|
|
Etusivulle
|
Raamatunopetuksia |
Anna palautetta
SaulusMedia |
Petri - Youtube
| Jumalan hyvä huolenpito Moni uskova kyselee miksi Jumala ei auta minua ja miksi kaikki menee aina pieleen, eikö Jumala rakastakaan minua? Kun tutkimme Raamatusta Israelin kansan vaiheita Jumalan pelastushistoriassa vanhan liiton aikana, niin näemme sieltä syyn ja seuraukset kuinka synnin kapinan tai synnin vaikuttaman ymmärtämättömyyden tähden Israelin kansa sai kärsiä omien tekojensa seurauksena. Jumala rakastaa ja auttaa kansaansa, mutta Hän ei tue syntiä, eikä napinaa, kapinaa ja niskurointia. Raamatun opetuksen mukaan Jumala on luvannut auttaa Häneen uskovaa ihmistä, joka hädässään huutaa (pyytää) Jumalan apua ja Jumala on luvannut auttaa (tahtoo auttaa), mutta uskovan ihmisen tulee kunnioittaa Jumalaa voidakseen saada Jumalan avun. Raamattu sanoo Jumalan asuvan kansansa kiitoksen keskellä. Silloin kun kunnioitamme Jumalaa ja elämme kiitosmielellä Jumalaa kohtaan, niin Hän auttaa meitä ja hoitaa meitä hyvin ja saamme olla Hänen hyvässä huolenpidossa. Jos emme kunnioita Jumalaa, emmekä ole kiitosmielellä Jumalaa kohtaan, vaan niskuroimme, syytämme tai kapinoimme Jumalaa vastaan, niin elämme väärässä suhteessa koskien Jumalaa sekä teemme syntiä Jumalaa vastaan. Silloin kun uskova elää väärässä suhteessa Jumalaa kohtaan, toisin sanoen syyttää Jumalaa tai niskuroi sekä kapinoi Jumalaa vastaan, niin uskova ei saa kokea Jumalan apua, vaan lihan ja synnin tekoja ja seuraamuksia. Liian usein me uskovina syytämme ja niskuroimme Jumalaa vastaan, silloin kun meitä kohtaa vääryys joko lähimmäisen tekojen, omien tekojemme seurauksena tai jos asiat eivät mene meidän tahtomme mukaisesti. On todella tärkeätä ymmärtää ja uskossa juurtua Herraan Jeesukseen kiitollisin mielin sekä kunnioituksella Jumalaa kohtaan, koska Hän ei siunaa syntiä ja vääryyttä, vaan ainoastaan Hänen tahtonsa mukaiset ajatukset ja teot. Tutki ja koettele kirjoitukseni Jumalan sanan avulla rukouksen kera.
Sisällys:
Ylimielinen niskuri ei tottele Herran käskyjä Nehemian kirjan 9 luku kertoo kuinka Israelin kansa oli ylimielistä niskurikansaa, jotka eivät totelleet Jumalan käskyjä. He eivät tahtoneet totella Jumalaa eivätkä muistaa Jumalan ihmeellisiä tekoja ja hyvää huolenpitoa, vaan valitsivat uppiniskaisuudessaan ihmisjohtajan palatakseen takaisin Egyptin orjuuteen. Jumala on anteeksiantava, armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa, joka ei kuitenkaan hylännyt kansaansa, vaikka he tekivät itselleen valetun vasikan kuvan (epäjumalan), jonka he sanoivat olevan Israelin jumalan, joka oli johdattanut heidät ulos Egyptistä. He pilkkasivat tällä tavalla suuresti Jumalaa. Jos uskovan sydän ja mieli ei halua suostua Jumalan tahdon alle, niin silloin hänen sydäntään vallitsee lihan ja synnin tahto, jonka seuraus on ylimielisyys. Uskovakin ylimielisyydessään niskuroi ja kapinoi Jumalaa vastaan ja ylenkatsoo Jumalan käskyjä (opetus). Silloin kun uskova ei tahdo totella Jumalaa eikä muistaa Hänen hyviä tekojaan, niin uskova valitsee sydämensä johtoon ihmisen äänen, ihmisen tahdon ja pitää ihmisen tahtoa parempana kuin Jumalan tahto sekä ihmistä Jumalaa parempana johtajana. Tämän tähden uskova ihminen valitsee lihallisuuden ja synnin sekä vääryyden Jumalan tahdon sijaan. Ylimielinen ja uppiniskainen uskova eksyy ja harhautuu tekemään ihmisen korvasyyhystä itselleen lihan tahdon