1 Tim 2:
1 ¶ Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,
2 kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
3 Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,
4 joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.
5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
6 joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa,

Raamatun opetus on esivallan puolesta rukoileminen, että kaikki ihmiset saisivat elää rauhallista, kunniallista ja jumalista elämää. Jumalan tahdon mukaista on että esivalta toimisi Jumalan tahdon mukaisesti rauhaa rakastaen, ei sotien toisia valtioita vastaan; toimien oikeudenmukaisesti turvaamalla kaikille kansalaisille oikeudenmukaisen sekä kunniallisen elämän.

Jumala on säätänyt esivalta järjestyksen ihmisten turvaksi ja suojaksi, koska Jumala rakastaa ihmisiä ja haluaa kaikkien ihmisten pelastuvan sekä tulevan totuuden tuntemiseen. Esivallan tehtävänä tulisi olla oikeudenmukaisuuden ylläpitäminen Jumalan tahdon mukaisesti.

Herran Jeesuksen opetuslapsen tulee rukoilla esivallan puolesta, että se toimisi Jumalan tahdon mukaan oikeudenmukaisesti kaikkia ihmisiä kohtaan. Herran Jeesuksen opetuslapsen tulee myös alamainen esivallalle, joka noudattaa Jumalan tahtoa turvaten ja suojaten oikeudenmukaisesti ihmisten elämää.

Olkaa alamaiset esivallalle

Room 13:
1 ¶ Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat.
2 Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion.
3 Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen;
4 sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.
5 Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden.
6 Sentähdenhän te verojakin maksatte. Sillä he ovat Jumalan palvelusmiehiä, ahkeroiden virassansa juuri sitä varten.
7 ¶ Antakaa kaikille, mitä annettava on: kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia.
8 Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt.
9 Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse," ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.
11 ¶ Ja tehkää tämä, koska tunnette tämän ajan, että jo on hetki teidän unesta nousta; sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme.

Raamattu opettaa olemaan alamainen sille esivallalle, jonka alamaisuudessa Herran Jeesuksen opetuslapsi elää. Jumala on asettanut esivalta järjestyksen ihmisille, siksi sille tulee olla alamainen.

Asettumalla esivaltaa vastaan nousee Jumalan säätämystä vastaan, josta seuraa myös Jumalan tuomio. Jumala on säätänyt että yhteiskunnassa tulee olla esivalta, jonka tehtävä on taata oikeudenmukainen elämä kaikille ihmisille. Jumalan säätämään esivalta järjestykseen ei kuulu epäoikeudenmukaisuus ja synti Jumalaa vastaan.

Herran Jeesuksen opetuslapsen tulee olla kuuliainen esivallalle Jumalan tahdon mukaisesti. Jos esivalta kehottaa tai pakottaa Herran Jeesuksen opetuslapsia tekemään syntiä Jumalan sanaa vastaan, niin silloin uskovan tulee kieltäytyä tekemästä syntiä. Koska Jumalan säätämän esivallan tarkoituksena tulisi olla Jumalan tahdon toteuttaminen ja jos esivalta kehottaa tekemään syntiä eli vastoin Jumalan tahtoa, niin sellaisessa tapauksessa tulee olla enemmän kuuliainen Jumalalle kuin esivallalle.

Esivalta Jumalan palvelijana

Esivalta toimii Jumalan palvelijana toteuttaessaan Jumalan tahtoa, eli turvaten hyvän elämän ihmisille sekä rangaistessaan pahuudesta. Roomalaiskirjeen 13 luvussa jakeessa 4 sanotaan että esivalta ei turhaan miekkaa kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.

Uskovan tehtävänä ei ole toimia kostajana, ei missään tilanteessa, ei edes esivallan edustajana. Room 13:4 oleva sana kostaja ei tarkoita sitä, että ihmisen tulee kostaa toiselle ihmiselle, vaan sitä koska esivallan tehtävänä on toteuttaa Jumalan palvelijana Jumalan tahtoa, niin silloin pahasta teosta tuleva rangaistus esim. sakko tai vankilatuomio toimii Jumalan tahdon mukaisesti siten, että kukin saa niittää tekojensa mukaisen seuraamuksen. Kyse ei ole siis siitä, että ihminen kostaisi ihmiselle, vaan siitä että kukin tuomitaan tekojensa mukaan. Uskovana emme saa missään tilanteessa kostaa kenellekään tai tappaa ketään, tämä on Raamatun selkeä opetus Uuden Liiton järjestyksen mukaisesti.

Sana kostaja (ekdikos) tulee kreikankielen sanoista ek (jostakin pois) ja dike (tuomio, rangaista). Esivallan tehtävä ei ole kostaa, vaan tuomita pahuus ja antaa siitä rangaistus.

Sanat sillä se ei miekkaa turhaa kanna, koska se on Jumalan palvelija ei tarkoita, että Herran Jeesuksen opetuslapsella esivallan edustajana olisi lupaa tappaa ihmisiä. Miekka on esivallan symboli ja tunnus, joka osoittaa esivallan auktoriteettia toimia rangaistuksen ja tuomion toimeenpanijoina sekä ylläpitää rauhallista ja oikeudenmukaista yhteiskuntajärjestystä. 

Jos Herran Jeesuksen opetuslapsi toimii sellaisessa esivallan tehtävässä, jossa hänen tehtäviinsä kuuluu tietyissä tilanteissa lähimmäisen tappaminen, niin hänen tulisi erota sellaisesta tehtävästä. Jumalan tahto ei ole, että Hänen lapsensa toimii pyövelinä tai tappajana, koska Herran Jeesuksen opetuslasten tehtävä on julistaa evankeliumin sanomaa ja rauhaa tässä maailmassa.

Uuden Liiton järjestyksen Raamatun opetuksen mukaan esivallan tulisi olla Jumalan palvelija ja esivalta toimii vain silloin Jumalan palvelijana kun se toteuttaa esivallan säädöksiä ja asetuksia Jumalan tahdon mukaisesti.

Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä

Raamattu opettaa alamaisuutta esivaltaa kohtaan, eli sellaista esivaltaa kohtaan, joka toteuttaa oikeudenmukaisuutta Jumalan tahdon mukaan. Raamattu opettaa, että jos esivallan asetukset ovat vastoin Jumalan tahtoa, jossa uskova, niin silloin Herran Jeesuksen opetuslapsen tulee totella Jumalaa, ei ihmisiä.

Apt 5:
24 Kun pyhäkön vartioston päällikkö ja ylipapit kuulivat nämä sanat, eivät he tienneet, mitä heistä ajatella ja mitä tästä tulisi.
25 Niin tuli joku ja kertoi heille: "Katso, ne miehet, jotka te panitte vankilaan, seisovat pyhäkössä ja opettavat kansaa".
26 ¶ Silloin päällikkö meni oikeudenpalvelijain kanssa ja nouti heidät; ei kuitenkaan väkisin, sillä he pelkäsivät, että kansa heidät kivittäisi.
27 Ja he toivat heidät ja asettivat neuvoston eteen. Ja ylimmäinen pappi kuulusteli heitä
28 ja sanoi: "Me olemme kieltämällä kieltäneet teitä opettamasta tähän nimeen; ja katso, te olette täyttäneet Jerusalemin opetuksellanne ja tahdotte saattaa meidän päällemme tuon miehen veren".
29 Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.
30 Meidän isiemme Jumala on herättänyt Jeesuksen, jonka te ripustitte puuhun ja surmasitte.
31 Hänet on Jumala oikealla kädellänsä korottanut Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntien anteeksiantamusta.
32 Ja me olemme kaiken tämän todistajat, niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat."
33 Kun he sen kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja he tahtoivat tappaa heidät.

Pietari ja muut apostolit julistivat Jumalan sanaa Herrasta Jeesuksesta, jonka esivalta kielsi. Esivallan kielto oli Jumalan tahdon vastainen, siksi apostolit eivät totelleet esivaltaa, vaan Jumalaa. Pietari toi asian selvästi esille sanomalla: "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä".

Herran Jeesuksen opetuslapsi ei ole velvoitettu olemaan alamainen esivallalle sellaisissa asioissa, joissa esivalta toimii Jumalan tahdon vastaisesti.

