|
|
Etusivulle
|
Raamatunopetuksia |
Anna palautetta
SaulusMedia |
Petri - Youtube
Jos tunnustamme syntimme Jumala antaa anteeksi meidän syntimme - Johanneksen kirje luku 1 Johanneksen ensimmäisessä kirjeessä on todella tärkeää opetusta koskien syntien tunnustamista, parannuksen tekemistä, uskovien yhteydestä ja keskinäisestä rakkaudesta, Jumalan rakkaudesta ja totuudesta sekä armosta. Jos koet ettet pääse uskossa Herraan Jeesukseen eteenpäin oikealla tavalla, niin Johanneksen kirjeiden opetuksista voit löytää sellaisia asioita, joiden kautta voit oppia pääsemään uskossa eteenpäin Jumalan tahdon mukaisesti. Tutki ja koettele kirjoitukseni Jumalan sanan totuuden kautta rukouksen kera.
1 Joh 1: Koska Jumala on valkeus ja uskon kautta Herraan Jeesukseen uskova ihminen on kutsuttu pois synnin pimeydestä, vaeltamaan valkeudessa, niin siksi myös uskovan ihmisen tulisi vaeltaa valkeudessa, hyläten pimeyden tekoja aina sen mukaan kun oppii ymmärtämään sen mikä on syntiä ja mikä on Jumalan tahto. Raamattu opettaa uskon Herraan Jeesukseen olevan uskon kasvuprosessi, jossa totuutta noudattamalla rakkaudessa, kaikin tavoin kasvamme Herraan Jeesukseen (Ef 4:15). Raamatullinen valkeudessa vaeltaminen on uskossa kasvamista aina sen mukaan, mihin saakka on Jumalan armosta saanut kasvaa uskossa. Uskossa kasvaminen tapahtuu vain ja ainoastaan Jumalan sanan totuuden kautta sekä Jumalan rakkauden kautta, jota Pyhä Henki vaikuttaa uskovan sydämessä. Jos uskon elämäsi ei ojentaudu eteenpäin Jumalan sanan totuuden kautta Pyhän Hengen vaikuttaman rakkauden kautta, vaan sen sijaan uskon elämäsi perusta on psykologisessa tai filosofisessa viisaudessa, ihmisten uskonnollisissa perinteissä tai valheopetusten varassa, niin et pääse oikealla tavalla uskossa eteenpäin, vaan sen sijaan uskon elämäsi kuivettuu ja on vaarassa ajautua pelastuksen ulkopuolelle. Silloin kun pysyt Jumalan armossa ja totuudessa, niin et voi menettää pelastusta. Yksi ongelma uskon elämässä voi olla sellainen, että olet sellaisen opetuksen alaisuudessa, joka hyljeksii uskossa kasvamista, opettaen että olet tullut synnittömäksi ja ettet enää voi tehdä syntiä. Jos uskova ihminen on vilpittömästikin eksynyt luulemaan olevansa synnitön, niin hän on Jumalan sanan opetuksen mukaan iankaikkisen kuoleman vaarassa, josta kirjoitan myöhemmin tässä kirjoituksessa lisää ja tarkemmin. Jos uskova ihminen luulee olevansa synnitön, niin hän elää ylpeyden valheessa eikä pääse uskossa eteenpäin oikealla tavalla. Raamattu opettaa, että koska meillä on yhteys Jumalan kanssa, mutta jos vaellamme pimeydessä, syntiä harjoittaen, niin silloin elämme valheessa, emme elä totuuden mukaan. Raamatun opetuksen mukaan on eri asia langeta tekemään syntiä kuin elää jatkuvasti tietoisesti syntiä tehden. Uskova voi langeta tekemään syntiä sekä elää jonkin synnin alaisuudessa, mutta silloin tulisi taistella sitä syntiä vastaan. Harjaantumaton uskova, joka ei ole vielä oppinut vastustamaan syntiä ja kuolemaan synnin himoille ja haluille voi elää jonkin synnin rasittamana, mutta hänen tulee tiedostaa, että synti tuhoaa hänen sydäntään. Uskovan tulee haluta sitä, että