mukaisen jumalan, jota hän palvelee lihallisuudesta käsin. Ylimielinen uskova tekee itselleen omatekoisen korvasyyhyn mukaisen jumalan, jota hän palvelee ja näin hän pilkkaa Jumalaa. Jumala ei kuitenkaan hylkää ylimielistä uskovaa jos hän tekee parannuksen, koska Jumala rakastaa häntä ja haluaa antaa hänelle syntien anteeksiantamuksen ja armon parannuksenteon kautta. Jumala johdatti Israelin kansaa erämaassa pilvenpatsaassa päivisin ja öisin tulenpatsaassa valaisten heille tietä, jota heidän oli kuljettava pysyäkseen Jumalan tahdossa ja johdatuksessa sekä hyvässä huolenpidossa. Jumalan Henki opetti Israelin kansaa. Jumalan antoi heille mannaa taivaasta sekä vettä juodaksensa erämaassa. Jumala elätti heitä neljäkymmentä vuotta erämaassa, niin ettei heiltä puuttunut mitään, vaatteet eivät kuluneet, eivätkä heidän jalkansa ajettuneet. Herra antoi heille luvatun maan, joka oli täynnä kaikkea hyvää kuten kallioon hakattuja vesisäiliöitä, viinitarhoja, öljypuita ja suuret määrät hedelmäpuita. Jumalan hyvässä huolenpidossa Israelin kansa söi hyvin ja tuli ravituksi ja eli hyvissä päivissä Jumalan runsaiden antimien ympäröimänä. Kaikesta tästä huolimatta he niskoittelivat ja kapinoivat Jumalaa vastaan sekä ylenkatsoivat Jumalan käskyt ja opetukset. He tappoivat Jumalan profeetat, jotka varoittivat kansaa palauttaakseen heidät palvelemaan Jumalaa sekä elämään Jumalan tahdossa. Jumala pitää hyvää huolta uskovasta ihmisestä. Jumala rakastaa uskovia johdattaen heitä joka päivä antaen heille kaiken sen hyvän (hengelliset ja maalliset tarpeet) minkä he tarvitsevat jos uskovat etsivät ensin Jumalan valtakuntaa ja Jumalan vanhurskautta. Uskovankin sydän voi olla ylimielinen ja tyytymätön Jumalan hyvässä huolenpidossa. Uskovakin voi langeta tai elää kapinassa Jumalaa kohtaan ylimielisyytensä tähden, jonka seurauksena hän ylenkatsoo Jumalan käskyt ja opetukset. Lihallinen ja sielullinen uskova kivittää (sanallisesti lyö ja hyökkää) Uuden Liiton ajassakin Jumalan palvelijoita vastaan, jotka vaeltavat sekä puhuvat totuutta Jumalan rakkauden Hengessä kehottaen uskovia palaamaan takaisin uskomaan Jumalaan, niin kuin Raamatun sanan totuus opettaa. Ylimielisyys, niskoittelu ja kapina on sen seurausta kun uskova hylkää Jumalan sanan totuuden ja uskoo valheita ja vääriä opetuksia. Toki monet uskovat voivat olla vilpittömiä uskossaan ja opetettu väärin, mutta siitä huolimatta senkin takana on kapinallisuus Jumalaa vastaan. Kun Israelin kansa eli synnin kapinassa Jumalaa vastaan, niin Jumala salli (antoi) heidän suistua ahdistajan käsiin, joka ahdisti heitä. Kun kansa ahdingossaan huusi Herraa avuksi, niin Herra kuuli heitä ja suuressa laupeudessaan lähetti ja antoi heille vapauttajia, jotka vapauttivat kansan ahdistajiensa käsistä. Kun Israelin kansa vapauttajien kautta sai kokea rauhan aikaa, niin he jälleen alkoivat tekemään pahaa Herran edessä. Herra jätti kansan taas vihollistensa käsiin, niin että vihollinen sai hallita Israelin kansaa. Kun Israelin kansa jälleen huusi Herran puoleen, niin Herra kuuli taivaasta ja pelasti laupeudessaan heidät monta kertaa. Herra Jumala varoitti Israelin kansaa palauttaakseen heidät noudattamaan Jumalan lakia ja käskyjä, mutta ylimielisyytensä tähden he eivät totelleet Herran käskyjä, vaan rikkoivat Herraa vastaan kääntäen uppiniskaisuudessaan selkänsä Jumalalle. Uudessa Liitossakin uskova voi synnin kapinan tähden