Nature

Etusivulle | Raamatunopetuksia | Anna palautetta
SaulusMedia |
Petri - Youtube    


Antiokian Ignatiuksen väärä piispa oppi

Ignatius (Theophorus) oli Antiokian piispa, joka oli katolisen kirkon lähteiden mukaan syntynyt n. 50 jKr. ja kuollut n. 98-117 jKr. (eri lähteet antavat erilaisia vuosia Ignatiuksen kuolemasta). Ignatius oli kieltämättä rohkea mies, joka tapettiin Jeesukseen uskomisen tähden. Kun lähdemme tarkemmin tutkimaan Ignatiuksen ajatuksia sekä käsityksiä, niin näemme kuinka hänen oppinsa ja ajatuksensa piispuudesta oli epäraamatullinen ja erittäin vaarallinen ja vahingollinen, siksi tämän syyn tähden on tärkeätä kirjoittaa tästä aiheesta. Tässä kirjoituksessa kumoan myös muutamia legendoja, jotka on liitetty Antiokian Ignatiukseen. Kirjoitukseni käsittelee tietenkin myös Jumalan sanan totuutta. Tutki ja koettele kirjoitukseni Jumalan sanan totuuden kautta rukouksen kera.

 

Sisällys:
Ignatius legendat
Raamatun opetus kumoaa piispa opin yhden miehen johtajuuden
Ignatiuksen väärä piispa oppi

 

 

Ignatius legendat

Legendan mukaan apostoli Pietari olisi vihkinyt Ignatiuksen Antiokian piispaksi, joka ei tietenkään ole totta.

Theodoretos Kyrrhoslainen (n. 393-458/466 jKr.) Kyrrhoksen piispa kirjoitti teoksen dialogi I. muuttumaton, jossa hän sanoi seuraavasti: Olet epäilemättä kuullut maineikkaasta Ignatiuksesta, joka sai piispan armon suuren Pietarin käsien kautta ja joka Antiokian seurakuntaa hallittuaan kantoi marttyyrikuoleman kruunua.

Alexander Roberts, D.D. ja James Donaldson, LL.D. ovat toimittaneet teoksen ANTE-NICENE FATHERS translations of The Writings of the Fathers down to a.d. 325. Tässä teoksessa sanotaan seuraavasti: Mitä tulee niihin piispoihin, jotka on vihitty meidän elinaikanamme, ilmoitamme teille, että he ovat seuraavat: Jaakob, Jerusalemin piispa, Herramme veli, , jonka kuoleman jälkeen toinen oli Simeon, Kleopaan poika, ja hänen jälkeensä kolmas Juudas, Jaakobin poika. Palestiinan Kesaareasta ensimmäinen oli Sakkeus, joka oli aikoinaan publikaanina; hänen jälkeensä oli Kornelius, ja kolmas Teofilus. Antiokiasta Euodius, jonka minä, Pietari, olin vihkinyt virkaan, ja Ignatius, jonka Paavali oli vihkinyt virkaan.

Nämä kaksi lähdettä antavat kaksi erilaista ja ristiriitaista ilmoitusta Ignatiuksen piispaksi vihkimisestä. Toisen lähteen mukaan Pietari vihki Ignatiuksen Antiokian piispaksi ja toinen lähde sanoo Paavalin vihkineen Ignatiuksen Antiokian piispaksi. Nämä kumpikaan väite ei voi olla yhtä aikaa totta eivätkä ole edes erikseen totta. Raamattu ei opeta minkäänlaista piispan tai pappeuden vihkimistä Uuden Liiton aikakaudessa.

Jälkimmäisestä tekstistä saa sellaisen käsityksen, että sen olisi kirjoittanut Pietari, mutta tämäkään ei ole totta jos näin väitetään ja uskotaan.

