DNA ja proteiini
 

Eräs tärkeimmistä 1900-luvun löydöistä on DNA molekyylin löytäminen. Sillä on ollut voimakas vaikutus biologiseen tutkimukseen. Se on myös tuonut pulmia ja hämminkiä evoluutioteoriaan uskoville tiedemiehille. Jos he myöntävät kaikki DNA:n vaikutukset, niin murskaisi totaalisesti heidän teoriansa.

On selvää ettei eloton aine kykene muodostamaan elollista elämää. Siitä huolimatta evoluutioteoriaan uskovat ihmiset ajattelevat, että kaikki alkoi itseohjautuvasti sekä sattumanvaraisesti. Jotkut evolutionistit protestoivat sanaa sattumanvaraisuus evoluutioteorian kohdalla. On kuitenkin selvää, että evoluutioteoria perustuu sattumaan, sillä teorian mukaan sitä ei ole kukaan suunnitellut tai rakentanut, vaan se on eloton aine on itsestään kehittynyt elolliseksi elämäksi. Tämä jos mikä on sattumanvaraista toimintaa.

DNA koodissa on noin 3 miljardia kirjainkoodiparia. On mahdotonta, että itseohjautuva kehitys olisi voinut tuottaa uusia ja erilaisia lajeja, sillä ne jokainen tarvitsee DNA koodin. Jokainen menestyksellinen uusi laji olisi vaatinut DNA koodin jo heti valmiiksi. Jokainen ihminen on alussa kuin pieni piste, joka ei ole kirjassa olevaa pistettä suurempi. Tuon pisteen sisällä on noin 180 senttimetriä pitkä DNA tiedosto. DNA:n sisällä on koko koodi millainen sinusta tulee, elimesi, tukkasi ja silmiesi väri jne. Dna pitää sisällään jokaisen elävän olennon perimän. Se on kuin mikroskooppinen tietokone, johon on rakennettu sisään valtavasti muistia. DNA:han on talletettu valtava määrä toimintasuunnitelmia, joka osaa esim. oikeaan aikaan rakentua kehon soluiksi sekä elimiksi.

Jokaisen solun sisällä on tuma. Tuman sisällä on monimutkaisempia asioita kuten kromosomit. Kromosomien sisällä ovat geenit. Geenit ovat kiinnittyneinä kromosomeihin kuten helmet ketjussa. Geenien sisällä on monimutkainen kemiallinen rakenne, joka on nimeltään DNA. Jokaisella geenillä tuhansia DNA yksikköjä tai enemmänkin. Jokaisen solun sisällä on kymmeniä tuhansia geenejä, jotka on ryhmitetty 23 kromosomi pariin.

DNA:n sisällä on kaikki geneettiset ominaisuudet joka lajille. Tätä kutsutaan perimäksi, jossa on kaikki lajin ominaisuudet. Genotyyppi on perimätyyppi, joka on yksilöllinen koodi, jossa on kaikki sinun ominaisuutesi (hiusten, silmien väri jne.). Genomi on koko väestön koodi, johon on koodattu lajin ominaisuudet. DNA:ta on kaikkialla kehossasi, eli n. sata tuhatta miljardia pientä pilkkua, joka on aikuisen ihmisen keskiarvo elävien solujen määrä. Miltä DNA näyttää? Se näyttää kuin kahdelta toisiinsa kietoutuneelta kierteiseltä nauhalta tai kierteisiltä tikapuilta (kaksoiskierre). Jokainen DNA molekyyli on kuin kierteiset portaat. DNA:n kierteisessä osassa on monimutkaisia sokeri- ja fosfaattiyhdisteitä ja toisessa osassa typpiyhdisteitä. 

DNA:lla on erikoinen tapa jakaantua ja yhdistyä. Kun solut jakaantuvat DNA tikapuut jakaantuvat keskeltä kahtia.  Sitten on kaksi yksittäistä pystysuoraa säiettä, joissa on puolet tikapuiden askelmista. Molemmat kopioivat itsensä välittömästi ja sitten on kahdet kokonaiset tikapuut. Jokaisessa uudessa askelmassa on täsmälleen sama järjestys kuin alkuperäisessä DNA säikeessä oli. Jakaantumisen prosessi voi tapahtua 1000 kertaa sekunnissa. Jos DNA ei jakaudu näin nopeasti, niin voisi viedä 10 000 vuotta aikaa, että solusta kasvaisi uusi ihmisvauva. Solut voivat jakaantua 50 kertaa ennen kuin ne kuolevat. Kun solut kuolevat, niin heti korvautuvat uusilla soluilla. Joka minuutti 3 miljardia solua kuolee elimistössäsi ja ne korvautuvat välittömästi.  

Ihmisen elimistössä on noin 100 triljoona solua.  Tumassa jokaisessa solussa on 46 kromosomia. Kromosomin jokaisessa solussa on noin 10 miljardia DNA "tikapuuta". Tiedemiehet kutsuvat niistä jokaista kierteiseksi tikapuuksi, DNA molekyyliksi, niitä kutsutaan myös emäspareiksi. Siellä tapahtuu kehosi rakenteellinen koodi, perinnöllisyys sekä mm. aineenvaihdunnalliset ominaisuudet. Ilman DNA:ta et voisi elää. Ilman DNA:ta mikään elollinen ei voisi elää maan päällä.