Lopun aikana antikristilliset pahuuden voimat tulevat käyttämään väärin olkaa esivallalle alamaiset Raamatun kohdan opetusta. Antikristillinen pahuuden esivalta vaatii Herran Jeesuksen opetuslapsilta alamaisuutta itselleen vedoten siihen, että uskovien tulee olla alamaisia esivaltaa kohtaan. Herran Jeesuksen opetuslapsi ei voi kuitenkaan olla alamainen esivallalle, jonka tarkoitus on toimia Jumalan tahtoa vastaan. Tällaisessa tapauksessa Herran Jeesuksen opetuslapsen tulee totella Jumalaa, ei pahuuden vallassa olevaa lopunajan antikristillistä esivaltaa.

Jumalan laki on korkein laki

Maallinen esivalta voi toimia joissakin tapauksissa rikoksia suosivasti esim. maissa joissa ei ole tervettä demokraattista oikeusjärjestelmää. Ikävä kyllä myös länsimaisissa demokraattisissa maissa on tapahtunut rikoksia suosivia päätöksiä oikeudessa sekä lainsäädännössä. Lainsäädännöllä tarkoitan sellaisia porsaanreikiä joiden kautta jotkut päättäjät ovat kyenneet ylläpitämään rikollista ja lainvastaista toimintaa. Suomessakin on tästä esimerkkejä. Uskova ihminen ei saisi tukea edellä mainittua toimintaa, jossa kierolla tavalla kierretään lakia ja asetuksia.

Nykyään yhä enemmän ihmiset vaativat uudistuksia lainsäädäntöön koskien esim. aborttia ja eutanasiaa. Nämä vaatimukset esittävät hyväksyvän kannan abortin ja eutanasian hyväksymiselle. Juuri tällaisissa tapauksissa Herran Jeesuksen opetuslapsi joutuu asettamaan Jumalan lain korkeammalle kuin sellaiset ihmisten lait, jotka ovat vastoin Jumalan lakia.

Jumalan sana ei hyväksy ja tue aborttia ja eutanasiaa, sillä uskovalla ei ole oikeutta hyväksyä tai osallistua ihmisen surmaamiseen ja tappamiseen. Silloin kun ihmisen laki on vastoin Jumalan lakia, niin uskovan on toteltava Jumalan lakia.

Raamatun opetus: Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmistä ei johdata uskovaa tekemään rikoksia, eikä Raamattu opeta ja kannusta toimimaan rikollisesti, vaan päinvastoin Raamattu opettaa kunnioittamaan lakeja ja asetuksia. Kun ja jos maallinen laki on ristiriidassa Jumalan sanan kanssa, niin silloin on kyseessä laki ja asetus, joka suosii tai kannattaa synnin tekemistä. Uskovalla ei ole lupaa tehdä syntiä, ei edes silloin, vaikka maallinen laki hyväksyisi synnin tekemisen.

Kun ja jos uskova joutuu valitsemaan Jumalan lain noudattamisen, jonka tähden hän toimisi vastoin ihmisen asettamaa lakia, niin silloin on aina kyseessä sellainen laki, joka on Jumalan tahtoa vastaan. Jumalan tahto on aina paras ratkaisu ihmiselle ja Jumalan tahdon vastainen asia on aina ihmisille haitallista ja vaarallista. Tämä tulee aina muistaa, sillä Raamattu ei kehota tekemään rikoksia, vaan päinvastoin kehottaa toimimaan oikein ja Jumalan tahdon mukaisesti.

Sota ja Herran Jeesuksen opetuslapsi

Raamattuun uskovien ihmisten keskuudessa jotkut uskovat, että uskovalla ihmisellä on esivallan edustajana oikeus osallistua sotaan ja tappaa ihmisiä sodassa. Joidenkin uskovien mielestä uskova voi tappaa sodassa esivallan edustajana ns. puolustussodassa, jossa toinen valtio hyökkää maahan.

Minä uskon, että Herran Jeesuksen opetuslapsi ei saisi tappaa lähimmäistään sodassa esivallan edustajana, ei edes ns. puolustussodassa. Perustan uskoni Uuden liiton järjestykseen, joka on täysin erilainen kuin oli vanhan liiton järjestys.

Vanhan liiton järjestys ja sota

Vanhan liiton järjestyksessä Israelin kansalla oli oikeus sotimiseen, koska kansan sydämessä ei asunut Pyhää Henkeä, joka olisi antanut heille voiman hengelliseen sodankäyntiin. Vanhan liiton järjestyksessä Jumala salli Israelin käyvän sotia jättiläiskansojen jälkeläisiä vastaan.

5 Moos 9:
1 ¶ "Kuule, Israel! Sinä menet nyt Jordanin yli laskeaksesi valtasi alle kansoja, jotka ovat sinua suuremmat ja väkevämmät, ja suuria, taivaan tasalle varustettuja kaupunkeja,
2 anakilaisten suuren ja kookkaan kansan, jonka sinä tunnet ja josta olet kuullut sanottavan: ‘Kuka kestää anakilaisten edessä?’
3 Niin tiedä nyt, että Herra, sinun Jumalasi, käy sinun edelläsi niinkuin kuluttava tuli; hän hävittää heidät ja nöyryyttää heidät sinun edessäsi, ja sinä karkoitat heidät ja hukutat heidät nopeasti, niinkuin Herra on sinulle puhunut.
4 Kun Herra, sinun Jumalasi, työntää heidät sinun tieltäsi, niin älä ajattele sydämessäsi näin: ‘Minun vanhurskauteni tähden Herra on tuonut minut ottamaan tämän maan omakseni’. Sillä näiden kansojen jumalattomuuden tähden Herra karkoittaa heidät sinun tieltäsi.
5 Et sinä vanhurskautesi ja oikeamielisyytesi tähden pääse ottamaan heidän maatansa omaksesi, vaan näiden kansojen jumalattomuuden tähden Herra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi ja täyttääksensä, mitä Herra valalla vannoen on luvannut sinun isillesi, Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.

Jumala sanoo sanassaan, että Israelin kansan tuli mennä Jordanin yli Kanaanin maahan, jossa asui suuria kansoja (jättiläisiä), jotka Jumala hävittää heidän jumalattomuutensa tähden. Kanaanin maassa asui mm. Anakin jättiläisheimo. Jumala sanoi, että Israelin kansa ei pääse Kanaanin maahan oman oikeamielisyytensä tähden, sillä Herra karkottaa nämä kansat heidän jumalattomuutensa tähden. Näin toteutuu Jumalan antama lupaus Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.

Jättiläiskansojen alkuperä oli saatanallisen liiton kautta syntynyt langenneitten enkelien ja ihmisten tyttärien yhtymisen seurauksena. Heidän sisällään asui pahuus ja he elivät saatanallisessa jumalattomuudessa, koska heissä vaikutti pahojen henkien siemen, eli jättiläisgeeni. Tämän tähden Jumala hävitti heidät. Pahojen henkien ihmisiin yhtymisen seurauksena maan päälle syntyi demoninen ihmisrotu, jonka ainoa pyrkimys oli turmella maailma saatanallisten syntien kautta. Jumala ei sallinut tätä, siksi Hän hävitti saatanallisen siemenen maan päältä. Ihmisten yhtyminen pahojen henkien kanssa oli syntiä ja vastoin Jumalan tahtoa myös tämän tähden Jumala hävitti jättiläiset maan päältä, koska he olivat saatanallisen siemenen jälkeläisiä.

Kyseessä oli siis sellaiset kansat, jotka eivät olleet tavallisia ihmisiä, sillä heidän sisimmässään oli ihmisen sekä demonin siemen. Koska nämä kansat eivät halunneet tehdä parannusta ja halusivat levittää pahuuttaan ympäri maailman ja he olivat täysin saatanallisten voimien vallassa, joiden takia he tekivät saatanallisia tekoja (polttivat omia lapsiaan), niin siksi Jumala salli hävittää näitä kansoja, että saatanallinen pahuus ei pääsisi turmelemaan koko maailmaa.

