Etusivulle Raamatunopetuksia Anna palautetta

Käännös englannista suomeksi Petri Paavola
              

Todistukseni 1949 - 2004

 

Hei, nimeni on Johanna. Muutin vanhempieni kanssa Kanadaan vuonna 1952. Huhtikuussa 2000 vierailin Pohjois-Hollannin pienessä kylässä, jossa olin syntynyt 1949.

Se oli minulle hyvin erikoista aikaa oppiessani tuntemaan juureni. Tapasin tätejäni ja setiäni isäni ja äitini puolelta, jotka olin nähnyt viimeksi silloin kun olin kolmevuotias. Isälläni oli yhdeksän sisarusta ja olin yhteydessä viiteentoista serkkuuni. Äidilläni oli neljä sisarusta ja sitäkin kautta minulla on monia serkkuja. Olen alkanut ymmärtämään vanhempiani sen jälkeen kun tapasin Hollannin sukuni. Oppiessani ymmärtämään heidän taustansa ja kuinka heidät oli kasvatettu, niin se antoi minulle oivalluksen siitä kuinka vanhempani reagoivat toisiin ja kuinka minä ja kahdeksan sisarustani oli kasvatettu. Vanhempieni perheiden puolelta he kaikki olivat ahkerasti työtä tekeviä ja rehellisiä ihmisiä, jotka toimivat sellaisissa ammateissa kuten maanviljelijöinä, sairaanhoitajina, markkinoijina, urakoitsijoina ja opettajina. He ovat rakastavia ja ihmeellisiä ihmisiä.

Isäni oli katolilainen ja äitini oli uskonnoton, vaikkakin hän on käynyt lapsena protestanttisessa pyhäkoulussa. Äitini isä oli ateisti ja äiti oli mahdollisesti metodisti. Äitini mentyään naimisiin isäni kanssa, niin äidistäni tuli katolilainen, koska se oli Rooman katolisen kirkon vaatimus. Äitini ei koskaan omaksunut uskontoa. Hän kävi kirkossa, mutta hänen sydämensä ei ollut siinä mukana. Jotkut Hollannin sukuni perheet ovat kauan sitten hylänneet katolisen uskon harjoittamisen.

Pian sen jälkeen kun synnyin, niin vanhempani kastattivat minut Rooman katolisessa kirkossa. Katolisen kirkon mukaan kaste puhdistaa perisynnin ja tekee sinut kirkon jäseneksi. Seitsemän vuoden iässä vastaanotin Herran ehtoollisen sakramentin ja kymmenen vuoden ikäisenä vastaanotin vahvistuksen sakramentin. Messuun osallistuminen on laki ja se on myös toinen sakramentti syntien sovittamiseksi ja se on kuoleman synti jos et pääse messuun mukaan ilman pätevää syytä.

Monia vuosia harjoitin innokkaasti katolilaisuutta ja sitten tapasin tulevan aviomieheni ja meidät vihittiin kirkossa 1968. Lapsemme kastettiin katolilaisiksi, tyttäremme vuonna 1968 ja poikamme vuonna 1971. Aikuisiällä kuuluin Marian legioonaan (Legion of Mary), katolisten naisten liittoon (Catholic Women's League) ja opetin katekismusta.

Opiskelin kirkon historiaa, pyhien elämää ja uskoin Marian Jumalan äidin ihmeenomaisiin ilmestyksiin ja mystisiin pyhien tarinoihin. Noina vuosina tunsin aina Jumalan rakkauden minua kohtaan olevan sellainen, että sen edellytyksenä oli minun tulemiseni paremmaksi, mutta en koskaan kokenut olevani tarpeeksi hyvä tai pyhä. Kävin säännöllisesti syntien tunnustamisessa sekä innokkaasti maksoin almuja syntieni tähden ja vastaanotin usein Herran ehtoollisen tullakseni pyhitetyksi. Rukoilin Jeesusta, Mariaa ja pyhimyksiä omien ja muiden tarpeiden puolesta. Rukoilin ja käytin aneita kuolleiden sielujen puolesta, jotka saattoivat olla kiirastulessa, niin että Jumala olisi ollut heille armollinen ja vienyt heidät taivaaseen. Minulla ei ollut koskaan varmuutta, että olisin päässyt taivaaseen ja olisin mahdollisesti joutunut kiirastuleen. Mieheni kävi silloin tällöin kirkossa lapsiemme kanssa ja minä jätin kirkon vuonna 1979.

