4 Moos 15:
32 Israelilaisten oleskellessa erämaassa tavattiin mies kokoamassa puita sapatinpäivänä.
33 Niin ne, jotka hänet tapasivat puita kokoamasta, toivat hänet Mooseksen ja Aaronin ja koko seurakunnan eteen.
34 Ja he panivat hänet vankeuteen, koska ei ollut vielä määrätty, mitä hänelle oli tehtävä.
35 Mutta Herra sanoi Moosekselle: "Se mies rangaistakoon kuolemalla, koko seurakunta kivittäköön hänet leirin ulkopuolella".
36 Silloin koko seurakunta vei hänet leirin ulkopuolelle, ja he kivittivät hänet kuoliaaksi, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.

2 Moos 35:
1 ¶ Ja Mooses kokosi kaiken Israelin kansan ja sanoi heille: "Näin on Herra käskenyt teidän tehdä:
2 Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäs päivä olkoon teille pyhä sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty. Kuka ikinä silloin työtä tekee, se surmattakoon.
3 Älkää sytyttäkö tulta sapatin päivänä, missä asuttekin."
 

Edellä olevat käskyt ja asetukset eivät kuuluneet sapattikäskyyn, joka on Kymmenessä Käskyssä. 4 Moos 15:32-36 ja 1 Moos 35:2 tapahtumat ja käskyt oli annettu Israelin kansalle vanhan liiton aikakauteen, mutta tämä käsky ei kuulunut Kymmeneen Käskyyn. Kymmenessä Käskyssä ei ole yhdessäkään kohdassa vaatimusta kuolemanrangaistuksesta ja tämä siksi koska Kymmenen Käskyä oli voimassa jo ennen vanhan liiton lakia ja Kymmenen Käskyä on myös voimassa Uudessa Liitossa, johon ei kuulu yhtäkään käskyä kuolemanrangaistuksesta.

Vanhassa liitossa toimeenpantiin monia erilaisia kuolemanrangaistuksia tietyistä synneistä kuten esim. huorintekemisestä ja Jumalanpilkasta. 4 Moos 15:32-36 ja 2 Moos 35:2 käskyjen vaatimukset kuolemanrangaistuksesta eivät kuulu Kymmeneen Käskyyn siksi, koska Kymmenen Käskyn opetus kuuluu myös Uuteen Liittoon, jossa ei ole kuolemanrangaistus käskyjä Jumalan sanan opetuksen rikkomisesta.

Esimerkiksi Kymmenessä Käskyssä olevat köskyt älä varasta ja älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi ovat voimassa myös Uudessa Liitossa, mutta niiden rikkomisesta ei seuraa kuolemanrangaistusta Uudessa Liitossa.

4 Moos 15:32-36 ja 2 Moos 35:2 ei kuulu Uuteen Liittoon, vaan oli voimassa vanhan liiton järjestyksen aikaan, jonka Herra Jeesus kumosi verensä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta. Kymmenen Käskyä on voimassa Uudessa Liitossa, mutta vanhan liiton järjestys ei ole enää voimassa eikä kuolemanrangaistukset Uudessa Liitossa.

Lakia ei kumottu, vaan täytettiin
 

Se on selvä asia, etteivät vanhan liiton uhri- ja seremonialait sekä siviili- ja hallintolait kuulu Uuden Liiton kansalle. Kun Jeesus puhui laista, jota Hän ei kumonnut, Hän tarkoitti kymmentä käskyä, jotka Israelin kansa sai Siinain vuorella. Näistä käskyistä ei ainoatakaan ole kumottu. Ei siis ole lakihenkistä, eikä lain alla olemista, jos viettää sapatin, vaan se on Jumalan armossa olemista, sillä armo ei kumoa sanan opetusta.

Jeesuksen Kristuksen uhri on ainoa uhri Uudessa Liitossa, emmekä ole enää lain alla kirjaimen varassa, vaan Uuden Liiton palvelijoita Jumalan armosta Pyhän Hengen kautta. Emme pelastu lain teoilla, vaan Kristuksen sovintoveren tähden. Uudessa Liitossa Jumalan Pyhä Henki antaa voiman, että saamme elää ja kasvaa (torah=opetus) lain opetuksen mukaisesti, joka on kirjoitettu sydämiimme Pyhässä Hengessä. Näin emme tee lain tekoja lihan voimalla, vaan uskon tekoja Pyhän Hengen kautta, jossa ojentaudumme Jumalan sanan opetuksen mukaisesti ja näin emme katso ylen yhtäkään käskyä, joka on kirjoitettu kymmeneen käskyyn. Pyhän Hengen kautta Kristus sekä lain opetus elää meissä. Laki sana eli Torah tarkoittaa ensisijaisesti opetusta ja neuvoa ja vasta sitten lakia. Kymmenen käskyä on ylevää ja kaunista opetusta Jumalan kansalle. Emme ole lain alla Uudessa Liitossa, sillä Jeesuksen Kristuksen sovitusuhri poisti vanhan liiton jumalanpalvelujärjestyksen. Asiat jotka Kristuksen sovitusuhri kumosi, ovat seuraavat:

- VT:n uhri- ja seremonialait
- VT:n siviili- ja hallintolait
- VT:n pappeusjärjestelmä sekä uhrieläinjärjestelmä

Nämä edellä luetellut asiat eivät kuulu Uuden Liiton Jumalanpalvelusjärjestykseen. Jeesus Kristus kertoi kahdesta käskystä, joissa riippuu koko laki, jota Hän ei kumonnut.

Jeesus Kristus sanoi: ”'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.' Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.'
Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat.”

Jeesus sanoi, että näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat. Näiden kahden käskyn kautta toteutuu koko kymmenen käskyä. Kymmenessä käskyssä on kaksi eri osaa. Neljä ensimmäistä käskyä on kirjoitettu ihmiselle Jumalan kunnioittamista j ja rakastamista varten. Loput kuusi on kirjoitettu, että rakastaisimme lähimmäistämme kuin itseämme. Jos neljä ensimmäistä käskyä toteutuu meidän elämässämme eli rakastamme ja kunnioitamme Jumalaa, voimme myös kunnioittaa ja rakastaa sen jälkeen lähimmäisiämme. Näin nuo kaksi käskyä kätkee sisäänsä koko Jumalan lain, ja näin näissä kahdessa käskyssä todellakin riippuu kaikki laki.

Matt 5: 17-19: Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.  Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.

Raamattu kieltää kuvainpalvonnan ja jumalankuvanteko kielto on kirjoitettu toiseen käskyyn.  Tämä käsky koitui kuitenkin ongelmaksi roomalaisille, jotka olivat tottuneet tekemään ja palvomaan jumalankuvia. Tämän seurauksena katolinen kirkko poisti alkuperäisen toisen käskyn ja puolitti kymmenennen käskyn puoliksi, jotta heillä olisi kymmenen käskyä. Näin katoliset raivasivat pois toisen käskyn, jotta he saivat jatkaa kuvienpalvomista.  Oikea käskyjen järjestys on juutalaisilla käytössä ja niillä uskovilla, jotka uskovat Jumalan Sanaan.

Oikea käskyjen järjestys on seuraava;   2 MOOS 20:1-17;

1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.

2. Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa,  älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.

3. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä,   joka hänen nimensä turhaan lausuu.

4. Muista pyhittää lepopäivä (Sapatti). Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi,  joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

5. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

6. Älä tapa.

7. Älä tee huorin.

8. Älä varasta.

9. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.

10. Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa."

Uusi testamentti vahvistaa kymmenen käskyä
 

Emme ole lain alla, vaan armon alla. Kun tarkastelemme UT:n opetusta, niin löydämme jokaisen käskyn sieltä opetuksena Uuden Liiton kansalle:

Käsky 1: 1Tess 3:11 Mutta hän itse, meidän Jumalamme ja Isämme, ja meidän Herramme Jeesus ohjatkoon meidän tiemme teidän tykönne.

- Herra on meidän Jumalamme.

Käsky 2: Ilm 20:4 Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta.

- Laiton julistautuu Jumalaksi ja vaati kuvallansa ihmisten palvonnan ja auktoriteetin itsellensä. Mutta Uuden Liiton kansa ei kumarra petoa eikä sen kuvaa.

Käsky 3: 1Tim 6:1 Kaikki, jotka ovat orjina ikeen alla, pitäkööt isäntiänsä kaikkea kunnioitusta ansaitsevina, ettei Jumalan nimi ja oppi tulisi häväistyksi.

- Uudessa Liitossa ei turhaan lausuta Jumalan nimeä, eli uskovien tulee kaikessa hyvin vaeltaa, eikä synnin suossa kerskata Jumalan nimestä, ettei Jumalan nimi tulisi pilkatuksi ja turhaan lausutuksi.

Käsky 4: Room 3:31  Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain.

- Uudessa Liitossa myös pakanuskovat viettävät sapattia, sillä eihän Jeesus kumonnut lakia. Paavali opetti pakanaseurakunnalle, että uskon kautta me vahvistamme lain opetuksen, sapattikäsky kuului lakiin, jota Jeesus ei kumonnut. Lain vahvistamisella Paavali tarkoitti Kymmentä Käskyä, ei VT:n uhri-, seremonia-, siviili- ja hallintolakeja, eikä VT:n eläinuhrijärjestelmää.

Käsky 5: Ef 6: 1-3 Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein.  "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" -tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus- "että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä"

- Uuden Liiton seurakunta myös kunnioittaa vanhempiansa.

Käsky 6: Room 13:9 Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse," ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".

- Uuden liiton seurakunnan uskova ei saa tappaa lähimmäistään.

Käsky 7: Room 13:9 Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse," ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".

- Uuden Liiton uskova ei saa tehdä huorin.

Käsky 8: Ef 4:28 Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.

- Uuden Liiton uskova ei saa varastaa.

Käsky 9: 1Pie 2:1 Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu,

- Uuden Liiton uskova ei saa panetella eikä antaa väärää todistusta lähimmäisestä.

Käsky 10: Room 13:9 Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse," ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".

- Uuden Liiton uskova ei saa himoita lähimmäistään, eikä mitään mikä on lähimmäisemme omaa.

Korostan vielä, että Kristus täytti lain meidän puolestamme, emmekä voi sitä koskaan täyttää. Meidän tehtävä ei ole täyttää lakia, vaan elää ja kasvaa Pyhän Hengen voimasta siten, että Pyhän Hengen voiman kautta kasvamme koko ajan syvällisemmin ojentautumaan Jumalan sanan opetuksen mukaan, johon myös Kymmenen Käskyä kuuluvat. Lain tekoja tekemällä emme pelastu, vaan yksin armosta Kristuksen sovitustyön tähden, mutta meitä ei ole pelastettu pysymään synnin orjuudessa, vaan Jumalan armosta pyhityselämän kautta kasvamaan Jumalan tahdon mukaiseen elämän vaellukseen. Pyhityselämällä ei ansaita pelastusta, vaan se on seuraus pelastuksesta ja Jumalan armosta, Linkki: Jumalan armosta olemme pelastetut!

Sapatin kunnioittaminen Uudessa Liitossa ei ole lain alla olemista eikä lain täyttämistä. Sapatin kunnioittaminen on Jumalan kunnioittamista, joka luomistyön kunniaksi lepäsi seitsemännen päivän luomisen jälkeen, näin jättäen meille esimerkin seitsenpäiväisestä viikosta, jossa sen viimeinen päivä on pyhitetty levolle.

Sapatti oli voimassa ennen lain antamista

Pakanakristityt usein ajattelevat, että sapatti annettiin Israelilaisille Siinain vuorella lain käskynä, eikä sapatti ollut voimassa ennen lain antamista. Mutta onko asia näin?