hän oppii voittamaan synnin himot ja halut uskon kautta Herraan Jeesukseen, jolloin hän Jumalan armosta uskon kasvun kautta oppii vapautumaan synnin himoista ja haluista. Jos et halua voittaa syntiä, etkä ymmärrä sitä miten synti tuhoaa sydäntäsi, niin et voi päästä vapaaksi synnin himoista ja haluista. Raamattu opettaa, että valkeudessa vaeltaminen johdattaa uskovat keskinäiseen yhteyteen ja Herran Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Raamatun opetuksen mukaan eräs este uskossa eteenpäin menemiselle on se ettemme rakasta totuudessa sisariamme ja veljiämme Herrassa Jeesuksessa. Raamattu opettaa, että Herran Jeesuksen ruumis (seurakunta) on yksi maailmanlaajuisesti ja paikkakunnittain. Olemme Jumalan lapsina rikkoneet seurakunnan jakamattoman ykseyden ja yhteyden hajaantumalla erilaisiin uskonsuuntiin, erilaisine opinpainotuksineen. Hajaannuksesta käsin eläminen johdattaa uskovaan sellaiseen suureen vaaraan, että hän rakastaa vain oman uskonsuuntansa sisäpuolella olevia uskovia, mutta voi hyljeksiä tai ylenkatsoa muita uskovia ja jopa taistella heitä vastaan. Jos uskova ihminen eksyy taistelemaan sisariaan ja veljiään vastaan tai hyljeksii sekä ylenkatsoo heitä, niin tällainen uskova elää rakkaudettomuuden synnissä, josta hänen tulisi tehdä parannusta, että hän pääsisi eteenpäin uskonelämässään oikealla tavalla. Olemme missä tahansa uskonsuunnassa jäseninä tai niiden ulkopuolella, niin meidän tulee hyväksyä ja rakastaa sisariamme ja veljiämme Herrassa Jeesuksessa, koska meidät on kutsuttu jakamattomaan seurakunnan ykseyteen, rakastamaan toinen toisiamme. Itse uskon Herran Jeesuksen kokoavan kansansa yhdeksi paikkakunnittain ennen kuin Hän tulee toisen kerran takaisin. Jokaisen, joka rakastaa Herraa Jeesusta totuudessa tulisi rukoilla opetuslasten jakamattoman ykseyden puolesta, koska se on Jumalan asetus ja Jumalan muuttumaton tahto. Jos taistelet toisia uskovia vastaan sen tähden, koska he ovat eri uskonsuunnassa kuin sinä tai heillä on joissakin kohden erilainen ymmärrys Raamatusta kuin sinulla, niin silloin elät synnissä, jonka Herran Jeesuksen veri puhdistaa vain silloin kun ja jos teet parannuksen ylpeyden ja lahkohengen synnistä. Raamattu antaa meille oikeuden paljastaa eksytyksiä seurakunnan sisällä, mutta sekin tulee tehdä rakkauden ja sävyisyyden Hengessä. Silloin kun paljastamme rakkauden ja sävyisyyden Hengessä eksytyksen ja valheopetuksen, niin se ei ole uskon sisarien ja veljien lyömistä tai heitä vastaan taistelemista, vaan osoitus totuuden rakkaudesta, joka tuo ihmiselle vapauden synnin ja valheiden raskaista kahleista jos hän hylkää sydämestään valheopit. Herra Jeesus haluaa, että me uskovina kokoontuisimme seurakuntana yhteen, joka perustaa uskonsa Jumalan sanan totuuteen sekä Jumalan rakkauteen ja armoon Herrassa Jeesuksessa. Herran Jeesuksen veri puhdistaa synneistä ja tuo syntien anteeksiantamuksen parannuksen tekemisen kautta. Raamatullinen parannuksen tekeminen tarkoittaa syntiensä katumista ja tunnustamista sekä hylkäämistä, sillä parannus on mielenmuutos, jossa ihminen hylkää syntejä ja haluaa elää Jumalan tahdon mukaisella tavalla.