Sitten sellainen teos kun: A Dictionary of Christian Biography and Literature to the End of the Sixth Century A.D., with an Account of the Principal Sects and Heresies by Henry Wace (Kristillisen elämänkerran sanakirja ja kirjallisuudesta kuudennen vuosisadan loppuun asti, jossa on selostus tärkeimmistä lahkoista ja harhaoppeja) sanoo seuraavasti: Apostoliset konstituutiot (vii. 46) turvautuvat keinoon, joka otettiin käyttöön samankaltaisessa Rooman Kleemensin tapauksessa, eli kaksoissyntyisen vihkimisen olettamukseen, jonka mukaan Pietari oli vihkinyt Evodiuksen ja Paavali Ignatiuksen.

Historiaan on jäänyt kaksi erilaista ja väärää tarinaa Ignatiuksen vihkimisestä Antiokian piispaksi. Kirjoitan myöhemmin Raamatun sanalla perustellen, miksi molemmat "legendat" ovat valheellista ja väärää tietoa.

Katolisen kirkon New Advent Catholic Encyclopedia sanoo seuraavasti: Useammat kuin yksi varhaisimmista kirkollisista kirjoittajista ovat antaneet uskottavuutta, vaikkakin ilmeisesti ilman hyvää syytä, legendalle, jonka mukaan Ignatius oli lapsi, jonka Vapahtaja otti syliinsä, kuten Mark. 9:35:ssa on kuvattu.

Tämäkin legenda on valheellinen väite, koska Messias Jeesus kuoli 30 jKr. ja Ignatius syntyi Jeesuksen kuoleman jälkeen noin 20 vuotta myöhemmin, eli noin 50 jKr.

Raamatun opetus kumoaa piispa opin yhden miehen johtajuuden

Niin sanottu kirkollinen oppi piispasta, jossa aluksi yksi mies johti paikallisseurakuntaa, mutta josta kehittyi oppi, että piispan tulee johtaa useita seurakunta, eli hiippakuntaa (maakuntaa) on epäraamatullinen ja väärä oppi.

Joissakin kristillisissä kirkoissa piispa on hiippakunnan, useita seurakuntia käsittävän alueen, pääpastori ja esimies. Roomalaiskatolinen, itäortodoksinen ja jotkut muut kirkot ovat pitäneet kiinni näkemyksestä, jonka mukaan piispat ovat apostolien seuraajia ja että katkeamaton perimyslinja yhdistää apostolit kaikkiin laillisiin piispoihin, oppi tunnetaan nimellä apostolinen perimys.

Tämä piispan apostolinen perimysoppi on epäraamatullinen ja väärä oppi. Seuraavaksi on syytä tutkia ja katsoa mitä Raamattu opettaa seurakunnan johtamisesta.

1 Piet 5:4 niin te, ylipaimenen ilmestyessä, saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen.

Ef 5:23 sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.

Raamatun opetuksen mukaan Herra Jeesus on seurakunnan Pää ja Ylipaimen, joka ainoana on paikallisseurakuntien vanhimpien yläpuolella.

Apt 20:
17 ¶ Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat
(presbyteros).
............................
28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi
(episkopos)
, paimentamaan (poimaino) Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.

Paavali nimitti Efeson seurakunnan vanhimpia (presbyteros) kaitsijoiksi (episkopos), eli vanhimmat ja kaitsijat ja paimenet on sama palvelutehtävä, joka on paikallisen seurakunnan johtaminen. Raamatun opetuksen mukaan ryhmä miehiä johtaa paikallisseurakunnan työtä ei yksi ihminen. Kirkollinen oppi sanoo piispan (episkopos) olevan vanhinten yläpuolella oleva esimies ja johtaja, joka on väärä oppi.

1 Piet 5:
1 ¶ Vanhimpia teidän joukossanne minä siis kehoitan, minä, joka myös olen vanhin (sympresbyteros) ja Kristuksen kärsimysten todistaja ja osallinen myös siihen kirkkauteen, joka vastedes on ilmestyvä:
2 kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta,
3 ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina,
4 niin te, ylipaimenen ilmestyessä, saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen.


