Ehrnroothin mukaan hyvinvointiaate on korvannut arvot ja ideologiat. Hän tuo esille kuinka ihmiset tavoitellessaan hyvinvointia voivat kuitenkin yhä huonommin. Ehrnrooth sanoo ihmisen palvovan itseään, janoavan elämyksiä sekä välttelevän henkistä ja moraalista kasvua.

Hyvinvointi on hyvä ja tavoiteltava asia jos se ei tapahdu itsekkäästi omaa napaa tuijottamalla. Hyvinvoinnin tavoittelemisen motivaation tulisi olla oman hyvinvoinnin ohella myös lähimmäisten hyvinvointi. Herra Jeesus kiteytti tämän asian sanomalla rakasta Jumalaa ja lähimmäistäsi, niin kuin itseäsi.

Silloin kun rakastat Raamatun Jumalaa ja kunnioitat Häntä elämän Antajana sekä Luojana uskon kautta Herraan Jeesukseen, niin opit ja osaat pitää itsestäsi ja lähimmäisistäsi huolta parhaalla mahdollisella tavalla. Silloin kun ihminen ei usko Raamatun Jumalaan Herran Jeesuksen kautta, niin hänen elämänsä sisältö on itsekeskeisyys ja oman edun tavoittelu.

Onnellisen elämän salaisuus on Raamatun Jumalan rakastamisessa ja lähimmäisen rakastamisessa, niin kuin ihminen itseään rakastaa. Kun tämä yhtälö puuttuu, niin hyvinvoinnin tavoitteleminen johtaa huonompaan sisäiseen olotilaan. Ihmisen palvonta itseään kohtaan johtuu siitä kun häneltä puuttuu Jumala jota palvoa. Raamatun mukaan ihminen on luotu palvomaan Raamatun Jumalaa. Jumalan palvominen tarkoittaa ensisijassa Jumalan rakastamista ja kunnioittamista sekä Hänen sanansa ja opetuksiensa noudattamista. Kun ja jos ihminen edellä kuvatun tavoin palvoo Jumalaa, niin hän saa elää onnellista ja tyytyväistä elämää.

Jos ihmisen sydämestä puuttuu Raamatun Jumalan palvonta, niin hän alkaa palvomaan itseään, eli tekee itsestään ja itselleen tärkeistä asioista hänen elämänsä epäjumalan. Samoin jos ihmiseltä puuttuu suhde Raamatun Jumalaan, niin hän ajautuu palvomaan erilaisten uskontojen epäjumalia.

Silloin kun ihminen ei elä elämäänsä Raamatun Jumalan tarkoittamalla tavalla, niin se johtaa hänet sisäisesti tyhjyyteen, jota yritetään täyttää kaiken aikaa erilaisilla elämyksillä. Elämykset ovat hetkittäisiä tapahtumia, jotka eivät täytä ja tyydytä ihmisen sisintä kuin hetkeksi. Elämys ei poista arkipäivän tyhjyyttä. Vain Raamatun Jumala voi täyttää ihmisen sisimmän, niin että hän saa elämälleen tarkoituksen sekä kykenee olemaan onnellinen ja tyytyväinen.

Ajassamme jotkut ihmiset välttelevät henkistä ja moraalista kasvua. Tällaiset ihmiset ovat hyvin usein sellaisia, joilla on elämässään ateistinen maailmankuva tai sitten he ovat sellaisia jotka kasvavat arvotyhjiössä. Ajassamme on kuitenkin nähtävissä henkisen kasvun etsimisen lisääntymistä. Monet ihmiset hakevat nykyisin vääriä henkisiä arvoja New-Age liikkeistä, okkultiikasta, noituudesta, itämaisista uskonnoista sekä myös teologiasta tai uskosta Raamatun Jumalaan, joka on laadultaan ja luonteeltaan kuitenkin epäraamatullista ja väärää uskoa (kaikki nämä ovat osa antikristuksen lopunajan eksytystä).

Raamatun sana profetoi (2 Tim luku 3), että lopunaikana ihmiskunnan viimeisinä päivinä ihmiset ovat itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia (kyvyttömiä rakastamaan ja ottamaan vastuuta), epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia.

Raamattu sanoo lopunajan ihmisten olevan sellaisia, joilla on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltäytyvät tunnustamasta Raamatun Jumalan voimaa. Sen sijaan lopunajan ihmiskunta ajautuu kohti antikristuksen valtakuntaa, joka nousee lopunaikana maan päälle. Lopunajan antikristuksen valtakunnassa hyväksytään kaikenlainen muu uskonto ja uskominen, mutta antikristus pyrkii kieltämään Raamatullisen uskon.

2 Tim 3:3 oleva sana rakkaudettomia on kreikankielen alkutekstissä sana astorgos, joka tarkoittaa olla vailla luonnollista hellyyttä. Jumalan sana todistaa sen, että lopunajan ihmisillä on vaikeuksia muodostaa pysyviä parisuhteita, koska heidän sydämestään puuttuu luonnollinen hellyys ja rakkaus, joka johtaa sitoutumiseen ja pysyvään parisuhteeseen. Koska ihminen palvoo (itsekkyys) itseään eikä rakasta lähimmäistään, niin kuin itseään (eikä rakasta Raamatun Jumalaa), niin siksi häneltä puuttuu kyky sellaiseen hellyyteen ja rakkauteen, joka johtaisi pysyvän parisuhteen muodostamiseen. Tästä syystä lopunajan ihmisten parisuhteet rikkoutuvat ja siksi heidän elämänsä on loputonta parinvaihtoa sekä pettymystä.

jari Ehrnroot tuo esille kirjoituksessaan, että Suomen on vallannut hyvinvointiaate, jonka opin mukaan hyvinvointi on korkein tavoite, jonka tulisi johtaa ihminen hyvään ja onnelliseen elämään. Hän jatkaa sanoen, että kaikki puoluejohtajat käyttävät sellaista hyvinvointiretoriikkaa, jossa hyvinvoinnin ja onnellisuuden tavoittelu on itseisarvo, joka on kuin korkein ihmisen hyvä. Ehrnroot sanoo hyvinvointiaatteen paljastavan, että elämme arvotyhjiössä. Hänen mukaansa suuret unelmat ja aatteet puuttuvat, eikä niistä osata ja uskalleta puhua edes vasta valitun puoluejohtajan linjapuheessa. Jari Ehrnrooth kysyy: "Mihin kadotimme ajatuksen henkisestä kehittymisestä ja pyrkimyksestä arvokkaaseen elämään?