1 Joh 1: Kun Raamattu sanoo, että jos me sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä, niin se kirjoitettu uskossa oleville ihmisille, ei jumalattomuuden tilassa oleville ihmisille. Jos uskova ihminen luulee olevansa synnitön, niin hän on eksynyt pois totuudesta sekä voi olla jopa ajautunut pelastuksen ulkopuolelle, josta kirjoitan ihan pian lisää ja tarkemmin. Raamattu opettaa selkeästi, että uskova ihminen voi langeta tekemään syntiä, eikä hänestä tule täydellistä tässä maailmanajassa. Silloin kun olemme langenneet tekemään syntiä, niin meidän tulee tunnustaa syntimme ja haluta sydämestämme kääntyä pois synnin tieltä, jolloin Jumala on uskollinen ja vanhurskas, niin että Hän antaa meille syntimme anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Raamattu sanoo, että jos sanomme ettemme ole tehneet syntiä (1 Joh 1:10 tarkoittaa uskovana, ei jumalattomana!), niin teemme Jumalan valehtelijaksi, eikä Jumalan sana ja totuus ole meissä, koska elämme silloin jatkuvasti valheessa ja synnissä. Silloin kun uskova ihminen sanoo ja opettaa olevansa synnitön, ja jos hän elää jatkuvassa valheessa ja synnissä, eikä halua tuoda syntejänsä Herran Jeesuksen veren puhdistettavaksi, niin hän ei ole pelastavassa uskossa. Raamattu opettaa ettei kukaan uskova ihminen kykene elämään synnittömästi tässä maailmanajassa. Jos joku uskova ihminen kuitenkin uskoo ja opettaa olevansa synnitön, niin silloin hän halveksuu Herran Jeesuksen sovitusverta, eikä tuo syntejään Herran Jeesuksen veren puhdistettavaksi, jolloin hän ei ole enää pelastavassa uskossa. Moni ajattelee, että synnittömyysoppi on pelkkä opillinen erehdys, ei pelastuskysymys. Synnittömyysoppi ei ole enää pelkkä opillinen erehdys, koska sen vallassa oleva ihminen ei halua tehdä parannusta synneistään, eikä halua tuoda syntejään Herran Jeesuksen puhdistettavaksi, joka on sama asia kuin olla pelastuksen ulkopuolella. Raamattu sanoo, että jos tunnustamme syntimme, niin saamme Jumalan armosta syntimme anteeksi. Jos emme tunnusta syntejämme, emmekä halua tehdä parannusta, niin silloin emme saa syntejämme anteeksi. Raamattu kytkee syntien anteeksiantamuksen syntien tunnustamiseen sekä hylkäämiseen. Jos uskova ihminen eksyy pois terveestä uskosta synnittömyysoppiin, niin Jumala tarjoaa hänelle mahdollisuutta parannuksen tekemiseen ja synnittömyysopin hylkäämiseen, mutta jos ihminen ei tee parannusta synnittömyysopista, niin silloin hän halveksuu Herran Jeesuksen verta, koska hän ei tuo syntejään Jeesuksen puhdistettavaksi. On kyse todella vakavasta asiasta, jos ja kun uskova eksyy uskomaan synnittömyysoppia. 1 Piet 1:16 Sillä kirjoitettu on: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä". Gal 3:11 Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta". 