elää Jumalan tahdon vastaisesti, jonka seurauksena vihollinen saa luvan ahdistaa uskovaa. Silloin kun uskova ei elä Jumalan tahdossa, vaan synnissä, niin hän ei ole Jumalan huolenpidossa, koska synnissä eläminen avaa portit, jonka kautta saatana saa ahdistaa, syyttää, masentaa ja orjuutta uskovaa ihmistä. Kun uskova kuulee ahdingossaan Herraa, niin Herra kuulee häntä jos hän haluaa tehdä parannusta ja elää Jumalan tahdon mukaisesti. Suuressa laupeudessaan Herra vapauttaa uskovan hänen ahdistuksistaan, mutta kun ja jos Jumalan rauhaa kokiessa uskova alkaa taas niskuroimaan, niin hän joutuu taas oman valintansa tähden ahdistuksen polulle, koska niskurointi ja kapina Jumalaa vastaan johtaa aina vihollisen käsiin rusikoitavaksi ja ahdistettavaksi. Uppiniskaisuus ja ylimielisyys ja kapina Jumala vastaan on paha synti, joka suistaa uskovan vihollisen käsiin, koska Jumala suojelu ja huolenpito ei ylläpidä ja tue synnin kapinaa. Raamattu sanoo Herran asuvan kansansa kiitoksen keskellä, joka tarkoittaa sitä että uskovien tulee elää kiitosmielellä Jumalaa kohtaan, joka rakastaa heitä ja pitää hyvää huolta heistä. Raamattu sanoo myös, että jos uskova huutaa avuksensa Herraa hädän päivänä, niin Herra tahtoo auttaa häntä, mutta uskovan pitää kunnioittaa Herraa. Jos uskova ei kunnioita Herraa eikä elä kiitosmielellä Herraa kohtaan, niin silloin hän on suuressa vaarassa ajautua ylimielisyyden, niskuroinnin ja kapinoinnin synteihin. Moni uskova sanoo miksi Herra ei auta minua eikä kuule minun rukouksiani? Jos näin on niin siihen on yleensä kaksi syytä. Jos uskova ei ole vielä kasvanut uskossa ja harjaantunut, niin hän ei voi saada asioita, jotka eivät kuulu hänen kasvunvaiheeseensa. Toinen syy on niskurointi ja tyytymättömyys Herraa kohtaan. Jos elää niskuroinnin synnissä, niin silloin joutuu niittämään synnin satoa eikä voi nähdä Jumalan tekoja elämässään. Jumalan tekoja uskovan elämässä voi tapahtua ainoastaan silloin kun hän tahtoo elää Jumalan tahdon mukaisella tavalla. Herra Jumala kärsi Israelin kansan kapinointia ja niskurointia monta vuotta varoittaen heitä profeettojensa kautta, mutta kansa ei ottanut sitä kuuleviin korviinsa. Tämän tähden Herra Jumala antoi (salli heidän joutua) heidät pakanakansojen käsiin. Herra ei kuitenkaan tehnyt heistä loppua eikä hylännyt heitä, vaan suuren laupeutensa kautta armahti heitä. Herra Jumala on uskollinen, joka pitää liittonsa, on vanhurskas kaikessa mikä kohtaa Hänen kansaansa, sillä Herra on uskollinen teoissaan, vaikka Hänen kansansa on ollut ja käyttäytynyt jumalattomien tavoin. Israelin kansan kuninkaat, päämiehet, papit ja kansa eivät seuranneet Herran lakia eivätkä noudattaneet Herran käskyjä. Vaikka Herra Jumala oli antanut Israelin kansalle oman valtakunnan ja antimien runsauden, silti he eivät kääntyneet pois pahoilta teiltänsä eivätkä palvelleet Herraa. Israelin kansa joutui olemaan orjina maassa, jonka Jumala oli heille antanut, että he olisivat vapaita ja söisivät sen maan runsaita hedelmiä ja antimia. Maan runsas sato, joka oli tarkoitettu Israelin kansalle joutui vihollisten käsiin, jotka korjasivat maan runsaan sadon omaksi hyödykseen. Israelin kansa oli orjina ja ahdistuksessa omassa maassaan omien syntiensä tähden. Orjuutensa ja ahdistuksensa tähden Israelin kansa nöyrtyi ja teki liiton Herran kanssa ja sai kokea Jumalan lupauksen mukaisen siunauksen ja hyvän huolenpidon. Herra voi