Silloin kun ihminen nostaa oman älynsä kaiken yläpuolelle, niin hän palvoo itseään ja omia saavutuksiaan. Tämän seurauksena itsekäs oman hyvinvoinnin ja onnellisuuden tavoitteleminen ei johdakaan siihen mihin sen pitäisi johtaa, vaan se johtaa sisäiseen tyhjyyteen, josta voidaan käyttää myös nimitystä arvotyhjiö.

Silloin kun ihmisen sydämestä puuttuu usko Raamatun Jumalaan sekä Jumalan rakastaminen ja lähimmäisen rakastaminen, niin kuin ihminen itseään rakastaa, niin hän ajautuu arvotyhjiöön, jossa hän satuttaa itseään ja lähimmäisiään. Jokaisen ihmisen elämä on arvokasta, mutta usko Raamatun Jumalaan antaa ihmiselle ainoan ja oikean arvopohjan, jonka mukaan hän kykenee saavuttamaan onnellisen elämän.

Suomessa ja muuallakin nykyään meno on kuin Sodomassa. Raamattu opettaa että Sodoman syntejä olivat homouden lisäksi ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo, eikä Sodomassa autettu kurjia ja köyhiä. Sodoma synnit ovat hyvin samanlaisia kuin nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan synnit. Ylpeys on sama asia kuin minäkeskeisyys, sillä itseään täynnä oleva ihminen on ylpeä. Leivän yltäkylläisyys johtaa huolettomaan lepoon, eli pitämään vain itsestä itsekkäästi huolta. Itsekäs ihminen ei auta köyhiä ihmisiä. Tosin tänä päivänä on näkyvissä sellainen trendi, että varsinkin monet nykyajan itsekeskeiset julkkikset nostavat omaa profiiliansa sekä pyrkivät saamaan lisää ihailua itseään kohtaan osallistumalla erilaisiin hyväntekeväisyyskampanjoihin.

Moni ihminen ajattelee että etsiköön kukin omia polkujaan ja tulkoon onnelliseksi omilla ehdoillaan. Raamattu sanoo sananlaskuissa, että miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie. Saarnaajan kirjassa sanotaan Jumalan tekevän ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia. Silloin kun etsitään henkisiä arvoja ja totuutta, joka tekee ihmisen onnelliseksi, niin on olemassa vain yksi totuus ja yksi tie Jumalan luokse ja se tie Jumalan luokse käy uskon kautta Herraan Jeesukseen.

Usko Herraan Jeesukseen eroaa kaikista uskonnoista ja uskomuksista, koska kaikki uskonnot ja uskomukset vaativat sinua tulemaan hyväksi ja paremmaksi ihmiseksi. Voidaksesi tulla uskontojen ja uskomusten mukaan paremmaksi ihmiseksi, niin kaikki riippuu sinusta ja sinun voimavaroistasi. Sinun on saatava aikaan muutos oman voimasi kautta, että voit tulla paremmaksi ihmiseksi. Tästä syystä loppujen lopuksi uskonto uuvuttaa ja väsyttää sinut. Ensin saat siitä intoa, mutta siitä tulee sinulle kuristava kahle, joka lopulta uuvuttaa ja väsyttää sinut.

Usko Herraan Jeesukseen ei ole uskontoa, vaan suhde ihmisen ja Raamatun Jumalan välillä. Raamatun sanan opetuksen mukaan ihminen on synnin orja, eikä hän voi parantaa itseään siten, että hän tulisi kokonaan synnistä vapaaksi. Tästä syystä Jumala armahtaa jokaisen ihmisen, joka tunnustaa syntinsä ja uskoo Herraan Jeesukseen. Armahtamisen seurauksena Jumala antaa ihmisen sydämeen Pyhän Hengen voimaksi, jonka kautta ihminen kykenee muuttumaan ja pääsemään vapaaksi synnin orjuuksista.

Raamatun usko eroaa kaikista muista uskoista ja uskomuksista, koska vain usko Heraan Jeesuksen tuo armon ihmisen elämään. Jumalan armo antaa Pyhän Hengen kautta ihmiselle voimaa elämän muutokseen, joka johtaa onnelliseen ja tyytyväiseen elämään. Jumalan armo Pyhän Hengen voiman kautta antaa myös ihmiselle voiman muodostaa pysyvä parisuhde, joka perustuu keskinäiseen rakkauteen, kunnioitukseen ja luottamukseen.

Tosiasia on se ettei kukaan pärjää yksin, sillä jokainen tarvitsee toisen ihmisen apua ja rakkautta. Jokaisen ihmisen sydämessä on murtumispiste, jolloin sydän murtuu ja hajoaa. Kun sydämen murtumispiste murtuu, niin ihmiset valitsevat sen jälkeen hyvin erilaisia polkuja elämäänsä. Joku kovettaa sydämensä entistä enemmän. Toinen katkeroituu. Kolmas etsiytyy hakemaan apua ja lohtua uskonnoista, jotka eivät kuitenkaan pysty auttamaan kuin hetkellisesti. Neljäs ajautuu päihdekierteeseen. Viides ajautuu itsepetoksen tielle rakentaen elämäänsä unelman, joka eräänä päivänä kaatuu kumoon kuin korttitalo. Kuudes alkaa rakentamaan hyvää oloa liikunnallisista harrastuksista, kehittäen hyvää fyysistä oloa ja kuntoa, joka on kuitenkin katoavaista, jonka voi menettää hetkessä ei toivotun sairauden kautta. Seitsemäs sairastuu henkisesti. Näitä tarinoita voisi jatkaa loputtomiin, jossa sydämen murtumispiste johdattaa ihmisiä erilaisiin elämäntilanteisiin, jotka eivät tuo ihmisen elämään onnea ja tyytyväisyyttä, ehkä joissakin tapauksissa hetkeksi, mutta sekin murenee ja murtuu ajan päästä.

Se ihminen joka sydämen murtumispisteessä tunnustaa syntinsä Jumalalle ja uskoo Herraan Jeesukseen löytää todellisen elämän ja yltäkylläisyyden uskon kautta Herraan Jeesukseen. Usko Herraan Jeesukseen on ainoa asia, joka kantaa ihmistä tässä ajassa sekä kuoleman jälkeen, koska uskon kautta Herraan Jeesukseen ihminen saa lahjaksi iankaikkisen elämän Jumalan luona. Tämä tietoisuus ja uskon varmuus Jumalan armosta on sellainen voimavara ihmisen elämässä, että hän uskon kasvun kautta saa kokea turvallista oloa sydämessään ollessaan Jumalan rakkauden kohteena Jumalan lapsena. Usko Herraan Jeesukseen ei ole uskottelua ja luulottelua, vaan Jumalan läsnäolon kokemista ja tuntemista.