Jos Jumala ei olisi sallinut hävittää näitä saatanallisia kansoja, niin voisi olla niin, että tänä päivänä Suomessakin ja muualla maailmassa poltettaisiin pieniä lapsia "uhreina" epäjumalille. Pystyn ymmärtämään tässä kohden Raamatun sanaa ja Jumalan toimintaa ja näkisin vääryytenä ja epäoikeudenmukaisena sen, jos maailmassa olisi kansoja, jotka tappaisivat omia lapsiaan polttaen heitä tulessa. Raamatussa ei ole muualla käskyä hävittää kansoja, vaan ainoastaan näitä demoneista ja ihmisistä polveutuneita kansoja. Tämäkin ohje oli annettu tiettyyn aikaan ja tietyille kansoille, ei kaikille kansoille. Uuden Liiton aikana ei tietenkään ole tällaista opetusta ja ohjetta.

Monet sanovat, että eivät ymmärrä Jumalan käskyä hävittää noita kansoja, jotka polveutuivat langenneista enkeleistä, vaan syyttävät siitä Jumalaa. Jos Jumala ei olisi hävittänyt niitä kansoja, niin nykyään maailmassa olisi kansoja, jotka tekisivät paljon pahaa ja polttaisivat omia lapsiaan uhreina epäjumalille, eli saatanan pimeyden joukoille. Jos Jumala ei olisi hävittänyt näitä kansoja, niin samat ihmiset jotka syyttävät Jumalaa niiden kansojen hävittämisestä syyttäisivät Jumalaa siitä jos Hän ei olisi hävittänyt noita hirvittäviä kansoja, jotka polttavat omia lapsiaan tulessa. He olisivat sanoneet, että kuinka Jumala sallii tällaista toimintaa eikä tee mitään. Jumala teki kuitenkin oikein hävittäessään nuo kansat riippumatta siitä, vaikka jotkut Häntä siitä syyttävät.

Vanhan liiton järjestys ei ole enää voimassa, eikä Uudessa Testamentissa ole yhtään kohtaa, jossa Jumala sallisi Herran Jeesuksen opetuslapsen tappaa ihmisiä. Uuden Liiton järjestyksessä ei ole edes poikkeustilanteita, joissa saisi tappaa ihmisiä. Vanhan liiton tapahtumilla ei voida puolustaa ihmisen tappamista, sillä Uudessa Liitossa Herran Jeesuksen opetuslapsilla ei ole lupaa tappaa minkäänlaisissa olosuhteissa.

Uuden Liiton järjestys älä tapa

2 Moos 20:13 Älä tapa (ratsach).

Uskovien keskuudessa on opetusta, joka opettaa Kymmenessä käskyssä olevan älä tapa sanan tarkoittavan murhaamista. Tämän perusteella he sanovat, että uskovalla on oikeus esivallan edustajana tappaa sodassa. Tämä on kuitenkin väärä ja epäraamatullinen opetus Uuden Liiton järjestyksen mukaan.

Tapa sana  ratsach on 2 Moos 20:13 hepreaksi qal-verbivartalossa, jossa se tarkoittaa murhata, tappaa, lyödä kuoliaaksi; Murhaamista, tappamista ja kuoliaaksi lyömistä ei saa tehdä harkitusti, vahingossa tai kostomielessä. Älä tapa ei siis tarkoita ainoastaan murhaamista, vaan kaikkea tappamiseen liittyvää.

Raamatun opetuksessa voi olla poikkeustilanteita joissakin asioissa, jotka sallivat poikkeuksen käskystä ja opetuksesta. Silloin kun Raamattu sallii poikkeuksen, niin Raamattu tuo se selvästi esille. Muutamissa Raamatun opetuksissa on poikkeustilanteita, joissa poikkeus sallitaan tietyn tilanteen takia.

Luuk 16:18 Jokainen, joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee huorin; ja joka nai miehensä hylkäämän, tekee huorin.

Mark 10:12 ”Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, niin hän tekee huorin."

Matt 19:9 Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin."

Raamatun opetus on ettei avioeroa saisi ottaa, mutta puolison uskottomuus muodostaa poikkeuksen, jonka takia avioero on sallittua.

1 Sam 21:
1 ¶ Ja Daavid tuli pappi Ahimelekin luo Noobiin. Mutta Ahimelek tuli vavisten Daavidia vastaan ja kysyi häneltä: "Miksi sinä tulet yksin, eikä ole ketään sinun kanssasi?"
2 Daavid vastasi pappi Ahimelekille: "Kuningas on käskenyt minut asialle ja sanoi minulle: ‘Älköön kukaan saako tietää mitään siitä asiasta, jolle minä sinut lähetän, ja siitä käskystä, jonka minä olen sinulle antanut’. Ja palvelijat minä olen määrännyt siihen ja siihen paikkaan.
3 Anna nyt minulle, mitä sinulla on, viisi leipää, tahi mitä muuta löytyy."
4 Pappi vastasi Daavidille ja sanoi: "Tavallista leipää minulla ei ole; ainoastaan pyhää leipää on, jos vain palvelijat ovat karttaneet naisia".
5 Daavid vastasi papille ja sanoi hänelle: "Totisesti olivat naiset eristettyinä meistä niinkuin ennenkin, milloin minä olen retkelle lähtenyt; ovatpa palvelijain reputkin aina olleet pyhät, vaikka retki on ollutkin tavallinen retki. Sitä enemmän leipä repuissa nyt pysyy pyhänä."
6 Niin pappi antoi hänelle pyhää leipää; sillä siellä ei ollut muuta leipää kuin näkyleipiä, jotka oli siirretty pois Herran edestä, että sinne samana päivänä, jona ne oli otettu pois, pantaisiin tuoreet leivät.

Matt 12:
1 ¶ Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljavainioiden halki; ja hänen opetuslastensa oli nälkä, ja he rupesivat katkomaan tähkäpäitä ja syömään.
2 Mutta kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänelle: "Katso, sinun opetuslapsesi tekevät, mitä ei ole lupa tehdä sapattina".
3 Niin hän sanoi heille: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä,
4 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja kuinka he söivät näkyleivät, joita ei hänen eikä hänen seuralaistensa ollut lupa syödä, vaan ainoastaan pappien?
5 Tai ettekö ole lukeneet laista, että papit sapattina pyhäkössä rikkovat sapatin ja ovat kuitenkin syyttömät?
6 Mutta minä sanon teille: tässä on se, joka on pyhäkköä suurempi.
7 Mutta jos tietäisitte, mitä tämä on: ‘Laupeutta minä tahdon enkä uhria’, niin te ette tuomitsisi syyttömiä.

Herran Jeesuksen opetuslapset katkoivat tähkäpäitä sapattina ja söivät niitä nälkäänsä. Fariseukset syyttivät Herran Jeesuksen opetuslapsia sapatin rikkomisesta. Herra Jeesus vastasi fariseuksille sanoen, että Daavid seuralaisineen söi nälkäänsä pyhiä leipiä, joita papeilla oli ainoastaan lupa syödä. 

Näiden kahden poikkeustapauksen syy oli nälkä. Jumalan laki ei velvoita ihmistä kärsimään nälkää, siksi Jeesuksen opetuslapset sekä Daavid seuralaisineen eivät rikkoneet lakia, vaikka he toimivat vastoin lakia.

Vanhan liiton aikana sapattina ei saanut uhrata uhrieläimiä, eikä suorittaa ympärileikkausta. Pappien piti kuitenkin suorittaa uhrit myös sapattina, eivätkä he rikkoneet lakia vastaan. Poikalapset tuli ympärileikata kahdeksan päivän ikäisenä, eikä ympärileikkausta saanut suorittaa sapattina, mutta papeilla oli oikeus temppelissä tehdä ympärileikkaus myös sapattina. Jokainen poikalapsi oli ympärileikattava kahdeksan päivän ikäisenä ja jos ympärileikkauksen päivä sattui sapatiksi, niin papit suorittivat sen.

Herra Jeesus toi esille sapattia koskevat poikkeukset, eikä papit rikkoneet sapattia, vaikka tekivät sapattina asioita, jotka oli sapattina kielletty, koska oli kyse poikkeustapauksista. Herra Jeesus toi esille sen, että laupeus on enemmän Jumalan tahto kuin laki. Laupeuden tähden Jumala sallii poikkeuksen tietyissä tilanteissa.

Kaikki poikkeustapaukset on kuitenkin ilmoitettu Raamatussa ja se tarkoittaa sitä että emme voi oman mielemme mukaisesti keksiä uusia poikkeustapauksia.

Älä tapa. Uudessa Liitossa ei ole yhtään kohtaan, ei yhtään poikkeusta, ei edes esivallan edustajana puolustussodassa, joka sallisi tappamisen. Jos Raamattu sallisi Uuden Liiton aikakautena esivallan edustajan ominaisuudessa sodassa tappamisen, niin tämä poikkeus olisi kirjoitettu Raamattuun samoin kuten edellä olevat poikkeukset on tuotu selkeästi esille Raamatussa. Koska Uuden Liiton kirjoituksissa ei ole yhtään kohtaan, joka sallisi poikkeuksen tappamisen kohdalla, niin se tarkoittaa sitä, että älä tapa käsky on voimassa ehdottomana käskynä ilman yhtään poikkeusta.

Esivalta Jumalan palvelijana

Monet perustelevat Roomalaiskirjeen 13 luvun esivalta opetuksen kautta, että uskovalla on lupa tappaa sodassa. Roomalaiskirjeen 13 luku ei opeta, että uskovalla on oikeus tappaa sodassa, vaan että esivallan tulisi olla Jumalan palvelija ja toteuttaa Jumalan tahdon mukaisia asetuksia ja lakeja. Samoin roomalaiskirjeen 13 luku opettaa, että esivalta ei turhaan miekkaa kanna, joka ei kuitenkaan opeta, että uskova voisi tappaa sodassa. Roomalaiskirjeen 13 luvussa on opetus esivallalle alamaisuudesta sekä että uskova ei saa tappaa lähimmäistään.

Esivallan oikeus miekan kantamiseen ei siis oikeuta uskovaa tappamaan lähimmäisiään ja tämän asian vahvistamiseksi Roomalaiskirjeen 13 luvun jae 9 sanoo, että älä tapa, vaan rakasta lähimmäistäsi. Jos uskovalla olisi Uuden Liiton ajassa esivallan edustajana oikeus tappaa esim. sodassa, niin Raamatussa olisi maininta siitä, mutta missään kohtaan ei ole yhtään poikkeusta siitä että Uuden Liiton uskova saisi tappaa lähimmäisensä. Tämä tarkoittaa sitä että Uuden Liiton aikakautena Herran Jeesuksen opetuslapsen ei ole lupa tappaa lähimmäistään missään tilanteessa.

Herran Jeesuksen opetuslapsena en voisi olla töissä armeijassa, sillä siellä harjoitellaan lähimmäisen tappamista ja sodan aikana rintamalla sotilaan velvollisuus on tappaa vastapuolen sotilaita.  Toki sotilaan tehtävissä on paljon muutakin, mutta eräs osa on tappaminen, väkivalta ja lähimmäisen haavoittaminen sotatilanteessa. Minä en voisi uskovana olla sotilaana, koska joutuisin sodassa osallistumaan tappamiseen, enkä halua edes harjoitella lähimmäisen tappamista. Raamattu kieltää tappamisen Uuden Liiton aikakaudessa.

Sotilas ja Uusi Liitto. Uudessa Testamentissa on opetusta, jossa esimerkiksi Jeesus kohtasi sotilaita, mutta ei käskenyt heitä luopumaan sotilaan ammatista. Herra Jeesus eli vanhan liiton aikakautta kohdatessaan sotilaita ja vanhan liiton aikakausi oli erilainen kuin Uuden Liiton aikakausi. Vanhassa liitossa sotaan oli oikeutus tietyissä tilanteissa, mutta Uudessa Liitossa ei saa tappaa missään tilanteessa lähimmäisiään, ei edes sodassa.

Vanha Liitto ja Uusi liitto ovat täysin erilaisia liittoja. Vanhassa liitossa oli voimassa kuolemanrangaistuksia, mutta Uudessa Liitossa ei ole voimassa kuolemanrangaistuksia, eikä lähimmäistä saa tappaa missään tilanteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että Herran Jeesuksen opetuslapsi ei saa tappaa lähimmäisiään sodassa.

Usein nostetaan esille kysymys, että olisiko ollut oikein sallia Neuvostoliiton hyökätä Suomeen ilman maan puolustamista. Tällä kysymyksellä koitetaan saada oikeus uskovalle sodassa tappamiseen. Jumalattomat ihmiset käyvät sotia sekä puolustavat maataan aseellisesti ja tappavat toisiaan, ei Herran Jeesuksen opetuslapset. Vastaukseni on siis, että Herran Jeesuksen opetuslapsella ei tulisi olla mitään tekemistä sodan ja tappamisen kanssa ja jumalaton ihminen sotii ja tappaa lähimmäisiään sekä tekee paljon muutakin syntiä. Toisin sanoen jumalaton ihminen sotii lihallisen keinoin ja Herran Jeesuksen opetuslapsen aseet ovat hengellisiä, ei lihallisia.

Jumalattomat ihmiset aiheuttavat sotia ja sotivat toisiaan vastaan, mutta Jumalan lapsilla ei tulisi olla mitään osallisuutta sodan aiheuttamiseen sekä sotimiseen. Siksi hoitakoot jumalattomat ihmiset omat sotansa, sillä ne eivät kuulu Herran Jeesuksen opetuslapsille, joiden tehtävä on käydä hengellistä sotaa syntiä ja pahoja henkivaltoja vastaan, eikä lihaa ja verta (lähimmäisiään) vastaan.

Raamatun opetuksen mukaan Herran Jeesuksen opetuslapsella ei ole vihollisia, koska kaikki ihmiset ovat hänelle rakkaita lähimmäisiä. Itse en voisi osallistua sotaan, enkä ampua lähimmäistäni, jota Jumala rakastaa ja jonka Jumala haluaa pelastaa uskon kautta Herraan Jeesukseen iankaikkiseen elämään kadotuksesta.

Maailma on sellaisessa pisteessä, että koska tahansa Suomikin voi joutua sotaan esimerkiksi ollen osallisena jossakin sotilasliitossa. Jos Herran Jeesuksen opetuslapsi uskoo voivansa tappaa sodassa, niin hän voi joutua hyvinkin pian sellaiseen tilanteeseen, jossa hän armeijan sotilaana joutuu tappamaan lähimmäisensä. Mielestäni on erittäin tärkeätä, että uskova ymmärtäisi sen ettei hänellä ole Uuden Liiton aikakaudessa missään tilanteessa oikeutta tappaa lähimmäisiään, ei edes sodassa.

Jotkut sanovat, että koska sadanpäämies Kornelius oli sotilas, niin uskova voi olla sotilas ja tappaa esivallan edustajana. Kornelius oli ollut uskossa vasta vähän aikaa, eikä hän varmasti heti alussa ymmärtänyt, että Jumalan valtakunnan edustajan ja armeijan edustajan asevarustukset ovat täysin erilaisia. Uskon että kun Kornelius kasvoi uskossaan, niin hän ymmärsi ettei voinut osallistua lähimmäisen tappamiseen sodassa, eikä missään muualla. Uskon myös että hän erosi sotilaan tehtävistä. Todisteet tästä löytyvät otsikosta ensimmäisen ja toisen vuosisadan uskovat.

Katolisen kirkon sotahistoria

Aikaisemmin on selkeästi käynyt ilmi ettei Uuden Liiton aikakautena Herran Jeesuksen opetuslapset voi tappaa ketään, ei sodassa eikä missään tilanteessa. Rooman katolisen kirkon kautta "kristikuntaan" tuli opetus "kristittyjen" oikeudesta osallistua sotaan ja tappaa sodassa lähimmäisiään. Raamatun opetuksen todistuksen valossa Rooman katolinen kirkko ei edusta Raamatullista uskoa, vaan valheuskoa, jonka perustukset ovat Babylonian uskonnossa sekä muissa muinaisessa uskonnoissa ja vääristetyssä Raamatun opetuksessa. Saadaksemme selvää katolisen kirkon sotaisesta luonteesta meidän on ensin tutkittava muinaisen Babylonian uskonnon juuria ja opetuksia.

Babylonin uskonto

Vedenpaisumuksen jälkeen Babyloniaan syntyi maailman ensimmäinen uskonto (uskonnollinen epäjumalanpalvelusjärjestelmä ja instituutio), uskonnollinen instituutio jonka kautta saatana eksytti ihmiskuntaa.

Babylonian uskonto opetti jumalien sodasta, jossa nuori Marduk jumala ainoana uskalsi nousta taistelemaan ja sotimaan lohikäärmettä, Tiamatia vastaan. Tiamat siivekkäine hirviöineen oli noussut kapinaan jumalia vastaan ja Marduk oli ainoa, joka uskalsi käydä sotaa heitä vastaan. Tarinan mukaan Marduk tappoi Tiamatin lävistäen hänen vatsansa jousen nuolella.

Edellä oleva tarina on pimeyden eksytys, jonka kautta saatana eksytti Babylonialaisia uskomaan, että heidän jumalansa (epäjumala) tuhosi ja hävitti pahuuden (Tiamatin joukkoineen) pois maan päältä. Kavala saatanallinen valhe koitti siis heti ihmiskunnan historian alussa uskotella, että pahuus oli voitettu ja hävitetty maan päältä. Raamatun opetuksen mukaan synnin pahuus vaikuttaa maailmassa ihmisten sydämissä, koska he ovat synnin ja saatanan orjia. Raamatun opetuksen mukaan synnin ja pahuuden ongelma on ratkaistu Goltagalla, jossa Herra Jeesus voitti kuolemansa ja ylösnousemuksena kautta synnin ja saatanan vallan. Jumala vapauttaa ihmisen synnin ja saatanan orjuudesta uskon kautta Herraan Jeesukseen, jolloin ihminen saa syntinsä anteeksi sekä osallisuuden iankaikkiseen elämään.

Babylonian uskonnon jumalan temppeli oli seitsenkerroksinen rakennus, jonka viisi alinta kerrosta oli omistettu viidelle kiertotähdelle ja kuudes kerros, eli hopeinen torni oli omistettu kuulle sekä temppelin ylin kerros, kultainen torni oli pyhitetty auringolle.  Ylin kerros oli omistettu Marduk jumalalle (epäjumala), josta hän hallitsi maailmaa. Jokaisen Babylonian kuninkaan tuli tässä temppelissä langeta polvilleen epäjumalan kuvan edessä ja kuninkaan tuli ottaa vastaan valtansa epäjumalansa kädestä.

Babylonian Marduk epäjumala (jonka taustalla oli todellisuudessa saatana) julisti hallitsevansa maailmaa temppelistänsä käsin. Babylonian temppelin eri kerrokset paljastavat meille sen minkä kautta hän pitää valtaansa yllä maailmassa.

Temppelin viisi alinta kerrosta oli omistettu viidelle kiertotähdelle, joka kuvaa tiedettä, eli ihmisviisautta. Kaksi ylintä kerrosta oli pyhitetty uskonnoille, sillä kuudennen kerroksen hopeinen kuu torni kertoo muinaisesta kuunpalvonnasta, joka vallitsi Babyloniassa. Muinaisessa Arabiassa palveltiin myös kuun jumalaa, josta Muhammed kirjoitutti säkeitä koraaniin. Muhammedin epäjumalan nimi Allah tulee kuun jumala Al-Ilahin nimestä. Temppelin ylin kerros oli pyhitetty auringolle, jota palvottiin myös jumalana. Monet muinaiset kansat palvoivat auringonjumalia sekä aurinkoa.

Tämän maailman pimeyden ruhtinas piti yllä maailmanvaltaansa Babyloniassa yhdistäen tieteellisen ihmisviisauden ja uskonnot olemaan yhtä. Kun saatana rakentaa lopun aikana antikristillisen uuden maailman järjestyksen (Baabelin tornin), niin hän yhdistää ekumenian kautta tieteellisen maailmankuvan ja vääristyneen uskonnon olemaan yhtä ja pitämään yhtä, tunnustaen toinen toisensa totuudeksi, vaikka kyse on valheesta ja eksytyksestä. Babylonian sotaisa luonne on myös mukana kuvioissa, joka huipentuu lopulta maailmanlaajuiseen sotaan, jossa ekumenian ykseydessä mukana olevat tahot sotivat aseellisesti toinen toisiaan vastaan liittolaisten kera.

Babylonian uskonnon sotaisa jumalakuvaus siirtyi Babylonialaisten elämään, jossa uskonto ja sota olivat pääroolissa. Babylonian kuningas Nebukadnessarin valtakausi kertoo meille ikävällä tavalla kuinka hirvittäviä tekoja babylonialaiset tekivät Marduk epäjumalapalvonnan kautta.

Babylonian kuningas Nebukadnessar alisti valtansa alle muun muassa foinikialaiset sekä monet muut kansat. Nebukadnessar valloitti Jerusalemin hävittäen temppelin ja muurin. Jerusalemin temppelin kultaiset pyhät esineet vietiin Mardukin temppeliin sekä juutalaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan (vankeuteen).

Paha saatana vaikutti Babylonian uskonnon kautta, siksi babylonialaiset tuhosivat Jerusalemin sekä ryöstivät Israelin kansan temppelin esineet, joita käytettiin apuna Jumalan palvonnassa. Pahan saatanan päämäärä on tuhota Raamatullinen totuus sekä vääristää totuus ja asettaa valhe totuuden tilalle. Siksi he ottivat Jerusalemin temppelin kultaiset esineet omaan käyttöönsä epäjumala Mardukin temppeliin.

Babylonian uskonto hallitsi ja oli pääosassa babylonialaisten elämässä. Juutalaisten Babylonian pakkosiirtolaisuuden päämääränä oli tehdä heistä Babylonian uskonnon palvelijoita, jonka tarkoituksena oli repiä heistä irti usko Israelin Kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Tämä on aina ollut saatanan päämäärä, tuhota usko Raamatun Kaikkivaltiaaseen Jumalaan siten että valhe syrjäyttää totuuden. Paha saatana on kautta historian toiminut siten, että hänen valheen kautta vääristää totuuden, tehden totuudesta valheen ja valheesta "totuuden".

Nebukadnessarin kautta saatanalliset henkivallat nostivat babylonialaiset aseellisesti sotimaan Israelia vastaan tuottaen valtavan tuhon ja hävityksen Israelin kansalle. Ilmestyskirja kuvaa suurta Babylonia, eli uskonnollista järjestelmää instituutiona, joka on sodan ja tappamisen kautta aiheuttanut kärsimystä ja kuolemaa maan päällä.

Nebukadnessar ennallisti babylonialaisen jumalan temppelin. Historiaan on jäänyt Nebukadnessarin kivikirjoitus, jossa hän kohdistaa rukouksensa Marduk epäjumalalle. Nebukadnessarin rukous:

Ikuinen, pyhä kaiken herra, johdata sitä kuningasta. jonka tässä näet, oikealle tielle. Minä olen sinun kätesi työ, sinä luot minut, maailman herruuden sinä uskot minulle armostasi. Opeta minua rakastamaan ylhäistä valtaasi, opeta minua pelkäämään käskyjäsi. Anna minun vanheta kaupungissasi ja anna jälkeläisteni alati hallita kansoja.

Nebukadnessarin rukous on toteutunut, koska Babylonian uskonnon takana on saatanalliset henkivallat, jotka ihmisviisauden, uskonnon sekä sodan kautta hallitsevat kansoja. Ihmisviisaus, uskonto ja sota olivat Babylonian kolme keskeistä tekijää, jotka hallitsivat heidän elämäänsä. Babyloniasta alunperin levinnyt ihmisviisaus, uskonto sekä sota ovat koko ihmiskunnan historian ajan olleet synnin peruskiviä, joille kansat ovat rakentaneet valtakuntiansa.

Babylonian saatanallista uskontoa johti itse saatana Marduk epäjumala uskonnon kautta. Babylonian jumalan temppelin kerrokset kuvaannollisesti sekä todellisesti koostuivat ihmisviisaudesta, saatanan uskonnosta sekä saatanan palvonnasta (Mardukin palvonta). Marduk epäjumala (saatana) hallitsi maailmaa temppelin ylimmän kerroksen kautta. Ihmisviisaus ja uskonto ovat olleet kautta historian keinoja, jonka kautta saatana on aloittanut sotia ja tuottanut kuolemaa ja kärsimystä maan päällä asuville ihmisille.

Puolustussodan ja hyökkäyssodan takana on saatanalliset henkivallat, jonka juuret ulottuvat Babyloniaan.  Sodan ja murhanhenki on vallinnut ihmiskunnassa sen historiansa ajan aiheuttaen sotia valtioiden kesken sekä valtioiden sisällä sisällissotia. Herran Jeesuksen opetuslapsella ei tulisi olla mitään osallisuutta sodan murhanhengen kanssa.

Katolisen kirkon usko

Babylonian uskonto tuli seuraavalla tavalla sisälle Roomaan ja Rooman katoliseen kirkkoon. Persialaiset valloittivat Mesopotamian, jonka seurauksena babylonialaiset papit pakenivat Pergamoon, joka sijaitsi Vähässä-Aasiassa. Babylonian papit kunnioittivat kreikkalaisten Pantheon temppeliä (kaikkien jumalien temppeli), mutta kuitenkin he jatkoivat Babylonialaista uskonnon harjoitusta mm. Saturnus kulttia. Babylonialaiset papit säilyttivät Babylonian uskonnon menot myös Pergamon Zeus temppelissä. Pergamon babylonialainen uskonnonkultti tuli Roomaan vuonna 133 eKr. Pergamosta tullut Babylonian uskonto tuli niin yleiseksi Roomassa, että silloin Roomaa kutsuttiin ”Uudeksi Babyloniaksi”.

Babylonialainen saatanan uskonto siis siirtyi Pergamoon ja sieltä myös Roomaan. UT:ssa on myös maininta siitä, että saatanan valtaistuin on Pergamossa, koska siellä oli voimassa tämä babylonialainen uskonto. Pergamosta babylonian uskonto rantautui Roomaan vuonna 133 eKr., josta tämä babylonialainen uskonto siirtyi suoraan Rooman katoliseen kirkkoon sen nähtyä päivänvalon 300- luvulla.

Rooman katolisen kirkon verinen historia todistaa sen, että Babylonian verenhimoinen sekä sotaan perustuva uskonnon henki on voimakkaasti vaikuttanut katolisessa kirkossa. Raamattu ei opeta uskontoa, eikä oikeuta Uuden Liiton aikakautena käymään sotaa missään tilanteessa. Uskonnon varjolla aloitetut sodat perustuvat murhanhengen alaisuudessa osallistumista hirvittäviin veritekoihin. Uskonnolliset, poliittiset tai mitkä tahansa syyt aloittaa sota on osallisuutta murhanhenkeen, jonka kanssa Herran Jeesuksen opetuslapsella ei saa mitään tekemistä.

Katolisen kirkon sota-teologia

Augustinus (354-430 jKr.) oli katolisen kirkon teologi ja opettaja, joka opetti vastoin Uuden Liiton järjestystä, että sota on oikeutettua kun sodan tavoite on valtion puolustaminen, rauhan palauttaminen sekä hyökkäyksen torjuminen. Augustinus opetti, että oikeutetussa sodassa sotilaat olivat lainpalvelijoita (esivallan edustajia). Augustinuksen opetus oikeutetusta sodasta tuli katolisen kirkon opiksi, jonka turvin katolinen kirkko on kautta historiansa sodissa tappanut useita miljoonia ihmisiä. Rooman katolisen kirkon oppi puolustussodasta on käytännössä myös muuttunut hyökkäyssodaksi, sillä historiansa aikana katolinen kirkko on myös toiminut sodissa hyökkäävän osapuolena.

Katolisen kirkon epäraamatullinen ja väärä opetus oikeutetusta puolustussodasta, johon kristityllä on esivallan edustajana oikeus osallistua on levinnyt melkein kaikkiin kristillisiin yhteisöihin. Uuden Liiton aikakauteen liitetty harhaoppi oikeutetusta puolustussodasta on Rooman katolisen kirkon harhaoppi, ei Raamatun opetus.

Katolinen teologi Tuomas Akvinolainen kehitti edelleen Augustinuksen opetusta oikeutetusta sodasta. Akvinolainen opetti ettei kansalaiset käy sotaa, vaan valtio. Sodankäymiseen tuli olla syy, joka oikeuttaa sotimisen ja tämä syy on puolustussota. Sota ei saa olla hyökkäyssotaa, vaan puolustussotaa. Akvinolaisen mukaan uskonharjoituksen puolustaminen asein oli oikeutettua.

Akvinolainen opetti, että sodan täytyi tapahtua hyvistä ja vanhurskaista syistä, ei voiton tai maallisen vallan tähden. Vain valtiolla on oikeus harjoittaa sotatoimenpiteitä. Myös sodan keskellä rauha tulee olla koko ajan päämäärä ja tavoite.

Akvinolaisen opetukset ovat vastoin Raamatun Uuden Liiton järjestystä, jonka mukaan uskovalla ei ole missään tilanteessa oikeutta tappaa lähimmäisiään, ei edes puolustussodassa. Rooman katolinen kirkko ei myöskään ole noudattanut Augustinuksen ja Akvinolaisen opetusta puolustussodasta, sillä katolinen kirkko on toiminut usein sodassa hyökkäävänä osapuolena.

Rooman katolisen kirkon harhaoppi puolustussodasta muutti muotoaan hyökkäyssodaksi. Katolisen kirkon ristiretket ovat julma ja hirvittävä osoitus kirkon hyökkäyssodista. Alunperin päämäärä oli vallata Jerusalem ja Pyhä maa muslimeilta sekä tukea kirkon bysanttilaista valtakuntaa muslimeja vastaan. Ristiretkiä alettiin toteuttamaan uskonnollisista syistä, ja poliittisista konflikteista. Katolinen kirkko kävi myös "pyhää" sotaa, jonka pyrkimyksenä oli levittää katolisen kirkon uskoa. Rooman katolisessa kirkossa vaikuttanut sodan murhanhenki on eräs niistä monista kirkon synnin hedelmistä, joka todistaa katolisen kirkon olevan pahuuden vallassa oleva uskonnollinen järjestö, eikä Jumalan seurakunta, jota se valheellisesti esittää.

Keskiajalla Rooman katolinen vainosi juutalaisia pitäen heitä Jeesuksen tappajina. Itse asiassa Rooma ja juutalaiset yhdessä ristiinnaulitsivat Herran Jeesuksen. Juutalaiset vaativat Jeesuksen ristiinnaulitsemista, jonka Pontius Pilatus (Rooman maaherra Juudean maakunnassa) hyväksyi ja toteutti. Antisemitismi vaikutti keskiajalla voimakkaasti katolisen kirkon sisällä, joka johti vihaan ja vainoon juutalaisia kohtaan sekä heidän surmaamiseen, eli syntiin Jumalaa ja ihmisiä vastaan. Rooman kirkossa vaikutti voimakkaasti saatanallinen valheen henki, joka opetti oikeutettua puolustussodan oppia, mutta joka johti lopulta katolisen kirkon murhanhenkeen kansanryhmiä ja kansoja vastaan, joka johti hyökkäyssotaan sekä julmiin veritekoihin.

Martti Luther opetti myös katolista harhaoppia koskien sotaa. Lutherin mukaan yhteiskunnan jäsenten on tarvittaessa asein puolustettava maataan. Luther antoi kuitenkin sellaisen myönnytyksen, että sotilas saa itse päättää osallistuuko sotaan vai ei. Käytännössä Lutherin myönnytyksellä ei ole kovinkaan paljon arvoa, sillä sotilas on velvoitettu osallistumaan sotaan sodan syttyessä. Lutheri opetti sodan olevan oikeutettua itsepuolustuksen kautta kollektiivisena rankaisemisena hyökkääjiä kohtaan. Lutherin mukaan kristityt ovat velvoitettuja kuuliaisuuteen esivaltaa kohtaan. Tämän tähden kristitty voi syntiin syyllistymättä käydä oikeutettua sotaa.

