Josefuksen selonteon perusteella tiedämme Herodeksen aikaisen toisen temppelin muurin ja Antonian linnoituksen muurin välisen etäisyyden olleen 600 jalkaa (n. 180 m). Tämä tarkoittaa sitä, että Antonian linnoitus oli Moorian vuoren huipulla ja temppeli alempana vuorenrinteellä. Kun temppeli sijaitsi alempana rinteellä kuin vuoren huipulla ollut Antonian linnoitus, niin temppeli ei sijainnut vuoren alarinteellä, vaan vuoren ylärinteellä lähellä vuoren huippua, joka käy ilmi hyvin alla olevasta kuvasta. Josefuksen mukaan temppelin ja Antonian linnoituksen välille oli rakennettu pylväskäytävä, jota pitkin Rooman sotilaat pääsivät tarpeen vaatiessa temppelialueelle ja juutalaiset linnoitukseen.

Apt 21:
28 ja huusivat: "Israelin miehet, auttakaa! Tämä on se mies, joka kaikkialla opettaa kaikkia ihmisiä meidän kansaamme ja lakiamme ja tätä paikkaa vastaan, onpa vielä tuonut kreikkalaisia pyhäkköönkin ja saastuttanut tämän pyhän paikan."
29 Sillä he olivat ennen nähneet efesolaisen Trofimuksen kaupungilla hänen kanssaan ja luulivat, että Paavali oli tuonut hänet pyhäkköön.
30 Ja koko kaupunki tuli liikkeelle, ja väkeä juoksi kokoon; ja he ottivat Paavalin kiinni, raastoivat hänet ulos pyhäköstä, ja heti portit suljettiin.
31 Ja kun he tahtoivat hänet tappaa, sai sotaväenosaston päällikkö sanan, että koko Jerusalem oli kuohuksissa.
32 Tämä otti heti paikalla mukaansa sotilaita ja sadanpäämiehiä ja riensi alas heidän luoksensa. Kun he näkivät päällikön ja sotilaat, lakkasivat he lyömästä Paavalia.
33 Silloin päällikkö astui esiin, otatti hänet kiinni ja käski sitoa hänet kaksilla kahleilla ja kysyi, kuka hän oli ja mitä hän oli tehnyt.
34 Mutta kansanjoukosta huusivat toiset sitä, toiset tätä. Ja koska hän melun tähden ei voinut saada varmaa selkoa, käski hän viedä hänet kasarmiin.
35 Ja kun Paavali tuli portaille, täytyi sotamiesten kantaa häntä kansan väkivallan tähden;
36 sillä suuri kansanpaljous seurasi perässä ja huusi: "Vie pois hänet!"
37 Ja kun oltiin kuljettamassa Paavalia sisälle kasarmiin, sanoi hän päällikölle: "Onko minun lupa sanoa sinulle jotakin?" Niin tämä sanoi: "Osaatko sinä siis kreikkaa?

Juutalaiset syyttivät Paavalin tuoneen kreikkalaisia, eli pakanoita pyhäkköön (temppeli), jonka seurauksena juutalaiset ottivat Paavalin kiinni ja raastoivat hänet ulos temppelistä, jonka tähden portit suljettiin. Paavali vietiin pois temppelistä ja sen jälkeen Raamattu sanoo monikossa, että portit suljettiin, joka tarkoittaa sitä, että Paavali tuotiin temppelistä pois pakanoiden esipihalle, joka kuului temppelialueeseen. Pakanoiden esipiha oli tarkoitettu kaikille ihmisille myös pakanoille. Pakanat eivät saaneet mennä muualle temppelialueella, sillä heidän piti pysyä pakanoiden esipihalla, koska muut alueet temppelissä olivat vain juutalaisia varten. Paavali tuotiin temppelistä ulos pakanoiden esipihalle, jonka tähden hänet tuotiin Nikanorin portin ja kauniin portin kautta pakanoiden esipihalle. Tästä syystä Raamattu puhuu monikossa porteista, jotka suljettiin.