Jari Ehrnroothin ydinväite on: "Läntinen ihminen on saavuttanut vapauden, rauhan ja aineellisen turvan. Samalla kulttuurin henkinen tila on taantunut pakanallisten kulttiuskontojen asteelle. Onnellisuuden tavoittelu asettuu oikeamielisyyden edelle ja voittamisen palvonta korvaa moraalisen itsetutkiskelun."

Raamatun sanan opetuksen mukaan kaikki jumalattomat ihmiset ovat synnin orjia. Tässä valossa asia nähtynä jumalattoman ihmisen vapaus on valheellista ja orjuuttavaa vapautta. Samoin on myös rauhan laita, sillä ihmiset elävät lopunajassa väärän rauhan turvin. Epäusko ja jumalattomuuden tila johtaa ihmisen omaksumaan materiaalisen maailmankuvan, jossa hän pyrkii täyttämään sydämensä kaikenlaisilla peleillä ja vehkeillä, joita hän ostelee aineellisen turvan kautta.

Monille materialismista on tullut epäjumala. Tällaisen epäjumalan vallassa oleva ihminen ostaa koko ajan jotakin uutta kuten tietokone, puhelin, auto jne. pitää vaihtaa koko ajan uusimpaan versioon. Samoin rakennetaan hieno talo, jota remontin avulla päivitetään koko ajan uusimmilla rakennusalan innovaatioilla ja tuotteilla. Materialistin elämä on tyhjää, sillä hänen sydämensä on tyhjää täynnä ja kaikki elämän sisältö tulee tavaran ja materian kautta. Tavara, materia ja raha on katoavaista, jonka ihminen voi koska tahansa menettää.  Rahan ahneus ruokkii materialismia sekä orjuuttaa ihmisen mammonan ja ahneuden syntien orjaksi. Usko Herraan Jeesukseen on ainoa mikä kestää, koska sillä on iankaikkisuus arvo, joka ei häviä ja katoa koskaan. Tämänkin tähden Herraan Jeesuksen uskova ihminen kykenee elämään onnellista elämään kaikissa elämän tilanteissa.

Jari Ehrnrooth sanoo läntisen kulttuurin henkisen tilan taantuneen pakanallisten kulttiuskontojen asteelle. Kun ihminen kadottaa yhteyden Raamatun Jumalaan tai ei halua uskoa Raamatun Jumalaan, niin henkinen etsintä ajautuu poluille, jotka johtavat muinaisiin pakanauskontoihin. Nykyiset New-Age uskomukset, okkultismi, noituus, shamanismi, vapaamuurarius, wiccanismi, jooga jne. perustuvat kaikki vanhojen pakanauskontojen henkisiin opetuksiin.

Nykyajan ihminen jumalattomuuden tilassa yhä useammin myös tietämättään uskoo ja toimii vanhojen pakanauskontojen henkisten opetusten mukaan. Media, TV, Internet, elokuvat, kirjat, musiikkiteollisuus jne. opettavat vanhojen pakanauskontojen henkisiä opetuksia. Jooga, mindfulness, positiivinen ajattelu jne. opettavat muinaisten pakanauskontojen henkisiä opetuksia. Osalle näistä opetuksista on annettu uusia nimiä, mutta sisältö on muinaista pakanauskontojen henkistä opetusta. Suurin osa ihmiskuntaa ovat tietämättömiä siitä, että heitä manipuloidaan joka päivä yhteiskunnassa vaikuttavien asioiden kautta, joiden perusta on muinaisissa pakanauskonnoissa.

Nykypäivän ilmiöt kuten androgyynisyys sekä transsukupuolisuus kuuluivat muinaisten pakanauskontojen uskomuksiin sekä käytäntöihin.  Muinaisessa Babyloniassa opetettiin jumalan olevan androgyyni (yhtä aikaa mies ja nainen) sekä että Adam luotiin ensiksi androgyyniksi (Adam-Kadmon). Tämän seurauksena ihmisen androgyynisuus oli tuttua esim. babylonialaisille. Todellisuudessa ihminen ei ole androgyyni, sillä Raamatun Jumala loi miehen ja naisen, eli erilliset sukupuolet. Androgyyninen maailmankuva johdattaa ihmisen transsukupuolisuuteen, eli kokemaan olevansa vastakkaista sukupuolta. Silloin kun ihminen ei tunne Raamatun Jumalaa, niin hän voi kadottaa todellisuuden tajun sekä luulla olevansa androgyyni tai nainen, vaikka hän onkin todellisuudessa mies. Ihminen elää jumalattomuuden tilassa valhemaailmassa, jossa hänen oma persoonallisuus ja sukupuoli voivat pahoin vääristyä.

Jari Ehrnrooth ajattelee, että  onnellisuuden tavoittelu asettuu oikeamielisyyden edelle ja voittamisen palvonta korvaa moraalisen itsetutkiskelun.

Silloin kun ihminen tavoittelee onnellisuutta ilman Raamatun Jumalaa, niin se johtaa ihmisen itsekkyyteen sekä minäkeskeisyyteen, jonka seurauksena ihminen ei kykene tekemään moraalisesti oikeita valintoja. Itsekkyys johtaa myös voittamisen palvontaan, jossa kukaan ei arvosta häviäjiä ja heikkoja ihmisiä, sillä vain voittajia arvostetaan. Tämä johtaa oman edun tavoittelemiseen, jossa muut ihmiset koetaan kilpailijoina ja uhkina, jotka tulee kaataa kumoon keinolla ja  hinnalla millä hyvänsä. 

Kun ihminen elää yhteydessä Raamatun Jumalan kanssa, niin se johdattaa hänet pitämään huolta heikoista sekä tilaan jossa ei etsitä omaan kunniaa tai omaa parasta, koska Raamatun Jumalaan uskova ihminen rakastaa lähimmäistään, niin kuin itseään.

Jari Ehrnrooth kirjoittaa: "Emme kulttuurina enää usko sivistyksen ja moraalin korkeaan tavoitteeseen. Ennen kouluissa opetettiin, että palvelemme totuutta, kauneutta, hyvyyttä, oikeamielisyyttä. Sitä ei voi paeta, että ihminen tarvitsee suuremmat arvot, joita hän palvelee. Silloin hän kokee elämänsä tarkoitukselliseksi."

