|
Etusivulle
|
Yhteiskunnan ilmiöitä |
Anna palautetta
SaulusMedia |
Petri - Youtube
Lintujen jalat
Jokaisella linnulla on senkaltaiset jalat kuin
se tarvitsee. Maalinnuilla on lyhyet ja raskaat jalat, kahlaamiseen ja
rämpimiseen tottuneilla linnuilla on pitkät jalat, uimarilinnuilla on
räpyläjalat ja jne.
Jokaisella linnulla on sen tyyppinen nokka kuin
se tarvitsee. Siemenen syöjillä on lyhyt ja tylppäkärkinen nokka, Tikoilla on
pitkä ja terävä nokka, hyönteis-syöjillä on kapea nokka, sorsilla ja hanhilla
on nokat, jotka soveltuvat ruoan hankintaan mudasta kaivellen sekä ruohon
syömiseen.
Linnut ovat suunniteltu kevyiksi, suurin osa
niistä lentää, ja monilla niistä on kellumiskyky vedessä. Luut ovat
onkalomaisia ja ilmalla täytettyjä. Niiden kehossa on suuret ilmapussit. Sulat
tuovat lisää ilmatilaa. Linnun kehon sisällä oleva ilma on n. 10 astetta
lämpimämpää kuin ihmisen ruumiissa. Tämä lämpöetu lisää linnun nousuvoimaa
sekä kellumisominaisuuksia.
Koska ilma linnun kehossa on kevyttä, niin se
vähentää ilmanvastusta! Lintu pystyy automaattisesti siirtämään ilmaa
ilmapussista toiseen, näin se kykenee säilyttämään tasapainon lennon aikana.
Jos lintu ei kykenisi tekemään näin, ei se pysyisi tasapainossa lennon aikana.
Linnulla on kylkiluulihakset niin kuin meilläkin, mutta sillä on myös lentolihakset. Kun lintu lepää, lintu hengittää kylkiluunlihasten kautta, niin kuin muutkin eläimet. Mutta kun se lentää, kylkiluut pysyvät liikkumattomina. Tämä siksi koska vahvojen lentolihaksien täytyy saada kiinteä ankkurointi ja tuki. Kuinka sitten lintu hengittää lentäessään? Siipilihakset saavat ilmapussit laajentumaan ja supistumaan, ja tämä tuottaa happea linnulle sen lentäessä, koska keuhkot eivät toimi kunnolla johtuen lukituista kylkiluista. Linnun hengittäminen lennossa ja sekä maassa tepastellen vaatii paljon suunnittelua sekä älyä. Sattumanvarainen evoluutio on kykenemätön tuottamaan noin nerokkaan mestarillista järjestelmää, vain Kaikkivaltias Luoja Jumala kykenee luomaan noin mestarillisen nerokkaan järjestelmän!
Vesilinnut viettävät suurin osan ajasta kelluen
vedessä. Siksi niillä on paksu öljyinen suoja sekä tiheät sulat, joiden läpi
vesi ei pääse tunkeutumaan. Sukeltajalinnulla on erikoiset välineet, niin että
ne voivat karkottaa ilman kehoistaan. Tällä tavalla niistä tulee painavampia
ja ne voivat jäädä helpommin veden alle sukeltelemaan. Kuinka sattumanvarainen
evoluutio kykenisi luomaan vesi- ja maalinnuille niin erilaisia ja erikoisia
ominaisuuksia, ei mitenkään! Vain Jumala tietää miten vesi- ja maalintujen
ominaisuudet tulee rakentaa.
Lähteet: - The Evolution Handbook, by Vance Ferrell (suuren osan tästä artikkelista olen vapaasti kääntänyt tästä teoksesta; teoksen lopussa on lupa kirjan osien tai koko kirjan kääntämiselle muille kielille)
|
|