kärsiä uskovan niskurointia joskus pitkänkin aikaa, mutta samalla varoittaa siitä palvelijoidensa kautta tai suoraan itse puhuen Pyhässä Hengessä uskovan sydämelle. Uskova ei aina ota kuulevaan korvaansa Herran varoituksia ja sen takia uskova oman valintansa tähden valitsee synnin ja synnin tuomat ikävät seuraamukset. Herra on armollinen eikä hylkää uskovaa, vaikka hän eläisi kapinassa Herraa vastaan, ellei ihminen mene kapinassaan liian pitkälle. Herra sallii uskovan joutua oman kapinansa tähden synnin ja saatanan rusikoitavaksi ja ahdistamaksi. Herra on uskollinen ja Hän pitää liittonsa uskovan kanssa, vaikka uskova olisi uskoton ja Herra viimeiseen asti pyrkii palauttamaan kapinallisen uskovan takaisin Jumalan tahdon tielle. Herra ei hylkää uskovaa kapinallista, mutta päästää kokonaan irti jos kapinallinen hylkää kokonaan Herran. Joskus uskova voi sortua ja langeta syyttämään Jumalaa omista synneistään ja niiden seurauksista. Kapinan ja niskuroinnin tähden uskova ihminen joutuu oman valintansa tähden vihollisen käsiin, jossa saatana saa lyödä ja haavoittaa häntä monenlaisten syntien kautta. Jumalan hyvässä huolenpidossa uskova on turvassa synnin ja saatanan iskuilta ja seuraamuksilta jos hän haluaa elää ja noudattaa Jumalan tahtoa. Silloin kun uskova lähtee synnin ja kapinan poluille, niin hän saa niittää tekojensa seuraukset, jotka ovat aina ikäviä, koska synti monin tavoin rikkoo ja tuhoaa aina ihmisen sydäntä sekä hänen olemustaan. Silloin kun uskova elää synnissä ja kapinassa Jumalaa vastaan, niin vihollinen varastaa häneltä kaiken sen hyvän, jonka Jumala haluaisi antaa hänelle. Joskus uskovakin on niin kovapäinen, että hän nöyrtyy Jumalan edessä vasta sitten kun synti on saanut tuhota ja rikkoa paljon hänen elämästään. Jos ja kun uskova tekee parannuksen kapinastaan ja synneistään, niin Jumala antaa hänelle synnit anteeksi, joka johdattaa hänet Jumalan hyvään huolenpitoon. Viides Mooseksen kirja luvussa 13 kertoo siitä jos Jumalan kansan keskuuteen ilmestyy profeetta tai unennäkijä luvaten tunnusteon ja ihmeen, joka toteutuu, mutta samalla hän kehottaa kansaa lähtemään seuraamaan ja palvelemaan muita jumalia, niin sellaista profeettaa tai unennäkijää ei saa kuunnella. Kun Jumala sallii väärän profeetan tulemisen kansansa keskuuteen, niin Hän koettelee kansaansa tietääkseen rakastavatko he Herraa kaikesta sydämestään ja sielustaan. Herra Jeesus sanoi (Matt 24:24; Mark 13:22) kuinka lopunaikana nousee vääriä kristuksia (voideltuja) ja vääriä profeettoja, jotka tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä pyrkien eksyttämään jos mahdollista valitutkin. Lopunajassa jota elämme esiintyy paljon vääriä voideltuja ja vääriä profeettoja, jotka riivaajanhenkien valhevoiman kautta tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, mutta eksyttävät heitä uskovat ihmiset palvelemaan epäjumalia, eli toisin sanoen pimeyden saatanallisia henkivaltoja, jotka ovat tekeytyneet valkeuden enkeleiksi eksyttäen ihmisiä luulemaan, että he ovat tekemisissä Raamatun Jumalan kanssa. Lopunajan väärien voideltujen ja profeettojen eksytysten kautta Jumala koettelee Herran Jeesuksen opetuslapsien sydämiä, että rakastavatko he Jumalaa totuudessa vai korvasyyhyä sekä ihmeitä ja valheita. Viides Mooseksen kirja luvussa 13 kertoo kuinka Jumalan kansan tulee seurata Herraa, pelätä Herraa (kunnioittaa) sekä pitää Hänen käskynsä, kuulla