Raamatun sanan opetuksen mukaan ihminen tarvitsee itselleen suuremmat arvot kuin mitä hän kykenee itselleen asettamaan ja vasta sen jälkeen ihminen löytää elämälleen todellisen tarkoituksen ja merkityksen. Jumala on luonut ihmisen ja sillä perusteella Hän on ainoa, joka kykenee antamaan ihmiselle oikeat arvot, arvomaailman ja opetukset, joita noudattamalla ihmisen on hyvä elää tässä maailmassa. Raamattu ei ole ainoastaan rakkauskirje Jumalalta ihmiselle, vaan myös  kirja totuudesta. Raamatun Jumalaan uskomalla ihminen löytää totuuden ja kykenee hylkäämään maailmassa vallitsevat monet valheet.

Helsingin sanomat: "Hyvinvointiaate on hyvistä aikomuksistaan huolimatta johtanut pahoinvointiin, moraaliseen hämmennykseen ja umpikujaan. Hyvinvointi ei voi olla hyvän ja arvokkaan elämän tavoite, itseisarvo. Se on vain väline, arvokkaan elämän yksi edellytys. Ihmiset voivat yhä huonommin tavoitellessaan hyvinvointia. Se on aikamme paradoksi. Puoluejohtajat puhuvat hyvinvoinnista, koska se vetoaa äänestäjiin. Se on älyllistä epärehellisyyttä, sillä koko hyvinvointiyhteiskunta perustuu Ehrnroothin mukaan valheelle."

Se miksi hyvinvointiaate on johtanut pahoinvointiin johtuu siitä ettei hyvinvointia ole rakennettu Raamatun Jumalan ohjeiden ja neuvojen varaan. Jos ihmiset rakastaisivat Raamatun Jumalaa sekä lähimmäistään niin kuin itseään, niin se johtaisi automaattisesti siihen, että ihmiset olisivat onnellisia ja tyytyväisiä sekä kykenisivät huolehtimaan toinen toisistaan oikealla tavalla kaikissa tilanteissa.

Moraalinen hämmennys ja umpikuja johtuu siitä, että ihminen uskoo valheeseen, jonka mukaan hän elää itsekeskeisesti ja itsekkäästi sekä rakentaa yhteiskuntaa omia etujaan ajaen. Hyvän ja arvokkaan elämän voi saavuttaa vain siten, että noudattaa Luojan antamia ohjeita ja neuvoja. Ihmisen pahoinvointi lisääntyy sen mukaan mitä kauemmas hän ajautuu Raamatun Jumalan antamista ohjeista ja neuvoista. Ennen Suomen lait perustuivat paljolti Raamattuun sekä samoin ihmisten hyvät käytöstavat tulivat Raamatusta, mutta koska ihmiset ovat hylännet totuuden perustuksia ja rakentaneet elämänsä valheen perustuksien varaan, niin sitä myötä ihmisten sisäinen pahoinvointi kasvaa ja lisääntyy.

Raamattu opettaa jokaisen jumalattoman ihmisen olevan synnin orjuudessa, joka tarkoittaa valheessa elämistä monella eri tavalla. Ei tarvitse katsoa kuin tämän päivän maailman tilannetta, niin voidaan selkeästi havaita, että maailma on menossa entistä enemmän sekaisin ja kaikki johtuu ihmisen kapinasta Raamatun Jumalaa vastaan. Nykyajan sekava maailmantilanne todistaa Raamatun sanan ilmoituksen ihmisen synnin orjuudesta olevan tosiasia.

Jari Ehrnroothin ajatuksia: "Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle annetaan riittävä sivistys ja vapaus toteuttaa itseään, hän alkaa elää hyvää ja arvokasta elämää. Näin ei ole käynyt. Arvoista tyhjentyneessä vapaudessa vain harva kykenee itsenäiseen harkintaan, terveeseen ja arvokkaaseen elämään."

Itse asiassa ihmiset opetetaan jo pienestä pitäen koulussa uskomaan esim. evolutionistiseen maailmankuvaan sekä alkuräjähdysteoriaan. Ihmisille uskotellaan, että eloton aine ja materia on jollakin tavalla synnyttänyt elämän maan päällä ilman älyä ja ohjausta (ilman Luojaa), joka on evoluution kautta kehittynyt alkeellisista elämänmuodoista kehittyneempiin elämänmuotoihin. Tunnettu tosiasia on että happi tuhoaa elottomaan aineen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ihmisessä olevat alkuaineet (elimistön kemikaalit) tuhoutuvat ihmisen kuoltua. Tämän tosiasian todistuksen mukaan on kiistatonta, ettei maan päällä oleva eloton aine kykene synnyttämään elämää, koska happi tuhoaa sen.

Jumala loi ihmisen ja antoi hänelle elämän hengen, joka ylläpitää elimistön elämää siten, että niin kauan kun ihmisessä on elämää hän tarvitsee happea, joka pitää hänet hengissä, mutta ihmisen kuoltua happi tuhoaa kaikki ihmisen kehon kemikaalit. Ainoa vaihtoehto elämän syntymiseen maan päälle on Jumalan luomistyöt.

Kukaan ihminen ei perusta maailmankuvaansa oman älynsä varaan, vaan hän oppii sen ja monia muita asioita muilta ihmisiltä, uskonnoista, ideologiasta jne. Tässä suhteessa jokainen ihminen on  ulkopuolisen tiedon manipulaation kohde. Jos koko maailmankuva perustuu valheen varaan, niin silloin elämä yhteiskunnassa alkaa näyttäytymään sekavalta, toimimattomalta sekä pahoinvointia aiheuttavana jne. Varsinkin nyt tässä nykyisessä ajassa valheen vaikutus tulee yhteiskunnissa esille koko ajan entistä selkeämmin, koska ihmiset kaikilla elämän osa-alueilla ovat luopumassa koko ajan enemmän Raamatun Jumalan sanan opetuksista. Ainoa kestävä perusta ja turva elämään tulee uskon kautta Raamatun Jumalaan.

Helsingin sanomat: "Ehrnrooth kaivaa tuekseen tilastoja 1960-luvulta tähän päivään. Alkoholinkulutus on viisinkertaistunut. Elintapasairauksia sairastavien osuus on moninkertaistunut. Pahalta näyttää myös rikollisuuden kasvu ja vakiintuminen korkealle tasolle."