1 Tim 1:15 Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin. Jotkut uskovat opettavat, että Paavali tarkoitti olleensa syntisistä suurin jumalattomana, kun hän vainosi Jumalan seurakuntaa ja ettei uskova ihminen ole enää syntinen. Alkutekstissä 1 Tim 1:15 olen sana on kieliopillisesti preesensissä, joka tarkoittaa sitä, että Paavali sanoi olevansa nyt tässä hetkessä syntisistä suurin, eli sillä hetkellä kun hän apostolina kirjoitti Timoteuskirjettä. Paavali ei sanonut, että olin syntisistä suurin tai olen ollut syntisistä suurin, vaan että hän on syntisistä suurin, nyt ja tässä. Raamatun sanan todistuksen mukaan Jumalan armosta pelastettu uskova ihminen on yhtä aikaa syntinen, pyhä ja vanhurskas. Jos uskova ihminen ei ymmärrä edellä olevaa Raamatun sanan opetusta, niin silloin hän voi olla vaarassa ajautua kannattamaan ja uskomaan synnittömyysoppia. Synnittömyysopin erilaisia variaatioita on monenlaisia. Jotkut opettavat ettei uskova voi enää tehdä milloinkaan syntiä tullessaan uskoon. Toiset opettavat, että uskova voi langeta tekemään syntiä, mutta voi kasvaa ja kehittyä uskossaan synnittömäksi. Eräs synnittömyysopin muoto sanoo ettei uskova ole enää syntinen. Silloin kun uskova ihminen vastoin Raamatun sanan totuutta luulee ettei hän ole enää syntinen, niin hän voi eksyä synnittömyysopin pauloihin. Ihmisen sydämessä vaikuttavan ylpeyden ja oman kunnian tavoittelun kautta synnittömyysoppi avaa riivaajahengille oven erilaisten manifestaatioiden esilletuloon kuten esimerkiksi sairaita paranee ja voimallisia tekoja voi tapahtua. Synnittömyysoppi on riivaajahenkien polttoainetta valheenhengen toiminnalle. Raamattu opettaa, että uskovan ihmisen tulee karttaa syntiä ja pyrkiä Pyhän Hengen voiman avulla voittamaan synnin kiusauksia sekä tekemään parannusta synneistä. Se on oikein ja Raamatullista, että pyrkii pysymään erossa synnistä, mutta silloin ollaan eksytty uskomaan harhaoppia jos uskova luulee olevansa synnitön. On Raamatullista ja oikein opettaa ja kannustaa uskovia pyrkimään hylkäämään syntiä sekä oppia voittamaan synnin kiusauksia. Raamatun opetuksen mukaan saamme Jumalan armosta kasvaa kohti Jumalan kuvan kaltaisuutta, tässä ajassa uskovasta ei tule täydellistä, mutta saamme silti kasvaa sitä kohden. Olemme saaneet Jumalan armosta uskon lahjan uskon kautta Herraan Jeesukseen, jossa opimme vapautumaan synnin himoista, haluista ja kahleista. Jos uskova ihminen katsoo omaan lihaansa, eikä Herraan Jeesukseen ja Jumalan voimaan ja mahdollisuuksiin, niin hän ei pääse synneistä vapaaksi, jonka tähden häm kantaa sydämessään häpeää ja syyllisyyttä. Jos uskova ihminen sydämessään hellii syntejä, niin hän ei saa kokea Pyhän Hengen voiman kautta tapahtuvaa synnin kukistumista. Silloin kun uskova ymmärtää, että hänen pitää tehdä parannus synnistä ja kun hän kasvaa uskossa Jumalaa rakastaen ja totuutta noudattaen, niin hän pääsee vapautumaan synnin raskaista kahleista. Raamatun opetuksen mukaan uskova ei saa millään tavalla kannattaa, tukea ja suosia syntiä, vaan uskovan tulisi joka päivä suostua kasvamaan uskossa, kärsimään lihassa vastustaessaan syntiä ja kuolemaan lihansa synnillisille himoille ja haluille. Herra Jeesus kärsi puolestamme ristin puulla, vuodattaen verensä syntien anteeksisaamiseksi, koska Hän rakastaa meitä iankaikkisen rakkauden kautta. Jumalan rakkaus totuudessa murtaa synnin taakoittaman sydämen, johdattaen uskovaa ihmistä uskon kasvuun totuudesta rakkauteen, jossa hän joka päivä iloiten kiittää Jumalaa Hänen rakkaudestaan, armostaan ja hyvyydestään.
Petri Paavola 12.9.2018
Lähteet:
|
|