Luther myös harhautui opettamaan väärin koskien sotaa, sillä Uuden liiton järjestyksessä Jeesuksen opetuslapsilla ei ole oikeutta tappaa ketään, ei edes puolustussodassa.

Ikävää ja valitettavaa on se, että myös yhä nykyään uskovien keskuudessa erilaisissa uskon yhteisössä opetetaan alunperin katolisen kirkon harhaoppia puolustussodan oikeellisuudesta.

Ensimmäisen ja toisen vuosisadan uskovat

Raamatussa on selkeästi opetus  Uuden Liiton järjestyksessä ettei Herran Jeesuksen opetuslapsella ole oikeutta tappaa lähimmäistään missään tilanteessa, ei edes puolustussodassa. Kun tutkimme ensimmäisen ja toisen vuosisadan uskovien ajatuksia ja suhtautumista sotaan, niin näemme selkeästi että he ymmärsivät ettei uskovalla ole oikeutta tappaa toista ihmistä sodassa.

Marcus Aureliuksen (Rooman keisari vuosina 161-180 jKr.) aikaan asti uskovat eivät hakeutuneet sotilaiksi armeijaan. Sotilaan tultua uskoon he erosivat armeijasta. (The Rise of Christianity (London, 1947), E. W. Barnes, s. 333.)

He kieltäytyivät ottamasta osaa valtakunnan (Rooman) siviilihallintoon sekä sotilaalliseen puolustukseen .... oli mahdotonta että kristityt olisivat luopuneet pyhästä velvollisuudesta ottamalla sotilaan, tuomarin tai ruhtinaan luonteen. (History of Christianity (New York, 1891), Edward Gibbon,s. 162, 163.)

Hartaat kristityt eivät palvelleet armeijassa eikä poliittisissa viroissa. (World History, The Story of Man?s Achievements (River Forest, Ill; 1962) Habberton, Roth and Spears, p. 117.)

Roomalaisten keskuudessa pidettiin korkeimpana kunniana omistaa Rooman kansalaisuuden etuoikeudet. Kristityt julistivat olevansa taivaan kansalaisia. He vetäytyivät julkisista viroista sekä armeijasta. (Persecution of the Christians in Gaul, A.D. 177? by F.F.G. Guizot, former prime minister of France, Vol. III of The Great Events by Famous Historians (New York; 1905), Rossiter Johnson, ed, s. 246)

Justin Marttyyrin dialogi juutalaiselle Tryphoolle: Me jotka olimme täynnä sotaa, teurastusta ja kaikkea pahuutta, niin meidän sotaiset aseet ovat muuttuneet - miekat auranteriksi ja keihäämme maanviljelyksen välineiksi.  (The Ante-Nicene Father, Vol. I. p. 254)

Todisteiden mukaan yhden ainoankin kristityn sotilaan olemassaolo 60-165 jKr. vuosien aikana on erittäin pieni ... Marcus Aureliuksen valtakaudella yksikään kristitty ei alkanut sotilaaksi kasteensa jälkeen. (The Early Church and the World by C. J. Cadoux (pp. 275, 276)

Toisella vuosisadalla kristinusko vahvisti ettei asepalvelus ja kristinusko ole keskenään yhteensopivia. (A Short History of Rome, by G. Ferrero and C. Barbagallo (p. 382)

Kristittyjen käyttäytyminen oli täysin toisenlaista kuin roomalaisten. ... Koska Messias oli julistanut rauhaa, niin he (kristityt) kieltäytyivät tulemasta sotilaiksi. (Our World Through the Ages, by N. Platt and M. J. Drummond (p. 125)

Ensimmäisen ja toisen vuosisadan uskovien todistus osoittaa heidän uskoneen ettei Uuden Liiton järjestyksessä ole yhtään poikkeusta koskien älä tapa käskyyn, eivätkä he osallistuneet armeijoiden sotatoimiin. Raamatun ulkopuolinen todiste ei ole Raamatun veroinen todistus, mutta koska ensimmäisen ja toisen vuosisadan uskovien todistus pitää yhtä Uuden Liiton järjestyksen kanssa, niin sen todistus on varteenotettava sekä Raamatun sanan opetuksen mukainen.

Edellä olevien todistuksien perusteella uskon että sotilas ja sadanpäämies Kornelius myös erosi armeijasta, vaikka sitä ei olekaan Raamattuun kirjoitettu. Roomalaisena sotilaana Kornelius oli velvoitettu osallistumaan armeijan sotatoimiin ja siitä syystä hän ei voinut enää toteuttaa täysin tehtäväänsä armeijan sotilaana, koska hänen täytyi uskoa Raamatun opetus ettei Herran Jeesuksen opetuslapsi voi osallistua sotaan ja tappamiseen. Siksi on selvää, että hänen on täytynyt erota Rooman armeijan palveluksesta, jonka toimintaa ja periaatteita ohjasi raaka väkivalta sekä sodankäynti. Raamattu ei sano hänen eronneen, mutta Raamatun sanan opetuksen mukaan on selvää, ettei hän enää voinut jatkaa Rooman armeijan palveluksessa, jonka toiminta perustui raakaan väkivaltaan sekä sodankäyntiin vihollisia vastaan.

Herra Jeesus julisti sanomaa Jumalan rakkaudesta ja rauhasta, ei sodasta. Siksi Herran Jeesuksen opetuslasten tulee myös olla rauhan asialla, eikä osallistua tämän maailman murhanhengen tuotoksiin, jota sota edustaa.

Väkivalta ja Herran Jeesuksen opetuslapsi

Joidenkin uskovien mielestä uskovalla on oikeus turvata väkivaltaan tietyissä tilanteissa esimerkiksi itsensä puolustamisen tarkoituksessa.

Matt 5:
38 ¶ Te olette kuulleet sanotuksi: ‘Silmä silmästä ja hammas hampaasta’.
39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin;
40 ja jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin;
41 ja jos joku pakottaa sinua yhden virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.
42 Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa pyytää.
43 ¶ Te olette kuulleet sanotuksi: ‘Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi’.
44 Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat,
45 että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.
46 Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?
47 Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin?

Herra Jeesus opettaa ettei uskovalla ole oikeutta puolustaa itseään väkivallan kautta. Herra Jeesus opetti että pahalle ei saa tehdä vastarintaa ja jos joku lyö sinua oikealle poskelle käännä hänelle toinenkin poski. Herran Jeesuksen opetuksen mukaan uskova ei saa turvautua väkivaltaan, eikä lyödä lähimmäistään, ei edes itsensä puolustamisen tarkoituksessa.

Herra Jeesus toi esille Uuden Liiton mukaisen opetuksen silmä silmästä ja hammas hampaasta. Ei tule kostaa pahaa pahalla, vaan rakastaa lähimmäistään.

3 Moos 19:18 Älä kosta äläkä pidä vihaa kansasi lapsia vastaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Minä olen Herra.

Jotkut juutalaiset opettivat väärin sanomalla: "Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi". Raamattu ei opeta vihaamaan lähimmäisiä, vaan rakastamaan heitä. Herra Jeesus opetti rakastamaan jopa niitä, jotka vihaavat meitä sekä rukoilemaan niiden puolesta jotka vainoavat meitä. Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä, niin paljon että hän antaa aurinkonsa paistaa kaikille ihmisille, niin jumalattomille synnintekijöille kuin Jumalan lapsille.

Väkivallan käyttäminen ei kuulu Herran Jeesuksen opetuslapsen elämään. Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä ja se tarkoittaa sitä, että Herran Jeesuksen opetuslasten tulee myös rakastaa kaikkia ihmisiä. Jumalan rakkauteen ei kuulu väkivallan käyttäminen.

Omaiset uhattuina. Jotkut puolustavat väkivallan käyttöä tilanteissa, joissa oma lapsi, omainen tai lähimmäinen joutuu väkivallan kohteeksi. Herran Jeesuksen opetuslapsen tulee mennä tällaisessa tilanteessa väliin ja koittaa estää väkivalta. On edesvastuutonta jos et millään tavalla auta pahoinpitelyn uhria. Herran Jeesuksen opetuslapsi ei voi kuitenkaan vastata väkivaltaan väkivallalla. Paras tapa on rukoilla Jumalan apua tilanteeseen, että se raukeaisi. Uskovan tulee myös mennä väliin jos väkivalta jatkuu.