Herraa, palvella Herraa ja riippua kiinni Herrassa. Vanhan liiton aikana väärä profeetta tuli surmata, joka oli julistanut luopumusta Herrasta, joka vapautti kansansa Egyptin orjuuden pesästä. Väärä profeetta pyrkii viettelemään Herran kansaa pois totuuden tieltä ja siksi vanhan liiton aikana paha tuli poistaa kansan keskuudesta. Uudessa Liitossa tulee seurata Herra Jumalaa sekä uskoa Herraan Jeesukseen Uuden Liiton järjestyksen mukaisesti. Herran Jeesuksen opetuslasten tulee kunnioittaa Herraa sekä palvella Herraa uskoen Jumalan sanan totuuteen Uuden Liiton mukaisesti. Väärä profeetta on epäjumalanpalvelija. Herran apostoli Paavali opettaa 1 Korinttolaiskirjeen viidennessä luvussa, että jos jotakin epäjumalanpalvelijaa (väärää profeettaa) kutsutaan veljeksi, niin tällainen paha tulee poistaa seurakunnan keskuudesta. Väärä profeetta, joka toimii valhehengen voimassa ei ole Jumalan palvelija, vaan eksyttäjä ja epäjumalanpalvelija ja siksi hänet tulee poistaa seurakunnan keskuudesta eikä häntä saa pitää uskon veljenä, koska hän ei ole sitä. Jos väärää profeettaa pidetään veljenä ja hänet otetaan seurakunnan keskuuteen, niin hän pyrkii saastuttamaan monien uskon eksytysten, valheellisten opetusten ja valheenhengen kautta. Tämän tähden väärää profeettaa, jonka kautta toimii saatanallinen valheenhenki ei saa pitää uskon veljenä eikä häntä saa päästää seurakuntaan turmelemaan ja tuhoamaan aitoa Raamatullista uskoa. Herra Jeesus sanoi väärien voideltujen ja profeettojen nousevan eksyttämään ihmisiä lopunajassa ennen Hänen tulemustaan. Herran Jeesuksen sanojen mukaan niin väärän voidellun kuin profeetan keskipiste on suurissa tunnusteoissa ja ihmeissä. Väärä voidellun ja profeetan keskipiste ei ole evankeliumissa, vaikka väärä voideltu ja profeetta voikin sanoa jotakin evankeliumista, mutta keskipiste on ihmeissä ja tunnusteoissa, jotka tapahtuvat riivaajahenkien valhevoiman kautta. Moni harhautuu pahasti luullen ettei riivaajahengen vallassa oleva eksyttäjä voi tuoda esille evankeliumia. Apostolien tekojen 16 luvussa eräs nainen, jossa oli tietäjähenki seurasi Paavalia ja hänen seuralaisiaan huutaen: "Nämä miehet ovat korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille pelastuksen tien". Raamattu sanoo tietäjähengen vallassa olleen naisen tehneen sitä monta päivää, eli toisin sanoen nainen, jossa oli tietäjähenki huusi monta päivää ja monta kertaa Paavalin ja hänen seurassaan olleiden olevan korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat pelastuksen tietä. Valhehengen vallassa oleva eksyttäjä uskaltaa ottaa esille pelastuksen evankeliumin, koska se on eksytyksessä sivuroolissa ja päärooli on riivaajahenkien kautta tapahtuvissa ihmeissä ja tunnusteoissa. Ihmeet ja tunnusteot ruokkivat lihallista ja sielullista ihmistä eikä lihallisuus ja sielullisuus etsi koskaan Jumalan tahtoa ja totuutta, vaan sielullisia ja lihallisia sekä aistillisia kokemuksia, ihmeitä ja tunnustekoja. Tästä syystä väärä voitelu korostaa ja keskittyy ihmeisiin ja tunnustekoihin sekä vääristää totuuden, koska sielullinen ja lihallinen ihminen etsii kokemuksia ei totuutta. Kun väärä profeetta sekoittaa keskenään valhetta ja totuutta, niin valhe kuitenkin aina kumoaa esille olevan totuuden sekä korostaa valhetta ja johdattaa ihmisen valheen maailmaan, niin että valheesta tulee kaiken keskipiste. Luukkaan evankeliumin luvussa 23 kerrotaan kuinka