|
|
|
Etusivulle Raamatunopetuksia Anna palautetta |
|
Kirjoitus on kokonaisuudessaan sivullani:
Raamatun
opetus että he olisivat yhtä (yksi)
Ykseyden ja yhteyden perustukset
Ennen kuin kirjoitan itse varsinaisesta aiheesta, niin haluan tuoda esille muutaman todella tärkeän asian. Kukaan ihminen ei osta taloa sen perusteella, että hän käy pelkästään eteisessä tai WC:ssä, vaan hän arvioi koko talon kaikki huoneet sekä käy huolellisesti läpi koko talon perustuksista kattoon asti. Siksi myös on ehdottoman tärkeätä, että voidaksesi nähdä ja ymmärtää mitä tuon esille kirjoituksessani, niin sinun tulisi lukea se kokonaan, koska vain siten voit ymmärtää mitä kirjoituksessani sanotaan. Liian usein uskovatkin (eivät kaikki) jättävät lukemisen puolitiehen tai lukevat sieltä täältä ja antavat arvionsa puutteellisen tiedon kautta.
Silloin kun ei ole luettu asiaa kokonaan läpi, niin hyvin helposti tapahtuu väärinkäsityksiä sekä annetaan väärä todistus lähimmäisestä. Siksi on tärkeää käydä asia läpi kokonaan ja sen jälkeen vasta voi antaa asiasta rehellisen arvion. Älä käsitä minua väärin en suinkaan pakota ketään lukemaan kirjoitustani kokonaan ja jos jokaisella on tietenkin oikeus lukea siitä juuri sen verran kuin itse haluaa. Mutta jos haluaa arvostella ja arvioida sitä mitä on kirjoitettu, niin vain sellaisella arviolla on painoarvoa, joka tuodaan esille sen kautta, että kirjoitus ja opetus on luettu ja tutkittu kokonaan, eikä vain osia sieltä ja täältä. Nyt siirryn itse aiheeseen:
Johanneksen evankeliumin 17 luvussa Herra Jeesus opettaa uskovien ykseydestä ja yhteydestä. Käyn läpi seuraavaksi muutamia tärkeitä opetuksia, joita Herra Jeesus opetti Johanneksen evankeliumin 17 luvussa.
Joh 17:
1 ¶ Tämän Jeesus puhui ja nosti silmänsä taivasta kohti ja sanoi: "Isä,
hetki on tullut, kirkasta Poikasi, että Poikasi kirkastaisi sinut;
2 koska sinä olet antanut hänen valtaansa kaiken lihan, että hän antaisi
iankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä olet hänelle antanut.
3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin
olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen
Kristuksen.
Raamattu opettaa Jumalan rakastavan maailmaa (ihmisiä), niin paljon, että Hän antoi ainokaisen Poikansa (Jeesus), ettei yksikään joka uskoo Jeesukseen hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä uskon kautta Herraan Jeesukseen (Joh 3:16). Herra Jeesus sanoi:"Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi" (Mark 1:15).
Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen tulee tehdä parannus (katua, tunnustaa syntinsä ja mielenmuutoksen kautta uskoa Jeesukseen) ja uskoa Herraan Jeesukseen, jolloin hän saa syntinsä anteeksi sekä iankaikkisen elämän. Raamatullinen pelastus on yksinkertainen, sillä Raamattu sanoo, että usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan (Jeesuksen) sanan kautta (Room 10:17).
Raamattu sanoo, että jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan (Room 10:9,10).
Raamatun sanan todistuksen mukaan ihminen, joka tunnustaa ja haluaa hylätä syntinsä, uskoo Herraan Jeesukseen suullaan tunnustaen Jeesuksen Herraksi ja sydämessään uskoen, että Isä Jumala on herättänyt (nostanut ylös kuolleista) Jeesuksen kuolleista on sellainen ihminen, joka on pelastettu Jumalan armosta. Tämä on ainoa pelastustie Raamatun Jumalan luokse sekä ainoa tapa miten tullaan Jumalan lapseksi, eli Herran Jeesuksen opetuslapseksi. Sellainen ihminen, joka turvaa tämän lisäksi johonkin muuhun "pelastustekijään" kuten esim. kirkollisiin sakramentteihin tai uskoo eri tavalla kuin mitä Raamattu opettaa pelastuksesta ei ole pelastuneessa tilassa, eikä Jumalan lapsi, vaan eksyksissä oleva ihminen, joka luulee olevansa pelastunut, vaikka hän ei sitä ole.
On äärimmäisen tärkeää ymmärtää ja tietää Raamatun Jumalan asettamat pelastuksen ja Jumalan lapseuden kriteerit, sillä uskovien yhteyttä voi olla vain Jumalan armosta pelastuneiden uskovien kesken.
Joh 17:
6 ¶ Minä olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka sinä annoit
minulle maailmasta. He olivat sinun, ja sinä annoit heidät minulle, ja he
ovat ottaneet sinun sanastasi vaarin.