Vuonna 1979 kohtasin Herran Jeesuksen todella ihmeellisellä tavalla ja niin muutuin ikiajoiksi. Jumala avasi silmäni ja sydämeni Hänen sanalleen (Raamattu) ja totuudelleen. Olin surun valtaama syntien tähden. Tunsin Jumalan valtavan rakkauden minua kohtaan juuri sellaisena kuin olin. Lopulta ymmärsin miksi Jumala lähetti Poikansa Jeesuksen Kristuksen kuolemaan niin raa'an kuoleman ristillä puolestani. Ihan sama kuinka kovasti olisin tehnyt tekoja tullakseni tarpeeksi hyväksi tai kuinka monta anetta olisin maksanut, en olisi koskaan täyttänyt Jumalan vanhurskauden ja puhtauden standardia. Jumala valmisti minulle tien lähettäen Jeesuksen maksamaan syntieni rangaistuksen kertakaikkisesti kuolemansa kautta ristillä.

Tie Jumalan luokse ei käy kirkon kautta, Marian kautta, ruusukkorukouksen kautta, köyhyyden kautta, kymmenysten kautta, katumuksen ja aneiden kautta, syntien tunnustamisen kautta, riittien kautta, öljyllä voitelun kautta, pyhän veden kautta, suitsukkeiden kautta, vesikasteen kautta, rituaalien kautta, ei messun tai minkään sakramentin kautta.

Tie Jumalan luokse on uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan ja siihen mitä Hän on tehnyt ristillä.  Apt 16:30 Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?" 31 Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut .....

Jumala näkee minut syntisen ihmisen, ilman syntiä Jeesuksen veren kautta, jonka Jeesus Kristus vuodatti. Olen puettu Jeesuksen vanhurskauteen, en omiin tekoihini.

Room 8:1 ¶ Niin ei ole nyt yhtään kadotusta niissä, jotka Jesuksessa Kristuksessa ovat, ja ei vaella lihan, vaan hengen jälkeen. (Biblia)

Minulta meni kolme vuotta ennen kuin sain rohkeuden jättää Rooman katolisen kirkon. Olin joka päivä Jumalan sanan edessä, enkä voinut laskea sitä käsistäni. Herra ruokki nälkäistä sieluani kallisarvoisen sanansa kautta. 1982 minut kastettiin upottamalla järvessä. Vesikaste kuvaa ja on symboli täydelliselle uudistumiselle ja uskovan ihmisen elämän muutokselle, todistaen Jeesuksen Kristuksen kuolemasta, hautaamisesta ja ylösnousemuksesta pelastuksen tienä. Sen kautta minut tunnistetaan Jeesuksen Kristuksen seuraajaksi, ei Rooman paavin tai kirkon.

On vain yksi tie Jumalan luokse. Joh 14:6 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

Nykyään Jumalan rakkaus ohjaa minua palvelemaan Häntä, eikä pelko ja syyllisyys ja elän niin kuin Hänen sanansa opettaa. Ainoastaan ilmaisen lahjan armo kautta olen kykenevä elämään tätä elämää Hänessä. Jumala lähetti Puolustajan, Hänen Pyhän Henkensä  ohjaamaan ja opastamaan minua. Jeesus kertoo sanassaan:

Joh 16:16 Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, .... 26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.

Nykyään käyn Baptistiseurakunnassa sekä pienessä ryhmässä, jossa tutkitaan Raamattua. Koen tärkeäksi kuulua seurakuntaan, jossa uskotaan Raamatun sanaa ja siten kannustamme muita ja muut kannustavat meitä. Rakastan tutkia ja rukoilla Herran sanan edessä, jota meidät on käsketty tekemään, viettäen aikaa rukouksessa. Pyrkimykseni on elää jumalista elämää vaimona, äitinä, isoäitinä, ystävänä ja vapaaehtoisena. Olen vapaaehtoisena saattohoito järjestössä.

Armoa sinulle, Johanna

Hebr 10:
16 "Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan," sanoo Herra: "Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä";
17 ja: "heidän syntejänsä ja laittomuuksiansa en minä enää muista".

 

Linkkisuositukset:
Entisten katolilaisten todistuksia
Mitä katolinen kirkko opettaa
Katolisuuden ekumeniasta