Kun israelilaiset näkivät sen, kyselivät he toisiltansa: "Mitä tämä on?" Sillä he eivät tienneet, mitä se oli. Ja Mooses sanoi heille: "Tämä on se leipä, jonka Herra on antanut teille syötäväksi. Ja näin on Herra käskenyt: Kootkaa sitä, jokainen tarpeenne mukaan; ottakaa goomer-mitta mieheen perheenne pääluvun mukaan, kukin niin monelle, kuin kullakin majassansa on." Ja israelilaiset tekivät niin, ja he kokosivat, yksi enemmän, toinen vähemmän. Mutta kun he mittasivat sen goomer-mitalla, niin ei sille jäänyt liikaa, joka oli koonnut enemmän, eikä siltä puuttunut, joka oli koonnut vähemmän; jokainen oli koonnut niin paljon, kuin hän tarvitsi. Ja Mooses sanoi heille: "Älköön kukaan jättäkö siitä mitään huomiseksi". Mutta he eivät kuulleet Moosesta, vaan muutamat jättivät siitä jotakin huomiseksi. Niin siihen kasvoi matoja, ja se rupesi haisemaan; ja Mooses vihastui heihin. Ja he kokosivat sitä joka aamu sen verran, kuin kukin tarvitsi; mutta kun aurinko alkoi paahtaa, niin se suli. Mutta kuudentena päivänä he kokosivat sitä leipää kaksinkertaisesti, kaksi goomeria kullekin. Ja kaikki kansan päämiehet tulivat ja ilmoittivat sen Moosekselle. Niin hän sanoi heille: "Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan; huomenna on levon päivä, Herralle pyhitetty sapatti. Mitä leivotte, se leipokaa, ja mitä keitätte, se keittäkää; mutta kaikki, mitä tähteeksi jää, pankaa talteen huomiseksi." Ja he panivat sen talteen huomiseksi, niinkuin Mooses oli käskenyt, eikä se ruvennut haisemaan, eikä siihen tullut matoja. Ja Mooses sanoi: "Syökää se tänä päivänä, sillä tänä päivänä on Herran sapatti; tänään ette löydä kedolta mitään. Kuutena päivänä on teidän sitä koottava, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti; silloin ei sitä ole." Kuitenkin muutamat kansasta lähtivät seitsemäntenä päivänä kokoamaan sitä, mutta he eivät löytäneet mitään. Niin Herra sanoi Moosekselle: "Kuinka kauan aiotte kieltäytyä noudattamasta minun käskyjäni ja lakejani? Katsokaa, Herra on antanut teille sapatin; sentähden hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän leivän. Olkoon jokainen alallaan, älköönkä kukaan lähtekö paikaltansa seitsemäntenä päivänä." Ja kansa lepäsi seitsemäntenä päivänä. 2 Moos 16:15-30.

Israelin kansa vaelsi erämaassa kuusi päivää, mutta seitsemäs päivä oli levon päivä eli Herran sapatti, jolloin Israelin kansa lepäsi. Vielä ei Jumala ollut antanut lakiansa kivitauluihin, eli sapatti oli voimassa jo ennen lain antamista.

Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen. 2 Moos 20:8-11.

Siinain vuorella Jumala antoi lakinsa Israelille, johon kuului myös sapatti käsky. Eli sapatti oli voimassa ennen lain antamista.

Sapatti on ikuisena liittona

Ja pitäkööt israelilaiset sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena liittona. 2 Moos 31:16 

Kristuksessa Jeesuksessa ei ole juutalaista eikä kreikkalaista. Raamattu opettaa, että on yksi seurakunta, yksi usko, yksi kaste. Samoin Uudessa Liitossa on myös yksi lepopäivä sekä juutalaisille ja pakanakristityille, eri lepopäiviä tai erilaisia opetuksia ei ole yhdelle Jumalan seurakunnalle, vaan sama usko on kaikille yhteinen.

Jes 66:23 Joka kuukausi uudenkuun päivänä ja joka viikko sapattina tulee kaikki liha kumartaen rukoilemaan minua, sanoo Herra.

Jesaja 66 kertoo tuhannen vuoden ajanjaksosta, jossa myös on voimassa sapatti.

Raamatunkohtia, joilla yleisesti yritetään kumota sapatti

Room 14:5,6 Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa.

Tässä ei ollut kysymys sapatin viettämisen kumoamisesta, vaan päivistä joita jotkut pitivät toista parempina. Muistakaamme se, että alkuseurakunnassa oli yksi lepopäivä, eli sapatti. Ei Paavali olisi voinut antaa ohjetta seurakunnille, että he voisivat valikoida sapatin itselleen mieluisaksi päiväksi. Koska silloin olisi ajauduttu tilanteeseen, jossa seurakunnalla olisi voinut ollut jopa seitsemän erilaista sapatin päivää! Se olisi ollut sen aikaisen seurakuntaelämän kannalta kestämätön opetus. Ajattele, jos esim. he olisivat kokoontuneet viettämään pyhäpäivän kokousta, niin olisi jouduttu järjestämään seitsemänä päivänä eri uskoville pyhäpäivän kokoukset. Ajattele sitä myös tämän päivän kannalta, kuinka epäloogista ja hankalaa se olisi.

Toiseksi tässä kohdassa puhutaan päivistä, mutta sanallakaan ei edes vihjata sapattiin. Juutalaisuudessa oli ja on monia päiviä, joita pidetään toista parempana mm. kolmas päivä. Monesti juutalaiset häät pidetään kolmantena päivänä, koska silloin uskotaan häiden onnistuvan. Juutalaisuudessa on myös muita hyviä päiviä. Alkuseurakunnassa oli paljon uskovia juutalaisia, joista varmasti jotkut toivat perinteitänsä Raamatullisina opetuksina, mutta jotka Paavali torjui ihmisten perinnäissääntönä. Tätä taustaa vasten myös voimme ymmärtää, että Paavali hyvinkin saattoi tarkoittaa tämän tyylistä päivien valikointia. Sellainen päivien valikointi, jossa esim. valitaan viikonpäivää häätapahtumalle, on hääparin valinta, johon ei ole kaavaa, vaan valinnan vapaus.

Paavali ei kumonnut tässä kohtaa sapattia, vaan hän kehotti valikoimaan päiviä Herran tähden ja kun Jumala on valinnut sapatin viikon viimeiseksi päiväksi, niin totta kai silloin uskovan tulisi viettää sapattia viikon viimeisenä päivänä. Silloin kun ja jos uskova valitsee päiviä, niin se tulee tehdä Herran tähden ja tietenkin Jumalan tahdon mukaisesti.

Gal 5:1-5
Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.  Katso, minä, Paavali, sanon teille, että jos ympärileikkautatte itsenne, niin Kristus ei ole oleva teille miksikään hyödyksi.  Ja minä todistan taas jokaiselle ihmiselle, joka ympärileikkauttaa itsensä, että hän on velvollinen täyttämään kaiken lain.  Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.  Sillä me odotamme uskosta vanhurskauden toivoa Hengen kautta.

Galatiassa tilanne oli se, että judaistit olivat tunkeutuneet seurakuntiin ja vaativat ympärileikkausta. Mutta Paavali sanoi heille, että jos he ympärileikkauttavat itsensä ovat he joutuneet pois Kristuksesta. Tässä kohdassa ei kumota sapattia, vaan puututaan ympärileikkaukseen, joka ei kuulu pakanauskovalle.

Apt 15 ympärileikkaus

Jotkut yrittivät kumota Jumalan antaman lepopäivän sillä, että 100- luvulla kristityt viettivät lepopäivää viikon ensimmäisenä päivänä sekä sillä, että Apt 15 luvussa ei annettu pakanoille sapatti käskyä. Apt 15 ei käsketty uskovia kuin välttämään näitä; epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta.

Apt 15 luvusta käy ilmi, että Juudeasta tuli joitakin, jotka alkoivat opettaa, jotta pakanoiden tuli ympärileikkauttaa itsensä. Tämän tähden asia vietiin Jerusalemin seurakuntaan, koska ongelmat olivat tulleet sieltäpäin. Seurakunta apostolien ja vanhimpien johdolla päätti Pyhän Hengen avulla, että pakanoita ei tarvitse ympärileikata, eikä heidän tarvitse pitää Mooseksen lakia (613 käskyä). Pakanauskovia käskettiin karttamaan epäjumalien saastuttamaa ja haureutta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, sekä verta.

Toki jokainen ymmärtää, että Kristuksen oppiin kuuluu enemmän ohjeita kuin nuo neljä asiaa, eikä tuossa tilanteessa ollut tarpeellista luetella enempää asioita kuin nuo neljä asiaa. Sapatin viettäminen ei ollut ongelma apostolien tekojen luvussa 15, vaan ympärileikkaus ja vaatimus koko Mooseksen lain (613 käskyä) viettämisestä. Sapatin viettämistä ei mainittu Apt 15:ssa, koska se oli voimassa sillä perusteella, että sapattikäsky kuului Jumalan Kymmeneen Käskyyn. Jos sapatti olisi vaihtunut viikon ensimmäiselle päivälle, niin esim. Apt:15:ssa olisi varmaan mainittu siitä ja apostolit olisivat sen opettaneet pakanoille. Totuus on kuitenkin se ettei Jumala ole vaihtanut luomisjärjestyksen mukaista lepopäivää ensimmäiseksi päiväksi, vaan Rooman keisari sen teki 300- luvulla.

Kol 2: 16   Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,

Kolossalaisia ei saanut tuomita eikä pakottaa noudattamaan VT:n ruokasäädöksiä, sillä Kristuksen uhri poisti nuo säädökset:

Hebr 9:8-10  Näin Pyhä Henki osoittaa, että tie kaikkeinpyhimpään vielä on ilmoittamatta, niin kauan kuin etumainen maja vielä seisoo.  Tämä on nykyistä aikaa tarkoittava vertauskuva, ja sen mukaisesti uhrataan lahjoja ja uhreja, jotka eivät kykene tekemään täydelliseksi omassatunnossaan sitä, joka jumalanpalvelusta toimittaa,vaan jotka, niinkuin ruuat ja juomat ja erilaiset pesotkin, ovat ainoastaan lihan sääntöjä, jotka ovat voimassa uuden järjestyksen aikaan asti.

Ruokasäädökset eivät ole voimassa Uudessa Liitossa, niin heprealaiskirjeen kirjoittaja kirjoitti kirjeessään, joka on kirjoitettu juutalaisuskoville, ja sama pätee tietenkin myös pakanauskoville.

Samoin Uuden Liiton pakanoille Paavali kirjoitti, ettei heitä saanut tuomita eikä pakottaa viettämään VT:n juhlia. Vt.n juhlissa on myös mukana uhreja, mutta Uudessa Liitossa on vain yksi uhri, joka on Jeesuksen Kristuksen uhri. Uuden Liiton uskovilla ei ole mitään tekemistä vanhan liiton uhrien kanssa, niitä emme saa enää uhrata Uudessa Liitossa. VT:n uhreilla on enää vain esikuvallinen merkitys ja siinä merkityksessä ne tulee olla myös Uuden Liiton kansalla. VT:n juhlia meitä ei siis velvoiteta viettämään. Mutta jos joku haluaa voittaa juutalaisia ja osallistuu heidän kanssaan näihin juhliin ei häntä saa siitä tuomita, kunhan hän vain ei aseta pakkoa niihin osallistumiselle, eikä osallistu VT:n uhrijärjestelmään.