7 Nyt he tietävät, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on sinulta.
8 Sillä ne sanat, jotka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille; ja
he ovat ottaneet ne vastaan ja tietävät totisesti minun lähteneen sinun
tyköäsi ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt.
.........
11 ¶ Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä
tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet
minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin.
Herran Jeesuksen opetuslapset ottavat vaarin, eli noudattavat ja uskovat Jumalan sanan opetusta Pyhän Hengen voiman kautta. Herra Jeesus sanoo kuinka Isä Jumalan tahto on varjella uskovia ihmisiä, niin että he olisivat yksi samalla tavalla kuin Jeesus ja Isä ovat yksi. Alkutekstin mukaan Joh 17:11:ssa on sana en - eis, joka tarkoittaa yksi.
Raamatun opetus uskovien ykseydestä on, että uskovien tulee olla samalla tavalla yksi niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi. Isä ja Jeesus ovat yksi siten ettei heillä ole toisistaan erilaisia uskontunnustuksia, ei toisistaan erilaisia tunnustuskuntia ja yhteisöjä, sillä he ovat kaikessa täydellisesti yhtä ja yksi.
Herra Jeesus opetti, että Häneen uskovien ihmisten tulee omilla paikkakunnillansa kokoontua keskenään yhtenä seurakuntana, eikä kokoontua monissa erinimisissä uskovien yhteisöissä, jotka ovat erossa toisistaan erilaisten oppien ja uskontunnustusten takia.
Apostolien tekojen toisen luvun jakeessa 47 sanotaan alkutekstin mukaan, että Herra lisäsi seurakuntaansa joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että Herra Jumala itse lisää uskovan ihmisen seurakuntaansa uudestisyntymisen kautta, kun ihminen on Jumalan armosta vastaanottanut pelastuksen uskon kautta Heraan Jeesukseen. Raamatun opetuksen mukaan ihminen ei valitse itselleen seurakunta yhteyttä, vaan Jumala liittää hänet seurakuntaansa uudestisyntymisen kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien uskovien tulisi kokoontua keskinäiseen yhteyteen yhtenä seurakuntana omilla paikkakunnillaan ilman toinen toisistaan erillään olevia uskonyhteisöjä.
Alkuseurakunnan aikana uskovat kokoontuivat eri paikoissa paikkakunnillaan (kodeissa ja julkisissa rakennuksissa), mutta kuitenkin yhtenä ja samana seurakunta ilman heitä erottavia erilaisia uskonyhteisöjä. Raamatussa on voimakas vetoomus ja opetus siitä, että uskovat eivät saa laiminlyödä keskinäistä kokoontumista yhden ja saman seurakunnan periaatteella.
Hebr 10:25 älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.
Yllä oleva Raamatun kohta on käännetty väärin. Aapeli Saarisalo kääntää Hebr 10:25 alkutekstin mukaisesti: jättämättä keskinäistä kokoontumistamme, niin kuin joillakin on tapana, vaan kehoittakaa toisianne sitä enemmän, kun näette päivän lähestyvän.
Hebrealaiskirje 10:25 ei opeta, että uskovat eivät saisi jättää omaa seurakunnan kokousta, vaan että uskovat eivät saisi vetäytyä pois keskinäisestä kokoontumisesta. Alkutekstissä ei ole seurakunta sanaa, vaan sana episunagoge, joka tarkoittaa keskinäistä kokoontumista. Alkutekstissä ei ole myöskään sanaa omaa, koska uskovat eivät omista seurakuntaa, sillä seurakunta on Jumalan seurakunta, johon Hän itse lisää sellaisen ihmisen, joka on Jumalan armosta uudestisyntynyt ylhäältä. Paikkakunnalla olevien uskovien tulisi kokoontua seurakuntana yhteen, eli yhtenä seurakuntana ilman erinimisiä tunnustuskuntia.
Alkuseurakunta noudatti Herran Jeesuksen opetusta siten, että yksi paikkakunnalla oleva seurakunta kokoontui monissa eri paikoissa, mutta kuitenkin yhtenä ja samana seurakuntana, eivätkä he kokoontuneet eri paikkoihin erilaisten uskonsuuntien jäseninä, vaan yhden ja saman Jumalan seurakunnan jäseninä. Alkuseurakunnan aikana jokaisella paikkakunnalla oli myös vanhimmat (paimenet, johtajat), jotka olivat koko paikkakunnan seurakunnan vanhempia.
Itse uskon vahvasti, että Jumala tulee yhdistämään ne uskovat ihmiset Raamatulliseen yhden paikkakunnan seurakunta yhteyteen, jotka uskovat Jumalan sanan opetuksen seurakunnan ykseydestä, jonka tulee perustua samanlaiseen ykseyteen mikä on Isän ja Jeesuksen välinen keskinäinen ykseys. Monet uskovat vastustavat tätä koska he haluavat hallita muita uskovia ihmisten perustamissa uskonsuunnissa tai omatekemissä ryhmissään. Jokainen joka nousee vastustamaan Jumalan tahtoa uskovien todellisesta ykseydestä tulee kohtaamaan Jumalan tuomion, sillä uskovien ykseys, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi on Jumalan asetus, jonka varaan rakennettu seurakunta pääsee osalliseksi kaikesta niistä siunauksista ja Jumalan Hengen teoista ja vaikutuksista mistä Apostolien teot ja muut UT:n kirjoitukset opettavat.