Kaikki edellä olevat ja monet muut negatiiviset vaikutukset lisääntyvät sen tähden, koska ihmiset hylkäävät lait, asetukset ja opetukset, joiden perusta on ollut Raamatussa, Jumalan sanassa.

Jari Ehrnrooth: "Hyvinvointi ilman sivistystä ja moraalia ei ole muuta kuin primitiivistä hyvää oloa. Ideologia on tullut tiensä päähän, ja on vain ajan kysymys, milloin sen arvo ajattelevien ihmisten silmissä romahtaa lopullisesti. Hyvinvointiyhteiskunnan ongelmat eivät johdu yhteiskunnasta tai valtiosta. Ne johtuvat nollatilasta."

 Elämä ilman Raamatun Jumalaa johdattaa ihmisen arvotyhjiöön, jota hän yrittää täyttää asioilla, jotka johdattavat hänet lopulta iankaikkiseen tuhoon ja kadotukseen. Oikeasti hyvinvointiyhteiskunnan ongelmat johtuvat siitä, koska ihmiset eivät halua uskoa ja noudattaa Raamatun Jumalan opetuksia, neuvoja ja ohjeita.

Helsingin sanomat: "Nollatilassa kulttuuria ohjaava arvoydin on tyhjentynyt. Nollatilalla on pitkät historialliset juuret, mutta Ehrnroothin mukaan lopullinen romahdus tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Kommunismi, kansallissosialismi ja maailmansota murskasivat humanismin perinnön. Lopullisen kuoliniskun antoi juutalaisten kansanmurha, holokausti. Sen jälkeen puhe ihmisyyden ideoista vaikutti absurdilta ja tekopyhältä. Moraalista romahdusta vauhditti se, että kristilliset kirkot eivät kääntyneet Natsi-Saksaa ja holokaustia vastaan, vaikka olivat siitä tietoisia. Suurimman rikoksen annettiin tapahtua. Se oli jotain, mitä kristillisyyden likaisessa historiassa oli itse asiassa vuosisatoja toivottu. Vihdoin juutalaisista päästäisiin eroon."

Kun on kyse kristinuskosta, niin sitä on olemassa kahta lajia, joista ensimmäinen ja alkuperäinen on Raamatullinen kristinusko Uuden Liiton järjestyksen mukaan ja toinen on 300-luvulla Rooman katolisen kirkon (RKK) kristinusko, joka on valheellinen kopio oikeasta ja alkuperäisestä Raamatullisesta kristinuskosta. RKK on ollut historiansa alkuaikoina ja senkin jälkeen erittäin vihamielinen juutalaisia kohtaan.

300-luvulla katoliset Rooman keisarit antoivat käskyn, että jos kristitty kääntyy juutalaisuuteen tai juutalainen estää toista juutalaista kääntymään Rooman kirkon kristinuskoon, niin heidät tuomitaan kuolemaan. Ensimmäisen ristiretken aikana katoliset tuhosivat juutalaisten yhteisöjä. Juutalaisia nöyryytettiin pakottaen heitä riisuuntumaan alastomiksi, vain ne jäivät henkiin, jotka suostuivat ottamaan kirkon vesikasteen. Ristiretkeläisten mielestä juutalaiset olivat Jumalan vihollisia ja kaikkein vihamielisin ja vahingollisin rotu Jumalalle. Raamattu kehottaa siunaamaan Israelin kansaa ja rukoilemaan heidän puolestaan. Rooman katolinen kirkko teki päinvastoin vainoamalla ja surmaamalla juutalaisia. Rooman katolinen kirkko piti itseään Jumalan palvelijoina, mutta heidän tekonsa pimeä ja kauhistuttava hedelmä todisti heidät pahan palvelijoiksi.

1200-luvulla Rooman katolinen kirkko antoi käskyn, että juutalaisten tuli laittaa vaatteisiinsa pyöreä merkki, että jokainen kykeni tunnistamaan juutalaisen. Jos juutalainen saatiin kiinni ilman merkkiä, niin hän menetti vaatteensa kiinniottajilleen. Rooman katolinen kirkko karkotti juutalaisia useista maista. Rooman katolinen kirkko sulki juutalaisia ghettoihin jo 1200-luvulla. Paavi Leo kahdestoista määräsi vuonna 1826, että juutalaiset pitää sulkea ghettoihin ja heidän omaisuutensa tulee takavarikoida.

Rooman katolisen kirkon historian todistus kertoo karua kieltä siitä kuinka he häpäisivät ja surmasivat juutalaisia ja ryöstivät heidän omaisuutensa. Rooman katolisen kirkon toimintatavat olivat rikollisia ja tuomittavia, mutta koska he tekivät sen Jumalan nimessä, niin se oli heidän mielestään oikeutettua. Rooman katolisen kirkon toiminta ja teot juutalaisia vastaan oli rikos ihmisyyttä kohtaan ja syntiä Raamatun opetuksen mukaan. Tätä taustaa vasten ymmärrämme sen miksi RKK mielisteli toisen maailmansodan aikana natseja, eikä auttanut juutalaisia sillä tavalla kuin siinä tilanteessa heitä olisi pitänyt auttaa. Natsit toteuttivat toisen maailmansodan aikana hyvin samanlaisia keinoja kuin millä tavalla RKK oli vainonnut juutalaisia aikoja sitten historian saatossa.

Adolf Hiter ja natsit ja saivat vaikutteita katolisen kirkon antisemitismistä ja vihasta juutalaisia kohtaan. Martin Luther kirjoitti kirjan "Juutalaisista ja heidän valheistaan", joka oli todella törkeä kirja sekä syvästi antisemitistinen teos. Hitler osoitti kunnioitustaan Lutherille ja hän piti siitä, että Luther oli kirjoittanut erittäin antisemitistisen kirjan. Näin myös saksalainen "uskonpuhdistaja" Martin Luther vaikutti antisemitismiä Hitlerissä ja natseissa. Juutalaisten tuhoamisen ja kansansurman taustalla vaikutti monenlaiset taustat, joiden kautta henkivallat eksyttivät natseja toteuttamaan hirvittävän juutalaisten massamurhan, holokaustin.