Apostolien teot 21:31 sanoo, että juutalaiset halusivat tappaa Paavalin ja tästä syystä hänet vietiin pakanoiden esipihalle, sillä se oli juutalaisten mielestä vähemmän pyhempi paikka kuin muut temppelialueet, eikä Paavalia olisi saanut tappaa juutalaisten temppelialueilla, jotka olivat pyhiä juutalaisille. Paavali oli siis temppelialueella, pakanoiden esipihalla, eikä temppelialueen ulkopuolella alempana vuoren rinteellä. Sotaväenpäällikkö sai sanan mellakasta ja riensi alas linnoituksesta temppelialueelle pakanoiden esipihalle, jossa oli Paavali ja raivostuneet juutalaiset. Apostolien teot 21:32 käyttää sanoja riensi alas, koska Antonian linnoitus sijaitsi vuoren huipulla ja temppeli oli linnoitusta alempana. Paavali vietiin kasarmille (Antonian linnoitus).

Apt 22:
24 käski päällikkö viedä hänet kasarmiin, ja saadakseen tietää, mistä syystä he niin hänelle huusivat, hän määräsi hänet ruoskimalla tutkittavaksi.
25 Mutta kun he olivat oikaisseet hänet ruoskittavaksi, sanoi Paavali siinä seisovalle sadanpäämiehelle: "Onko teidän lupa ruoskia Rooman kansalaista, vieläpä ilman tuomiota?"
26 Kun sadanpäämies sen kuuli, meni hän päällikölle ilmoittamaan ja sanoi: "Mitä aiot tehdä? Tämä mies on Rooman kansalainen."
27 Niin päällikkö meni Paavalin luo ja sanoi hänelle: "Sano minulle: oletko sinä Rooman kansalainen?" Hän vastasi: "Olen".
28 Niin päällikkö sanoi: "Minä olen paljolla rahalla hankkinut itselleni tämän kansalaisoikeuden". Paavali sanoi: "Mutta minulla se on syntymästäni asti".
29 Silloin ne, joiden piti häntä tutkia, lähtivät heti hänen luotaan. Ja myös päällikkö peljästyi saatuaan tietää, että Paavali oli Rooman kansalainen, kun oli sidottanut hänet.
30 Mutta seuraavana päivänä, koska hän tahtoi saada varman tiedon, mistä juutalaiset häntä syyttivät, päästi hän hänet siteistä ja käski ylipappien ja koko neuvoston kokoontua, vei Paavalin alas ja asetti hänet heidän eteensä.

Paavali oli Antonian linnoituksessa tutkittavana mellakan tähden. Sotaväenpäällikkö tahtoi tietää mistä juutalaiset syyttivät Paavalia, jonka tähden hän käski ylipappien (tarkoittaa varmaankin pappien palveluosastojen johtajia) neuvoston (Sanhedrin) kokoontua, joka tapahtui temppelissä, sillä Sanhedrinilla oli siellä oma tila kokoontumiseen. Raamattu sanoo, että Paavali vietiin kasarmilta (Antonian linnoituksesta) alas temppeliin pappien ja Sanhedrinin eteen. Tästä kohdasta tulee esille toisen kerran todistus, jonka mukaan temppeli oli Antonian linnoitusta alempana.

Apt 23:
1 ¶ Niin Paavali loi katseensa neuvostoon ja sanoi: "Miehet, veljet, minä olen kaikessa hyvällä omallatunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti".
2 Mutta ylimmäinen pappi Ananias käski lähellä seisovia lyömään häntä vasten suuta.
3 Silloin Paavali sanoi hänelle: "Jumala on lyövä sinua, sinä valkeaksi kalkittu seinä; istutko sinä tuomitsemassa minua lain mukaan ja käsket vastoin lakia lyödä minua?"
4 Niin ne, jotka seisoivat lähellä, sanoivat: "Herjaatko sinä Jumalan ylimmäistä pappia?"
5 Ja Paavali sanoi: "En tiennyt, veljet, että hän on ylimmäinen pappi; sillä kirjoitettu on: ‘Kansasi ruhtinasta älä kiroa’".
6 ¶ Mutta koska Paavali tiesi osan heistä olevan saddukeuksia ja toisen osan fariseuksia, huusi hän neuvoston edessä: "Miehet, veljet, minä olen fariseus, fariseusten jälkeläinen; toivon ja kuolleitten ylösnousemuksen tähden minä olen tuomittavana".
7 Tuskin hän oli tämän sanonut, niin nousi riita fariseusten ja saddukeusten kesken, ja kokous jakautui.
8 Sillä saddukeukset sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ei enkeliä eikä henkeä, mutta fariseukset tunnustavat kumpaisetkin.
9 Ja syntyi suuri huuto, ja muutamat kirjanoppineet fariseusten puolueesta nousivat ja väittelivät kiivaasti ja sanoivat: "Emme löydä mitään pahaa tässä miehessä; entäpä jos henki tai enkeli on hänelle puhunut?"
10 Ja kun riita yhä kiihtyi, pelkäsi päällikkö, että he repisivät Paavalin kappaleiksi, ja käski sotaväen tulla alas ja temmata hänet heidän keskeltään ja viedä hänet kasarmiin.