Apostoli Pietari sanoi olevansa yhdessä muiden vanhimpien kanssa vanhin. Sympresbyteros tarkoittaa olla kanssa vanhin, olla yhdessä muiden kanssa vanhin. Pietari opettaa vanhimmisto-paimenuutta, ei yhden miehen johtavaa pastoriutta/piispuutta yli vanhimpien.

Pietari kehotti vanhimpia etteivät he hallitsi herroina seurakuntaa (väärällä tavalla), vaan ollen esikuvina seurakunnalle, että he (vanhimmat) saisivat Ylipaimenen (Jeesus) tullessa kirkkauden kuihtumattoman seppeleen. Asettuminen piispan tai johtavan pastorin asemaan vanhimpien yläpuolelle on herrana hallitsemista, koska siinä on kyse väärästä ja epäraamatullisesta asemasta.

Sen tulisi olla selvää jokaiselle Herran Jeesuksen opetuslapselle ettei kukaan Raamatun apostoleista ei Pietari eikä kukaan mukaan vihkinyt ketään epäraamatulliseen piispaan asemaan. Raamatun opetuksen mukaan seurakuntaa johtaa Messias Jeesus seurakunnan päänä ja paikkakunnan seurakunnan johto on ryhmän miehiä, eli kaitsijoiden, vanhinten ja paimenten tehtävä, jotka yhdessä johtavat seurakuntaa Messias Jeesukselle alamaisina.

Ignatiuksen väärä piispa oppi

Raamatusta näemme, että kirkollinen piispa oppi on vastoin Raamatun opetusta. Ignatius on kirjoittanut seitsemän kirjettä, josta käyn muutamia läpi lyhyesti keskittyen vain siihen mitä Ignatius kirjoitti piispan asemasta. Seuraavaksi katsomme mitä Antiokian Ignatius on kirjoittanut piispuudesta, josta tulee esille vakava väärä ja erittäin vahingollinen opetus.

Ignatius Smyrnalaisille:

.....  Ei ole laillista ilman piispa kastaa tai pitää rakkausjuhlaa; mutta mitä tahansa hän hyväksyykin, sekin on hyvä asia Jumalalle, että kaikki, mitä teette, olisi varmaa ja voimassa. .... Joka kunnioittaa piispaa, sitä kunnioittaa myös Jumala; se, joka tekee jotain piispan tietämättä tekee palveluksen paholaiselle.

Tästä Ignatiuksen sanomisesta tulee esille voimakas hallinta ja kontrolli, jossa piispan tietämättä ei saisi mitään tapahtua seurakunnassa. Tämä on vaarallinen tie kuten tulemme sen huomaamaan, kun luemme lisää Ignatiuksen ajatuksia ja opetuksia.

Ignatius Filadelfialaisille:

....... jota kirkkoa tervehdin Jeesuksen Kristuksen veressä,  se on iankaikkinen ja pysyvä ilo; varsinkin jos he ovat yhtä piispan ja vanhimpien kanssa, jotka ovat hänen kanssaan, ja diakonien kanssa, jotka on nimitetty Jeesuksen Kristuksen mielen mukaisesti, jonka Hän oman tahtonsa mukaan vahvisti ja asetti omalla Pyhällä Hengellään. ..............

...... Sillä kaikki, jotka ovat Jumalasta ja Jeesuksesta Kristuksesta, ne ovat piispan kanssa; ja niin monta, jotka tekevät parannuksen ja astuvat kirkon ykseyteen, niin myös ne ovat Jumalasta, niin että he elävät Jeesuksen Kristuksen mukaan.  ............

........... Huolehtikaa siis siitä, että noudatatte yhtä eukaristiaa. (sillä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen liha on yksi ja yksi malja Hänen veressään tapahtuvaan liittoon; on yksi alttari, niin kuin on yksi piispa, yhdessä vanhempien kanssa ja diakoniat, minun kanssapalvelijani), että kaikki, mitä teette, tehkää se Jumalan mukaan. ..........