Kun tutkimme lisää Johanneksen evankeliumia luvusta 17, niin näemme ja ymmärrämme mitkä asiat ovat uskovien ykseyden perustuksia:
Joh 17:
13 Mutta nyt minä tulen sinun tykösi ja puhun tätä maailmassa, että heillä
olisi minun iloni täydellisenä heissä itsessään.
14 Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he
eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
15 En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä
varjelisit heidät pahasta.
16 He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
17 ¶ Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.
18 Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin
lähettänyt heidät maailmaan;
19 ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt
totuudessa.
20 ¶ Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden
edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun,
21 että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä
sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä
olet minut lähettänyt.
22 Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille,
että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä-
23 minä heissä, ja sinä minussa-että he olisivat täydellisesti yhtä, niin
että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut
heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut.
24 ¶ Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet
minulle antanut, olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun
kirkkauteni, jonka sinä olet minulle antanut, koska olet rakastanut minua
jo ennen maailman perustamista.
25 Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut, mutta minä tunnen sinut,
ja nämä ovat tulleet tuntemaan, että sinä olet minut lähettänyt.
26 Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen vastakin,
että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä
olisin heissä."
Herra Jeesus toi esille uskovien ykseyden perustuksia ja tuntomerkkejä, eli asioita jotka yhdistävät uskovat yhdeksi seurakunnaksi. Näitä asioita ovat Herran Jeesuksen ilo uskovan sydämessä; uskovilla on Jumalan sanan todistus; Jumala pyhittää uskovat Jumalan sanan kautta Pyhässä Hengessä; Jumala lähettää heidät maailmaan kertomaan Herrasta Jeesuksesta, Jumalan pelastuksesta; uskovien tulee olla yksi, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi, sillä sen kautta maailman ihmiset tulevat uskomaan Herraan Jeesukseen; Jumala antaa uskoville Jumalan kirkkauden, että he sen kautta kykenevät olemaan yksi, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi; Jumala vuodattaa Jumalan rakkauden uskovien sydämiin.
Uskovan tulisi iloita siitä, että Jumala on pelastanut hänet sekä pitää hänestä huolta rakkautensa ja totuutensa kautta. Uskova ihminen uskoo Jumalan sanan totuuteen ja hylkää sekä paljastaa kaikki valheet ja eksytykset. Jumala pyhittää uskovan ihmisen Jumalan sanan totuuden ja Pyhän Hengen voiman kautta. Silloin kun uskova elää ja kasvaa Jumalan armosta pyhityksen kautta, niin Jumalan kirkkaus, joka vaikuttaa Jumalan rakkautta, totuutta sekä pyhyyttä saa uskovan ojentautumaan siten, että hän kykenee Jumalan armosta ja voimasta ojentautumaan elämään ykseyden perustalla, eli hän elää todeksi seurakunnan ykseyttä uskon kautta Pyhän Hengen voiman vahvistamana eikä anna sijaa sydämessään hajaannukselle ja eriseuraisuudelle.
Herra Jeesus lupasi suuren siunauksen siihen, että uskovat ovat seurakuntana yksi, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi. Herra Jeesus sanoi, että jos uskovat ovat yksi, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi, niin maailman ihmiset uskovat Herraan Jeesukseen. Raamatullisen uskovien ykseyden ihana hedelmä ja siunaus on jumalattomien pelastuminen. Tämä ei tietenkään tarkoita, sitä että kaikki maailman ihmiset tulevat uskoon, mutta sitä se tarkoittaa, että monet (ykseyden seurakunnan kautta tulee enemmän ihmisiä uskoon kuin hajaannuksen kautta) ihmiset tulevat uskoon sen seurauksena kun uskovat ovat seurakuntana yksi, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi.
Tämä perustuu siihen, että kun uskovat elävät ja kasvavat Jumalan rakkaudessa ja totuudessa sekä pyhityksessä ykseyden perustuksella, niin sen seurauksena Jumalan Pyhä Henki pääsee toimimaan voimallisesti, joka saa aikaan armolahjojen todellista toimintaa, Raamatullista evankeliumin julistamista, jonka Jumala vahvistaa ihmein ja merkein, niin kuin Hän teki apostolien teoissa, jolloin alkuseurakunta eli ykseydestä käsin.
Silloin kun me uskovina uskomme ja ojentaudumme seurakuntana ykseyden perustuksista käsin, niin ihmisiä pelastuu. Tämä tarkoittaa sitä, että seurakunnan keskipisteen tulee olla Herra Jeesus, evankeliumin julistaminen sekä totuudessa kasvaminen Pyhän Hengen voiman kautta.