Kun Paavali oli temppelissä pappien ja Sanhedrinin edessä, jolloin siellä syntyi suuri riita ja riidan kiihtyessä päällikkö pelkäsi juutalaisten repivän Paavalin kappaleiksi ja niin päällikkö käski sotaväen tulla linnoituksesta alas temppelialueelle ja viedä Paavali takaisin (ylös) linnoitukseen. Tässä kohdassa on kolmas kerta, jonka mukaan temppeli oli Antonian linnoitusta alempana.

Apt 23:
12 ¶ Mutta päivän tultua juutalaiset tekivät salaliiton ja vannoivat valan, etteivät söisi eivätkä joisi, ennenkuin olivat tappaneet Paavalin.
13 Ja niitä oli viidettäkymmentä miestä, jotka yhtyivät tähän valaan.
14 He menivät ylipappien ja vanhinten luo ja sanoivat: "Me olemme kirouksen uhalla vannoneet, ettemme mitään maista, ennenkuin olemme tappaneet Paavalin.
15 Pyytäkää te siis nyt yhdessä neuvoston kanssa päälliköltä, että hän toisi hänet alas teidän luoksenne, ikäänkuin aikoisitte tarkemmin tutkia hänen asiaansa. Mutta me olemme valmiit tappamaan hänet, ennenkuin hän pääsee perille."
16 Mutta Paavalin sisarenpoika, joka oli saanut kuulla väijytyksestä, saapui kasarmille, meni sisälle ja ilmoitti sen Paavalille.
17 Niin Paavali kutsui luoksensa erään sadanpäämiehen ja sanoi: "Vie tämä nuorukainen päällikön luo, sillä hänellä on jotakin hänelle ilmoitettavaa".
18 Niin hän otti hänet mukaansa, vei hänet päällikön luo ja sanoi: "Vanki Paavali kutsui minut luokseen ja pyysi tuomaan sinun luoksesi tämän nuorukaisen, jolla on jotakin puhuttavaa sinulle".
19 Niin päällikkö tarttui hänen käteensä, vei hänet erikseen ja kysyi: "Mitä sinulla on minulle ilmoitettavaa?"
20 Hän sanoi: "Juutalaiset ovat päättäneet anoa sinulta, että huomenna veisit Paavalin alas neuvostoon, ikäänkuin aikoisit vielä tarkemmin tutkia hänen asiaansa.
21 Mutta älä sinä siihen suostu, sillä viidettäkymmentä miestä heidän joukostaan on häntä väijymässä, ja he ovat vannoneet valan, etteivät syö eivätkä juo, ennenkuin ovat tappaneet hänet. Ja nyt he ovat valmiina ja odottavat sinun suostumustasi."
22 Niin päällikkö päästi nuorukaisen menemään ja sanoi hänelle: "Älä virka kenellekään, että olet ilmaissut tämän minulle".

Apostolien tekojen luvussa 23:20 tuodaan esille Paavalin olleen kasarmilla (Antonian linnoitus), ja että Paavali vietäisiin alas neuvoston luokse. Neuvosto (Sanhedrin) kokoontui temppelissä. Tämäkin Raamatun kohta tuo esille sen, että temppeli sijaitsi Antonian linnoitusta alempana.

Josefuksen mukaan Antonian linnoitusta asutti legioonan suuruinen sotajoukko (n. 4000 - 6000). Josefus kertoi kuinka Jerusalemin tuhon jälkeen Rooman kymmenes legioona jäi vartioimaan Jerusalemin aluetta. Kymmenes legioona asutti Antonian linnoitusta. Avi Jonahin suunnittelema muinaisen Jerusalemin pienoismalli pitää sisällään myös Antonian linnoituksen pienoismallin, joka on todella pieni kooltaan, johon ei olisi mitenkään mahtunut asumaan kymmenennen legioonan suuruinen sotajoukko. Kun ihmiset eivät halua uskoa totuutta, niin valheeseen perustuva tieto sanoo Antonian linnoituksessa asuneen Rooman armeija kohortin (n. 500) verran sotilaita.