......... Tosin oli niitä, jotka epäilivät minua sanomalla tämän, koska tiesin etukäteen tiettyjen henkilöiden jakaantumisesta. Mutta Hän, johon minä olen sidottu, on minun todistaja, että en ole oppinut sitä ihmislihasta; se on Hengen julistuksesta, joka puhui tästä asiasta. Älkää tehkö mitään ilman piispaa; pitäkää lihanne Jumalan temppelinä; vaalikaa yhteyttä; välttäkää eripuraa; olkaa
Jeesuksen Kristuksen jäljittelijöitä, niin kuin Hän itsekin oli Isänsä jäljittelijä. ...........

.......... Tein siis oman osuuteni miehenä, joka sisältyy liittoon. Mutta missä on eripuraa ja vihaa,
siellä Jumala ei pysy. Nyt Herra antaa anteeksi kaikille ihmisille kun he tekevät parannuksen, jos he palaavat katumuksen jälkeen takaisin Jumalan ykseyteen ja piispan neuvostoon. Minulla on
usko Jeesuksen Kristuksen armoon, joka poistaa teiltä kaikki kahleet; ............

Ignatius väittää vastoin Raamatun sanan totuutta, että piispa on nimitetty Jeesuksen Kristuksen mielen mukaisesti. Ignatius painottaa piispan asemaa sanoen, että, niin kuin Kristuksen liha on yksi ja yksi malja Hänen veressään, yksi alttari niin on myös yksi piispa.

Ignatius sanoo ettei ilman piispaa saa tehdä mitään. Tämä on diktatuuria ja yksinvaltiutta.

Ignatius Trallislaisille:

...... Sillä kun te olette kuuliaisia piispalle niin kuin Jeesukselle Kristukselle, niin minulle on selvää, että te ette elä ihmisten mukaan, vaan Jeesuksen Kristuksen mukaan, joka on kuollut meidän puolestamme, jotta te, uskoen hänen kuolemaansa, pääsisitte kuolemasta. ................

............ Siksi on välttämätöntä, niin kuin teillä on tapana, ettette tee mitään ilman piispaa, vaan olkaa kuuliaiset myös vanhemmille, niin kuin toivomme Apostolille Jeesukselle Kristukselle ; sillä jos me elämme Hänessä, niin meidät myös löydetään Hänessä. ...............

........ Samoin kaikki kunnioittakoot diakoneja niin kuin Jeesusta Kristusta, samoin heidän tulisi kunnioittaa piispaa Isän esikuvana ja vanhimpia Jumalan neuvostona ja apostolien kollegiona. Ilman näitä ei ole edes kirkon nimeä. ...........

Ignatius sanoi, että seurakunnan jäsenten tulee olla piispalle kuuliaisia niin kuin tulee olla Jeesukselle kuuliaisia. Raamatun mukaan seurakunnan vanhimmille tulee olla kuuliaisia, mutta ihmiselle osoitettu kuuliaisuus ei saa olla samanlaista kuuliaisuutta kun Jumalalle osoitettu kuuliaisuus. Jumala on erehtymätön ja täydellinen, siksi Hänelle tulee olla kuuliainen. Seurakunnan johtajille tulee olla kuuliainen aina siihen asti kun ja jos he pysyvät Jumalan sanan totuudessa. Silloin kun seurakunnan johtajat opettavat vastoin Jumalan sanaa, niin siinä asiassa et saa olla kuuliainen, koska se johtaa sinut epäraamatullisiin asioihin, jotka ovat Jumalan tahtoa vastaan.

Ignatiuksen oppi, että piispalle tulee olla samalla tavalla kuuliainen kuin Jeesukselle mahdollistaa sen, että piispa voi olla vaikka kuinka harhassa, mutta muiden olisi silti oltava hänelle kuuliaisia ja Ignatiuksen asenteesta huokuu se ettei hän voisi erehtyä.

Ignatius sanoo taas ettei ilman piispaa saa tehdä mitään. Ignatius sanoo, että ihmisten tulee kunnioittaa piispaa Isän (Jumalan) esikuvana. Ignatius asettaa piispan, eli itsensä Jumalan asemaan seurakunnassa. Ignatiuksen oppi piispuudesta on vaarallinen ja vakava harhaoppi.

Ignatius sanoi, että seurakunnan nimeä ei ole olemassa ilman piispaa ja vanhimpia.

Tiit 1:5 Minä jätin sinut Kreettaan sitä varten, että järjestäisit, mitä vielä jäi järjestämättä, ja että asettaisit, niinkuin minä sinulle määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat,

Raamatun opetuksen mukaan seurakunta on jo olemassa ennen vanhempien (paimenien) asettamista.

Ignatius Magnesialaisille:

........ Sikäli kuin minulla oli lupa nähdä teidät ja Damas teidän jumalallinen piispa ja teidän arvoisat vanhimmat Bassus ja Apollonius sekä palvelijani diakoni Zotionin, josta olisin halunnut iloita, sillä että hän on piispalle alamaisena kuin Jumalan armosta ja vanhimmille Jeesuksen lain mukaan: ......................

......... Minä neuvon teitä, olkaa innokkaita tekemään kaikki asiat jumalallisesti yhteisymmärryksessä, piispa toimii puheenjohtajana Jumalan kaltaisena ja vanhimmat
apostolien neuvoston kaltaisina, myös diakonien kanssa, jotka ovat minulle kaikkein rakkaimpia ja joille on uskottu Jeesuksen Kristuksen diakonaatti, joka oli Isän luona ennen maailmoja ja ilmestyi aikojen lopussa. ...............

..... Olkaa kuuliaisia piispalle ja toisillenne, niin kuin Jeesus Kristus oli Isälle [lihan mukaan], ja niin kuin apostolit olivat Kristukselle ja Isälle, jotta heillä olisi sekä lihan että hengen välinen yhteys. ......

Ignatiuksen sanoista tulee esille piispan asema vanhinten yläpuolella ja kuinka piispalle alamaisuus perustuisi Jeesuksen lakiin. Kuten olemme Raamatusta nähneet, niin piispan asema on epäraamatullinen, koska Raamattu ei opeta yhden miehen, piispan johtajuutta, vaan ryhmän miesten johtajuutta, jotka yhdessä ovat kaitsijoita, vanhimpia ja paimenia.

Ignatius opetti, että piispa toimii Jumalan kaltaisena seurakunnassa, joka on todella vakava harhaoppi. Raamattu sanoo, että uskon kautta meidän tulee kasvaa kohti Jumalan kuvan kaltaisuutta, mutta Raamattu ei opeta, että olisi piispa, yksi mies, joka johtaa Jumalan kaltaisena, ja piispalle tulee olla alamainen ja kuuliainen. Tämä on diktatuuria, itsevaltiutta, röyhkeää valheeseen perustuvaa vallanhimoa.

Ignatius Efesolaisille:

........... Niinpä sinun tulee siis toimia sopusoinnussa piispan mielen kanssa; niin te myös teette. Sillä teidän kunniallinen ja Jumalan arvoiset vanhimpanne ovat sopusoinnussa piispaan, niin kuin jouset lyyraan. .........  Jokaista, jonka perheenisäntä lähettää taloudenhoitajaksi oman talonsa huoneenhaltijaksi, meidän pitäisi ottaa hänet vastaan niin kuin se, joka hänet on lähettänyt. Selvästi meidän pitäisi siis suhtautua piispaan niin kuin Herraan itseensä. ...........

Ignatius sanoo, että piispaan tulee suhtautua niin kuin Herraan itseensä. Ignatiuksen piispa oppi oli todella pahasti vääristynyt, koska hän asetti piispan aseman kautta itsensä Jumalan asemaan. Ignatiuksen oppi piispuudesta on vakava harhaoppi, joka tulee ehdottomasti kieltää ja hylätä.