Raamatullinen opetus seurakunnasta ja siihen kuulumisesta on sellainen missä Jumala lisää pelastuneen seurakuntaansa, jonka seurauksena uskovien tulee kokoontua yhteen omilla paikkakunnillaan yhtenä Jumalan seurakuntana. Nykyään puhutaan seurakunnattomuudesta, mutta Raamatussa ei ole yhtään kohtaa, jossa puhutaan tai sanotaan jonkun uskovan olevan seurakunnaton. Tämä johtuu siitä, koska jokainen uskova kuuluu Jumalan seurakuntaan uudestisyntymisen perusteella. Jotkut (ei kaikki) herätysliikkeiden ja kirkkokuntien sisällä olevat uskovat tuovat esille halveksuen että uskova, joka ei kuulu mihinkään herätysliikkeeseen tai kirkkokuntaan on seurakunnaton. He eivät joko tiedä, ymmärrä tai ovat unohtaneet etteivät apostolit Johannes, Pietari ja Paavali jne. kuuluneet mihinkään herätysliikkeeseen tai kirkkokuntaan, eivätkä he olleet seurakunnattomia, koska he kuuluivat Jumalan seurakuntaan uudestisyntymisen perusteella.
Seurakunnatonta uudestisyntynyttä uskovaa ei ole olemassakaan, sillä jumalaton ihminen on pelastuksesta osaton ja siten seurakunnaton. Sellaisia uskovia voi olla ja onkin olemassa, jotka eivät käy paikkakuntansa seurakunnan kokoontumisissa. Kyse ei ole kuitenkaan seurakunnattomuudesta, vaan seurakunnan kokoontumisen laiminlyömisestä, joka on erittäin huono asia, josta tulisi tehdä parannus. Seurakunnaton sanaa käytetään väärällä tavalla, koska Raamatun sanan opetuksen valossa seurakunnaton tarkoittaa pelastuksesta osatonta.
Olen myös nähnyt kuinka jotkut (ei kaikki) uskovat, jotka eivät kuulu mihinkään herätysliikkeeseen tai kirkkokuntaan halveksuvat niitä jotka kuuluvat johonkin herätysliikkeeseen tai kirkkokuntaan he jopa uskovat ja opettavat niin röyhkeästi etteivät herätysliikkeissä ja kirkkokunnissa olevat uskovat kuulu Jumalan todelliseen seurakuntaan. Tällainen ajatus ja opetus on röyhkeätä, sillä opettaessaan näin he ovat työntämässä oman väärän oppinsa kautta todelliset uskovat pois Jumalan seurakunnasta. Totta kai jokainen herätysliikkeessä tai kirkkokunnassa oleva uskova kuuluu todelliseen seurakuntaan, kuten siihen kuuluu jokainen uskova, joka on Jumalan armosta pelastunut ja uudestisyntynyt ylhäältä. Se on vain ikävä tosiasia, että todellinen Jumalan seurakunta on hajaannuksen tilassa erilaisissa herätysliikkeissä ja kirkkokunnissa sekä niiden ulkopuolella. Emme siis kokoonnu Jumalan seurakuntana yhteen ykseyden perustukselle, vaikka se on selkeääkin selkeämpi Herran Jeesuksen opetus Häneen uskoville ihmisille.
Apt 2:47:sta käy ilmi sekä 1 Kor 12:13:sta, että Jumala itse lisää omaan seurakuntaansa pelastuneen ihmisen uudestisyntymisen kautta. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että jokainen uskova, joka on Jumalan armosta pelastettu uskon kautta Herraan Jeesukseen kuuluu Jumalan seurakuntaan. Tämän perusteella seurakunnattomuus syytös ei ole ainoastaan syyte niitä kohtaan, jotka uskovat seurakunnan olevan yksi, niin kuin Raamattu selkeästi opettaa, vaan seurakunnattomuus syytös on syyte, joka vääristää Jumalan itsensä asettaman asetuksen seurakuntaan kuulumisesta.
En kehota ketään eroamaan seurakunnasta, sillä siitä ei voi erota muuta kuin uskosta luopumisen ja hylkäämisen kautta. Kirkkokunnasta ja herätysliikkeestä voi erota, koska ne eivät ole seurakunta, sillä seurakunta ei ole ihmisten perustama uskonsuunta, sillä seurakunta on uskovat ihmiset (Jumalan armosta pelastetut ja uudestisyntyneet Herran Jeesuksen opetuslapset).
Herran Jeesuksen mukaan aito yhteys ja ykseys on samanlaista yhteyttä kuin Isällä ja Jeesuksella on, jotka ovat yksi, eivätkä he ole muodostaneet itselleen omia uskonsuuntiaan. Herran Jeesuksen tarkoittama ykseyden rakkaus on sellaista rakkautta, jossa tulemme yhteen yhtenä ja samana seurakuntana ykseyden perustalle. Alkuseurakunta noudatti ykseyden periaatetta esim. Roomassa, jossa he kokoontuivat monissa pienemmissä ryhmissä ja eri paikoissa yhteen. He kuitenkin kokoontuivat yhtenä ja samana seurakuntana ilman erilaisia ja erottavia uskonsuuntia erilaisine nimineen. Tämä on selkeä Jumalan tahto, jota alkuseurakunta noudatti.