Jotkut sanovat, että Antonian linnoituksessa oli vain 500 miestä, noin kohortillisen verran miehiä. Josefus sanoo kirjassaan Juutalaissodissa luvussa 7 näin mm. näin:  Mutta Cæsar päätti jättää sinne vartijaksi kymmenennen legioonan .... mutta antoi kymmenennen legioonan jäädä vartijaksi Jerusalemiin ...... Hänellä oli mukanaan kymmenes legioona sekä muutamia kohortteja ja ratsumiesjoukkoja 

Josefus sanoo, että kymmenes legioona, joka tuhosi Jerusalemin jäi myös vartioimaan Jerusalemia tuhon jälkeen. Josefus tekee myös erotuksen legioonan ja kohortin välillä. Roomalaiseen legioonaan kuului noin 4000-6000 sotilasta.

Apt 23:
23 Sitten hän kutsui luoksensa kaksi sadanpäämiestä ja sanoi heille: "Pitäkää yön kolmannesta hetkestä lähtien kaksisataa sotamiestä valmiina lähtemään Kesareaan ja seitsemänkymmentä ratsumiestä ja kaksisataa keihäsmiestä,
24 ja varatkaa ratsuja pannaksenne Paavalin ratsaille ja viedäksenne hänet vahingoittumatonna maaherra Feeliksin luo".

Apt 23 luvussa sanotaan, että temppelissä tapahtuneen mellakan takia 470 Jerusalemissa olevan roomalaisen sotilaan piti viedä Paavali Kesareaan maaherra Feeliksin luokse. Jos Antonian linnoituksessa olisi ollut vain 500 sotilasta, niin silloin sinne olisi jäänyt vain 30 sotilasta vartioimaan Jerusalemia ja juutalaisia. Juutalaiset olisivat helposti voittaneet 30 sotilasta. 500 Antonian linnoituksena roomalaisten sotilaan lukuna on väärä. Josefus käyttää kirjassaan Juutalaissodan historia monta kertaa sanoja kymmenes legioona, joka tarkoittaa sitä, että luku 500 ei voi pitää paikkaansa, koska roomalaisen legioonan lukumäärä oli n. 4000 - 6000 sotilasta.

Josefus käyttää kirjassaan Juutalaissodista kreikankielen τάγμα sanaa, joka tarkoittaa legioonaa. Thayer's Greek Lexicon sanoo τάγμα sanan tarkoittavan erityisesti Rooman legioonaa. Josefus on kirjoittanut kirjansa Juutalaissodista alunperin kreikankielellä ja kreikasta englantiin käännetyt käännökset kääntävät τάγμα sanan englanninkielen sanalla legion (legioona). Rooman legioonassa oli kohortteja, joissa jokaisessa oli eri lähteiden mukaan noin 420-480 miestä.
 

Josefus kertoo ja kuvailee kirjassaan Juutalaissodan historia (Pauli Huuhtasen suomennos) seuraavasti Antonian linnoitusta: Antonia-linna oli temppelin uloimman esipihan kahden pylväskäytävän nimittäin läntisen ja pohjoisen kulmauksessa. Se oli rakennettu viisikymmentä kyynärää korkealle kalliolle, joka oli kaikilta puoliltaan äkkijyrkkä  Antonia oli kuningas Herodeksen rakentama, ja sillä hän ilmaisi erittäin selvästi luontaisen suureellisuutensa. Aivan aluksi kallio oli päällystetty sileillä kivilaatoilla alhaalta asti. Näin tehtiin kauneuden vuoksi, mutta myös siksi, että jokainen, joka yrittäisi kulkea sitä myöten ylös tai alas, luisusi siltä pois. Sitten tornirakennuksen edessä oli kolme kyynärää korkea muuri. Sen sisäpuolella koko Antonian linna kohosi neljänkymmenen metrin korkeuteen. Sisäpuoli muistutti kuninkaanpalatsia kooltaan ja sisukseltaan, sillä se oli jaettu kaikenlaisiin ja kaikkiin tarpeisiin sopiviin huoneisiin. Siinä oli pylväskäytävä, kylpyhuoneita ja avaria esipihoja sotilaiden leiriytymistä varten. Kaikkien varustelujensa puolesta Antonia näyttikin kokonaiselta kaupungilta. Loisteliaisuudessaan se muistutti palatsia. .... Paikassa, jossa Antonian linna liittyi temppelin molempiin pylväikköihin, olivat portaat joita myöten vartijat laskeutuivat niihin. Linnoituksessa oli nimittäin jatkuvasti roomalainen kohortti (englanninkielinen William Winstonin toimittama The Jewish War sanoo tässä kohdassa Roman legion - roomalainen legioona), jonka sotilaat hajaantuivat juhlapyhinä pylväikköihin aseineen ja pitivät silmällä kansaa ettei tapahtuisi mitään kapinointia. Kun temppeli oli kaupungin linnoitus, Antonia oli puolestaan temppelin linnoitus, ja sinne sijoitetut joukot vartioivat kaikkia kolmea.