Muodostaakseen proteiinia DNA molekyylin tulee sijoittaa aminohapot tietyssä järjestyksessä satoihin ja tuhansiin yksiköihin. Jokaisessa kohdassa sen tulee osata valita oikeanlainen aminohappo kahdestakymmenestä erilaisesta aminohaposta. DNA muodostuu neljästä erilaisesta emäosasta (A,G,C ja T = adeniini, guaniini, sytosiini ja tymiini). Näistä muodostuu peruskoodi yksikköjä. Niistä muodostuu peräkkäin miljoonia erilaisia koodeja. Jokainen koodi määrittelee monia miljoonia tekijöitä elimistössäsi, elimet, aivot ja kaikki niiden toiminnat. Jos edes yksi koodi puuttuisi, niin olisit suurissa vaikeuksissa. On selvää ettei eloton aine ilman älyä kykene itseohjautuvasti rakentamaan näin fantastista ja monimutkaista DNA tietojärjestelmää. Jumalan luomistyö on ainoa järkevä selitys sille miten elämä on saanut alkunsa maan päällä.

Evolutionistit uskoivat, että monimutkainen DNA kaikissa elollisissa olennoissa muodostui itsestään "aikojen alussa" merivedestä. Siinä oli mukana soraa, hiekkaa, maaperää ja vettä sekä salamaniskusta näistä aineista syntyi elollista elämää sekä täydellinen DNA rakenne. Niissä ei ollut ainoastaan täydellistä geneettistä koodia, vaan ne kykenivät heti syömään, sulattamaan ruokaa, liikkumaan, tuottamaan entsyymejä sekä rauhasten toiminta oli heti käynnissä ja tekemään kaiken muun. Ne osasivat heti automaattisesti tuottaa lisää soluja, niiden DNA alkoi jakautua (solujen täytyy jatkuvasti täydentyä tai muuten elollinen olento kuolee nopeasti), solut alkoivat tekemään uusia soluja ja jokainen uusi solu kykeni heti välittömästi tekemään lukemattomia toimintoja, joita elollisen olennon tulee tehdä. Samasta salamaniskusta muodostui uros ja naaras ja ruoansulatuskanavat, hengitystiehyet sekä verenkiertojärjestelmä. Ne saivat täydellisen kyvyn tuottaa jälkeläisiä. Sama salamanisku teki myös niiden ruoan, jossa oli niiden oma DNA jne.

Geneettisen koodin tiedon määrä on niin valtava ettei ole mahdollista, että se olisi syntynyt sattumalta tai itseohjautuvasti ilman älyä. Sen lisäksi täytyy olla olemassa jokin keino, että solut kykenevät toimimaan koodin mukaisesti, sitä ei sattuma saa aikaan. Itseohjautuvan prosessin ilman älyä on mahdotonta muodostaa DNA sekä saada siinä oleva tieto käytännössä toimimaan. Sillä ilman heti käynnistyvää tietojen siirtoa ja käytännön toteutusta seurauksena olisi äkkikuolema.

DNA:n rakenteeseen, toimintoihin ja sen tarkkaan suunnitteluun vaaditaan ilman muuta korkean luokan älykkyyttä. Ihmisen kehittynein ajattelu ja suunnittelu on saanut aikaan lentokoneita, raketteja, tietokoneita jne. Yksikään näistä keksinnöistä ei ole syntynyt sattumalta itseohjautuvasti ilman älyä ja suunnittelua. Tarvittiin tarkkaa ajattelua ja suunnittelua, että nämä keksinnöt toimivat käytännössä. Samalla tavalla on DNA:n laita, se ei ole muodostunut evoluutioteorian mukaisesti, vaan Jumala on sen suunnitellut ja rakentanut. Jos et usko sitä, niin samalla voit uskotella itsellesi, että lentokoneet voivat muodostua itsestään ilman älyä.

Biologinen maailma on täynnä monimutkaisia, yhteistyökykyisiä mekanismeja, jotka ovat riippuvaisia koodeista ja yksityiskohtaisista ohjeistuksista niiden kehittymiselle sekä vuorovaikutteisille toiminnoille. Eräs asia on myös hyvä tietää, että monimutkainen DNA koodausjärjestelmä ei kehity (ei evoluutioteorian mukaan). Tämäkin todistaa evoluutioteoriaa vastaan. Jos monimutkaiset järjestelmät jätetään hoitamatta, eli tulemaan toimiin omillaan ilman ohjausta, niin ne tulevat koko ajan epäjärjestyneempään tilaan. On täysin mahdotonta, että itseohjautuva ilman älyä toimiva mekanismi kykenisi luomaan niin monimutkaisen järjestelmän kuin DNA on. Mitä monimutkaisempi systeemi on, niin sitä yksityiskohtaisempaa suunnittelua tarvitaan, että kyetään eliminoimaan tekijät, jotka koittavat hajottaa ja tuhota systeemiä. On täysin mahdotonta, että ilman älyä itseohjautuva mekanismi kykenisi muodostamaan monimutkaisen DNA:n rakenteen, joka tuottaa elollista elämää.