Herodes ihastui suuresti nähdessään Jeesuksen, sillä hän toivoi saavansa nähdä Jeesuksen tekevän jonkin ihmeen. Kun Herodes ei saanut Jeesukselta toivomiansa kysymyksiä eikä saanut nähdä yhtään ihmettä, niin Herodes joukkoineen kohteli Jeesusta halveksivasti ja pilkkasi Häntä. Sielullinen ja lihallinen kokemuksia metsästävä toivoo ja haluaa nähdä ihmeitä, mutta jos hän ei näe ihmeitä, vaan pelkän totuuden Jeesuksessa, niin hän alkaa halveksumaan ja pilkkaamaan niitä ihmisiä, jotka pitävät kiinni totuudesta. Herodeksen edessä seisoi itse Totuus, Herra Jeesus, mutta koska Herodes halusi nähdä vain ihmeitä eikä ollut kiinnostunut totuudesta, niin hän ei saanut nähdä Jumalan ihmeitä eikä kuulla totuuden sanaa. Jos uskova kiinnittää sydämensä vain ihmeisiin eikä ole kiinnostunut todellisesta totuudesta, niin hän ei saa nähdä Jumalan ihmeitä, vaan eksyy kokemaan ja näkemään valhehenkien suorittamia ihmeitä, eikä hän halua kuulla totuuden sanaa, koska hän on mielistynyt valheeseen. Apostoli Paavali kirjoittaa toisen tessalonikalaiskirjeen toisessa luvussa laittomuuden ihmisen ilmestymisestä (antikristus), jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä sekä kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Jumala sallii väkevän eksytyksen esille tulemisen erottelemaan vuohet lampaista, toisin sanoen erottelemaan valheeseen mielistyneet niistä, jotka rakastavat Jumalaa ja Hänen sanansa totuutta. Jumala tuomitsee kaikki ne, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen. Jumala on alusta alkaen valinnut Herran Jeesuksen opetuslapset pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen evankeliumin kautta, omistamaan Herran Jeesuksen Kristuksen kirkkauden. Jos ja kun pidämme lujasti kiinni Raamatun sanan totuudesta sekä rakastamme Herra Jeesusta totuudessa, niin Herra varjelee meidät eksymästä lopunajan kavaliin eksytyksiin. Psalmi 95 kehottaa kohottamaan ilohuudon ja riemuhuudon Herralle, joka on pelastuksemme kallio. Psalmi 95 sanoo myös Herran olevan suuri Jumala ja suuri Kuningas yli kaikkien jumalien (epäjumalien). Samainen psalmi kertoo Jumalan olevan kansansa Jumala, jota Hän paimentaa ja kätensä kaitsee. Raamatun opetuksen mukaan Jumala on kansansa Kuningas ja silloin kun Herra Jumala saa olla kansansa Kuningas, niin saamme olla Hänen hyvässä huolenpidossaan. Harvemmin ajattelemme Jumalan Kuninkuutta, mutta Raamattu puhuu monessa kohden Jumalan Kuninkuudesta. Kuninkuus tarkoittaa ylintä auktoriteettia ja valtaa. Herra Jumala on Kaikkivaltias Jumala, joka on näkymättömän ja näkyväisen maailmankaikkeuden ylin auktoriteetti ja Valtias, eli Kuningas ja kuningasten Kuningas. Silloin kun Herra Jumala saa olla kansansa Kuningas, ylin auktoriteetti ja ainoa Valtias, niin Herran kansa saa olla Jumalan hyvän huolenpidon kohteena. Jos syrjäytämme Jumalan Kuninkuuden, niin silloin joudumme pois Jumalan hyvästä huolenpidosta ja saamme kokea tuskaa, ahdistusta, kärsimyksiä ja suuria tappioita. Toisen Mooseksen kirjan luku 14 kertoo kuinka Israelin kansa oli päässyt pois Egyptin orjuudesta Jumalan avulla. Egyptin Faarao lähti koko sotajoukkonsa kanssa ajamaan takaa israelilaisia. Faaraon ollessa lähellä isralilaiset pelästyivät ja sanoivat Moosekselle: "Eikö Egyptissä ollut hautoja, kun toit meidät tänne erämaahan kuolemaan? Mitä teit meille, kun johdatit meidät pois Egyptistä! Emmekö sanoneet tätä sinulle Egyptissä? Sanoimmehan: Anna meidän olla rauhassa, että palvelisimme egyptiläisiä. Sillä parempi olisi ollut palvella egyptiläisiä kuin kuolla erämaahan." Mooses vastasi kansalle: "Älkää peljätkö; pysykää paikoillanne, niin te näette, minkä pelastuksen Herra tänä päivänä antaa teille; sillä sellaista, minkä näette egyptiläisille tapahtuvan tänä päivänä, ette koskaan enää tule näkemään. Herra sotii teidän puolestanne, ja te olkaa hiljaa." Vaaran uhatessa Herra käski israelilaisten lähteä liikkeelle ja Herra sanoi Moosekselle: "nosta sauvasi ja ojenna kätesi meren yli ja halkaise se, niin että israelilaiset voivat käydä meren poikki kuivaa myöten". Jumalan enkeli (voidaan kääntää myös lähettiläs tai sanansaattaja), eli Herra Jeesus, joka kulki Israelin kansan edellä siirtyi kulkemaan heidän taaksensa, jonka seurauksena pilvenpatsas siirtyi heidän edeltänsä heidän taaksensa. Pilvenpatsas tuli egyptiläisten ja israelilaisten väliin ja pilvi oli pimeänä egyptiläisille, mutta näytti valoansa koko yön israelilaisille. Kumpikaan joukko ei voinut koko yönä lähestyä toinen toisiansa. Herran käskystä Mooses ojensi kätensä meren yli. Herra Jumala vahvan itätuulen kautta puhalsi koko yön, jonka seurauksena meri väistyi jakautuen kahtia ja muuttuen kuivaksi maaksi. Israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa myöten, ja vesi oli heillä muurina sekä oikealla että vasemmalla puolella. Egyptiläiset, kaikki faraon hevoset, hänen sotavaununsa ja ratsumiehensä, ajoivat israelilaisia takaa ja tulivat heidän perässänsä keskelle merta. Aamuvartion tullessa Herra katsoi egyptiläisten joukkoa tulenpatsaasta ja pilvestä ja saattoi hämminkiin egyptiläisten joukon. Herra antoi egyptiläisten vaunujen pyörien irtautua ja rikkoutua, niin että heidän oli vaikea päästä eteenpäin. Tämän tapahduttua egyptiläiset sanoivat: "Paetkaamme Israelia, sillä Herra sotii heidän puolestansa egyptiläisiä vastaan". Mutta Herra sanoi Moosekselle: "Ojenna kätesi meren yli, että vedet palautuisivat ja peittäisivät egyptiläiset, heidän sotavaununsa ja ratsumiehensä". Mooseksen ojentaessa kätensä meren yli meri palasi paikoillensa aamun koittaessa ja egyptiläiset pakenivat päälle tulevaa merta. Herra Jumala syöksi egyptiläiset keskelle merta. Vedet palasivat kuivaan kohtaan peittäen egyptiläisten sotavaunut ja ratsumiehet, koko faraon sotajoukon, joka oli seurannut israelilaisia mereen eikä yksikään egyptiläisistä pelastunut. Mutta israelilaiset kulkivat kuivaa myöten ja vesi oli heillä muurina sekä oikealla että vasemmalla puolella. Niin Herra pelasti Israelin sinä päivänä egyptiläisten käsistä, ja Israel näki egyptiläiset kuolleina meren rannalla. Ja Israel näki sen suuren teon, jonka Herra teki tuhotessaan egyptiläiset. Silloin kansa pelkäsi Herraa ja uskoi Herraan ja uskoi hänen palvelijaansa Moosesta. Silloin Mooses ja israelilaiset veisasivat Herralle tämän virren; he sanoivat näin: "Minä veisaan Herralle, sillä hän on ylen korkea; hevoset ja miehet hän mereen syöksi. Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, ja hänestä tuli minulle pelastus. Hän on minun Jumalani, ja minä ylistän häntä, hän on minun isäni Jumala, ja minä kunnioitan häntä". Kun Jumala saa olla kansansa ainoa Valtias ja Kuningas, niin silloin Jumalan kansa saa olla Jumalan hyvän huolenpidon kohteena. Kun Jumala saa olla kansansa ainoa Valtias ja Kuningas, niin silloin Jumalan kansa kulkee vahingoittumattomana vihollisen hyökätessä sitä vastaan. Kun Jumala sai olla kansansa ainoa Valtias ja Kuningas, niin Israelin kansa selviytyi ehjin nahoin kaislameren ylityksestä täysin vahingoittamattomana, mutta vihollisen joukot tuhoutuivat täydellisesti. Jos sinun elämässäsi Jumala saa olla ainoa Valtias ja Kuningas, niin sinäkin saat kulkea Kristuksen kanssa voittosaatossa ehyenä ja vahingoittumattomana, eikä synti ja vihollinen voi sinua kukistaa, mutta sen sijaan vihollisen voima kokee täydellisen tappion. Kuiva meren pohja oli Jumalan täydellinen teko ja ihme, joka oli tarkoitettu vain ja ainoastaan Jumalan kansan kuljettavaksi ja siksi vihollinen ei voinut kulkea sitä pitkin, vaan tuhoutui täydellisesti. Pimeyden vallassa oleva ei kykene vaeltamaan valkeuden tiellä, koska vain valkeuden lapsi on kykenevä kulkemaan valkeudessa Jumalan avulla, Jumalan voiman kautta, Jumalan armosta. Kiitosmieli, pelastuksen riemu, kiitollisuus ja kunnioitus Jumalaa ja Hänen tekojansa kohtaan tulee olla uskovan ihmisen sydämen asenne. Kun Israelin kansa piti halpana (halveksui, ylenkatsoi) Jumalan Kuninkuuden, niin he sanoivat profeetta Samuelille, että aseta meille oikeutta jakamaan kuningas, jollainen kaikilla muillakin kansoilla on. Kun Israelin kansa syrjäytti Jumalan olemasta heidän ainoa Valtias ja Kuningas, niin sen jälkeen Israelin kansa joutui kärsimään miestappioita vihollisia vastaan sekä kuolemaa ja kärsimystä. Kun uskova kokee elämässään vastoinkäymisiä, niin ne voivat tulla hänen elämäänsä siitä syystä, että Herra koettelee rakastaako uskova Herraa, uskovan syntien seurauksena tai vihollisen hyökkäyksen takia. Jos vastoinkäymisissä kapinoimme ja syytämme Jumalaa, niin emme ole kasvaneet uskossa oikeaan suuntaan, vaan olemme lihallisia ja sielullisia uskovia, jonka keskipiste on lihallinen ja sielullinen sekä uskonnollinen elämä, mutta ei hengellinen elämä Jumalan sanan totuuden mukaan. Jos joku uskova on ahdistunut elämän koettelemuksissa, niin meidän tulee ymmärtää ja rakastaa häntä sekä pyrkiä rukoilemaan Jumalalta viisautta kuinka voisimme olla auttamassa ja tukemassa häntä näkemään ja uskomaan Jumalan mahdollisuuksiin hänen elämänsä karikoissa ja hädässä. Sef 3:17 Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee." Jos uskot ja ymmärrät Jumalan olevan Kuningas ja sinun Sankarisi, joka auttaa sinua, ilolla iloitsee sinusta, vaikka Hän olisi ääneti, koska Hän rakastaa ja riemulla riemuitsee sinusta, niin silloin sinulla ei ole missään olosuhteissa syytä niskurointiin ja kapinaan Jumalaa vastaan.
Jes 61: Jesajan luku 61 on profeetallinen sana Herrasta Jeesuksesta, joka tuo pelastuksen Häneen uskoville ihmisille (Herran Jeesuksen veri, kuolema ja sovitustyö luetaan sinun hyväksesi uskon kautta Häneen). Pelastuksen jälkeinen ensimmäinen ja tärkein asia uskon elämässä mitä Herra Jeesus tekee on uskovan ihmisen särjetyn sydämen sitominen (synnin rikkoman ihmismielen parantaminen ja eheyttäminen), jonka jälkeen Jumalan sanan totuus tuo vapautta uskovalle ihmiselle. Tämän jälkeen murheet vaihtuu iloon Herrassa sekä masennukset ylistyksen riemuun Herrassa. Kun kasvat uskossa ja käyt läpi edellä olevaa Raamatullista uskonkasvunprosessia, niin silloin et enää niskuroi Jumalaa vastaan etkä syytä Häntä tai kapinoi Häntä vastaan, vaan kuljet riemumielellä pelastuksen riemussa ylistäen Jumalan suuria tekoja.
Linkkisuositus:
Lähteet:
|
|