Englanninkielinen William Winstonin toimittama The Jewish War sanoo: Kukkula, jossa Antonian linnoitus seisoi oli näistä kolmesta korkein, se oli uuden kaupungin vieressä: ja oli ainoa kohta, joka esti näkemästä temppeliä pohjoisesta suunnasta.

Josefuksen kuvaus Antonian linnoituksesta tuo esille kuinka linnoitus oli rakennettu korkeimmalle kukkulalle, joka oli kaikilta puoliltaan äkkijyrkkä. Josefus sanoo, että äkkijyrkkä kallio, jonka päällä Antonian linnoitus seisoi oli aluksi päällystetty sileillä kivilaatoilla alhaalta asti, niin ettei kukaan voisi kulkea linnoitukseen ylös tai alas sileitä kivilaattoja pitkin. Josefuksen kuvaus tuo esille sen kuinka Antonian linnoitus sijaitsi korkeammalla kukkulalla kuin kukkulat missä oli temppeli ja palatsi (kukkula, jossa Antonian linnoitus seisoi oli näistä kolmesta korkein). Josefuksen todistuksen mukaan Antonian linnoitus sijaitsi temppeliä korkeammalla. Josefuksen selonteon mukaan ymmärrämme myös, että Moorian vuoren huipulla oli ainoastaan Antonian linnoitus.

Josefuksen todistuksen mukaan Antonian linnoitus näytti kokonaiselta kaupungilta. Tämä selittää sen, että kymmenes legioona asutti Antonian linnoitusta. Suuren 4000 - 6000 sotilasjoukon majoittaminen ei onnistu pieniin tiloihin, vaan näin ison joukon asuttamiseen tarvitaan iso tila ja siksi Josefus sanoikin linnoituksen näyttäneen kaupungilta.

Josefus kertoi kuinka Antonian linnoituksen ja temppelin läntisen ja pohjoisen kulmassa oli kaksipylväinenkäytävä, joka tarkoittaa sitä, että Antonian linnoituksen ja temppelin välillä oli pylväskäytävä, joka oli kiinnitetty yläpäässä Antonian linnoitukseen ja alapäässä temppeliin. Josefuksen mukaan temppelin ja Antonian linnoituksen välisen pylväskäytävän pituus oli 600 jalkaa (n. 180 metriä), jonka portaita pitkin roomalaiset sotilaat kulkivat linnoituksesta alas temppeliin. Apostolien teot kertoo monta kertaa kuinka linnoituksesta tultiin alas temppeliin. Josefuksen kuvauksen mukaan ymmärrämme, että sotilaat tulivat linnoituksesta alas temppeliin pylväskäytävän portaita pitkin. Sotilaat tulivat linnoituksesta pylväskäytävää pitkin, joka yhdistyi temppeliin ja temppelialueelle läntisen ja pohjoisen kulman nurkassa, jonka jälkeen sotilaat menivät temppelin ympärillä olevan pylväskäytävän kautta pakanoiden esipihalle, jossa Paavali oli juutalaisten mellakoitsijoiden kanssa. Apostolien tekojen (Jumalan sana) ja Josefuksen todistukset ovat yhtäpitäviä, joka kertoo meille sen, että Antonian linnoitus sijaitsi vuoren huipulla ja temppeli vähän alempana vuoren rinnettä. Nyt on kyse nimenomaan siitä mitä Raamattu opettaa, ja Raamattu vahvistaa Josefuksen selonteon oikeellisuuden. Tämä myös tarkoittaa sitä, että temppeli sijaitsi Daavidin kaupungissa Moorian vuoren ylärinteessä vähän alempana Oofelia ja vuoren huippua. Oofelin alue ei ulottunut Moorian vuoren huipulle, vaan oli suoraan sen alapuolella. Oofelista heti alaspäin rinnettä oli temppeli, joka tarkoittaa sitä, että temppeli oli osa muinaista Daavidin kaupunkia.