Php 3:
15 ¶ Let us therefore, as many as be perfect, be thus minded: and if in
any thing ye be otherwise minded, God shall reveal even this unto you.
16 Nevertheless, whereto we have already attained, let us walk by the same
rule, let us mind the same thing. (KJV 1769)
Fil 3:
15 ¶ Niin monta siis, jotka meistä täydellistä on, ajatelkaamme niin, ja
jos te toisin ajattelette, niin Jumala on sen teille ilmoittava.
16 Kuitenkin että me yhden mitan jälkeen siinä vaellamme, johon me
joutuneet olemme, ja että me yksimieliset olisimme. (Biblia 1776)
KJV:ssä ja Bibliassa tämä kohta on tarkemmin alkutekstin mukainen. Fil 3:15,16 opettaa juuri siitä, että vaikka meillä olisi erilaisia näkemyksiä (jotka eivät ole pelastuksen ulkopuolelle johtavia harhaoppeja), niin alkutekstin mukaan meidän tulee kuitenkin vaeltaa saman säännön mukaan, että olisimme yksimielisiä. Yksimielisyys tarkoittaa olla yksi, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että vaikka meillä olisi erilaisia näkemyksiä uskon asioista (jotka eivät ole pelastuksen ulkopuolelle johtavia harhaoppeja), niin meidän tulee pysyä yksimielisesti yhdessä yhtenä seurakuntana, emmekä saa erilaisten näkemysten tähden rikkoa seurakunnan ykseyden perustuksia, niin että hajaantuisimme erilaisiin uskonsuuntiin erilaisine opinpainotuksineen.
Olemme todella vaikeassa tilanteessa, sillä seurakunta hajaantuu koko ajan lisää, kun yhä uusia uskonsuuntia ja herätysliikkeitä perustetaan usein vain siksi, että halutaan viedä eteenpäin omaa näkyä, omalla tavalla. On todella surullista, että kuka tahansa uskova voi perustaa jonkun uskonsuunnan ja asettaa siihen itselleen sopivat vanhimmat tai sitten itse johtaa sitä niin kuin haluaa. Jos pysyisimme Raamatun alkuperäisessä järjestyksessä, niin kukaan ei voisi perustaa minkäänlaista uskonsuuntaa, eikä asetella sinne vanhimpia tai johtaa sitä itse. Alkuseurakunta pysyi yhteisenä seurakuntana ykseyden perustuksella omilla paikkakunnillaan ja tämä on nimenomaan Jumalan tahto ja asetus.
Tiedän sen että moni sanoo sen olevan mahdotonta nykyisin, että kyllä se silloin oli mahdollista mutta ei enää. Raamattu sanoo Jumalan olevan sama eilen, tänään ja iankaikkisesti ja se minkä Hän on asettanut uskottavaksi Raamattuun on mahdollista kaikissa historian ajanjaksoissa. Ymmärrän sen etteivät kaikki uskovat halua palata takaisin Raamatulliseen seurakuntajärjestykseen, mutta se on mahdollista niille, jotka uskovat siihen. Herra Jeesus ja Raamattu opettaa että tapahtukoon sinulle uskosi mukaan (Matt 8:13, Matt 9:29).
Raamatullisessa uskossa on kyse uskosta joka ojentautuu Jumalan tahdon mukaan. Raamattu opettaa selkeästi Jumalan tahdon olevan, että me uskovat olisimme yksi, niin kuin Isä ja Poika ovat yksi. Epäusko sanoo ettei ole mahdollista olla yksi, niin kuin Isä ja Poika ovat yksi, mutta Jumalan tahdon ilmaus Raamatussa todistaa sen olevan mahdollista niille, jotka uskovat siihen ja ojentautuvat uskossa sen mukaisesti. Apostolien teoissa alkuseurakunta eli sen todeksi näyttäen meille muille mallia siitä, että sen minkä Jumala asettaa uskottavaksi, niin se on mahdollista elää todeksi jos uskoo Herraan Jeesuksen sekä antaa Pyhän Hengen voiman vaikuttaa sydämessään, niin että on halukas uskomaan ja ojentautumaan Jumalan sanan totuuden mukaisesti.
Todellisen Pyhän Hengen voiman sekä uskon kautta uskova kykenee Jumalan armosta ojentautumaan Jumalan sanan totuuden mukaisesti. Jos meillä ei ole uskoa ja todellista Pyhän Hengen voimaa sydämessämme, niin emme kykene emmekä halua uskoa totuutta, vaan kierrämme totuutta omien selitysten ja sovellutusten kautta. Edellä olevalla en halua syyllistää ketään, sillä se on Raamatullinen totuus, että vain uskon ja todellisen Pyhän Hengen voiman kautta voimme ojentautua Raamatun sanan totuuden mukaisesti. Tässä kohden niin minun kuin sinunkin tulee tutkia sydämiämme, että suostummeko uskon kasvunprosessiin, että voisimme kasvaa uskomaan todellisen Pyhän Hengen voiman kautta Jumalan sanan totuuteen ja ojentautua sen mukaisesti.