Ignatius loi perustan, jota tulevat sukupolvet ovat noudattaneet. Ignatius kannatti kirkon hierarkkista rakennetta ja korosti piispallista auktoriteettia kirkon ylimmäksi ihmisauktoriteetiksi, jonka hän korotti samaan asemaan Jumalan kanssa. Onkohan ja siltä näyttää, että Ignatiuksen oppi piispasta Jumalan asemassa on myös vaikuttanut Rooman katolisen kirkon näkemykseen ja ajatukseen Herra Jumala paavista:

Katolinen julkaisu The Catholic Layman julkaisi 1.7.1854 osassa kolme artikkelin: Our Lord God the Pope. Dominus Deus Noster Papa (Herramme Jumala paavi). The Catholic Layman sanoo artikkelissaan muun muassa näin:

Tämä hätkähdyttävä, ei rienaavana sanottu, lausunto oli löydetty, kahden sadan vuoden ajan, Rooman kirkon kanonisesta laista. Se esiintyi Johannes XXII:n ekstravagantin selityksessä, otsikoituna "Cum inter". Selitys oli seuraavanlainen: " uskoa, että meidän Herramme Jumala paavilla ei ole valtaa säätää niin kuin hän on säätänyt, sitä on pidettävä harhaoppisena. " Tähän pelottavaan väitteeseen tarttuivat luonnollisesti myös uskonpuhdistajat: ja heidän sitä koskevien kommenttiensa tuloksena oli se, että sana "Jumala" ("Deus") katosi vähitellen selityksestä eikä sitä enää löydy Kanonisen lain painoksissa.

Tämä katolilaisten omista lähteistä löydetty tieto paljastaa meille sen, että katolinen kirkko on pitänyt ja uskonut paavin olevan Herra Jumala maan päällä. Sekin tulee pitää mielessä, että katolisen kirkon paavia pidetään erehtymättömänä kun hän puhuu uskosta ja opista. Kun paavi Johannes XXII kirjoitti, että tulee uskoa, että meidän Herramme Jumala paavilla, tarkoittaen sillä myös sitä, että jos ei usko paavilla olevan valtaa niin kuin hän on säätänyt, niin kuka ei tätä usko häntä on pidettävä harhaoppisena. Johannes XXII:n tekstissään sanoo paavin olevan Herra Jumala, joka on Jumalanpilkkaa ja myös antikristuksen tunnusmerkki, sillä antikristus tulee julistamaan olevansa "Jumala". Tähän on Ignatiuksen piispan oppi johtanut.

Ignatius kyllä opetti ihan oikeinkin Raamatusta, mutta hänen oppinsa piispuudesta oli vakava harhaoppi, joka tulee kokonaan kieltää ja hylätä, koska se sisältää antikristillisen sanoman, jonka mukaan piispa on ja toimii Jumalan asemassa ja piispaan pitäisi suhtautua niin kuin Herraan itseensä.

Sen tulisi olla päivänselvää jokaiselle Herran Jeesuksen opetuslapselle ettei Ignatiuksen piispan opilla tai nykyisellä kirkkojen piispan opeilla ole mitään tekemistä Raamatun sanan totuuden ilmoituksen kanssa.

Lopuksi kirjoitan Raamatun ydinsanomasta lyhyesti. Kiitos Herralle siitä, että Raamatun Messias Jeesus on ainoa Pelastaja ja Välimies Jumalan ja ihmisten välillä, sillä Messias Jeesuksen veri ja sovitustyö tuo syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän, jokaiselle, joka tunnustaa ja katuu syntejänsä ja uskoo Jeesuksen olevan Pelastaja, Messias ja Herra.

 

 

 

Petri Paavola 31.8.2024

Lähteet:
Raamattu 33/38
Biblia 1776
King James Version 1769
earlychristianwritings.com/ ignatius
newadvent.org/ cathen/ Ignatius of Antioch
ccel.org/ ccel/ schaff/ Dialogue I.—The Immutable
ntslibrary.com/ PDF Books/Henry Wace Christian Bio Lit 6th Century
earlychristianwritings.com/ text/ ignatius smyrnaeans
earlychristianwritings.com/ text/ ignatius philadelphians
earlychristianwritings.com/ text/ ignatius trallians
earlychristianwritings.com/ text/ ignatius magnesians
earlychristianwritings.com /text/ ignatius ephesians

 


 

 

 




eXTReMe Tracker