Temppelistä katsottuna Antonian linnoitus oli vuoren huipulla ja pohjoisessa. Antonian linnoituksesta katsottuna temppeli oli alas etelään päin ja itäisellä vuoren rinteellä. Monet, jotka eivät usko Jerusalemin temppelin sijainneen alempana kuin Antonian linna hylkäävät Josefuksen selkeän todistuksen asiasta sanomalla, että juutalainen Josefus meni roomalaisten puolelle ja hänen kirjoituksensa ovat puolueellisia, sillä hän suosi roomalaisia. Itse asiassa Josefus halusi pelastaa temppelin ja Jerusalemin tuhon ja siksi hän ystävystyi roomalaisten kanssa, mutta ei onnistunut estämään temppelin ja Jerusalemin tuhoa. Josefus sanoo kirjassaan Juutalaissodan historia, että hän on Josefus Mathiaan poika, syntyperältään heprealainen ja jerusalemilainen pappi, joka aluksi taisteli roomalaisia vastaan, mutta oli myöhemmin pakosta sivustakatsojana. Roomalaiset vangitsivat Josefuksen ja hänen vangitsemisensa seurauksena hänestä tuli roomalaisten ystävä, mutta ei niin, että hän olisi pettänyt oman kansansa, vaan siksi, että voisi auttaa omaa kansaansa. Josefus pääsi käymään myös Roomassa ja oli keisari Neron edessä puolustaen roomalaisten vangitsemia juutalaisia pappeja, sanoen syytösten olevan vähäpätöisiä, jonka seurauksena pappeja vapautettiin vankeudesta. Josefus ei ollut maanpetturi, vaan Israelin kansan ystävä ja ilman Josefuksen vangitsemista ja ystävystymistä roomalaisten kanssa hän ei olisi kyennyt auttamaan kansaansa, vaan olisi voinut jopa päätyä surmattavaksi.

Kuvasta yläpuolella tulee esille ensimmäisen temppelin ajan sijainti, jossa Moorian vuoren huipulta etelään päin eteläisellä rinteellä sijaitsi kuninkaan palatsi ja sen vieressä sitä ylempänä oli Herran temppeli. Kun katsomme kuvaa toisen temppelin ajalta, niin näemme Moorian vuoren huipulla Antonian linnoituksen, josta heti etelään alaspäin oli Oofelin alue ja Oofel oli Antonian linnoituksen ja temppelin välissä. Niin sanottu toinen temppeli, eli Herodeksen rakennuttama temppeli sijaitsi samalla paikalla kuin oli sijainnut Salomonin rakennuttama temppeli. Nykypäivän kaivauksista voimme nähdä, että Jeesuksen aikaisen temppelin ja Salomonin aikaisen temppelin maasto oli huomattavasti alempana kuin nykyinen maanpinta. Tämä tarkoittaa sitä, että maasto on laskeutunut aikoinaan paljon jyrkemmin alaspäin vuoren huipulta kuin nykypäivänä.

Raamatun sanan todistuksen valossa Herran temppeli sijaitsi Daavidin kaupungissa. Monet uskovat ihmisetkin vastustavat Raamatun todistusta temppelin sijainnin suhteen ja sanovat, että arkeologiset todisteet ja juutalaisten perimätieto sanoo temppelin sijainneen temppelivuoren huipulla. Juutalaiset olivat poissa Jerusalemista monia vuosisatoja 70 jKr. tapahtuneen maasta karkotuksen tähden. Juutalainen perimätieto ja sellainen arkeologia, joka sanoo temppelin sijainneen temppelivuoren huipulla on pahasti erehtynyt, koska Raamattu todistaa kiistattomasti, että Jerusalemin temppeli sijaitsi Daavidin kaupungissa. Uskovan ihmisen auktoriteetin tulisi olla erehtymätön Jumalan sanan todistus, joka on itsensä Kaikkivaltiaan Jumalan ilmoitus. Olen itsekin aikoinani erehtynyt uskomaan, että temppeli olisi sijainnut temppelivuoren huipulla, mutta olen saanut tehdä asiassa parannuksen huomattuani, että Raamatun selvääkin selvempi ilmoitus sanoo temppelin olleen Daavidin kaupungissa.