On ikävä ja surullinen tosiasia, että uskovien hajaannus erilaisiin uskonsuuntiin erilaisine opinpainotuksiin on suurin herätyksen este. Jumala lupasi herätyksen sillä ehdolla, että uskovat ovat yksi, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi. Jos me uskovina laiminlyömme Jumalan asetusta uskovien ykseydestä, niin olemme silloin herätyksen esteenä, koska vain Raamatullisen uskovien ykseyden kautta Jumala on luvannut antaa herätyksen aikoja. Kun kirjoitin tätä kohtaa kirjoituksessani, niin sydämeni murtui ja koin ahdistuksen sen tähden kun Jumalan kansana niskuroimme Hänen asetuksiaan vastaan. Jokainen voimme ymmärtää, että Jumala valtaistuimellaan on paljon enemmän murheellinen hajaannuksen tilasta kuin mitä me voimme olla. Voi kunpa tekisimme tässä kohden Jumalan kansana parannusta, sillä jos emme niin tee, niin sen hinta on äärettömän kallis (monet sielut jäävät pelastumatta).
Emme voi puolustautua mitenkään Jumalan edessä, emmekä voi keksiä minkäänlaisia verukkeita tai tekosyitä, joiden kautta koitamme hyväksyä hajaannuksen tilan tai yritämme uskotella itsellemme ja toisille, että Jumala hyväksyisi hajaannuksen ja tuomitsisi pyrkimykset uskovien Raamatulliseen ykseyteen, niin kuin jotkut tämän asian väärin ymmärtävät. Jumala itse on asettanut selkeästi Raamattuun uskovien ykseyden, eli seurakunnan järjestäytymisen, että uskovat olisivat yksi, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi. Tämä on Isä Jumalan sydämen halu sekä tahto ja voi kunpa meilläkin olisi sama halu ja tahto kuin Hänellä on.
Joh 17:
20 ¶ Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun,
21 että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.
22 Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä-
23 minä heissä, ja sinä minussa-että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut.
Kysyn sinulta lukijani kysymyksen, johon toivon sinun vastaavan rehellisesti sydämessäsi: Tarkoittiko Jeesus että uskovien tulisi olla yksi, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi, niin että Isällä ja Jeesuksella olisi erilaisia opinkäsityksiä sekä jopa toisistaan täysin poikkeavia opetuksia, joiden takia Isällä on oma seurakuntansa ja Jeesuksella on oma seurakuntansa, josta syystä he erimielisyyden ja puoluehengen takia ovat erossa toisistaan?
Vai tarkoittiko Herra Jeesus sitä, että me uskovina olisimme yksi, niin kuin Isä ja Hän ovat yksi, joka tarkoittaa yhteen ja samaan seurakuntaan kuulumista ilman erottavia ja eri nimisiä uskonsuuntia?
Minä uskon, että Herra Jeesus tarkoittaa sitä ettemme uskovina saisi hajaantua eri nimisiin uskonsuuntiin. Se tietenkin tarkoittaa sitä, että Jumalan tahto olisi että me uskovina luopuisimme hajaannuksesta ja tulisimme seurakuntina yhteen, niin kuin Jumalan tahto on.
Totuus on se, että eri nimiset uskonsuunnat sekä erilaiset ryhmittymät niiden ulkopuolella hajottavat seurakuntaa pirstoen ja rikkoen sen monenlaisiin erilaisiin osiin. Sellainen uskova ei ole hajottamassa seurakuntaa, joka sanoo tulkaamme ja yhdistykäämme yhdeksi, niin kuin Raamattu opettaa, mutta sellainen uskova hajottaa, joka sanoo pysykäämme hajaannuksessa ja erossa toisistamme.
On todella surullista, että monet uskovat pitävät kiinni hajaannuksesta kynsin ja hampain sekä syyttävät niitä seurakunnan hajottajiksi, jotka pitävät esillä Raamatullisen seurakunnan ykseyden sanomaa ja opetusta. Sellainen uskova on seurakunnan hajottaja, joka kaikin keinoin pyrkii pitämään pystyssä hajaannusta sekä koittaa estää seurakunnan ykseyden muodostumista. En ole ketään uskovaa vastaan, vaan Jumalan sanan totuuden puolella ja siksi en voi sivuuttaa tätä äärimmäisen tärkeää asiaa, eli seurakunnan Raamatullista ykseyttä, jonka tulisi olla yksi, niin kuin Isä ja Poika ovat yksi.
Apt 2:
1 ¶ Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla.
2 Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä
tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat.
3 Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat
heidän itsekunkin päälle.
4 Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua
muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.