Kol 2:16:ssa on sapatti sana monikossa, eli sapattien. Koska sapatti kuuluu Kymmeneen Käskyyn, jota ei ole kumottu, niin nuo sapatit eivät voi tarkoittaa muuta kuin juhlien yhteydessä olevia sapatteja. Näihin juhlasapatteihin ei Uuden Liiton uskovaa voi pakottaa, sillä ne kuuluvat VT:n juhliin, joita Uuden Liiton uskovien ei tarvitse viettää, ei ainakaan pakanauskovien, eikä juutalaisuskovatkaan voi enää uhrata VT:n uhreja.

Room 10:4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi, jokaiselle joka uskoo.

Sana loppu on hebr, takelith, loppu ja päämäärä ja kreik. telos, loppu ja päämäärä. Kristus on lain loppuna kiveen kirjoitetulle laille. Mutta Kristus on lain päämäärä Uuden Liiton kansalle, koska lain opetus asetetaan Pyhässä Hengessä meidän sydämeemme.

Kun Israelin kansa sai lain Siinailla, niin Herra astui alas Siinaille tulessa.  Myöhemmin Herra antoi sanansa profeetta Jeremian kautta koskien Uutta Liittoa:

Jer 31: 31-33 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton;  en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra.  Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.

Tämä Uusi liitto on myös tehty niiden pakanoiden kanssa, jotka tekevät parannuksen.

Uuden Liiton järjestyksessä laki asetettiin ihmisen sydämeen helluntaina. Vanhan liiton lain antaminen oli esikuvallista, sillä kun Uuden Liiton laki asetettiin sydämeen, niin silloin myös näkyi tulta tulisten kielien muodossa.

Laki torah sanan käännös on ongelmallinen meille pakanoille, koska laki sana torah tarkoittaa hepreankielessä ensisijaisesti opetusta ja neuvoa ja vasta sitten lakia. Luonnolliselle ihmiselle laki on tuomioksi, mutta hengelliselle ihmiselle Kristuksen Golgatan työn kautta avautuu opetuslapseus, johon kuuluu Uuden Liiton mukainen opetus (laki), johon kuuluu Kymmenen käskyä, joka on Jumalan laki ja opetus myös Uudessa Liitossa.

Raamattu opettaa myös, että tuhatvuotisjakson aikana myös sapatti on voimassa sekä lehtimajanjuhla, mutta uskon, että tuhatvuotisessa valtakunnassa lehtimajanjuhlan pääpainopiste on Jeesuksen sovitusuhri, (lue Jesajan viimeiset luvut).

Viikon ensimmäisenä päivänä

Jotkut koittavat perustella sunnuntain olevan Uuden Liiton lepopäivä Apt 20 ja 1 Kor 16 lukujen perusteella. Kun tutkimme Raamatusta edellä mainittuja Raamatun lukuja, niin huomaamme etteivät ne opeta sunnuntain olevan Uuden Liiton lepopäivä.

Apt 20:
7 ¶ Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.
8 Ja monta lamppua oli palamassa yläsalissa, jossa me olimme koolla.
9 Niin eräs nuorukainen, nimeltä Eutykus, istui ikkunalla, ja kun Paavalin puhe kesti niin kauan, vaipui hän sikeään uneen ja putosi unen vallassa kolmannesta kerroksesta maahan; ja hänet nostettiin ylös kuolleena.
10 Mutta Paavali meni alas, heittäytyi hänen ylitsensä, kiersi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: "Älkää hätäilkö, sillä hänessä on vielä henki".
11 Niin hän meni jälleen ylös, mursi leipää ja söi; ja hän puhui kauan heidän kanssansa, päivän koittoon asti, ja lähti sitten matkalle.

1 Kor 16:2 Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.

Apt 20 luvussa ja 1 Kor 16:2 kohdassa ei sanota missään kohtaa, että sunnuntai on Raamatullinen lepopäivä tai että sunnuntai olisi korvannut sapatin.

Jeesuksen sanat todistavat sapatin puolesta

Matt 24:
1 ¶ Ja Jeesus lähti ulos pyhäköstä ja meni pois; ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä näyttämään hänelle pyhäkön rakennuksia.
2 Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Ettekö näe näitä kaikkia? Totisesti minä sanon teille: tähän ei ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta."
3 Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: "Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?" ...........
20 Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina.
21 Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule.
22 Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään.

Opetuslapset kysyivät Jeesukselta mikä on maailman lopun ja Hänen tulemuksensa merkki. Jeesus vastasi monia asioita tapahtuvaksi. Jeesus myös puhui lopun ajan uskovien vainoista. Jakeessa 20 Jeesus sanoi, että tuli rukoilla ettei Jeesukseen uskovien pako suuren ahdistuksen päivinä Israelin maalla tapahtuisi talvella tai sapattina. Jeesus puheessaan sanoo selvästi sapatin olevan voimassa Häneen uskoville myös ihmiskunnan viimeisinä päivinä. Jotkut tulkitsevat että Jeesus puhui tarkoittaen juutalaisia eikä Häneen uskovia. Tämä väite on väärä, sillä koko Matt 24 luvun aikana Jeesus nimenomaan vastaa opetuslapsilleen (Jeesukseen uskoville) mitä tulee tapahtumaan ennen kuin Hän tulee takaisin. Jeesuksen omat sanat ovat siis vakuuttava todiste sapatin voimassaolon puolesta Uudessa Liitossa.

Sapatti on ihmistä varten

Mark 2:27 Ja hän sanoi heille: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.

Messias Herra Jeesus vapautti kansansa orjuuttavasta ja väärästä sapatin vietosta, mutta ei kumonnut sitä. Sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten juuri siksi koska ihmisen koneisto tarvitsee lepoa, ettei se mene rikki. Sapatti tehtiin ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten tarkoittaa sitä, että Jumala loi sapatin levoksi ihmistä varten, eikä ihmistä orjuuttamaan itseään sapattina, johon juutalaiset olivat syyllistyneet kirjanoppineiden väärän opetuksen tähden.

Mark 2:27 και ελεγεν αυτοις το σαββατον δια τον ανθρωπον εγενετο ουχ ο ανθρωπος δια το σαββατον (Bysantin teksti)

Mark 2:27 Then he said to them, “Shabbat was made for mankind, not mankind for Shabbat;(Complete Jewish Bible - CJB)

Hepreankielinen Uusi Testamentti:
 דעו לכם כי השבת ניתנה למען בני-האדם, ולא בני-האדם למען השבת 

Jeesus ei sanonut tässä kohden, että sapatti on asetettu juutalaisia varten, vaan ihmistä varten. Kreikankielen tekstissä on sana andropos, joka tarkoittaa ihmistä. Hepreankielen UT:ssa on sana HaAdam, joka tarkoittaa ihmistä, jonka Jumala loi paratiisissa. Herran Jeesuksen todistuksen mukaan Jumala on alunperin asettanut sapatin ihmisille (ihmiskunta), eikä vain ja ainoastaan juutalaisille. Herran Jeesuksen sanat todistavat sen puolesta, että Jumala on asettanut sapatin kansalleen kaikkina aikoina vietettäväksi. Milloin Jumala asetti sapatin ihmistä varten? Luomisjärjestyksen mukaan sapatti on asetettu ihmistä varten.

Joh 5: 18 (33/38) Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.
18 (FIN1776) Sentähden etsivät Juudalaiset häntä vielä enemmin tappaaksensa, ettei hän ainoastaan sabbatia rikkonut, mutta myös sanoi Jumalan isäksensä, ja teki itsensä Jumalan kaltaiseksi.
18 (Ortohodox Jewish Brit Chadasha) Because of this, therefore, those of Yehudah were seeking all the more to kill Rebbe, Melech HaMoshiach, because not only was he not Shomer Shabbos, but also Rebbe was saying that his own Av was Hashem, thereby making himself equal with Elohim.
18 (KJV) Therefore the Jews sought the more to kill him, because he not only had broken the sabbath, but said also that God was his Father, making himself equal with God.
18 (Murdock's Syriac Peshitta) And for this, the Jews sought the more to kill him, not only because he had broken the sabbath, but because he had said of God, that he was his Father, and had equalled himself with God.

Orthodox Jewish Brit Chadasha käyttää Joh 5:18 sanoja shomer Shabbos, joka tarkoittaa sapatin pitäjää. Juutalaisten Uuden Testamentin tekstistä tulee hyvin esille se ajatus, että juutalaiset luulivat ettei Jeesus ole sapatin pitäjä, vaan rikkoi sapatin parantamalla sairaan sapatinpäivänä. Kuningas Jaakon käännös kääntää myös oikein, eli broken (rikkoa).

Jotkut opettavat Jeesuksen kumonneen sapatin ja he vetoavat opetuksessaan Johanneksen evankeliumin viidenteen lukuun ja jakeeseen viisi. 33/38 käännös on harhaanjohtava koska siinä esiintyy sana kumota (kumonnut). Alkukielen mukaisesti muut käännökset kääntävät rikkoa, ei kumota. Jakeen merkitys ja tarkoitus on sanoa, että juutalaiset luulivat Jeesuksen olevan sapatin rikkoja. Joh 5 luvussa Jeesus parantaa pyhäkössä sairaan miehen ja tämän tähden juutalaiset luulivat Jeesuksen rikkoneen sapatin, koska juutalaiset uskoivat ettei sapattina ollut lupa parantaa:

1 ¶ Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.
2 Ja Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi hebreankielellä on Betesda, ja sen reunalla on viisi pylväskäytävää.
3 Niissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, rampoja ja näivetystautisia, jotka odottivat veden liikuttamista.
4
5 Ja siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta.
6 Kun Jeesus näki hänen siinä makaavan ja tiesi hänen jo kauan aikaa sairastaneen, sanoi hän hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?"
7 Sairas vastasi hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut lammikkoon, kun vesi on kuohutettu; ja kun minä olen menemässä, astuu toinen sinne ennen minua".
8 Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja käy".
9 Ja mies tuli kohta terveeksi ja otti vuoteensa ja kävi. Mutta se päivä oli sapatti.
10 Sentähden juutalaiset sanoivat parannetulle: "Nyt on sapatti, eikä sinun ole lupa kantaa vuodetta".
11 Hän vastasi heille: "Se, joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: ‘Ota vuoteesi ja käy’."
12 He kysyivät häneltä: "Kuka on se mies, joka sanoi sinulle: ‘Ota vuoteesi ja käy’?"
13 Mutta parannettu ei tiennyt, kuka se oli; sillä Jeesus oli poistunut, kun siinä paikassa oli paljon kansaa.
14 Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: "Katso, sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi".
15 Niin mies meni ja ilmoitti juutalaisille, että Jeesus oli hänet terveeksi tehnyt.
16 Ja sentähden juutalaiset vainosivat Jeesusta, koska hän semmoista teki sapattina.
17 ¶ Mutta Jeesus vastasi heille: "Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä".
18 Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.

Kun luemme koko kontekstin niin näemme, että juutalaiset eivät todellakaan uskoneet Jeesuksen kumonneen sapattia, vaan rikkoneen sitä vastaan. Sapatti ja sapatin pitäminen on Kymmenessä Käskyssä neljäs käsky ja se kuuluu osana Jumalan lakiin, jota Jeesus ei kumonnut. Jeesus itse sanoi ettei hän tullut kumoamaan lakia, eikä laista katoa pieninkään kirjain, eikä ainoakaan piirto:

Matt 5:
17 Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.
18 Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
19 Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.