Lutherin kirja "Juutalaisista ja heidän valheistaan" on todella antisemitistinen, jossa Luther sanoi juutalaisten olevan kirottuja, käski polttamaan juutalaisten koulut ja synagogat, käski hävittämään ja tuhoamaan juutalaisten kodit, sanoi että juutalaisia rabbeja täytyy kieltää opettamasta ja jos he eivät tottele niin rangaistakoon heitä kuolemalla, käski että juutalaiset eivät saisi harjoittaa kaikkialla liiketoimintaa, käski takavarikoimaan heidän rahansa, hopeat ja kullat. Luther sanoi että jos hänen neuvonsa pirullisia juutalaisia vastaan eivät ole tarpeeksi hyviä tehkää parempia ohjeita. Lutherin kirja juutalaisista oli kuin suoraan niistä toimista, joita natsit harjoittavat juutalaisia vastaan. Selkeitä yhtäläisyyksiä löytyy Lutherin ja Hitlerin käsityksistä juutalaisia kohtaan. Hitler piti kovasti tästä Lutherin antisemitistisestä kirjasta. Luther myös kehotti tappamaan juutalaisia tietyssä tilanteessa. Aika järkyttävää tekstiä "uskonpuhdistajalta". Tarkoitukseni ei ole mustamaalata Lutheria tai luterilaisia, vaan kertoa ikävän ja surullisen historiallisen tosiasian.

Todellinen, oikea ja terve Raamatullinen usko ei edusta antisemitismiä, sillä Raamattu opettaa siunaamaan, rakastamaan ja rukoilemaan menestystä Israelille. Katolinen kirkko ja Martin Luther edustavat antisemitisminsä kautta pahan voimia, ei Jumalan tahtoa. Luther kuoli kolmisen vuotta tämän antisemitistisen kirjan kirjoittamisen jälkeen ja sanotaan, että hän viime hetkinään katui sen kirjoittamista, jos näin oli niin hyvä kannaltaan, mutta vahinko oli tapahtunut ja kirjaa on painettu ja julkaistu jo vuosisatoja ympäri maailmaa. Kirja on julkaistu ja levittää törkeää antisemitismistä sanomaansa ja tehtyä ei saa enää tekemättömäksi. Surullista tässä tositarinassa on se, että "uskonpuhdistaja", jonka tuli toimia hyvän lähettiläänä sai aikaan sellaisen likapilkun ja törkeyden yhden kirjansa kautta, joka on ollut monille siemen antisemitismin ja saatanallisen pahuuden harjoittamiseen, jota se vaikutti myös natseissa.

Osa Euroopan luterilaisista kirkoista oli myös hiljaa eikä uskaltanut puuttua natsien kauheuksiin. Se tulee kuitenkin muistaa ja ymmärtää, että luterilaisen kirkon sisällä oli uskovia pappeja ja ihmisiä, jotka tuomitsivat natsi-Saksan kauheudet ja osa heistä joutui sen tähden vankilaan ja osa heistä tapettiin.

Helsingin sanomat: "Ehrnroothin mukaan 1960-luvulla voimistunut arvomurros, Suuri Vapautuminen" viimeisteli moraalisen periksi antamisen. Itsehillinnän, kohtuullisuuden ja sopusuhtaisuuden ihanteet kuopattiin. Alkoi riehakas pako viettikeskeiseen alkukantaisuuteen. Vapautumisen kultti on muuttunut vastakohdakseen. Uskonto pantiin syrjään arvokeskiöstä ja tilalle astui konsumerismi, tyydyttämättömän kuluttajan rajaton halu ja elämysten jano. Tuotteet, nautintoaineet, jopa tuotemerkit vangitsevat kuluttajat alkukantaisiin riippuvuuksiin".

Ihmiskunnassa on tapahtunut väärä vapautuminen, jossa ihmiset ovat halunneet kokonaan irtaantua Jumalan sanan vaikutuksista (Raamattu). Viime vuosikymmeninä tätä väärää irtaantumista on tapahtunut siten, että Raamattuun perustuvia lakeja on kumottu ja niiden tilalle on otettu Raamatun vastaisia lakeja; koulumaailma on koko ajan enemmän hylkäämässä Raamatun arvoja ja opetuksia; monet kirkot luopuvat kovaa vauhtia Raamatun sanan totuudesta, asettaen sen tilalle Raamatun vastaisia arvoja ja opetuksia.

Väärän vapautumisen seurauksia ovat moraalittomuuden lisääntyminen; itsehillinnän lisääntyminen rikkinäisyyden ja itsekkyyden tähden; seksuaalimoraali on täysin rappiolla ja sen seurauksena yhteiskunta hyväksyy mitä moninaisempia seksuaalisia vääristymiä; materialismin palvonta on täyttänyt ihmisten sydämet; arvotyhjiö ja sydämen tyhjyys johdattaa ihmisiä etsimään nautintoja ja elämyksiä; päihdeongelmat ja riippuvuudet lisääntyvät alkoholin ja huumeiden käyttämisen kautta jne.

Oikea ja todellinen vapautuminen tapahtuu vain uskon kautta Herran Jeesukseen, jonka seurauksena ihminen alkaa vapautumaan vahingollisista ja haitallisista sekä ihmistä tuhoavista synneistä ja niiden vaikutuksista.

Helsingin sanomat: "Ehrnroothin omat vastaukset voivat herättää vastarintaa, sillä hänen mukaansa muutokseen tarvitaan perusmoraalista uskoa. Jumalaa. Ehrnrooth ei kuulu kirkkoon, sillä hän sanoo vierastavansa kirkon dogmaattisuutta. Hänen käsityksenä Jumalasta muistuttaa enemmän juutalaista kuin nykykristillistä. Ehrnrooth puhuu "Ainoasta Absoluutista", joka on tavoittamaton eikä siitä voi sanoa oikeastaan mitään."

On totta, että vääristä asioista vapautumiseen sekä ihmisen muuttumiseen tarvitaan uskoa ja nimenomaan uskoa Raamatun Jumalaan, ei jumala-uskoon, jonka kirkko on riisunut totuudesta ja vyöttänyt sen uskonnollisella petoksella. Raamattu puhuu Timoteuksen kirjeessä (1 Tim luku 4) suuresta uskon luopumuksesta, joka tapahtuu villitsevien henkien ja riivaajien oppien kautta. Raamattu kertoo, että luopumuksen merkkinä on mm. kieltäytyminen naimisiin menemisestä. 33/38 käännös kertoo että luopumuksen henki kieltää ihmisiä menemästä naimisiin. Jakeen voi kääntää sillä tavalla tai myös siten että ihmiset kieltäytyvät menemästä naimisiin.

