Etusivulle Raamatunopetuksia powered by FreeFind Armolahjat ja armoitukset 1. Iankaikkinen elämä ja pelastus on Jumalan armolahja 2. Room 12 luvun armolahjoja 3. Korinton seurakunta ja Paavalin opetus 4. Paavalin opetusta armolahjoista Korintossa 1 Kor 12 5. Paavalin opetusta armolahjoista Korintossa 1 Kor 13

6. Paavalin opetusta armolahjoista Korintossa 1 Kor 14 7. Kielillä puhumisesta muutama sananen 8. Muutamia asioita liittyen armolahjoihin ja Jumalan voiteluun

 

6. Paavalin opetusta armolahjoista Korintossa 1 Kor 14

 

1 Kor 14:
1 ¶ Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa.
2 Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.
3 Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi.
4 Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.
5 Soisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin soisin teidän profetoivan; sillä profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva, ellei tämä samalla selitä, niin että seurakunta siitä rakentuu.
6 ¶ Jos minä nyt, veljet, tulisin luoksenne kielillä puhuen, mitä minä teitä sillä hyödyttäisin, ellen puhuisi teille ilmestyksen tai tiedon tai profetian tai opetuksen sanoja?
7 Niinhän on elottomain soittimienkin laita, huilujen tai kitarain: kuinka tiedetään, mitä huilulla tai kitaralla soitetaan, elleivät ne soi toisistaan erottuvin sävelin?
8 Niinikään, jos pasuna antaa epäselvän äänen, kuka silloin valmistautuu taisteluun?
9 Samoin tekin: jos ette kielellänne saa esiin selvää puhetta, kuinka voidaan sellainen puhe ymmärtää? Tehän puhutte silloin tuuleen.
10 Maailmassa on, kuka tietää, kuinka monta eri kieltä, mutta ei ainoatakaan, jonka äänet eivät ole ymmärrettävissä.
11 Mutta jos en tiedä sanojen merkitystä, olen minä puhujalle muukalainen, ja puhuja on minulle muukalainen.
12 Samoin tekin, koska tavoittelette henkilahjoja, niin pyrkikää seurakunnan rakennukseksi saamaan niitä runsaasti.
13 Sentähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää.
14 Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön.
15 ¶ Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta hengelläni, mutta minun on veisattava myöskin ymmärrykselläni.
16 Sillä jos ylistät Jumalaa hengessä, kuinka oppimattoman paikalla istuva saattaa sanoa "amen" sinun kiitokseesi? Eihän hän ymmärrä, mitä sanot.
17 Sinä kyllä kiität hyvin, mutta toinen ei siitä rakennu.
18 Minä kiitän Jumalaa, että puhun kielillä enemmän kuin teistä kukaan;
19 mutta seurakunnassa tahdon mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrykselläni, opettaakseni muitakin, kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä.
20 Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vaan pahuudessa olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä.
21 ¶ Laissa on kirjoitettuna: "Vieraskielisten kautta ja muukalaisten huulilla minä olen puhuva tälle kansalle, eivätkä he sittenkään minua kuule, sanoo Herra".
22 Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko; mutta profetoiminen ei ole merkiksi uskottomille, vaan uskoville.
23 Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?
24 Mutta jos kaikki profetoisivat ja joku uskosta tai opetuksesta osaton tulisi sisään, niin kaikki paljastaisivat hänet ja kaikki langettaisivat hänestä tuomion,
25 hänen sydämensä salaisuudet tulisivat ilmi, ja niin hän kasvoilleen langeten rukoilisi Jumalaa ja julistaisi, että Jumala totisesti on teissä.
26 ¶ Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi.
27 Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön;
28 mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle.
29 Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot;
30 mutta jos joku toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon ensimmäinen.
31 Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta.
32 Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset;
33 sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa,
34 ¶ olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo.
35 Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa.
36 ¶ Vai teistäkö Jumalan sana on lähtenyt? Vai ainoastaan teidänkö tykönne se on tullut?
37 Jos joku luulee olevansa profeetta tai hengellinen, niin tietäköön, että mitä minä kirjoitan teille, se on Herran käsky.
38 Mutta jos joku ei sitä ymmärrä, niin olkoon ymmärtämättä.
39 Sentähden, veljeni, harrastakaa profetoimista älkääkä estäkö kielillä puhumasta.
40 Mutta kaikki tapahtukoon säädyllisesti ja järjestyksessä.

Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää hengellisyyteen

Kreikan kielisessä Raamatussa on edellinen jae sanatarkasti näin:

Tavoitelkaa rakkautta ja kaivatkaa hengellisiä enemmän jotta profetoisitte.

Jumalan sana opettaa meitä tavoittelemaan rakkautta ja hengellisyyttä jos näissä suostumme kasvamaan, niin silloin myös armolahjatkin toimivat terveellä tavalla seurakunnan keskellä.

Orthodox Jewish Brit Chadasha kääntää myös hyvin 1Co 14:1 Pursue ahavah (agape), and eagerly desire the things of Ruach Hakodesh (matnot haRuach Hakodesh), and especially that you may speak forth a dvar hanevu’ah (word of prophecy).

Paavali painotti Agape rakkauteen keskittymistä sekä hengellisyyden tavoittelemista (elämää Pyhässä Hengessä), jonka jälkeen myös armolahjat toimivat seurakunnassa terveellä tavalla seurakuntaa rakentaen, ei rikkoen. Korinton seurakunnassa eivät armolahjat toimineet oikealla tavalla, siksi Paavali opetti rakkauden ja hengellisyyden tärkeyttä, että armolahjatkin voisivat toimia oikealla tavalla.

 

Armolahjojen toiminnasta

 

Paavali antaa korinttolaisille opetusta kuinka armolahjat toimivat ja kuinka niitä käytetään seurakunnassa. Kielillä puhuva rakentaa itseään ja profetoiva seurakuntaa. Paavali myös haluaisi kaikkien puhuvan kielillä ja profetoivan. Paavali opetti profetoivan olevan suurempi (hyödyllisempi) yhteisessä kokoontumisessa kuin kielillä puhuminen, koska profetoiva rakentaa seurakuntaa ja kielilläpuhuja itseään. Silloin myös kielillä puhuminen hyödyttää ja rakentaa seurakuntaa jos siihen tulee selitys.

 

Paavali sanoi myös ettei hän hyödyttäisi seurakuntaa jos hän puhuisi pelkästään kielillä, mutta ilmestyksen, tiedon, profetian tai opetuksen sanat kyllä hyödyttäisivät seurakuntaa, koska siten kaikki rakentuisivat.

 

Paavali opettaa että jos soittimet (huilu ja kitara) eivät soi toisistaan erottuvin sävelin, niin kukaan ei voi tietää mitä niillä soitetaan. Samoin hän sanoi jo pasuuna antaa epäselvän, niin silloin ei kukaan voi valmistautua taisteluun. Paavali jatkaa näiden esimerkkien jälkeen sanoen, että jos emme saa kielellämme esille selvää ja ymmärrettävää puhetta, niin kuinka sellainen voidaan ymmärtää? Ei mitenkään, sillä se on kuin tuulelle puhuisi. Paavali sanoi maailmassa olevan paljon erilaisia kieliä, jotka voidaan ymmärtää. Mutta jos emme tiedä sanojen merkitystä olemme puhujalle muukalaisia ja ymmärtämättömiä sekä puhuja on minulle muukalainen. Tämän tähden Paavali kehottaa uskovia tavoittelemaan runsaasti armolahjoja seurakunnan rakentumiseksi.

 

Sen tähden koska seurakunnassa puhuttu puhe tulisi ymmärtää Paavali antaa opetuksen, että joka puhuu kielillä, rukoilkoon myös selittämisen lahjaa, että koko seurakunta voisi rakentua. Kielillä laulamisesta usein kysytään onko se Raamatullista? On se ja sitä koskee samat säännöt kuin kielillä puhumista (tosiaankin säännöt, jotka Herra on antanut seurakunnalle Paavalin kautta). Kielillä puhuja puhukoon seurakunnassa jos siihen on selitys samoin myös on jos joku laulaa Hengessä: 

 

1 Kor 14:
14 Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön.
15 ¶ Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta hengelläni, mutta minun on veisattava myöskin ymmärrykselläni.
16 Sillä jos ylistät Jumalaa hengessä, kuinka oppimattoman paikalla istuva saattaa sanoa "amen" sinun kiitokseesi? Eihän hän ymmärrä, mitä sanot.
17 Sinä kyllä kiität hyvin, mutta toinen ei siitä rakennu.

 

Veisattava sana on kreikaksi psallo, joka tarkoittaa laulamista. Koko asiayhteys paljastaa että hengessä veisaaminen on kielillä laulamista: Paavali sanoi: Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta hengelläni, mutta minun on veisattava myöskin ymmärrykselläni. Sillä jos ylistät Jumalaa hengessä, kuinka oppimattoman paikalla istuva saattaa sanoa "amen" sinun kiitokseesi? Eihän hän ymmärrä, mitä sanot. Paavali opetti rukoilemista Hengessä (kielillä puhuen) sekä ymmärryksellä ja samoin veisaamista (laulamista) Hengessä (kielillä) sekä ymmärryksellä. Paavali sanoi rukoilemisen ja veisaamisen olevan Jumalan ylistämistä Hengessä, eli koko kokonaisuuden valossa Paavali opetti, kielillä puhumista sekä laulamista, jota oppimaton (alkutekstin mukaan oppimaton sekä tietämätön) kieltä osaamaton ei ymmärrä, koska se tapahtuu vierailla kielillä, jotka Herran Henki vaikuttaa. Siksi Paavali opetti kielillä puhumisesta, että se tuli selittää kaikkien rakennukseksi ja jos selitystä ei ole, niin silloin tulee olla vaiti. Tietenkin sama koskee veisaamista Hengessä (kielillä laulamista), eli jos ei ole seurakunnassa selitystä niin sitten vaiti. Toki jokainen jolla lahja on saa yksinään puhua tai laulaa omaksi rakentumiseksi, sillä kielillä puhuva (samoin laulava) rakentaa itseään. Selkeä opetus on ettei puhuta kielillä yhteen ääneen seurakunnassa sama koskee Hengessä laulamista.

 

Joskus törmää ajatukseen ettei jakeet 1 Kor 14:13-15 tarkoita kielillä puhumista, vaan luonnollista rukoilemista ja puhetta. Jae 14 tarkoittaa, että jos rukoillaan kielellä (kielillä puhumisen armolahjan kautta; katso asiayhteys ja asia on päivänselvä) niin ihmisen henki kyllä rukoilee (eli meidän henkemme rukoilee sen mukaan kuin Hengessä annetaan; eli Jumala käyttää meidän henkeämme välittämään sen mitä Hän antaa meille kielillä puhumisen kautta). Siksi ymmärrys on hedelmätön, koska kielilläpuhuja ei itsekään ymmärrä sitä kieltä mitä hän kielillä puhuu. Eli luonnollinen ymmärrys on hedelmätön, mutta kielillä puhuminen kuitenkin Hengessä rakentaa kielilläpuhujaa, vaikka hän ei ymmärtäisi mitä rukoilee: 1 Kor 14:4 Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.

Jae 13 sanoo Sen tähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää. Sen jälkeen tulee siihen tämä hengessä rukoileminen, joka tarkoittaa juuri kielillä puhumista, jonka Jumala vaikuttaa meissä ja joka tulee meistä ulos meidän henkemme kautta.

Alkutekstin kautta myös saamme selvän opetuksen

1 Kor 14: 15 ¶ Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta hengelläni, mutta minun on veisattava myöskin ymmärrykselläni.

Jakeessa 15 ei ole alkutekstissä rukoiltava minun hengelläni, eikä veisattava kiitosta minun hengelläni, vaan: Alkuteksti sanoo, että on rukoiltava Hengellä (pneuma) sekä myös ymmärryksellä  ja veisattava kiitosta hengellä. Kun vielä katsoo koko asiayhteyden niin on kysymys kielillä puhumisesta sekä myös rukoilemisesta luonnollisesti ilman kieliä. Jakeessa 14 tarkoitetaan kielellä juuri kielillä puhumista ja kielillä puhumisen armolahjan kautta puhutaan itselleen vierasta kieltä Pyhän Hengen vaikuttamana. Vielä eräs puoli, joka todistaa kyseessä olevan kielellä puhumisen (kielellä puhumisen armolahja). Jakeessa 14 sanotaan, että 14 Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön.

Jos tuossa rukoiltaisiin luonnollisella ymmärryksellä, niin kuinka ymmärrys olisi silloin hedelmätöntä, eli ettei sitä ymmärrettäisi. Totta kai ymmärryksellä rukoilija ymmärtää mitä rukoilee, mutta kielillä rukoilija ei välttämättä ymmärrä sitä mitä rukoilee, koska hän rukoilee kieltä, jota ei luonnollisesti puhu. Eli jakeessa on kysymys kielillä puhumisen armolahjasta. Jae 15 sanoo jakeen 14 jatkoksi, että Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni. Hengellä rukoileminen tarkoittaa kielillä puhumista ja ymmärryksellä rukoileminen luonnollista rukoilemista. Siksi Paavali toi ne tässä esille. Hän siis erotti Hengellä rukoilemisen ja ymmärryksellä rukoilemisen toisistaan erilaisiksi tavoiksi rukoilla, eikä sano niiden olevan yksi sama asia.

 

Paavali kiittää Jumalaa että puhuu kielillä enemmän kuin kukaan Korinton seurakunnassa. Paavali ei ylpeillyt eikä kerskannut kielillä puhumisestaan, vaan sanoi sen siksi koska se rakentaa häntä ja siitä se kiitoskin tulee kun Jumala Henkensä kautta rakentaa meidän henkeämme. Uskon Paavalin ajaneen tätä takaa, eikä kerskanneen kielillä puhumisestaan. Paavali myös jatkaa, että hän haluaa puhua seurakunnassa mieluummin viisi sanaa ymmärryksellänsä muita opettaakseen, kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä puhuen. Tämäkin todistaa Paavalin nöyryyden ja halun seurakunnan rakentumiseen, eikä armolahjoistaan kerskumisestaan.

 

Paavali opetti kielillä puhumisen (ilman selitystä) olevan merkki uskottomille ei uskoville. Profetoiminen on merkki uskoville. Sitten Paavali sanoi: Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne? Kyllä varmasti sanoisivat, eikä aiheetta, sillä Paavali antoi opetuksen ettei seurakunnassa saa puhua yhteen kielillä. Paavali jatkaa:  Mutta jos kaikki profetoisivat ja joku uskosta tai opetuksesta osaton tulisi sisään, niin kaikki paljastaisivat hänet ja kaikki langettaisivat hänestä tuomion, hänen sydämensä salaisuudet tulisivat ilmi, ja niin hän kasvoilleen langeten rukoilisi Jumalaa ja julistaisi, että Jumala totisesti on teissä. Jos profetian Henki paljastaisi uskottoman tai opetuksesta osattoman, niin hän lankeaisi rukoilemaan Jumalaa.

 

Yhteen tulemisesta

 

Paavali opetti, että kun seurakunta kokoontuu yhteen on jokaisella jotakin annettavaa: jollakin voi olla virsi (alkutekstissä psalmos, tarkoittaa psalmia sekä myös laulua), jollakin opetus, jollakin ilmestys, joku voi puhua kielillä, joku selittää kieliä. Kaiken tulisi tapahtua yhteiseksi rakennukseksi. Paavali opetti, että jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön; mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle.

 

Paavali opetti myös profeetoista: Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut (allos) arvostelkoot (diakrino). Allos tarkoittaa toista samanlaista, eli Paavali tarkoitti, että toiset profeetat arvostelkoot profeetan sanoman seurakunnassa. Raamattu antaa jokaiselle uskovalle oikeuden arvostelemiseen ja koettelemiseen siihen mitä seurakunnassa tapahtuu. Miksi Paavali kirjoitti kuitenkin tässä näin? uskon että Paavalin tarkoittaneen sitä, että profeetat ensin arvostelevat, siksi Paavali kirjoitti kuten kirjoitti, sillä muualla Raamatussa on opetus:

 

1 Tess 5:21 mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on;
 

1 Joh 4:1 Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.

 

Jokaisella uskovalla on oikeus koetella ja arvostella kaikki seurakunnassa tapahtuvat opetukset, profetiat, ilmestykset jne. Paavalin opetus 1 Kor 14:29 ei siis kiellä muita kuin profeettoja arvostelemasta, vaan kehottaa profeettoja ensin arvostelemaan. Miksi näin? Kaikkea emme tiedä, eikä tarvitse tietää, mutta kysymys voi olla siitä, että toinen profeetta "tuntee" profetian hengen ja näin he ensin arvostelevat, mutta toki koko seurakunnan tulee koetella kaikki myös profeettojen sanoma.

 

Paavali opetti myös, että jos joku profeetoista saa ilmestyksen, tulee äänessä olevan profeetan vaieta. Koska kaikki profeetat saattavat profetoida toinen toisensa jälkeen, että koko seurakunta saisi opetusta ja kehotusta. Profeettojen henget ovat profeetoille alamaisia tarkoittaa alkukielen valossa, että profeettojen henget ja sanoma on seurakunnan kontrollin ja järjestyksen alla sekä profeettojen sanoman tulisi olla uskon Hengen ja Jumalan tahdon mukaista. Sen jälkeen Paavali jatkaa, että Jumala ei ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala, jokaisessa seurakunnassa.

 

1 Kor 14:32: Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset (hypotasso). Hypotasso tarkoittaa olla jonkin alainen, olla kuuliaisuuden alainen, olla järjestyksen alainen. Hypotasso tulee sanoista hypo = alla, alaisuudessa ja tasso = järjestys, olla järjestyksessä. Profeetta ei siis ole itsensä herra, joka on arvostelun yläpuolella, vaan profeetta on uskon ja Jumalan tahdon järjestyksen alla, jonka alaisena hänessä toimii profeetan armoitus.

 

Paavali sanoi ettei vaimojen ole lupa puhua seurakunnassa, vaan olkoot alamaisia ja kysyköön kotonaan miehiltä, jos he jotakin tahtovat tietää. Tämäkin kohta täytyy alistaa koko Raamatun kokonaisilmoituksen alle, että voimme ymmärtää saako nainen puhua seurakunnassa vai ei. Muualla Raamattu UT:ssa osoittaa naisilla olevan profetian lahjoja sekä sen, että naiset osallistuivat seurakunnan kokoukseen rakentaen seurakuntaa niiden armoitusten ja lahjojen kautta, joita Herra on heille antanut. Näin on selvää, että kokonaisilmoituksen valossa naisen ei tarvitse olla mykkä seurakunnassa, eikä hänellä ole seurakunnassa puhekieltoa. Mitä Paavali sitten tarkoitti 1 Kor 14:34,35?