Jeesus itse todistaa, että Hän ei kumonnut Jumalan lakia, ei edes yhtä osaa siitä. On päivänselvää, että juutalaiset luulivat Jeesuksen rikkoneen lakia (Joh 5:18) parantamalla sapattina sairaan miehen. Neljäs käsky kuuluu Jumalan lakiin ja jos Jeesus olisi kumonnut Isän asettaman sapatin, joka asetettiin jo luomisessa, niin Jeesus ei olisi kelvannut syntien sovittajaksi, sillä Jumalan Uhrikaritsan tuli täyttää Jumalan laki eikä kumota sitä, ei edes yhtä osaa siitä. Jeesus ei siis kumonnut lakia, eikä sapattia, eikä edes rikkonut sapattia vastaan. Juutalaiset olivat perinnäissääntöjensä kautta vääristäneet Jumalan lain eivätkä sallineet sairasten parantamista sapattina. Tähän Jeesus puuttui ja osoitti, että on Jumalan tahto parantaa sairaita jokaisena päivänä myös sapattina. Jeesus Kristus ei siten kumonnut sapattia, vaan teki sapattina sitä mikä on Isän tahto ja halu, joka on hyvän tekeminen ihmistä kohtaan myös sapattina. Herra Jeesus ei kumonnut Jumalan lakia (Kymmenen Käskyä), jonka neljäs käsky oli levätä sapattina viikon viimeisenä päivänä.

Hebr 4:
1 ¶ Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle.
2 Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.
3 Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: "Ja niin minä vihassani vannoin: ‘He eivät pääse minun lepooni’," vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti.
4 Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa";
5 ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni".
6 Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden,
7 niin hän taas määrää päivän, "tämän päivän," sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin ennen on sanottu: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne".
8 Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä.
9 Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
10 Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.
11 ¶ Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä.
12 Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;
13 eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.
14 Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta.


Usein kuulen opetusta, joka opettaa että hebrelaiskirjeen 4 luku kumoaisi sapatin viettämisen. Hebrealaiskirjeen 4 luku ei kumoa Kymmenen Käskyn neljättä käskyä ja meidän tulee lukea koko tekstikokonaisuus, että ymmärrämme mitä hebrealaiskirjeen 4 luku opettaa. Hebrealaiskirjeen 4 luku opettaa siitä kuinka vanhan liiton kansa ei päässyt Jumalan lepoon, koska hyvä sanoma ei uskossa sulautunut heidän sydämiinsä ja siksi he olivat tottelemattomia.  Hebr 4 jakeessa kolme on lainaus Psa 95:11: Ja niin minä vihassani vannoin: ‘He eivät pääse minun lepooni’." Psa 95:11 sana lepooni on hepreaksi menukhah, joka tarkoittaa lepoa ja lepopaikkaa. Psa 95:11 Jumala puhui Hänen levostaan, johon tottelemattomat israelilaiset eivät päässeet, joka ei tarkoita sapatin pitämistä seitsemäntenä päivänä, sillä sen he pitivät pyhänä lain käskyn mukaisesti. Jumalan lepoon pääseminen tarkoittaa pääsemistä osalliseksi Jumalan teoista, eli teoista jotka lakkauttavat synnin harjoittamisen ihmisen elämässä. Psa 95 johon hebrealaiskirjeen kirjoittaja viittaa ei puhu mitään sapatin viettämisestä, eikä hebrealaiskirjeen neljäs luku kumoa sapatin viettämistä, jonka Herra itse asetti Kymmeneen Käskyyn.

Hebr 4:7 kertoo, että Jumala määrää tämän päivän sanomalla Daavidin kautta "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne". Tämä päivä tarkoittaa Herran Jeesuksen päivää Uuden Liiton järjestyksen mukaan, jossa on mahdollisuus hylätä tottelemattomuus sydämestä ja uskoa Jumalaan. Jae 8 kertoo, että jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin Hän ei puhuisi toisesta sen jälkeisestä päivästä. Jakeen lepoon sana on kreikankielen UT:ssa sana katapauo, joka tarkoittaa lepoa. Joosuan tehtävä ei ollut saattaa Israelin kansaa sapatin viettämiseen, sillä se oli laissa asetettu heidän vietettäväksi, eli tässäkään kohden ei ole kysymys sapatista, vaan levosta, jossa synnin teot lakkaisivat. Koska Joosua ei kyennyt saattamaan Israelin kansaa Jumalan lepoon, niin siksi Jumala puhuu toisesta sen jälkeisestä päivästä, jolla Jumala tarkoittaa vanhan liiton vaihtumista Uuden Liiton järjestykseen Herran Jeesuksen veren, kuoleman ja ylösnousemuksen kautta.

Hebr 4:9 sanoo että Jumalan kansalle on tuleva sapatinlepo. Jakeessa 9 sana sapatinlepo on kreikaksi sabbatismos, joka tarkoittaa sapatin viettäjää ja sanan kuvaannollinen merkitys on lepo ja rauha Jumalassa. Jae 9 ei siis kumoa sapatin viettämistä, vaan opettaa että Jumalan kansa tulee saamaan levon ja rauhan Jumalassa, joka tapahtuu toisena päivänä, joka tarkoittaa Uuden Liiton aikaa, jossa Herra Jeesus on Jumalan kansan Ylimmäisenä Pappina.

Hebr 4:10 vahvistaa, että kyseessä on opetus Jumalan lepoon pääsemisestä, ei sapatin kumoamisesta. Jae 10 sanoo: Sillä joka on päässyt Hänen lepoonsa (katapauo), on saanut levon  (katapauo) teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa. Jumalan lepoon pääseminen on osallisuutta Pyhän Hengen vaikuttamaan elämään, jonka kautta ihminen saa levon omista synnin teoistaan. Jumalan lepoon pääseminen tarkoittaa tietenkin myös sitä, että Herran Jeesuksen opetuslapsi uskoo ja elää todeksi sen mitä Jumala on asettanut Kymmeneen Käskyyn, jonka neljäs käsky opettaa meitä pitämään sapatin lepoa viikon viimeisenä päivänä. Toki Herrassa Jeesuksessa meillä on "sapatinlepo" Hänessä joka päivä, mutta tarvitsemme myös yhden päivän viikossa, jolloin saamme levätä työnteosta.

Hebr 4:11 opettaa, että meidän tulisi ahkeroida päästäksemme Häneen lepoonsa, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä, johon Israelin kansa lankesi vanhan liiton aikana. Hebrealaiskirjeen 4 luku opettaa meille sitä kuinka meidän tulisi pyrkiä pääsemään Hänen lepoonsa ja tämä luku ei kumoa sapattikäskyä, jonka Herra Jumala Itse asetti Kymmenen Käskyn lakiin, jota Herra Jeesus ei kumonnut.

Sunnuntai Herran ylösnousemuspäivä?

Yleinen opetus ja väite sunnuntai lepopäivän puolustukseksi on, että Jeesus nousi ylös sunnuntai päivänä ja siksi on nyt uudessa liitossa lepopäivä sunnuntai eikä lauantai. Mitä Raamattu opettaa asiasta? Ei mitään, sillä sapattia eli lepopäivää ei ole muutettu. Lain muutoksesta kyllä Raamattu kertoo; hebr: 7:12  Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos. Jeesus ei kumonnut lakia eikä siinä olevaa sapatti käskyä. Lain muutos koski vanhan liiton pappeusjärjestelmää. Jeesuksen sovitustyö ristillä ei kumonnut lakia, vaan Kristuksen sovitusuhri toi muutoksen pappeusjärjestelmään.  Vanhan liiton ylimmäispappi sekä pappeusjärjestelmä lakkautettiin Jeesuksen ristinkuoleman tähden. Jeesus on Uuden Liiton ylimmäinen pappi sekä kaikki uskovat ovat Uuden Liiton pyhää papistoa. 1 Piet 2:5  ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.

Kolme päivää ja kolme yötä

Jeesus sanoi, että Hän on oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Matt 12:40  Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Kirkkolaitokset opettavat Jeesuksen ristiinnaulitsemispäivän olevan perjantai sekä Jeesuksen nousseen haudasta sunnuntaina. Kun laskemme tuon mukaan, niin saamme vain kaksi yötä. Mutta Jeesus sanoi kolme päivää sekä kolme yötä. Jeesus sanoi ja tarkoitti kolme päivää ja yötä ja niin se on kun Hän sen sanoi.

Monet sanovat että ei ollut kysymys kolmesta päivästä sillä Raamatun kielessä osa vuorokautta tarkoittaa yhtä päivää. Tämä on totta, että joissakin tapauksissa osa päivästä luetaan yhdeksi kokonaiseksi päiväksi. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että Jeesus sanoi myös olevansa maan povessa kolme yötä. Yleinen opetus opettaa Jeesuksen kuolleen perjantaina. Perjantaista lauantaihin on yksi yö, lauantaista sunnuntaihin on kaksi yötä ja sunnuntaista maanantaihin on kolme yötä. Naiset tulivat haudalle varhain sunnuntai aamuna ja Jeesus oli noussut ylös. Perjantai ei voi olla ristiinnaulitsemisen päivä, koska Jeesus oli jo noussut ylös sunnuntaina! Jos Jeesus olisi ristiinnaulittu perjantaina, niin maanantaina vasta hauta olisi ollut tyhjä. Kolmea yötä emme pysty jakamaan osiin, vaan kolme yötä tarkoittaa kolmea peräkkäistä yötä. Tämä todistaa sen että oli kysymyksessä kolme päivää ja kolme yötä, eikä perjantai pysty mitenkään olemaan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivä.

Jotkut sanovat, että kolme päivää ja kolme yötä tarkoittaa kolmea vuorokautta. He perustelevat sen sanomalla ettei Kreikassa ole vuorokausi sanaa ja siten yksi vuorokausi on päivä ja yö. Tämän selityksen mukaan osakin vuorokaudesta riittää siihen, että mainitaan yksi päivä ja yksi yö. Tämän teorian mukaan Jeesus oli haudassa perjantaista sunnuntaihin, eli kolmena vuorokautena, joka täyttäisi määritelmän kolme päivää ja yötä.

Edellä oleva teoria on väärä, virheellinen ja epäraamatullinen. Raamatun määritelmä ajasta noudattaa juutalaista aikakäsitystä, jonka Jumala itse asetti luomisessa. Juutalainen päivä luomisen mukaan alkaa illasta ja päättyy iltaan, jonka välissä on yö. Jos Jeesus olisi haudattu perjantaina, niin Raamatullisen aikajärjestelmän mukaan naiset olisivat tulleet haudalle maanantaina, eli toisena päivänä, mutta Raamattu sanoo naisten tulleen haudalle viikon ensimmäisenä päivänä. Raamattu kumoaa ja todistaa ettei perjantai voinut olla Jeesuksen hautaamisen päivä.

Kun ymmärrät juutalaisen aikajärjestelmän, joka perustuu Jumalan luomiseen, jossa päivä alkaa illasta ja päättyi iltaan, jonka välissä on yö, niin ymmärrät, ettei Jeesusta voitu haudata perjantaina.

Herran Jeesuksen sanat, että Hän on oleva maan povessa kolme päivää ja yötä tarkoitti sitä, että kun Hän oli Raamatullisen aikajärjestyksen mukaisesti kolme päivää ja kolme yötä, niin Häntä ei voitu haudata perjantaina, koska perjantaista sunnuntaihin ei tule kolmea yötä, vaan kaksi yötä. Herra Jeesus puhui kolmesta päivästä ja yöstä, jolloin Hän oli kolmena yönä peräkkäin maan povessa.

Juutalainen päivä on illasta iltaan, jonka välissä on yöaika. Siksi Herra Jeesus sanoi kolme päivää ja yötä, koska Raamatullisessa Jumalan asettamassa päivässä on yöaika iltojen välissä. Täten Herran Jeesuksen sanat tarkoittivat kolmea 24 tunnin vuorokautta, illasta iltaan, joiden välissä oli kolme yötä. Kyse ei siis ollut siitä, että osa vuorokaudesta olisi riittänyt, vaan ajanjaksosta, jossa oli kokonaiset kolme päivää ja yötä. Raamatun sana kumoaa epäraamatullisen opetuksen Jeesuksen haudassa oloajasta perjantaista sunnuntaihin.

