Uskonnollisuus uskottelee itselleen uskovansa enemmän rohkaisuun kuin pelotteluun.

1 Tess 2:
11 samoinkuin te tiedätte, kuinka me, niinkuin isä lapsiansa, kehoitimme itsekutakin teistä ja rohkaisimme teitä,
12 ja teroitimme teille, että teidän on vaeltaminen arvollisesti Jumalan edessä, joka kutsuu teitä valtakuntaansa ja kirkkauteensa.

Hebr 10:
23 pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen;
24 ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin;

Raamatulliseen rohkaisuun kuuluu sellainen rohkaiseminen, joka kannustaa elämään totuudessa ja tunnistaa todellisen Jumalan rakkauden ja totuuden. Jumalan valitsemat paimenet eivät hyväksy eksytyksiä eivätkä anna eksyttäjän saastuttaa seurakuntalaisten sydämiä väärien opetuksien kautta.

Eksytyksistä ja eksytyksistä varoittaminen  ei ole uskovien pelottelemista, vaan seurakunnan varjelemista saastumisesta pimeyden lähteestä. Seurakuntaa ei johdeta pelottelemalla, vaan totuutta noudattaen rakkaudessa, joka takaa myös sen ettei seurakuntaan päästetä eksyttäjiä puhumaan.