Väliin menemisen voi tehdä joko puhumalla käskien tai pyytäen väkivallan tekijän lopettamaan. Jos puhe ei auta niin voi mennä väkivallattomasti pahoinpitelijän ja uhrin väliin. Joissakin tapauksissa käy niin, että pahoinpitelijä jättää lähimmäisen rauhaan ja alkaa mukiloimaan sinua, koska tulit auttamaan uhria. Jos on esimerkiksi kyse lapsestasi, niin parempi on että sinä saat kokea väkivaltaa kuin lapsesi. Jumalan rakkauden täyttämä aikuinen Herran Jeesuksen opetuslapsi on varmasti valmis uhrautumaan oman lapsensa puolesta ja on valmis vastaanottamaan väkivaltaisen kohtelun lapsensa puolesta.

Monesti käy kuitenkin niin että kun luottaa Herraan Jeesukseen ja pyytää Häneltä rukouksessa apua, niin Hän auttaa ja selvittää tilanteen siten, että väkivalta loppuu siihen paikkaan.

Monet uskovat ajattelevat, että väkivalta tilanteessa heillä on oikeus puolustaa itseään vastaamalla väkivaltaan väkivallalla. Usein käy niin, että kun uskova joka hyväksyy edellä mainitussa tapauksessa väkivallan käytön, niin kun hän joutuu väkivallan kohteeksi, niin hän heti ensimmäiseksi käyttää väkivaltaa, eikä rukoile ja pyydä Jumalalta apua. Tällainen käytös paljastaa sen, että uskova elää lihan mukaan ja toimii lihallisesti, koska hän heti turvautuu omaan voimaansa käyttäen väkivaltaa. Hengellinen uskova turvautuu kaikissa tilanteissa ensin Jumalan puoleen ja pyytää Häneltä ensin apua.

Raamattu opettaa, että uskovan tulee luottaa kaikessa Herraan Jumalaan ja pyytää rukouksessa Häneltä apua. Herra Jeesus opetti selkeästi, että jos joku lyö sinua, niin älä lyö takaisin. Raamatun opetus on selkeä, että uskova ei saisi käyttää väkivaltaa itsensä puolustamisen tarkoituksessa.

Jos uskova ajattelee, että hän voi käyttää väkivaltaa, niin hän on silloin mielessään varustautunut käyttämään väkivaltaa ja enemmin tai myöhemmin hän myös tulee käyttämään väkivaltaa tietyissä tilanteissa. Täten hän elää ja toimii lihallisesti, ei hengellisesti.

Kuolemalla uhkaaminen. Voit joutua tilanteeseen, jossa sinua uhataan joko omalla kuolemalla tai lapsen ja omaisen kuolemalla ja kuolemalla uhkaaja sanoo, että kuolemalta pelastaa vain se että luovut uskosta Herraan Jeesukseen. Esimerkki on karmea, mutta uskovina voimme joutua tällaisen tilanteen eteen ja varsinkin silloin kun antikristilliset voimat ottavat kokonaan valtaansa maailman yhteiskunnat.

Jumala antaa jokaiseen tilanteeseen voiman kun sen eteen joudumme ja Jumala toimii aina oikeudenmukaisesti, siksi meidän ei tarvitse pelätä ja Hän kykenee meidät varjelemaan asioilta ja tilanteilta mihin emme ole vielä valmiita.

Stefanuksen esimerkki

Apt 7:
54 ¶ Mutta kun he tämän kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja he kiristelivät hänelle hampaitansa.
55 Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän loi katseensa taivaaseen päin ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella
56 ja sanoi: "Katso, minä näen taivaat auenneina ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella".
57 Niin he huusivat suurella äänellä ja tukkivat korvansa ja karkasivat kaikki yhdessä hänen päällensä
58 ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja kivittivät. Ja todistajat riisuivat vaippansa Saulus nimisen nuorukaisen jalkojen juureen.
59 Ja niin he kivittivät Stefanuksen, joka rukoili ja sanoi: "Herra Jeesus, ota minun henkeni!"
60 Ja hän laskeutui polvilleen ja huusi suurella äänellä: "Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!" Ja sen sanottuaan hän nukkui pois.

Stefanuksen esimerkki on opetus väkivallattomasta ratkaisusta sekä valmiudesta olla valmis kuolemaan uskonsa puolesta puolustamatta itseään. Stefanuksen esimerkkiä kuolla uskonsa tähden ei kaikki uskovat heti uskoontultuaan kykene noudattamaan eikä tarvitsekaan, mutta kun Herran Jeesuksen opetuslapsi on Jumalan armosta kasvanut uskossaan täyteen miehuuteen, niin hän on valmis jopa kuolemaan uskonsa tähden, jos tilanne sen vaatii.

Herra Jeesus ja kaksi miekkaa

Luuk 22:
35 Ja hän sanoi heille: "Kun minä lähetin teidät ilman rahakukkaroa ja laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?" He vastasivat: "Ei mitään".
36 Niin hän sanoi heille: "Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa; niin myös laukun. Ja jolla ei ole, myyköön vaippansa ja ostakoon miekan.
37 Sillä minä sanon teille, että minussa pitää käymän toteen tämän, mikä kirjoitettu on: ‘Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon’. Sillä se, mikä minusta on sanottu, on täyttynyt."
38 Niin he sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa". Mutta hän vastasi heille: "Riittää".
39 ¶ Ja hän meni ulos ja lähti tapansa mukaan Öljymäelle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
..........
49 Kun nyt ne, jotka olivat hänen ympärillään, näkivät, mitä oli tulossa, sanoivat he: "Herra, iskemmekö miekalla?"
50 Ja eräs heistä iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois oikean korvan.
51 Mutta Jeesus vastasi sanoen: "Sallikaa vielä tämäkin". Ja hän koski hänen korvaansa ja paransi hänet.
 

Matt 26:
47 ¶ Ja katso, hänen vielä puhuessaan tuli Juudas, yksi niistä kahdestatoista, ja hänen kanssaan lukuisa joukko ylipappien ja kansan vanhinten luota miekat ja seipäät käsissä.
48 Ja se, joka hänet kavalsi, oli antanut heille merkin sanoen: "Se, jolle minä suuta annan, hän se on; ottakaa hänet kiinni".
49 Ja kohta hän meni Jeesuksen luo ja sanoi: "Terve, rabbi!" ja antoi hänelle suuta.
50 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ystäväni, mitä varten sinä tänne tulit?" Silloin he tulivat Jeesuksen luo, kävivät häneen käsiksi ja ottivat hänet kiinni.
51 Ja katso, eräs niistä, jotka olivat Jeesuksen kanssa, ojensi kätensä, veti miekkansa ja iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois korvan.
52 Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.
53 Vai luuletko, etten voisi rukoilla Isääni, niin että hän lähettäisi heti minulle enemmän kuin kaksitoista legionaa enkeleitä?
 

Monet ihmiset jotka puoltavat sotaa ja väkivallan käyttöä sanovat, että koska Jeesus Luukkaan evankeliumin 22 luvussa kehotti opetuslapsia varustautumaan miekoilla, niin siksi sota ja väkivalta on oikeutettua puolustautumisen tarkoituksessa. Raamattua tutkimalla saamme selville, ettei Herra Jeesus käskenyt opetuslapsia varustautumaan miekoilla väkivaltaan, vaan päinvastoin tuomitsi miekan väkivaltaisen käytön puolustautumisen tarkoituksessa.

Petri Paavola

Lähteet:
33/38 Raamattu
Biblia 1776
King James Version 1769
Estlander-Hietakari: Jokamiehen maailmanhistoria
http://www.articlesbase.com/religion-articles/early-christians-views-on-war-power-and-politics-964859.html
http://www.buzzle.com/articles/role-religion-world-affairs.html
http://en.allexperts.com/q/Christianity-Church-History-2348/2010/1/Christianity-Roman-Empire.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Religious_war
http://en.wikipedia.org/wiki/Marduk
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sodan_etiikka
http://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Aquinas