajatteli, että kun Saara näin valehtelee, niin minun käy hyvin. Ihminen ajattelee aina itseään ja sitä, että kunhan minun vain  käy hyvin. Mutta tällä minän tiellä käykin aina huonosti. Aabrahamin epäusko ja valhe koituikin kärsimykseksi Saaralle ja hänelle itselleen. Saara vietiin Faaraon hoviin pois miehensä luota vieraan miehen luokse. Aabraham kärsi varmasti tästä tilanteesta ja ajatteli; nyt minun rakas vaimoni joutui toiselle miehelle. Saara oli varmasti tuskissaan, olihan hän joutunut pois rakkaan miehensä luota. Epäusko ja valhe toi Aabrahamin ja Saaran elämään tuskan ja murheen. Meidänkin elämässä voi olla epäuskoa ja valhetta, minkä tähden kärsimme tuskaa ja ahdistusta. Ajattele jos Aabraham olisi uskonut Jumalaan ja kertonut totuuden, niin hän olisi välttynyt siitä tuskasta, joka varmasti oli hänen sydämessään Saaran ollessa Faaraon hovissa ja Saarankaan ei olisi tarvinnut kokea ahdistusta ja tuskaa Faaraon hovissa. Jos mekin voisimme luottaa Jumalaan, emmekä pelkäisi ihmistä ja panisimme valheen pois elämästämme, niin monet tuskat ja ahdistukset, jotka synti tuo ihmisen elämään jäisivät meiltä kokematta. Jumala antoi kovien vitsausten kohdata Faaraota ja hänen hoviansa Saaran tähden. Nuo vitsaukset Faaraon elämässä johtuivat siitä, että hänen elämässä oli jotakin mikä ei kuulunut hänelle, eikä ollut hänen omaansa, vaan toisen omaa. Faarao himoitsi Saaraa, joka ei kuitenkaan kuulunut Faaraolle, olihan Saara Aabrahamin vaimo. Jos himoitsemme toisen omaa, vaimoa, rahaa, tavaraa tai ihan mitä vaan, joka kuuluu toiselle, eikä ole meidän omaamme, niin silloin elämäämme tulee kovia vitsauksia. Uskovan tulee tavoitella Jumalan lupauksia ja pysytellä pois meille kuulumattomista asioista, jotta Jumalan siunaus olisi meidän elämässämme. Faaraokin joutui taipumaan Jumalan väkevän käden alla ja antamaan Saaran takaisin miehellensä.

Petri Paavola