 

Ensimmäinen huomio kiintyy, että Paavali käyttää sanaa vaimo monikossa. Toinen huomio on, että näiden vaimojen ei ole lupa puhua, vaan olla alamaisia. Kolmas huomio on, että jos he haluavat tietoa, niin heidän tulisi kysyä kotonaan miehiltään. Rukoillessani asiaa ja tehdessäni näitä huomioita näen asian siten, että Korinton seurakunnan yhteisessä kokoontumisessa oli vaimoja, jotka koko ajan kyselivät kaikenlaista miehiltään. Tämä häiritsi yhteistä kokoontumista ja tässä suhteessa ei naisella (vaimoilla) ollut lupaa puhua, vaan he voivat kysellä kotonaan miehiltänsä asioista, jotka mieltä askarruttavat. Seurakunnassa on toki tietenkin tilaa myös kysymyksille, mutta uskon, että näiden vaimojen kohdalla oli kyse "häiriöstä", jotka tapahtuivat opetuksen aikana, profetian aikana jne. Kaikkien tulee antaa tilaa Hengen toiminnalle eikä sitä saa häiritä koko aikaa kaikenlaisilla kysymyksillä. Siitä oli varmasti kyse. Korostan vielä, että terveeseen seurakuntaan kuuluu myös kysymysten esittäminen, mutta niitä ei saa esittää toisen puheen päälle. Tästäkin oli varmaan kyse, että nämä vaimot puhuivat ja kysyivät kysymyksiä, silloin kun joku muu oli äänessä tai jonkun armolahja oli käytössä, esim. kielillä puhuminen ja sen selitys jne.

 

Lopuksi Paavali sanoi: Jos joku luulee olevansa profeetta tai hengellinen, niin tietäköön, että mitä minä kirjoitan teille, se on Herran käsky. Mutta jos joku ei sitä ymmärrä, niin olkoon ymmärtämättä. Sentähden, veljeni, harrastakaa profetoimista älkääkä estäkö kielillä puhumasta. Mutta kaikki tapahtukoon säädyllisesti ja järjestyksessä.

 

Uskovat ei saa olla estämässä armolahjojen toimintaa, mutta niiden tulee toimia säädyllisesti ja järjestyksessä, siten kuin on Jumalan tahto. Paavali antoi mainion opetuksen armolahjoista Korinton seurakunnalle, koska siellä oli homma riistäytynyt käsistä myös armolahjojen suhteen. Mopo voi päästä karkuun myös meiltä tässä asiassa ja monilta on jo päässytkin. Paavali myös sanoi ettei armolahjojen toimintaa saisi estää. Tällä hän tarkoitti tietenkin aitoa toimintaa, mutta fusku ja fuskaaminen näillä alueilla tulee paljastaa. Tulee mieleeni, kun eräs saarnaaja puhui "kielillä" näin: tapa tapa tapa tapa tip top tip top jne. Meinasin sanoa hänelle, että Herra sanoo sanassaan, että älä tapa, mutta jätin sanomatta. Tämä saarnaaja ei myöskään ymmärtänyt Raamatullista järjestystä seurakunnassa, selitys tulee olla, mutta sekin on totta, että ei Herra tietenkään siansaksaan anna selitystä. Olen myös nähnyt miten yhteistuumin fuskataan toinen puhuu ja toinen selittää ja ihmiset ja asiat tunteneena voin sanoa, että se oli sielullista ja oman kunnian pyyntöä sekä usein toisten lyömistä ja oman aseman nostamista. On olemassa väärää rahaa ja oikeata rahaa. Väärä raha ei saa estää käyttämästä oikeaa rahaa, mutta väärää rahaa emme saa käyttää, sama koskee myös armolahjoja. Armolahja alueella on paljon väärinkäyttöä ja sielullista uskonnollista hurmahenkisyyttä se ei kuitenkaan saa johdattaa meitä karsastamaan armolahjoja, vaan rakkauden ja totuuden Hengessä käyttämään niitä lahjoja mitä olemme Herran armosta saaneet.