Viestittäjä RNA molekyylejä tarvitaan, sillä ilman niitä DNA on täysin hyödytön elimistössä. Koodi geeneissä (DNA) tarvitaan muodostamaan viestittäjä RNA molekyyli, johon on koodattu tarpeellinen viesti määritellä erityiset proteiinin aminohapot. Solun tulee yhdistää nukleotidit RNA:han. Ensin alayksiköt yhdistyvät nukleotideihin, joka sisältää yksilöllisen emäksen ja riboosin. Solun tulee yhdistyä alayksiköihin tai aminohappoihin, jotka polymeroituvat tuottamaan proteiinia. Jokainen aminohappo täytyy aktivoida tietyn entsyymin kautta juuri sille aminohapolle. Jokainen aminohappo on siten yhdistynyt toisen tyyppiseen RNA:han, josta käytetään nimitystä s-RNA. On olemassa tietty s-RNA jokaiselle aminohapolle. On myös toisen tyyppinen RNA, eli ribosomaalinen RNA. Viestittäjä RNA vaikutuksesta ribosomit kasaantuvat yksiköksi nimeltään polyribosomit, aminohappo s-RNA kompleksia tarvitaan muodostamaan proteiinia. Myös muita entsyymejä ja avainmolekyyleja tarvitaan tähän.

Joka puolelta soluista löydämme ikään kuin huippu teknillistä tietokone toimintaa. Sähkönapaisuus on DNA:n avaintekijä. Tämä on positiivista ja negatiivista sähköimpulssia, jota on löydetty DNA:sta ja solukalvosta, solulimasta ja tumasta. Tuloksena on binäärinen järjestelmä, samanlainen kuin mitä löydämme kehittyneimmistä tietokoneista, mutta jotka ovat kuitenkin paljon kehittyneempiä ja pienempiä kuin ihmisen tekemät tietokonejärjestelmät. Tietokonejärjestelmässä tavu koostuu kahdeksasta bitistä joka voi sisältää 256 erilaista binaari kuviota, joka on tarpeeksi muodostamaan kirjaimia ja symboleja. Tavu siis tarkoittaa kirjainta ja merkkiä. Biologiassa vastaava on kolme nukleotidia, jota kutsutaan kodoniksi. Biologinen koodi (DNA:n sisällä) perustuu näihin kolmeen asiaan. Tätä kolmikkoa tarvitaan päättämään mitä aminohappoa käytetään missäkin tarkoituksessa.

Eläinten ja kasvien koodina on DNA, mutta DNA on kemiallisesti erilainen kuin aminohapot, joka antaa toimintamääräyksiä. Tämä koodi myös päättää sen kuinka aminohapot muodostavat 20 välttämätöntä proteiinia (elimistösi tarvitsee proteiinia pysyäkseen elossa). DNA:n, aminohappojen ja  proteiinin välillä on välittäjä aine, eli t-RNA. Monimutkaisuus mutkistuu yhä edelleen. Jokainen 20 välttämättömästä proteiinista tarvitsee erilaista välittäjä t-RNA:ta. Jokainen toimii erityisesti suorittaakseen oman toiminnon ja kemiallisesti jokainen t-RNA molekyyli erilainen kuin toinen t-RNA molekyyli.

Biologinen kääntäjä joka suorittaa näiden koodien tehtävät on m-RNA. Se vaihtaa DNA koodikielen toiseksi kieleksi, joita solut ymmärtävät, niin että ne voivat tuottaa oikeita aminohappoja ja proteiineja. Ilman näitä monia m-RNA molekyyleja koko koodi ja se mitä sen pitäisi tuottaa särkyisi.

Informaatio jota ei voi saavuttaa on hyödytöntä, vaikka informaatio olisi kuinka täydellinen tahansa. Jokaisessa tietokoneessa tulee olla tietokanta. Ilman sitä tarvittua tietoa ei voi jäljittää ja käyttää. Tietokoneen tietokannoissa on levyasemat sekä hakemisto, että tietoja voi käyttää oikealla tavalla. Ilman hakemistoa tietokone ei tiedä mistä etsiä tarvittavaa tietoa.

DNA:n tietopankki on valtavan (massiivisen) laaja, mutta hakemisto on tiedostoille myös tarpeellinen. DNA:ssa on tiedostot kaikelle mm. lihaksistoon liittyvät toiminnot, hormonaaliset toiminnot sekä verenkiertoon liittyvät toiminnot. Kun seuraavan kerran leikkaat sormeesi haavaan, niin DNA:ssa oleva monimutkainen tieto useine toimintoineen kykenee aloittamaan korjausprosessin, jonka kautta elimistösi suorittaa "kirurgisen" toimenpiteen, jonka kautta haava umpeutuu ja paranee.

Kirjoituksen kaikki luvut: Evoluutioteoria
 

Petri Paavola