Monilla paikkakunnilla seurakunnat tekevät erilaisia arvioita siitä keitä he kutsuvat puhumaan ja vierailemaan seurakuntiinsa. Nämä erilaiset arviot voivat koostua seuraavanlaisista asioista (Arviot kirjoitan kursiivilla ja sen jälkeen tavallisella tekstillä oman arvioni):

Pyritään etsimään puhujia seurakunnan hengelliseen tarpeeseen siinä merkityksessä edesauttaako puhuja viemään seurakuntaa eteenpäin uskossa. Seurakunnan vanhimmisto arvioi yhdessä kuinka puhujan persoona ja armoitus palvelisi seurakuntaa.

Ensimmäiseksi tulisi tutkia sitä mitä Raamattu opettaa uskosta sekä seurakunnan paimenten (vanhimmat) tulisi rukoilla Jumalan johdatusta siihen ketä Hän haluaa lähettää opettamaan ja varustamaan seurakuntaa kasvamaan uskossa eteenpäin. Tämän päivän iso ongelma on ihmispäätökset seurakunnissa. Rukouksessa ei kysytä sitä mikä on Herran tahto ja ketä Herra suosittelee. Sen sijaan turvaudutaan ihmisten tekemiin arvioihin ja päätöksiin.

Seurakunnat toimivat suosituksen pohjalta etsiessään ja valitessaan seurakuntaan puhujia ja sananjulistajia. Suositusten perusteina ovat julistajan oman seurakunnan tai uskonyhteisön suositus, julistajan työn hedelmä suosittelee (josta seurakunta tunnistaa oikean hedelmän), joku tuttu henkilö tai hänen tuntevan henkilön suositus, henkilökohtainen keskustelu sananjulistajan kanssa.

Raamatun ensimmäinen kriteeri sananjulistajan ja Herran palvelijan suositukseen tulee tulla Herralta (2 Kor 10:18). Seurakunnan paimenten tulee olla niin lähellä Herraa rukouksessa ja paastossakin, että he kykenevät tunnistamaan sen ketä Herra suosittelee. Jos hengellisestä työstä puuttuu kaikkein tärkein asia, eli Herran kanssa neuvottelu ja Herran suositus, niin silloin ajaudutaan tekemään vääriä ratkaisuja ihmismielen mukaan, jotka palvelevat ainoastaan ihmisen korvasyyhyä, mutta ei todellista totuuden tuntemista.

Silloin kun seurakunnan paimenet ovat Herran neuvottelussa ja kuulevat sen ketä Herra suosittelee, niin he voivat saada sen suoraan rukouksessa tai jonkun luotettavan uskovan ja seurakunnan kautta, joka vahvistaa sen mitä Herra on puhunut paimenille. Eräs iso ongelma tämän päivän seurakunnan työssä ovat monenlaiset palaverit, tapahtumat ja niiden järjesteleminen, eli monenlainen touhu ja toiminta, mutta läheinen suhde Jumalaan ja siihen ketä Herra suosittelee puuttuu.

Jos läheinen suhde Jumalan kanssa puuttuu eikä paimenet kuule Herran ääntä ketä Hän suosittelee, niin se paljastaa sen etteivät paimenet elä lähellä Herraa. Tämän seurauksena he eivät myöskään kykene ymmärtämään Jumalan sanan totuutta ja opetusta niin kuin se tulisi ymmärtää. Tämä johtaa siihen, että tällaiset "paimenet" erehtyvät myös kutsumaan seurakuntaan puhumaan kaikenlaisia eksyttäjiä. Liian monissa seurakunnissa "paimenet" ovat ihmisten valitsemia, ei Jumalan. Todelliset paimenet kykenevät kuulemaan Jumalan äänen sekä sen ketä Herra suosittelee, eivätkä he kutsu seurakuntaan eksyttäjiä, jotka saastuttavat ja turmelevat opetuksellaan seurakunnan uskovien sydämiä.

Todelliset paimenet käyttävät runsaasti aikaa tutkiakseen sitä mikä on Jumalan tahto sekä millaiset ovat puhujien taustat ja opetukset. Jos näin ei tehdä, niin se osoittaa paimenen olevan ihmisen valitsema, ei Jumalan asettama.