Alkuteksti sanoo, että he olivat kaikki yksimielisesti koolla. Uuden Liiton seurakunta syntyi yksimielisyyden perustalle, jossa seurakunta oli yksi, jossa ei ollut eri nimisiä uskonsuuntia, vaan oli yksi seurakunta jokaisella paikkakunnalla. Olen sydämessäni tästä täysin varma, että niin kuin seurakunta syntyi Jumalan voimasta ykseyden perustalle, niin se tulee olemaan ykseyden perustalla silloin kun Herra Jeesus tulemuksessaan noutaa seurakuntansa tuuliin ja pilviin. Kaikki uskovat eivät halua ojentautua tässä asiassa, mutta monet tulevat haluamaan sitä sen jälkeen kun heille avautuu se, että Jumalan tahto on alusta asti ollut seurakunnan jakamaton ykseys.
Puhuuko ja opettaako Raamattu lopunaikana tapahtuvasta seurakunnan ennallistamisesta takaisin sen alkuperäiseen tilaansa? Kyllä, Raamatussa on selvä viittaus ja opetus tästä aiheesta.
Apt 3:
18 Mutta näin on Jumala täyttänyt sen, minkä hän oli edeltä ilmoittanut kaikkien profeettain suun kautta, että nimittäin hänen Voideltunsa piti kärsimän.
19 Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,
20 että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen.
21 Taivaan piti omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta.
22 Sillä Mooses on sanonut: ‘Profeetan, minun kaltaiseni, Herra Jumala on teille herättävä veljienne joukosta; häntä kuulkaa kaikessa, mitä hän teille puhuu.
23 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka ei sitä profeettaa kuule, hävitetään kansasta.’
24 Ja kaikki profeetat Samuelista alkaen ja kaikki järjestään, jotka puhuneet ovat, ovat myös ennustaneet näitä päiviä.
25 Te olette profeettain ja sen liiton lapsia, jonka Jumala teki meidän isiemme kanssa sanoen Aabrahamille: ‘Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki maan sukukunnat’.
26 Teille ensiksi Jumala on herättänyt Poikansa ja lähettänyt hänet siunaamaan teitä, kun käännytte itsekukin pois pahuudestanne."
Edellä olevassa Raamatun kohdassa Pietari puhui siitä mistä Jumalan profeetat olivat puhuneet ikiajoista asti Israelin kansalle. Jumalan profeetat VT:ssa julistivat Messiaan kärsimystä (sovituskuolemaa syntien anteeksiantamukseksi). Pietari kehotti israelilaisia tekemään parannuksen ja kääntymään (palaamaan takaisin) uskomaan Jumalaan Herran Jeesuksen kautta.
Apt 20:17 on alkutekstissä sanat: taivaan pitää omistaman Hänet (Jeesus). Tämä tarkoittaa sitä, että kun Herra Jeesus tulee toisen kerran takaisin, niin silloin on kaikki kohdalleen asetettu, josta Jumala on puhunut pyhien profeettojensa kautta. VT:n profeetat ovat julistaneet koko Israelin kansan pelastusta lopunaikana, ihmiskunnan viimeisinä päivinä. Pelastus tulee uskon kautta Messias, Herraan Jeesukseen. Mooses julisti profeetasta, joka on hänen kaltaisensa, jonka Jumala tuo esiin Israelin kansan keskuudesta. Mooses puhui Jeesuksesta. Pietarin julistuksen mukaan myös kaikki profeetat Samuelista alkaen ovat profetoineet siitä päivästä, kun Messias Jeesus kokoaa Israelin kansan yhdeksi, uskon kautta Häneen. Pietari jatkoi puhettaan viitaten Jumalan sanoihin Aabrahamille siemenestä (Messias Jeesus), jonka kautta on tuleva siunaus kaikille kansoille.
Kaiken kohdalleen asettaminen tarkoittaa ennalleen asettamista, joka tarkoittaa koko Israelin kansan asettamista (lopunajan jäännös jäljelle jäävä kolmasosa juutalaisia) takaisin Jumalan lapseuteen ja Jumalan kuvan kaltaisuuteen. Raamattu opettaa, että ennen Israelin kansan ennalleen asettamista lopunajassa täytyy tapahtua eräs asia, jota tutkimme seuraavaksi.
Room 11:
25 Sillä minä en tahdo, veljet-ettette olisi oman viisautenne varassa-pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus-hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku (pleroma) on sisälle tullut,
26 ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on: "Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista.
27 Ja tämä on oleva minun liittoni heidän kanssaan, kun minä otan pois heidän syntinsä."
Ro 11:25 For I would not, brethren, that ye should be ignorant of this mystery, lest ye should be wise in your own conceits; that blindness in part is happened to Israel, until the fulness (pleroma) of the Gentiles be come in.
Apostoli Paavali opetti roomalaiskirjeen luvussa 11, että Israelia on kohdannut vain osaksi paatumus aina siihen asti, kunnes pakanat saavuttavat uskossaan täyteyden. Alkutekstissä ei ole pakanain täyttä lukua, vaan pakanain täyteys, sillä kreik. sana pleroma tarkoittaa täyteys, täyttymys ja täyttäminen. Israelia on kohdannut vain osaksi paatumus, koska alkuseurakunta koostui juutalaisista ja kautta aikain Uuden Liiton aikakautena pieni joukko juutalaisia on uskonut Jeesuksen olevan Messias. Siksi roomalaiskirjeen 11 luvun alussa Raamattu sanoo ettei Jumala ole hylännyt kansaansa Israelia, sillä on olemassa jäännös israelilaisia, jotka uskovat Herraan Jeesukseen.