Matt 12:40  Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.

Kolmas päivä Luuk 24

Ristiinnaulitsemisen päivä

Raamattu opettaa, että Jeesus ristiinnaulittiin valmistuspäivänä, joka oli päivä ennen sapattia. Ristiinnaulittiinko Jeesus siis perjantaina? Ei, sillä Jumala sääti pääsiäisviikon (happamattoman leivän juhla) ensimmäiselle päivälle eli nisankuun viidelletoista  päivälle sapatin. Nisankuun 14 päivän ehtoolla tuli syödä pääsiäiskaritsa, joka kuvaa Kristusta. Pääsiäiskaritsa syötiin sen muistoksi, kun Herra vapautti israelilaiset egyptiläisten orjuudesta. Seuraavana päivänä eli nisankuun 15 päivä oli happamattoman leivän juhlan ensimmäinen juhlasapatti sekä juhlan seitsemäs päivä oli myös sapatti.

2 Moos 12:11-17 Tämä on pääsiäinen Herran kunniaksi. Sillä minä kuljen sinä yönä kautta Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa, sekä ihmiset että eläimet, ja panen toimeen rangaistustuomion, jonka minä olen langettanut kaikista Egyptin jumalista. Minä olen Herra.  Ja veri on oleva merkki, teille suojelukseksi, taloissa, joissa olette; sillä kun minä näen veren, niin minä menen teidän ohitsenne, eikä rangaistus ole tuhoava teitä, kun minä rankaisen Egyptin maata.  Ja tämä päivä olkoon teille muistopäivä, ja viettäkää sitä Herran juhlana; sukupolvesta sukupolveen viettäkää sitä ikuisena säädöksenä.  Seitsemän päivää syökää happamatonta leipää; jo ensimmäisenä päivänä korjatkaa pois hapan taikina taloistanne. Sillä jokainen, joka hapanta syö, ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään asti, hävitettäköön Israelista.  Ensimmäisenä päivänä pitäkää pyhä kokous ja samoin myös seitsemäntenä päivänä pyhä kokous. Mitään työtä älköön tehtäkö niinä päivinä; ainoastaan se, mitä kukin tarvitsee ruuaksi, ainoastaan se valmistettakoon.  Ja pitäkää tätä happamattoman leivän juhlaa, sillä juuri sinä päivänä minä vein teidän joukkonne pois Egyptin maasta; sentähden pitäkää tätä päivää, sukupolvesta sukupolveen, ikuisena säädöksenä.

Mikä päivä oli sitten Jeesuksen ylösnousemuksen päivä? Pääsiäisviikolla oli myös tavallisen viikkosapatin lisäksi happamattoman leivän juhlan kunniaksi sen juhlan ensimmäisenä päivänä sapatti sekä viimeisenä päivänä. Joh 19:31:n kertoma suuri sapatti oli siis happamattoman leivän juhlan ensimmäisen päivän sapatti, joka sattui torstaipäivälle, mutta joka alkoi jo keskiviikon puolella, koska Jumalan asettama päivä juutalaisille oli illasta iltaan. Juutalaiset nimittivät juhlasapatteja suuriksi, jotka eivät siis ole tavallisia viikkosapatteja. Jo yksistään tämä todistaa sen, ettei Jeesusta ristiinnaulittu viikkosapattia edeltävänä päivänä eli perjantaina, vaan päivänä joka oli ennen suurta juhlasapattia. Jeesus oli jo noussut ylös, kun naiset menivät varhain sunnuntaiaamuna Jeesuksen haudalle noin klo 5-6 sunnuntaina. Jeesus Kristus oli siis jo noussut ylös ennen sunnuntain varhaista aamua.

Jeesus ristiinnaulittiin keskiviikkona

Jeesus ristiinnaulittiin keskiviikkona, joka oli pääsiäisviikon juhlasapatin valmistuspäivä. Jeesuksen ruumis täytyi haudata ennen sapatin alkamista. Juutalainen päivä vaihtuu n. klo 18.00 illalla ja kun seuraamme tätä ajanlaskua, siten päädymme Raamatullisesti oikeaan Jeesuksen ylösnousemuksen päivään. Jeesuksen ruumis siis haudattiin ennen torstaita, jolloin alkoi suuren juhlasapatti. Jeesus Kristus kuoli keskiviikkona noin klo 3 iltapäivällä samoihin aikoihin, kun israelilaisten piti uhrata päivittäinen uhri.

Keskiviikosta noin klo 15.00 seuraavaan päivään eli  torstaihin noin klo 15.00 on yksi päivä ja yksi yö.

Torstaista noin klo 15.00 seuraavaan päivään eli perjantaihin noin klo 15.00 on toinen päivä ja toinen yö.

Perjantaista noin klo 15.00 seuraavaan päivään eli lauantaihin noin klo 15.00 on kolme päivää ja kolme yötä.

Viikkosapatti alkaa perjantaina auringon laskiessa noin klo 18.00 ja päättyy lauantaina auringon laskiessa noin klo 18.00.

Lauantaina sapatti päättyi n. klo 18.00 illalla ja alkoi seuraava päivä eli neljäs päivä Jeesuksen kuolemasta ja viikon ensimmäinen päivä. Joten Jeesuksen ylösnousemus haudasta tapahtui lauantaina muutamaa tuntia ennen sapatin päättymistä. Sunnuntain puolella Jeesus ei olisi voinut nousta ylös, sillä silloin olisi menty jo neljännen päivän puolelle.

Raamattu antaa myös muualla todistuksen, että pääsiäisviikolla oli kaksi sapattia; happamattoman leivän juhlan ensimmäisen päivän sapatti sekä viikkosapatti. Kun naiset menivät sunnuntaiaamuna ani varhain Jeesuksen haudalle, niin alkuteksti käyttää sanaa sapatti monikossa eli kaksi sapattia. J.P.Green literal translation kääntää Luuk 24:1 tarkasti oikein eli:

Luuk 24:1 But on the first of the sabbaths, while still very early, they came on the tomb, carrying spices which they prepared; and some were with them.

Sapattien jälkeen ani varhain naiset tulivat haudalle. Näin oli kaksi sapattia päättynyt, eli pääsiäisviikon suuri juhlasapatti sekä viikkosapatti. Perjantaista sunnuntaihin on epäraamatullinen aika Jeesuksen haudassa oloajaksi. Eikä siten voida millään perustella sunnuntaita lepopäiväksi Jeesuksen ylösnousemisen perusteella, koska se tapahtui sapattina, joka on Herran ylösnousemuspäivä.

Valmistuspäivä

Jotkut uskovat valmistuspäivän olleen perjantain ja näin he uskovat Jeesuksen kuolleen perjantaina. He vetoavat, että kreik. sana paraskeue tarkoittaa nykykreikassa ja kirkkolatinassa perjantaita. Valmistuspäivä oli ja on juutalainen päivä, jolloin juutalaiset tekevät valmisteluja päivää  ennen sapattia tai juhlia juhliaksensa sapattia tai juhlia. Kreik. sana paraskeue tarkoitti siis juutalaista valmistuspäivää, valmistuspäivä ei ole kreikkalainen päivä, vaikka kreikan kieli sille antaa merkityksen perjantai. Yleensä valmistuspäivä (paraskeue) oli perjantai, joka oli ja on viikkosapatin valmistuspäivä. Meidän on siis ymmärrettävä, että valmistuspäivä on Jumalan antama päivä juutalaisille, eikä kreikkalaisille. Juutalaisilla on myös muina päivinä valmistuspäiviä, jotka ovat ennen näitä Raamatun opettamia sapatteja:

Happamattoman juhlan ensimmäinen päivä Nisankuun 15. päivä on pääsiäisen suuri sapatin päivä, jota ennen edeltää valmistuspäivä riippumatta siitä mille viikonpäivälle se osuu. Samoin happamattoman leivän juhlan viimeisenä päivänä on sapatti, jota edeltää valmistuspäivä riippumatta siitä mille viikonpäivälle se osuu. Helluntaina (esikoishedelmien päivä) on sapatti ja sitä ennen valmistuspäivä riippumatta mille viikonpäivälle se osuu. Pasuunansoiton päivänä on sapatti ja sitä ennen valmistuspäivä riippumatta mille viikonpäivälle se osuu. Suuren sovituspäivänä oli sapatti ja sitä ennen valmistuspäivä riippumatta mille viikonpäivälle se osuu. Lehtimajan juhlan ensimmäisenä päivänä on sapatti ja sitä ennen valmistuspäivä riippumatta mille viikonpäivälle se osuu. Samoin on lehtimajan juhlan viimeisenä päivänä sapatti:

3 Moos 23:
1 ¶ Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
2 "Puhu israelilaisille ja sano heille: Herran juhla-ajat, joiksi teidän on kuulutettava pyhät kokoukset, minun juhla-aikani, ovat nämä.
3 Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, pyhä kokous; silloin älkää yhtäkään askaretta toimittako, se on Herran sapatti, missä asuttekin.
4 ¶ Nämä ovat Herran juhla-ajat, pyhät kokoukset, jotka teidän on kuulutettava määräajallansa:
5 Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, iltahämärässä, on pääsiäinen Herran kunniaksi.
6 Ja saman kuukauden viidentenätoista päivänä on happamattoman leivän juhla Herran kunniaksi; syökää happamatonta leipää seitsemän päivää.
7 Ensimmäisenä päivänä olkoon teillä pyhä kokous, silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
8 Tuokaa Herralle uhri seitsemänä päivänä. Seitsemäntenä päivänä on pyhä kokous; silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako."
9 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
10 "Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun te tulette siihen maahan, jonka minä teille annan, ja leikkaatte sen viljaa, niin viekää papille viljastanne uutislyhde.
11 Ja hän toimittakoon sen lyhteen heilutuksen Herran edessä, että hänen mielisuosionsa tulisi teidän osaksenne; sapatin jälkeisenä päivänä pappi toimittakoon sen heilutuksen.
12 Ja sinä päivänä, jona teidän lyhteenne heilutus toimitetaan, uhratkaa virheetön, vuoden vanha karitsa polttouhriksi Herralle,
13 ja siihen kuuluvaksi ruokauhriksi kaksi kymmenennestä lestyjä jauhoja, öljyyn sekoitettuna, uhriksi, suloiseksi tuoksuksi Herralle, sekä siihen kuuluvaksi juomauhriksi neljännes hiin-mittaa viiniä.
14 Älkääkä syökö uutisleipää, paahdettuja jyviä tai tuleentumatonta viljaa ennen sitä päivää, jona tuotte Jumalallenne uhrilahjan. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, missä asuttekin.
15 ¶ Sitten laskekaa sapatin jälkeisestä päivästä, siitä päivästä, jona toitte heilutuslyhteen, seitsemän täyttä viikkoa,
16 laskekaa viisikymmentä päivää seitsemännen sapatin jälkeiseen päivään asti; sitten tuokaa Herralle uusi ruokauhri.
17 Sieltä, missä asutte, tuokaa heilutusleiväksi kaksi kakkua, jotka on leivottava happamena kahdesta kymmenenneksestä lestyjä jauhoja, Herralle uutislahjaksi.
18 Ja tuokaa leipänne ohella seitsemän virheetöntä, vuoden vanhaa karitsaa ja mullikka sekä kaksi oinasta; ruoka- ja juomauhreineen ne olkoot polttouhri Herralle, suloisesti tuoksuva uhri Herralle.
19 Ja uhratkaa kauris syntiuhriksi sekä kaksi vuoden vanhaa karitsaa yhteysuhriksi.
20 Ja pappi toimittakoon niiden ja uutisleivän ynnä kahden karitsan heilutuksen Herran edessä. Ne olkoot Herralle pyhät ja papin omat.
21 Ja kuuluttakaa pyhä kokous juuri siksi päiväksi; silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, missä asuttekin.
22 Kun te korjaatte eloa maastanne, niin älä leikkaa viljaa pelloltasi reunoja myöten äläkä poimi tähkäpäitä leikkuun jälkeen, vaan jätä ne köyhälle ja muukalaiselle. Minä olen Herra, teidän Jumalanne."
23 ¶ Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
24 "Puhu israelilaisille ja sano: Seitsemännessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä, pitäkää sapatinlepo, muistojuhla pasunaa soittaen, pyhä kokous.
25 Älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako, vaan tuokaa uhri Herralle."
26 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
27 "Tämän seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä on sovituspäivä; pitäkää silloin pyhä kokous, kurittakaa itseänne paastolla ja tuokaa Herralle uhri.
28 Älkää toimittako yhtäkään askaretta sinä päivänä, sillä se on sovituspäivä, jolloin teille toimitetaan sovitus Herran, teidän Jumalanne, edessä.
29 Sillä jokainen, joka ei sinä päivänä kurita itseänsä paastolla, hävitettäköön kansastansa.
30 Ja jokaisen, joka sinä päivänä toimittaa jotakin askaretta, minä hävitän hänen kansastansa.
31 Älkää silloin yhtäkään askaretta toimittako. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, missä asuttekin.
32 Se on oleva teille levon päivä, kurittakaa itseänne paastolla. Kuukauden yhdeksäntenä päivänä illalla, illasta iltaan, pitäkää tämä sapatti."
33 ¶ Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
34 "Puhu israelilaisille ja sano: Tämän seitsemännen kuun viidentenätoista päivänä on lehtimajanjuhla Herran kunniaksi; se kestää seitsemän päivää.
35 Ensimmäisenä päivänä pidettäköön pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
36 Seitsemänä päivänä tuokaa uhri Herralle. Kahdeksantena päivänä olkoon teillä pyhä kokous, ja tuokaa uhri Herralle; se on juhlakokous, älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
37 Nämä ovat Herran juhla-ajat, joiksi teidän on kuulutettava pyhät kokoukset, tuodaksenne Herralle uhreja: polttouhreja ja ruokauhreja, teurasuhreja ja juomauhreja, kunakin päivänä sen päivän uhrit;
38 ja sitäpaitsi Herran sapatit ja teidän muut lahjanne ja kaikki lupausuhrinne ja kaikki vapaaehtoiset uhrinne, joita te Herralle annatte.
39 Mutta seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä, kun te olette korjanneet maan sadon, viettäkää Herran juhlaa seitsemän päivää; ensimmäinen päivä on levon päivä, ja kahdeksas päivä on myös levon päivä.
40 Ensimmäisenä päivänä ottakaa ihania hedelmiä puista, palmunoksia ja tuuheiden puiden lehviä sekä pajuja purojen varsilta, ja pitäkää iloa seitsemän päivää Herran, Jumalanne edessä.
41 Ja viettäkää sitä juhlana Herran kunniaksi seitsemän päivää vuodessa. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen; viettäkää se seitsemännessä kuussa.
42 Seitsemän päivää asukaa lehtimajoissa; kaikki Israelissa syntyneet asukoot lehtimajoissa,
43 että teidän jälkeläisenne tietäisivät, kuinka minä annoin israelilaisten asua lehtimajoissa, kun vein heidät pois Egyptin maasta. Minä olen Herra, teidän Jumalanne."
44 Ja Mooses puhui näistä Herran juhla-ajoista israelilaisille.

Valmistuspäivä ei siis ole aina perjantai ja jos lukitsemme sen vain perjantaihin, niin teemme tosi suuren erheen, jonka kautta emme ymmärrä Jumalan asettamia juhlia ja niiden aikoja. Johanneksen evankeliumista käy ilmi, että Jeesuksen kuollessa valmistuspäivä oli suurta sapattia edeltävä päivä. Suuri sapatti (hebr. Shabbat HaGadol) on happamattoman leivän juhlan ensimmäinen päivä (pääsiäinen), jota edeltää valmistuspäivä, riippumatta mille viikonpäivälle suuri sapatti osuu.

Joh 19:31 ¶ Therefore, those of Yehudah, vi-bahlt (since) it was Erev Pesach and they did not want the geviyot (bodies) to be left on HaEtz (Tree) SHEMOT 12:16; DEVARIM 21:22-23; YEHOSHUA 8:29; 10:26-27 during Shabbos, for it was Shabbat HaGadol VAYIKRA 23:11, requested Pilate to have the legs broken and the geviyot taken away. (Orthodox Jewish Brit Chadasha)

Vayikra 23:11 on 3 Moos 23:11. Suuri sapatti on siis happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä. Jeesuksen kuolema tapahtui siis keskiviikkona, jolloin oli suuren sapatin valmistuspäivä. Jos emme ymmärrä valmistuspäivän (paraskeue) Raamatullista merkitystä sen koko kokonaisuudessaan, niin olemme siinä kohdin eksyneet sitomaan valmistuspäivän aina perjantaipäivälle. Juutalaisuudessa on kuitenkin useita valmistuspäiviä juhlien yhteydessä olevien sapattien takia. Laittomuus on muuttanut ajat ja lain, siksi myös monet uskovat seuraavat joissakin kohdin laittomuutta, eivätkä Raamatun ilmoitusta. Pitkäperjantai ja sunnuntai lepopäivä opetukset ovat ihmisen ja laittomuuden aikaansaannoksia. En kehota ketään viettämään juhlasapatteja, sillä viikoittainen lepopäivä Uuden Liiton perustuksella on riittävä Jeesuksen opetuslapselle.

Emme ole lain alla

Gal 5:18 Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla.

Matt 5:
17 ¶ Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.
18 Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
19 Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.

Room 3:31 Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain.

Kun luemme nuo Raamatun kohdat, niin voi olla, että näemme ne ristiriidassa keskenään, sillä Paavali opetti, että emme ole enää lain alla; mutta Jeesus sanoi ettei tullut kumoamaan lakia, eikä laista katoa pieninkään kirjain, eikä ainoakaan piirto; mutta Paavali opetti myös, ettei usko tee mitättömäksi lakia, vaan uskon kautta vahvistetaan laki.

Jos emme ymmärrä Raamatun kokonaisopetusta, niin nuo kohdat ovat täydessä ristiriidassa keskenään. Mutta jos ymmärrämme Raamatun kokonaisopetuksen, niin tuossa ei ole mitään ristiriitaa, vaan nuo ovat kaikki täydellisessä sopusoinnussa keskenään.

Kun luemme Gal 5 luvun (ja aikaisemmat luvut), niin huomaamme, että Galatiassa oli uskovia, jotka koittivat vanhurskautua vanhan liiton lain (613 käskyä) ja järjestyksen kautta. Heitä kehotettiin myös lihan ympärileikkaukseen. Galatiassa uskovat koittivat tulla lain ja vanhan liiton järjestyksen kautta vanhurskaiksi. Jeesuksen uhri kumosi vanhan liiton järjestyksen sekä lait ja asetukset, jotka oli annettu vanhan liiton aikakauteen, kuten temppelin uhreihin liittyvät lait, pappeuteen liittyvät lait jne. Vanhan liiton järjestykseen ja lakiin, ei ole enää paluuta Uudessa Liitossa ja siksi Paavali kirjoitti ja opetti, että ette ole enää lain alla, eikä lain kautta voi tulla vanhurskaaksi (pelastua), koska vain armon (Jeesuksen) kautta voidaan pelastua, ei lain tekojen kautta.

2 Moos 25:21 Ja aseta armoistuin arkin päälle ja pane arkkiin laki, jonka minä sinulle annan.

5 Moos 10:5 Sitten minä käännyin ja astuin alas vuorelta ja panin taulut tekemääni arkkiin, niinkuin Herra oli minua käskenyt, ja siinä ne ovat.

1 Kun 8:9 Arkissa ei ollut muuta kuin ne kaksi kivitaulua, jotka Mooses oli pannut sinne Hoorebilla, kun Herra teki liiton israelilaisten kanssa, heidän lähdettyänsä Egyptin maasta.

5 Moos 5:22 Nämä sanat Herra puhui koko teidän seurakunnallenne vuorelta, tulen ja synkkien pilvien keskeltä, suurella äänellä, eikä siihen enempää lisännyt. Ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun ja antoi ne minulle.

5 Moos 31:26 "Ottakaa tämä lain kirja ja pankaa se Herran, teidän Jumalanne, liitonarkin sivulle, olemaan siellä todistajana sinua vastaan.

Matteuksen evankeliumin luvussa 5 Jeesus sanoo, että Hän ei tullut kumoamaan lakia, vaan täyttämään sen. Tämä laki jota Jeesus ei kumonnut oli ja on Kymmenen Käskyä. Jumala kehotti Moosesta laittamaan lain (Kymmenen Käskyä) liiton arkin sisälle, ja Jumala sanoi (5 Moos 31:26), että laita muut käskyt, lait ja asetukset ulkopuolelle liiton arkin, mutta ei sen sisäpuolelle. Jumala käski laittamaan lakinsa (Kymmenen Käskyä) liitonarkin sisäpuolelle ja tämä oli ja on se laki, jota Herra Jeesus ei kumonnut. Muut asetukset ja käskyt (603) eivät olleet liiton arkissa, vaan sen ulkopuolella, koska ne eivät kuuluneet Jumalan lakiin, jota Herra Jeesus ei kumonnut.

Kymmenen Käskyä ovat myös käskyjä, jotka Jumala itse kirjoitti omalla sormellansa kivitauluihin ja antoi ne Moosekselle, mutta kaikki muut asetukset ja käskyt, jotka Jumala antoi israelilaisille, niin nämä asetukset, käskyt ja lait Mooses kirjoitti itse ja antoi ne israelilaisille. Kymmenen Käskyä on laki, jonka Herra omakätisesti kirjoitti ("allekirjoitti"), siksi se on Jumalan Laki, jota Herra Jeesus ei kumonnut.

Kymmenen Käskyä on laki, joka oli myös voimassa ennen vanhaa liittoa, ja Kymmenen Käskyä on voimassa myös Uudessa Liitossa ja tuhatvuotisessa ajanjaksossa, sekä myös Uudessa Jerusalemissa, sillä sielläkään kukaan ei voi rikkoa ja elää niitä vastaan. Eli, laki jota Jeesus ei kumonnut on ja oli Kymmenen Käskyä, eikä siis kaikki VT:n käskyt (613). Room 3:31 Paavali opetti, että usko ei tee tyhjäksi Jumalan lakia, eli Kymmentä Käskyä, vaan uskon kautta vahvistamme lain, eli Pyhän Hengen voiman kautta elämme Kymmenen Käskyn opetuksen mukaisesti, mutta emme VT:n 613 käskyn mukaisesti. Paavali sanoi, että uskon kautta emme tee lakia mitättömäksi, vaan uskon kautta me vahvistamme lain. Tämä tarkoittaa sitä että tuolla lailla Paavali
tarkoitti Kymmentä Käskyä, ei 613 käskyä, johon kuuluivat myös eläinuhrit, jotka Kristus kumosi kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta. Emme voi vahvistaa  Uudessa Liitossa eläinuhreja, vanhan temppeliin kuuluvia lakeja jne. koska ne ovat kumotut, mutta Kymmenen Käskyn voimme vahvistaa myös Uudessa Liitossa. Näin ristiriita poistuu ja koko paketti on täydessä sopusoinnussa yhtä pitävästi, yhdessä ja samassa linjassa keskenään. Emme siis ole lain alla, eli vanhan liiton 613 käskyn alla.

Eräs huomio on vielä tärkeä tuoda esille. Uudessa Liitossa emme elä täyttäen Kymmentä Käskyä. sillä Jeesus täytti lain meidän puolestamme, vaan Jumalan armosta elämme Kymmenen Käskyn opetuksen mukaisesti.

Kol 2:
16 ¶ Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,
17 jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.

Jeesus ei siis kumonnut yhtäkään Käskyä Kymmenestä Käskystä, ei edes neljättä käskyä (sapatti). Kun luemme Kol 2 luvun alkutekstin valossa, niin huomaamme, että sapatti sana on monikossa, jossa se tarkoitti Kolossalaiskirjeen luvussa juhlasapatteja, jotka olivat vanhan liiton juhlien yhteydessä. Näitä juhlasapatteja, ei meidän tarvitse viettää, sillä ne olivat tulevaisten varjoja, mutta me olemme Kristuksen omia, emme vanhan liiton järjestyksen orjuudessa. Vanhan liiton juhlat ja niihin kuuluvat sapatit, eivät kuulu Kymmeneen Käskyyn, eli Jumalan lakiin.

Jumala ei ole muuttanut luomisjärjestyksen mukaista lepopäivää, joka oli voimassa jo ennen lain antamista. " Moos 16 luvussa Jumala sanoi, että huomenna on sapatti, Herralle pyhitetty sapatti, jonka Herra on antanut; tämän Herra siis sanoi jo ennen lain antamista Siinain vuorella. Kun Herra tämän jälkeen antoi lakinsa (Kymmenen Käskyä) Siinailla, niin Hän sanoi, että seitsemäs päivä on, Herran, sinun Jumalasi, sapatti; Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

Jumala asetti sapatin luomistyön järjestyksen mukaan, jossa Hän lepäsi seitsemäntenä päivänä luomisen jälkeen. Jos uskomme sapatin olevan viikon ensimmäinen päivä, niin se on sama kuin haluaisimme kumota Jumalan luomisjärjestyksen ja lain (Kymmenen Käskyä), eli sen lain jota Herra Jeesus ei kumonnut.

Kol 2:16 ja sapatit

Uudessa Testamentissa kreikankielen tekstissä esiintyy sana sabbatoon (σαββατων), joka tarkoittaa joko sapatinpäivää, viikon ensimmäistä päivää tai sapatteja monikossa. Sabbatoon (σαββατων) on monikkomuoto sanasta sabbaton (σαββατον) sapatti, sapatinpäivä, viikko. 

Kreikankielestä Uuden Testamentin tekstistä käy ilmi mitä sabbatoon sana tarkoittaa missäkin jakeessa. Alkukielen tuntija Jay Green, joka on kääntänyt ansiokkaan Green's Literal Translation käännöksen tekee erotuksen kreikankielen perusteella hyvin sen mukaan miten sabbatoon (monikko) tulisi kääntää.

Mt 28:1 (LIT) But after the sabbaths, at the dawning of the first of [the] sabbaths, Mary Magdalene and the other Mary came to see the grave.

Matt 28:1 Ja kun sapatti oli päättynyt ja viikon ensimmäisen päivän aamu koitti, tulivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa.

Tässä jakeessa ensimmäinen sapatti sana on muodossa sabbatoon, jonka Green on oikein kääntänyt monikkoon, koska Jeesuksen ristiinnaulitseminen tapahtui pääsiäisviikolla, johon kuului suuri sapatti, eli pääsiäisviikon sapatti, joka ei ollut tavallinen viikkosapatti, vaan kuului juhlasapatteihin. Jeesus kuoli keskiviikkona ja keskiviikkona n. klo 18 alkoi (juutalainen päivä on illasta iltaan!) pääsiäisviikon suuri sapatti. Koska melkein peräjälkeen oli kaksi sapattia; juhlasapatti ja viikkosapatti, niin siksi sabbatoon tarkoittaa monikkoa eli sapatteja, kuten Green on sen oikein kääntänyt.

Matt 28:1 toinen kohta, eli viikon ensimmäisen päivän Green kääntää poikkeuksellisesti the first of the sabbaths. Alkutekstissä tuossa kohtaa on mian sabbatoon; mia tarkoittaa yhtä (yksi). Tässä kohtaa Green kääntää mian sabbatoon poikkeuksellisesti monikossa, liittyen ehkä jakeen alussa olevaan sabbatoon sanaan. Tuossa kohtaa pitäisi mian sabbatoon kääntää viikon ensimmäiseksi päiväksi, kuten se myös muualla sitä tarkoittaa. Tässä mian sabbatoon ei siis pitäisi olla monikossa, koska se tarkoittaa viikon ensimmäistä päivää.

Joh 19:31 Koska silloin oli valmistuspäivä, niin-etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi, sillä se sapatinpäivä oli suuri-juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen sääriluut rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas.

Joh 19:31:n kertoma suuri sapatti oli siis happamattoman leivän juhlan ensimmäisen päivän sapatti, joka sattui torstaipäivälle, mutta joka alkoi jo keskiviikon puolella, koska Jumalan asettama päivä juutalaisille oli illasta iltaan. Juutalaiset nimittivät juhlasapatteja suuriksi, jotka eivät siis ole tavallisia viikkosapatteja.

Col 2:16 (LIT) Then do not let anyone judge you in eating, or in drinking, or in respect of a feast, or the new moon, or of sabbaths,

Kol 2:16  Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,

Alkutekstissä on sana sabbatoon, joka on monikko, kuten Green on sen oikein kääntänyt.

Kol 2:16 puhuu monikossa sapateista, koska samassa jakeessa puhutaan juhlista. Kol 2:16 sapatit tarkoittavat vanhan liiton juhlasapatteja, ei viikon seitsemättä päivää, eli sapattia. Uuden Liiton uskovat ja varsinkaan pakanauskovien ei tarvitse viettää vanhan liiton juhlasapatteja, tästä oli kyse ei sapatin kumoamisesta. Kol 2:16 ei siis kumoa Kymmenessä Käskyssä olevaa sapattikäskyä, mutta Kol 2:16 opettaa ettemme ole vanhan liiton juhlien ja juhlasapattien orjuudessa.

Muun muassa James Murdockin arameankielestä käännetty Uusi Testamentti, Darbyn käännös, Youngsin käännös, Wycliffen käännös ja Biblia 1776 kääntävät Kol 2:16 oikein, kääntäen sanan sabbatoon monikossa, niin kuin se pitääkin kääntää.

(Murdock) Col 2:16 ¶ let no one therefore disquiet you about food and drink, or about the distinctions of festivals, and new moons, and sabbaths;

(Darby) Col 2:16 Let none therefore judge you in meat or in drink, or in matter of feast, or new moon, or sabbaths,

(Youngs) Col 2:16 Let no one, then, judge you in eating or in drinking, or in respect of a feast, or of a new moon, or of sabbaths,

(Wycliffe) Col 2:16 Therefore no man judge you in meat, or in drink, or in part of feast day, or of new moon, or of sabbaths,

(Biblia 1776) Kol 2:16 ¶ Älkään siis kenkään teitä tuomitko ruasta eli juomasta, taikka määrätyistä pyhäpäivistä, ei uudesta kuusta, eikä sabbateista,
 

Luuk 4:16 Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan.

Luukas 4:16:ssa on kreikankielen UT:ssa sanat hemera toon sabbatoon, joka tarkoittaa sapatinpäivää, viikon seitsemättä päivää.

Jos sabbatoon sanan edessä on hemera (päivä), niin se tarkoittaa sapatinpäivää, ja jos sabbatoon sanan edessä on mia, niin se tarkoittaa viikon ensimmäistä päivää, mutta jos tekstissä esiintyy pelkkä sabbatoon sana, niin se on monikossa, eli sapatit, kuten se on Kol 2:16:ssa sekä Matt 28:1 alussa. Kun nyt tiedämme miten kreikankielen UT käyttää sanaa sabbatoon erilaisissa yhteyksissä, niin on täysin selvää, ettei Kol 2:16 kumoa sapattia, vaan puhuu juhlasapateista.

Laittomuus muuttaa ajat ja lain

Olen aikoinani tutkinut paljon tätä lepopäivää asiaa ja murheekseni sain huomata kuinka kavalasti Rooman keisari on saanut huijattua osan uskovia hylkäämään Jumalan asetuksen ja uskomaan että Jumala on muuttanut luomisen muiston järjestyksen sekä poistanut kaksi käskyä (kuvanteko kielto ja sapatti) Kymmenen Käskyn laista. Tämä on murheellista. Laittomuuden henki, joka vaikuttaa tässä maailmassa on muuttanut Jumalan lain ja aikajärjestyksen niin kuin Raamattukin tämän vahvistaa. Katolinen kirkko on muuttanut Jumalan lain ja opetuksen tässä sapatti kysymyksessä. Katolisen kirkon syntyessä Roomaan, kristityt pitivät lauantaina lepopäivän ja roomalaiset, jotka olivat tottuneet palvomaan auringonjumalaa, pitivät auringonpäivänä (sunday) sunnuntaina lepopäivän.

Jotkut sanovat, että uskovat eivät viettäneet sapattia 100-luvulla, mutta jos 100-luvulla jotkut uskovat toimivat lepopäivä kysymyksessä eri tavalla kuin Raamattu opettaa niin silloinhan Raamatun ilmoitus ratkaisee eikä 100-luvulla oleva käytäntö. Uskon opin muodostumisen tulee pitäytyä Raamatun ilmoituksessa eikä 100-luvulla vallinneessa käytännössä jos se on ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa. Historian todistus on kuitenkin sellainen jossa Rooman keisari 300-luvulla kielsi uskovilta Roomassa sapatin vieton ja asetti viikon ensimmäisen päivän (sunnuntain) lepopäiväksi. Tämä todistaa sen, että 300-luvulla oli Herraan Jeesukseen uskovia, jotka viettivät lepopäivää sapattina, eli viikon viimeisenä päivänä.

Vuonna 321 jKr. Konstantinus teki auringonpäivästä eli sunnuntaista lepopäivän. Laodikean kirkolliskokous antoi käskyn v. 364: "Kristittyjen ei tule olla juutalaisten mukaisia eivätkä he saa levätä sapattina, vaan heidän pitää tehdä töitä sinä päivänä ja kunnioittaa Herran päivää (sunnuntai); ja jos he voivat, niin levätköön kristittyinä. Mutta jos heidät havaitaan seuraavan juutalaisuutta, heidät tulee sulkea pois Kristuksesta."

Rooman katolinen kirkko otti käyttöön Rooman keisarin asettaman lepopäivän ja he hylkäsivät Jumalan asettaman lepopäivän sekä kielsivät myös muita, että he eivät saa viettää lepopäivää viikon viimeisenä päivänä.

Sunnuntain pyhittämisen historia ja juuri on Rooman keisarin ja katolisen uskonnon aikaansaannos, eikä Raamatun ilmoitus. Sapatin pitäminen ei ole lakiuskontoa, vaan Jumalan lahja ihmiselle. Uuden Liiton kansa pyhittää Kristukselle jokaisen viikon päivän, mutta Jumalan asetuksena tarvitsemme myös yhden lepopäivän, jolloin saamme levätä työstämme. Kunnioittakaamme Jumalan Sanan ilmoitusta sellaisenaan kuin se on kirjoitettu.