Yleensä aina paimenet sanovat kaikkein tärkeimmän suosituksen perustuvan Jumalan johdatukseen ja ohjaukseen, koska seurakunta ja paimenet sanovat olevansa avoimia Pyhälle Hengelle ja Jumalan johdatukselle.

Jos seurakunta kutsuu eksyttäjiä puhumaan seurakuntaan, niin puheet Jumalan johdatuksesta ovat vain puheita, mutta ei todellisuutta, sillä Jumala ei johdata eksyttäjiä saastuttamaan seurakunnan uskovia. Silloin kun paimenet sanovat olleensa Jumalan johdatuksessa kutsuessaan puhujia, jotka ovat kuitenkin eksyttäjiä, niin kyseessä on ollut joko ihmisen oma lihallinen arvio tai sielunvihollisen hengen valheellinen kuiskuttelu, jota paimenet ovat luulleet Jumalan ääneksi.

Useat nykyajan (eivät kaikki) seurakunnat ja niiden "paimenet" ovat ajautuneet luopumukseen ja eksymykseen, jonka seurauksena he kutsuvat puhumaan julistajia, jotka opettavat muun muassa seuraavanlaisia vääriä opetuksia: he opettavat juopumista Pyhässä Hengessä; voitelun hakeminen kuolleilta ja hautausmailta; menestysteologia, joka opettaa positiivista tunnustamista, uskovan synnittömyyttä, JDS-oppia, ihmisestä tulee pikku-jumala, maallisen omaisuuden tavoitteleminen, väärä opetus sairauksista, jonka mukaan uskova ei voi sairastaa minkäänlaisia sairauksia; Jeesuksen Jumaluus kielletään sanomalla ettei Jeesus tehnyt ihmeitä Jumalana, vaan pelkkänä ihmisenä; vääränlainen ihmeiden ja merkkien korostaminen; uskovan sydämessä voi asua riivaajahenkiä jne.

2 Kor 4:
1 ¶ Sentähden, kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan, joka on osaksemme tullut, me emme lannistu,
2 vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.

Ef 4:
11 Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi,
12 tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,
13 kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,
14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;
15 vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,

Tiit 1:
7 Sillä seurakunnan kaitsijan on, niinkuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä,
8 vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensähillitseväinen;
9 hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet.

Raamatun opetuksen mukaan kaikenlainen Jumalan sanan väärentäminen ja väärä opetus tulee pysyä poissa seurakunnasta. Seurakunta voi eksyä opettamaan väärin, mutta kun se on tunnistettu, niin silloin seurakuntana tulee tehdä parannusta ja hylätä väärä opetus. Seurakunta on kutsuttu totuutta noudattaen rakkaudessa juurtumaan Herraan Jeesukseen, joka tarkoittaa sitä ettei seurakunta saisi kutsua eksyttäjiä saastuttamaan seurakunnan uskovien sydämiä.

Seurakunnan paimenten tulee kyetä ymmärtämään Jumalan sanan totuuden mukainen opetus sekä neuvomaan ja ohjaamaan uskovia pois epäraamatullisista opetuksista. Jos paimenet yhä uudelleen kutsuvat eksyttäjiä puhumaan seurakuntaan, niin se paljastaa sen etteivät paimenet ole Jumalan valitsemia tai sen että he ovat eksyneet pois Raamatullisesta paimenuudesta. On erittäin huolestuttavaa, että useassa seurakunnassa paimenuus ei ole Jumalan valitsemaa, vaan ihmisen oma asetus ja valinta. Todellinen paimenuus ei yhä uudelleen kutsu eksyttäjiä saastuttamaan seurakunnan uskovien sydämiä.

Seuraavissa otsikoissa käyn läpi erilaisia ajatuksia, joita esitetään kun pyritään puolustamaan omia valintoja seurakunnan toiminnassa. Nämä puoltavat ajatukset puhuvat enemmän uskonnollisuudesta kuin Jumalan voiman ja totuuden sanan tuntemisesta kun ja jos toiminta ei perustu Jumalan sanan totuuteen. Jos ja kun usko perustuu uskonnollisuuteen eikä Jumalan voiman ja totuuden sanan tuntemiseen, niin silloin ihminen on kavalien eksytyksien vietävissä. Tällainen ihminen luulee tuntevansa totuuden ja siksi hän puolustelee uskoansa uskonnollisilla fraaseilla ymmärtämättä koko Jumalan sanan totuutta.