Giihonin vesilähde on esikuva Herrasta Jeesuksesta, sillä Herra Jeesus on elävän veden (virtaava vesi) lähde, johon tulee uskoa, niin kuin Raamattu sanoo. Herra Jeesus ei toimi ihmisen syntisen mielen mukaan, vaan Jumalan tahdossa ja Jumalan sanan totuuden mukaisesti. Jumala toimii Herrassa Jeesuksessa Jumalan aikataulujen mukaan, ei ihmisen aikataulun ja halun mukaan. Herran Jeesuksen armo ulottuu pienimmän ja heikoimman ja kurjimmankin syntisen luo, siksi Giihonin lähde oli maan alla, mutta virtasi Daavidin kaupunkiin mahdollistaen siellä elinolosuhteet Jumalan kansalle sekä mahdollisti temppelissä suoritettavan Jumalanpalveluksen virtaavan veden kautta.

Numbers 19:17 And for the unclean they shall take of the ashes of the burning of the purification from sin, and running water shall be put thereto in a vessel. Jewish Publication Society Bible 1917 JPS

Numbers 19:17 Some of the dust from the burnt purification offering shall be taken for such an unclean person. It shall be placed into a vessel that has been [filled with water directly] from a running spring. Aryeh Kaplan

4 Moos 19:17 Niin ottakaat he saastaiselle, tätä poltetun syntiuhrin tuhkaa, ja pankaan sen päälle juoksevaa vettä astiaan. Biblia 1776

Alkutekstin mukaan 4 Moos 19:17 jakeessa sanotaan kuinka syntiuhrin tuhkan päälle piti kaataa virtaavaa (juoksevaa, elävää) vettä, että voidaan saada puhdistus synneistä. Elävä vesi, virtaava vesi oli esikuva Messias Jeesuksesta, jonka kautta voidaan vain saada synnit anteeksi sekä iankaikkinen elämä. Jerusalemin temppeli oli esikuva tulevasta Uuden Liiton temppelistä, joka on Jumalan armosta pelastettu uskova ihminen. Elävä vesi on esikuva Jeesuksesta. Jeesuksella on suora yhteys temppeliinsä, uskoviin ihmisiin Pyhässä Hengessä. Tämän tähden Giihonin vesilähde sijaitsi aivan temppelin lähellä ja Giihonin vesilähteen vesi virtasi alaspäin temppelialueelle mahdollistaen siellä suoritettavan Jumalanpalveluksen.

Raamattu sanoo, että temppelin lähellä täytyi olla virtaava vesilähde, josta saatiin virtaavaa vettä temppeliin pappien puhdistautumiseen, uhrien veren pesemiseen ja punaisen hiehon tuhkaan piti kaataa virtaavaa vettä. Giihonin vesilähde ja sen virtaava vesi oli ainoa vesilähde Jerusalemissa, josta vesi johdettiin alaspäin temppelialueelle. Salomonin aikana kun temppeli rakennettiin ei ollut käytössä nykyajan tekniikkaa, jonka avulla virtaava vesi olisi saatu johdettua ylös temppelivuoren huipulle. Tämäkin yksityiskohta kumoaa sellaisen väitteen, että temppeli olisi sijainnut temppelivuoren huipulla.

Traditio ja sen väärä opetus sulkee ja katkaisee Giihonin vesilähteen yhteyden temppeliin. Traditio katkaisee yhteyden elävän veden lähteeseen Herraan Jeesukseen, jonka esikuva Herra Jeesus on. Tämä on se syy miksi olen kokenut sydämelläni kirjoittaa Jerusalemin temppelin alkuperäisestä sijainnista, koska uskossa Jeesukseen on tärkeää ettei usko ojentaudu tradition mukaisesti, joka eksyttää pois totuudesta, koska meidän tulee uskoa
Herraan Jeesukseen, niin kuin Raamattu sanoo, jolloin meillä on yhteys elävän veden virran lähteeseen Herraan Jeesukseen. Temppelin sijainnin paikka ei ole pelastuskysymys, mutta vaikka se ei olekaan pelastuskysymys, niin totuus tässäkään asiassa ei ole yhdentekevää Jumalalle, joka on itse käskenyt rakentaa temppelin Daavidin kaupunkiin. Totuus tässäkään asiassa ei saisi olla sinulle tai minulle yhdentekevää, koska on kyse Jumalan asettamasta totuudesta.