Katolisten todistus sapatista

Katolisen kirkon sisällä on muutamia rohkeita, jotka uskaltavat kertoa mikä on oikea Raamatullinen lepopäivä. Seuraavaksi muutamia katolisten todistuksia sapatin puolesta:

- " Katsomalla juutalaisen sapatin vaihtamisesta kristilliseen Sunnuntaihin, toivon sinun kiinnittävän huomiota muutamiin tosiasioihin:
"1) että Protestantit, jotka hyväksyvät Raamatun ainoaksi uskon ja uskonnon ohjeeksi, pitäisi kaikin mokomin palata takaisin sapatin noudattamiseen. Tosiasia on etteivät he tee niin, vaan päin vastoin noudattavat Sunnuntaita, nolaa heidät jokaisen ajattelevan ihmisen silmissä.
"2) Me katoliset emme hyväksy Raamattua ainoaksi uskon ohjeeksi. Raamatun lisäksi meillä on elävä Kirkko, Kirkon arvovalta, ohjeena johdattamaan meitä. Me sanomme, tämä Kirkko, jonka Kristus aloitti opettaa ja johdattaa ihmistä läpi elämän, kirkolla on oikeus vaihtaa vanhan testamentin seremoniallisia lakeja ja siis, me hyväksymme kirkon vaihdon Lauantaista Sunnuntaihin. Me sanomme reilusti, kyllä, Kirkko teki tämän muutoksen, teki tämän lain, kuten se teki monia muita lakeja, esimerkiksi, ..... naimaton pappeus, lait koskien seka avioliittoja, säännön katolisesta avioliitosta ja tuhansia muita lakeja.
"Se on aina jotenkin naurettavaa, nähdä protestanttisissa kirkoissa, saarnatuolessa ja lainsäädännössä (kirkkolaki) , vaatimus Sunnuntain noudattamiseen, josta ei mitään ole kirjoitettu heidän Raamattuunsa. " Peter R. Kraemer, Catholic Church Extension Society (1975),Chicago, Illinois.

- "Voit lukea Raamatun Genesiksesta Ilmestyskirjaan, etkä löydä yhtään riviä, joka valtuuttaa Sunnuntain pyhittämisen. Kirjoitukset vahvistavat Lauantain noudattamisen (sapatin), päivä jota emme koskaan pyhitä . " James Cardinal Gibbons, The Faith of our Fathers, 88th ed., pp. 89.

- "Onko Lauantai Raamatun ja kymmenen käskyn mukaan seitsemäs päivä? Minä vastaan kyllä. Onko Sunnuntai viikon ensimmäinen päivä ja muuttiko kirkko seitsemännen päivän - Launtain - Sunnuntaiksi, ensimmäiseksi päiväksi? Minä vastaan kyllä. Vaihtoiko Kristus päivän? Minä vastaan ei!  "Uskollisesti sinun, J. Card. Gibbons" James Cardinal Gibbons, Archbishop of Baltimore (1877-1921), in a signed letter.

- "Esimerkiksi, Raamatusta emme mistään löydä, että Kristus tai apostolit olisivat käskeneet, että sapatti olisi pitäisi muuttaa Lauantaista Sunnuntaiksi. Meillä on Jumalan käsky Moosekselle annettu sapatin päivän pitämisestä pyhänä, joka on viikon seitsemäs päivä, Lauantai. Nykyään useimmat kristityt pyhittävät Sunnuntain, koska kirkko (Rooman katolinen) on sen meille saattanut päivänvaloon ulkopuolelta Raamatun "  Catholic Virginian Oct. 3, 1947, p. 9, art. "To Tell You the Truth."

- "Olen toistuvasti tarjonnut $1.000 sille joka voi todistaa minulle yksin Raamatusta, että minut on sidottu pitämään Sunnuntai pyhänä. Raamatussa ei ole sellaista lakia. Se on yksin katolisen kirkon pyhä laki. Raamattu sanoo, 'Muista pitää sapatinpäivä pyhänä. ' Katolinen kirkko sanoo: 'Ei. Jumalallisen voimani kautta minä lakkautan sapatinpäivän ja käsken sinua pitämään pyhänä viikon ensimmäisen päivän. ' Koko sivistynyt maailma kumartaa kunnioittaen kuuliaisesti pyhän katolisen kirkon käskyä. "
T. Enright, C.S.S.R., in a lecture at Hartford, Kansas, Feb. 18,1884.

- "Kysymys: Mikä on sapatin päivä?
"Vastaus: Lauantai on sapatin päivä.
"Kysymys: Miksi me noudatamme Sunnuntaita Lauantain sijasta?
"Vastaus: Me noudatamme Sunnuntaita Lauantain sijasta, koska katolinen kirkko vaihtoi Lauantain Sunnuntaiksi. " Peter Geiermann, C.S.S.R., The Converts Catechism of Catholic Doctrine (1957), p. 50.

Katolisen kirkon sisällä olevien todistus siitä, että katolinen kirkko on muuttanut lepopäivän lauantailta sunnuntaille on myös selkeä todistus ja osoitus siitä, että sunnuntai lepopäivä on ihmisen asetus, ei Jumalan asetus, sillä Rooman keisari kumosi Raamatullisen sapatin ja asetti sen tilalle auringonpäivän (sunday) viikon ensimäisen päivän. Rooman keisari sapatin mitätöimisen kautta kapinoi Jumalaa vastaan ja samoin tekevät kaikki muut tässä asiassa, jotka seuraavat Rooman keisarin asetusta, jossa hän kumosi Raamatullisen lepopäivän.

Ehkä rohkein asia ja vallankumouksellisin muutos, jonka kirkko on koskaan tehnyt tapahtui ensimmäisellä vuosisadalla. Pyhä päivä, sapatti vaihdettiin lauantaista sunnuntaihin. "Herran päivä" (Dies Dominica) valittiin ei siksi että siitä olisi sanottu Raamatussa, kirkon oman vallan vuoksi. Ylösnousemuksen päivä, helluntaipäivä viisikymmentä päivää myöhemmin asettui viikon ensimmäiselle päivälle. Siksi tästä tuli uusi sapatti. Ihmisten, jotka ajattelevat, että Kirjoitusten tulisi olla ainoa auktoriteetti tulisi tulla seitsemännen päivän adventeiksi ja heidän tulisi pitää lauantaita pyhänä. Lähde:
Catherine Catholic Church  (Saint Catherine Catholic Church Sentinel, Algonac. Michigan, May 21, 1995. Pastor FR. Leo Broderick)

Olen muuten samaa mieltä Leo Broderickin kanssa, mutta uskovan ei tulisi alkaa seitsemännen päivän adventiksi, vaan pysyttävä Herran Jeesuksen opetuslapsena ja uskoa Raamattua kaikilta osin. Adventistit eivät usko kaikessa Raamattua ja esimerkiksi iankaikkisen helvetin tuomion syrjäyttäminen ja kumoaminen vesittää Raamatullisen pelastuksen, sillä Herran Jeesuksen sovitustyö pelastaa ihmisen iankaikkisesta kadotuksesta sekä synnistä, joka on tehnyt parannuksen ja uskoo Herraan Jeesukseen.

Anglikaanien/episkopaalisten todistus sapatista

- "Ja missä Raamatussa meille on kerrottu, että meidän tulisi pyhittää viikon ensimmäinen päivä? Meitä on käsketty pyhittämään seitsemäs; Mutta meitä ei ole missään käsketty pyhittämään ensimmäistä päivää. .... Syy miksi pidämme viikon ensimmäisen päivän pyhänä seitsemännen sijasta on sama syy miksi noudatamme muitakin asioita, ei Raamatun takia, vaan koska kirkko niin velvoittaa"
Isaac Williams, Plain Sermons on the Catechism , vol. 1, pp.334, 336.

- "Me olemme muuttaneet seitsemännen päivän ensimmäiseksi, Lauantain Sunnuntaiksi, pyhän katolisen kirkon valtuutuksella. "  Bishop Seymour, Why We Keep Sunday .

Laupeus ja rakkaus on sallittua myös sapattina

Luuk 13:14-15  Mutta synagoogan esimies, joka närkästyi siitä, että Jeesus paransi sapattina, rupesi puhumaan ja sanoi kansalle: "Kuusi päivää on, joina tulee työtä tehdä; tulkaa siis niinä päivinä parannuttamaan itseänne, älkääkä sapatinpäivänä".  Mutta Herra vastasi hänelle ja sanoi: "Te ulkokullatut, eikö jokainen teistä sapattina päästä härkäänsä tai aasiansa seimestä ja vie sitä juomaan?

Luuk 14:3-5  Niin Jeesus rupesi puhumaan lainoppineille ja fariseuksille ja sanoi: "Onko luvallista parantaa sapattina, vai eikö?" Mutta he olivat vaiti.  Ja hän koski mieheen, paransi hänet ja laski menemään.  Ja hän sanoi heille: "Jos joltakin teistä putoaa poika tai härkä kaivoon, eikö hän heti vedä sitä ylös.

Matt 12: 10-12  Ja katso, siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. Niin he kysyivät häneltä sanoen: "Onko luvallista sapattina parantaa?" voidaksensa nostaa syytteen häntä vastaan Niin hän sanoi heille: "Kuka teistä on se mies, joka ei, jos hänen ainoa lampaansa putoaa sapattina kuoppaan, tartu siihen ja nosta sitä ylös? Kuinka paljon suurempiarvoinen onkaan ihminen kuin lammas! Sentähden on lupa tehdä sapattina hyvää."

Sapattina on lupa tehdä hyvää; eli nostaa ”aasi” kaivosta tai auttaa lähimmäistä hänen hädässänsä. Sapatti eli lepopäivä ei sido uskovaa sängyn pohjalle, vaan hän voi sapattinakin liikkua ja tehdä hyvää lähimmäisillensä. Sapatti sana tarkoittaa levätä, lakata ja loppua. Sapatin syvin olemus on lakata arkityön tekemisestä eli siitä työstä, josta saamme elantomme. Ja voimme luottaa Jumalan hyvään huolenpitoon myös levon päivänä, niin kuin Israelin kansa sai kerätä kuutena päivän mannaa erämaassa, mutta seitsemäntenä päivänä he eivät voineet kerätä, koska mannaa tuli taivaasta vain kuutena päivässä viikossa. Samoin myös Jeesuksen Kristuksen opetuslapset saavat levätä työstänsä ja nauttia Jumalan huolenpidosta myös sapattina.

Eikö olekin hienoa, että Jumala on antanut ihmiselle yhden päivän, jolloin hän saa oikein luvan kanssa levätä ja unohtaa elatuksen murheet? Samoin eikö sekin ole hienoa, että Jumala on varannut meille yhden päivän viikossa, jolloin ruumiimme saa palautua levon kautta työviikon rasituksista? Sapatti ei ole ihmisen kiusaksi asetettu, vaan se on ihmisen parhaaksi. Rakastava ja armahtava Jumala on asettanut ihmiselle yhden päivän viikossa, jolloin hän saa levätä luvan kanssa sekä palautua viikon rasituksista. Ilman säännöllistä lepoa ihmisruumis ja mieli menevät hajalle, siksi on  viisautta levätä sapattina ja ylistää ja kiittää Herraa Hänen hyvästä, ihmeellisestä ja huolehtivasta huolenpidosta ihmislapsia kohtaan.

Uuden Liiton järjestyksen mukainen sapatti on yhdistetty Kymmeneen Käskyyn sen neljänteen käskyyn (sapatti on neljäs käsky). Tämä tarkoittaa sitä ettei muut vanhan liiton sapattia koskevat käskyt eivät ole voimassa enää Uudessa Liitossa, vaan ainoastaan opetus ja käsky olla tekemättä työtä (ansiotyö) sapatinpäivänä.

Sapatti ei siis ole lain alla olemista eikä pelastuksen ansaitsemista, vaan Jumalan lahja ihmiselle, jossa hänellä on lupa levätä arkityöstänsä.

Linkkejä:

- Milloin Jeesus ristiinnaulittiin (kirj. Raimo Hynynen)
- Moshe Ben Meier Valmistuspäivä

Petri Paavola 2003