Nykyään ja monta vuotta sitten esim. Suomessa luterilainen kirkko vihkii yhä uudestaan ihmisiä avioliittoon, jotka ovat jo monta kertaa vastoin Raamatun sanan opetusta eronneet. Samoin myös vapaissakin suunnissa (ei kuitenkaan kaikkialla) sama meno on yleistymässä. Kirkot ovat myös monissa muissa asioissa ottamassa suuntaa ja mallia siitä millä tavalla ihmiset haluavat toteuttaa syntisiä himojaan ja halujaan. Näihin tarpeisiin kirkot vastaavat hyväksymällä monenlaiset synnit ja moraalisen rappion.

Raamatun alkuperäisen kristinuskon juuret ovat vanhassa liitossa, joka tehtiin juutalaisten kanssa. Näitä juuria ei alkuperäinen Raamatun kristinusko ole koskaan hylännyt. Niin kuin Raamatullisen kristinuskon syntymisen aikana, niin myös yhä tänä päivänä alkuperäisen Raamatullisen kristinuskon perusta on Messias Herran Jeesuksen sovitustyössä (Jeesuksen veren vuodatus, kuolema ja ylösnousemus) syntien anteeksisaamiseksi. Sen lisäksi Raamatulliseen kristinuskon opetuksiin kuuluvat Kymmenen Käskyä, kaikki ne VT:n käskyt joiden mainitaan olevan voimassa Uudessa Liitossa sekä ne käskyt ja opetukset, jotka tulivat ihan uusina mukaan Uuden Liiton järjestykseen (näistä on maininta UT:ssa). Vanhan liiton järjestys on kumottu (eläinuhrit, kuolemanrangaistukset, VT:n pappeutta ja temppeli järjestystä koskevat lait jne.) Uuden Liiton järjestyksessä.

Todellinen elämä ja kyky muuttumiseen tulee Herran Jeesuksen sovitustyön kautta, joka uskon kautta Herraan Jeesukseen johdattaa ihmisen elämään Jumalan sanan totuuden mukaisesti. Todellinen ja alkuperäinen kristinuskon juuri on Jumala itse, joka Messias Jeesuksen kautta johdattaa ihmisen todellisen elämän lähteille.

Helsingin sanomat: "Minäkeskeisenä aikana myös ihmisen Jumala-suhde on Ehrnroothin mielestä vääristynyt. Ajassamme on jo täysin luonnollista, että Jumala ei ole enää vain ihmistä varten, vaan Jumala on juuri minua ja minuutta varten. Länsimainen ihminen vaeltaa Jumalan luo kuin kaikkivaltiaan terapeutin vastaanotolle. Ehrnroothin mukaan nykykeskustelussa Raamatusta poimitaan yleensä typeryyksiä sen sijaan, että katsottaisiin ihmisten kokoaman pyhän kirjan elävää moraalista ulottuvuutta, sitä miten ihminen hahmottaa osansa pyrkiessään kehittymään. Raamattu puhuu ihmisten perimmäisen kaipauksen ja toivon kohteista. Ikuisesta rauhasta, sopusoinnusta, oikeamielisyydestä, hyvyyden ja rakkauden voitosta. Tämä on jotakin radikaalisti korkeampaa kuin hyvä elämä tai onnellisuus. Suomessa maallinen ja hengellinen keskustelu erotetaan toisistaan. Ehrnroothin mielestä hengellisen keskustelun pitäisi tulla osaksi maallista keskustelua. Ei fundamentalistis-fanaattisessa mielessä, vaan meidän pitäisi aidosti keskustella siitä, mitkä ovat perusarvoja, mitä ihmisyys on, mihin me pyrimme."

Raamatun opetus Jumalasta ja Hänen yhteydestään ihmiseen on sellainen missä ihmisen mieli tarvitsee muutosta Jumalan tahdon ja Jumalan sanan totuuden mukaiseen suuntaan. Aikamme vääristynyt usko opettaa, että Jumala on ihmisen haluja ja toiveita varten, jotka ovat lihallisia synnin haluja. Minäkeskeinen itsekkyys höystettynä uskonnollisuudella (ei Raamatun uskolla) saa sen aikaan, että ihminen kokee tarvitsevansa Jumalaa toteuttamaan ihmisen synnillisiä ja lihallisia toiveita ja haluja.

Jos yhä enemmän olisi sellaisia ihmisiä, jotka uskoisivat Raamatun Jumalaan, niin maallisten terapeuttien työt vähentyisivät, koska oikea ja aito Raamatullinen usko Herraan Jeesukseen eheyttää ihmisen rikkinäisen sydämen.

Ehrnroothin mainitsema nykykeskustelu, jossa Raamatusta poimitaan yleensä vain typeryyksiä, ei johdu siitä, että Raamattu opettaa typeryyksiä, vaan siitä että ihminen joka ei halua uskoa Herraan Jeesukseen, niin kuin Raamattu opettaa, ei kykene ymmärtämään Raamatun sanaa ja sen tähden tulkitsee sitä typerällä tavalla (väärällä tavalla). Silloin kun ihminen uskoo Herraan Jeesukseen, niin kuin Raamattu opettaa, niin hän ymmärtää Raamatun opetusta sekä Pyhän Hengen voiman avulla kykenee kasvamaan uskossa sekä elämään Jumalan sanan opetusten mukaista elämää.

Raamattu puhuu ja opettaa siitä mitä ihminen todella tarvitsee voidaksensa elää oikeamielisesti ja totuudenmukaisesti. Edellä oleva päämäärä ei toteudu muutoin kuin hylkäämällä synnit sekä ojentautumalla Jumalan sanan totuuden mukaisesti. Silloin kun ihminen ymmärtää Jumalan rakkauden Herrassa Jeesuksessa ihmistä kohtaan ja sen että vain Herran Jeesuksen sovitustyön kautta Jeesukseen uskoen ihminen voi muuttua ja saavuttaa onnellisen elämän, niin se johdattaa ihmisen kunnioittamaan Jumalaa ja noudattamaan Jumalan sanan opetuksia. Ihminen ei voi saavuttaa ja elää elämäänsä todellisen ja aidon ihmisyyden kautta ilman yhteyttä Raamatun Jumalaan.

Elämä ilman Jumalaa on kuin sulhasen suudelma morsiamen suulle likaisen hunnun läpi. Tällainen suudelma on keinotekoinen, eikä sulhanen ja morsian kohtaa siinä todellista suudelman kosketusta. Elämä Jumalan kanssa on kuin aito ja oikea sulhasen ja morsiamen suudelma. Suudelma oli vain kielikuva, jonka kautta pyrin tuomaan esille sitä, että jumalattomuuden tilassa ihminen ei saa kokea aitoa ja todellista ihmisyyttä, vaan joutuu tyytymään keinotekoiseen elämään, joka on synnin pettämä ja likaama.