Raamattu opettaa monessa kohdin, että koko Israelin kansan (lopunajan jäännös jäljelle jäävä kolmasosa juutalaisia) pelastuminen tulee tapahtumaan lopunajan viimeisinä päivinä. Tämä tarkoittaa sitä, että roomalaiskirjeen tekstiyhteys puhuu lopunajasta, jolloin pakanat tulevat saavuttamaan uskossa täyteyden, joka tulee johtamaan koko Israelin kansan pelastumiseen. Mitä pakanoiden täyteys merkitsee ja miksi Raamattu puhuu, että pakanat tulevat saavuttamaan uskon täyteyden vasta lopunaikana ihmiskunnan viimeisinä päivinä?
Ef 1:
17 anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan
18 ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään
19 ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme-sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan,
20 jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa,
21 korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa.
22 Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle,
23 joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä (pleroma), joka kaikki kaikissa täyttää.
Raamattu opettaa seurakunnan olevan Jeesuksen täyteys, joka täyttää täyteydellään kaikki ne, jotka uskovat Häneen. Uskon täyteys on Pyhän Hengen voimavaikutusta, jonka kautta Herra Jeesus kirkastaa itseään niiden kautta, jotka uskovat Häneen. Uskon täyteys ennallistaa uskovan Jumalan kuvan kaltaisuuteen, uskomaan Herraan Jeesukseen, niin kuin Raamattu opettaa. Uskon täyteys tarkoittaa uskoa, joka vaikutti alkuseurakunnassa, jonka Jumala vahvisti tunnusmerkein ja ihmein.
Koska roomalaiskirjeen 11 luku opettaa, että pakanat tulevat saavuttamaan uskossa täyteyden vasta lopunaikana vähän ennen Jeesuksen toista tulemusta, niin se tarkoittaa sitä ettei pakanauskovat usko ja elä alkuseurakunnan järjestyksen mukaan, jonka Jumala asetti ja sääti, antaen siihen myös voiman Pyhässä Hengessä. Kuten olen aikaisemmin tuonut esille, niin nykyajan uskovat (uudestisyntyneet) ovat toki pelastuneita sekä uskovat monessa kohden Raamatun järjestyksen mukaisesti, mutta myös monessa kohden vastoin Raamatun järjestystä. Jumala on kuitenkin sanassaan sanonut, että Hän ennallistaa seurakuntansa johdattaen ja kasvattaen sen Raamatulliseen uskon ykseyteen. Tätä vastaan ovat ikävä kyllä monet nykyajan uskovat. Liian usein silloin kun joku opettaa ja kertoo seurakunnan ennallistamisesta, niin hänet tuomitaan seurakunnan hajottajaksi, vaikka kyseessä on kutsu tulla pois hajaannuksesta ykseyteen.
On harmillista ja ikävää, että 33/38 Raamatun käännös kääntää väärin Room 11:25:ssa olevan täyteys sanan täydeksi luvuksi. Väärin käännetty jae johdattaa pakanauskovat odottamaan pakanain luvun täyttymistä, mutta ei opeta siitä, että pakanauskovien tulisi kasvaa uskossaan täyteyteen, että Jumalan lupaus koskien koko Israelin pelastumista voisi toteutua. Kyseessä on iso vääristymä, joka myös passivoi pakanauskovia pysymään hajaannuksen tilassa sekä seurakunnan hajaannus on estämässä Israelin kansan pelastumista. Onneksi meillä on alkutekstit ja Raamatun käännöksiä, jotka kertovat meille jakeen alkuperäisen merkityksen Jumalan teosta, jossa Hän ennallistamalla pakanauskovat alkuseurakunnan uskon järjestyksen mukaiseen tilaan tulee myös pelastamaan koko Israelin kansan, sen jäännöksen lopunaikana, viimeisinä päivinä. Meidän on syytä muistaa se, että Jumala on itse asettanut sanaansa tällaisen järjestyksen Israelin kansan pelastumiseksi Jumalan tekona, siksi oppi pakanoiden täydestä luvusta täytyy hylätä, koska se ei ole Raamatun opetus, eikä se johda uskovia Raamatulliseen uskon täyteyteen, eikä Israelin pelastukseen.
Seurakunnan ennallistaminen ja pakanoiden uskon täyteys poistaa kaikki ihmisten perinnäissäännöt, traditiot ja haitalliset väärät opetukset ja johdattaa seurakunnan elämään ykseyden rakkaudessa ja Raamatullisessa alkuseurakunnan mukaisessa uskossa. Seurakunnan ennallistaminen takaisin alkuperäiseen alkuseurakunnan uskon järjestykseen ei tarkoita sitä, että uskovista tulee täydellisiä, vaan sitä että seurakunta järjestyy elämään uskossa sen mukaisesti mitä Jumala on säätänyt Uuden Liiton seurakunnalle.
Petri Paavola