Helsingin sanomat:  "Jos käännettä ei tapahdu, läntinen kulttuurimme ehtyy ja tuhoutuu lopullisesti, Ehrnrooth ennustaa. Ilman korkeampia tavoitteita vapautemme tuhoaa itsensä. Ehrnrooth uskoo, että toivon ja ihmisenä edistymisen merkitystä korostava ajattelutapa tulee palaamaan uudessa, hyvinvoivan ja vapautuneen yksilön elämään sopivassa muodossa sen jälkeen kun hyvinvointiaate on kärsinyt henkisen ja taloudellisen vararikon. Näin on tapahduttava, sillä tämä on ainoa mahdollisuus löytää länsimaiselle kulttuurille jälleen uusi elinvoimainen tarkoituksellisuus. Jos emme kehity, valistuksen ja vapauden yhteiskunta voi hävitä jollekin huonommalle, dogmaattiselle, primitiiviselle yhteiskunnalle. Meidän on puolustettava länsimaisia vapauden ja valistuksen arvoja ja kulttuuria, Ehrnrooth sanoo. Hänen mielestään meidän tulisi vapauden ja valistuksen nimissä vaatia kykyä muutokseen myös toisilta uskonnoilta, kuten islamilta. Pariisin terrori-iskun vaatimuksella on erityinen painonsa. Fanaattinen terrorismi on pahimmillaan juuri uskonnollista. Nämä murhaajat toteuttavat 'jumalan pyhää vihaa'. Mitään sen kauheampaa jumalanpilkkaa ei kai olekaan."

Ihmiskunnan toivo ja pelastus ei ole läntinen kulttuuri, vaan usko Raamatun Jumalaan Herran Jeesuksen kautta. Läntinen kulttuuri rakentuu hyvin vahvasti synnin arvojen varaan. Siksi vapaus, jonka synti on vääristänyt tuhoaa ihmisen. Toisin sanoen ihminen elää valheellisessa vapaudessa, joka on synnin orjuutta. Silloin kun ihminen ymmärtää olevansa syntinen ja eläneensä valheessa ja kokee vararikon elämässään siten, että hyväksyy Jeesuksen elämänsä Herraksi, niin hän löytää todellisen vapauden ja totuuden sekä merkityksen ja tarkoituksen elämälleen.

Jos ihminen ei tätä ymmärrä, niin synti tuhoaa hänet joko kauniin ja kavalan tai tuhoisan paketin kautta. Islaminuskon luonne ei muutu koskaan se on ja pysyy sotaisana uskontona. Fanaattinen terrorismi ja kaikenlainen terrorismi on tuomittavaa ja elämää loukkaavaa ja halventavaa. Terrorismi jonka motiivina on jumalan pyhän vihan toteuttaminen on todellakin kauheata Jumalanpilkkaa. Ainoa ja oikea todellinen Jumala, joka rakastaa ihmistä ei kehota tappamaan ihmisiä terrorismitekojen kautta, eikä minkään muunkaan asian kautta. Todellinen Luoja Jumala rakastaa luomaansa ihmistä ja kertoo ihmisille pelastussanomansa, jonka ihminen voi vapaasti ottaa vastaan tai hylätä, mutta todellinen Jumala ei tapata ihmisiä, siksi etteivät he vastaanota uskoa ja Jumalan pelastusta.

Jari Ehrnrooth: "Meidän olisi tunnustettava, että emme ole hyviä ja valmiita vaan keskeneräisiä ja kehityskykyisiä, Ehrnrooth sanoo. Meidän on parannuttava henkisesti, fyysisesti, moraalisesti, uskonnollisesti. Ihminen ei ole valmis. Se on vaarallisin mahdollinen ajatus, että olisimme valmiita ja hyviä sellaisina kuin olemme. Meidän olisi hyväksyttävä, että elämä on jatkuvaa parannuksen tekemistä juuri moraalisessa, ei missään triviaalissa mielessä. Uusi itseisarvo tulisi löytää korkeamman moraalin piiristä. Sen pitäisi olla jotakin, joka auktoriteetin tavoin itsessään ohjaa meitä kehittymään paremmiksi ihmisiksi."

Raamattu opettaa ettei uskova ihminen tule täydelliseksi tässä maailmanajassa. Tämä tarkoittaa sitä, että uskova ihminen on  loppuun saakka vajavainen, mutta Jumalan armosta muuttumisen prosessissa uskon kautta Herraan Jeesukseen.

Jumalattomat ihmiset (ateistit, uskonnolliset jne.) pyrkivät parantamaan itseään oman voimansa kautta. He pyrkivät parantamaan omaa hengellisyyttään (itse valittua), moraaliaan ja uskonnollisuuttaan. Synnin orjuus ja sielunvihollisen voimat pitävät siitä huolen, että ihmisen oman voiman (sielunvihollisen avustuksella) kautta ei tapahdu todellista muutosta, vaan ihminen jää aina synnin orjuuteen monilla eri tavoilla. Omavoimainen parannus on sielunvihollisen petos, joka näyttää hyvältä ja oikealta vain sen tähden koska synti vääristää jumalattoman ihmisen ymmärryksen.

Jumala kutsuu ja valitsee meidät pelastukseen uskon kautta Herrassa Jeesuksessa. Kukaan ihminen ei siis itse omaehtoisesti valitse Raamatun Jumalaa, sillä Raamattu opettaa, että Jumalan hyvyys vetää ihmistä parannukseen ja pelastukseen. Raamattu opettaa etsikonajasta, jolloin Jumala vetää ihmistä pelastukseen ja silloin ihminen voi alkaa kiinnostumaan ja ajattelemaan uskonasioita. Pyhän Hengen tehtävä on todistaa synnistä, vanhurskaudesta (Jeesus) sekä tuomiosta ja kun ihminen kokee olevansa syntinen Jumalan edessä ja tarvitsee uskon kautta Herraan Jeesukseen pelastuksen ja syntien anteeksiantamuksen, niin hän tulee Jumalan armosta Raamatulliseen uskoon, saaden synnit anteeksi Jeesuksen veren, kuoleman ja ylösnousemuksen kautta sekä iankaikkisen elämän. Raamatullinen usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta. Tämän tähden Herra Jeesus sanoi: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille."