Nature

Etusivulle | Raamatunopetuksia | Anna palautetta
SaulusMedia |
Petri - Youtube    


Luku 3: Kaste edellyttää opetusta
 

Kirkon teologit: Kristittyjen ja kristinuskoon kääntyvien lapset voidaan kastaa jo pieninä, sillä sille ei ole vanhempien taholta estettä. julkisesti epäuskoisten tai pakanuudessa pysyvien vanhempien lapset voidaan kastaa vain erityistapauksissa. Se on mahdollista, jos vanhemmat antavat sekä kastamiseen että opettamiseen luvan.

Kirkon teologit: Jos vanhemmat jättävät lasten kasteelle menon tai kristillisen kasvatuksen näennäisesti lasten oman ratkaisun varaan, he ovat lyöneet laimin oman velvollisuutensa ja silloinkin tehneet lapsen puolesta jo oman ratkaisunsa. He ovat päättäneet jättää lapsensa ilman kastetta ja ilman kristillistä kasvatusta. Silloin lapsi jää ratkaisevimpana kehityskautenaan ilman tärkeintä. Tietenkin hän voi myöhemmällä iällään tulla uskoon ja mennä kasteelle, — jos on enää niitä, jotka uskoon ohjaavat. Mutta entä jos lapsi kuolee sitä ennen? Minkä mahdollisuuden vanhemmat ovat silloin jättäneet lapselleen? Kadotuksen!

Silloin kun ihminen järkeilee ja rakentaa ihmiskäskyjä, niin hän väärän opetuksen kautta vääristää Jumalan sanan opetuksen sekä tekee myös Jumalasta vääristyneen ja ahdasmielisen julmurin.

Joidenkin kirkon teologien mukaan lapsen kastamatta jättäminen johdattaa hänet kadotukseen jos hän kuolee ennen kuin hän voisi myöhemmällä iällä tulla uskoon ja käydä kasteella. Tämä väärä oppi opettaa esimerkiksi sitä, että jos lapsi kuolee puolen vuoden iässä tai yhden vuoden iässä, niin Jumala tuomitsisi lapsen helvettiin, jos häntä ei ole kastettu.

Kirkon teologit opettavat myös sylivauvojen pääsevän taivaaseen ilman vesikastetta. Kuitenkin joillakin teologeilla on ajatus siitä, että lapsi voi kuolla ennen kuin hän varttuu ikään, jossa hän voisi tulla uskoon. Tämä ajatus sisältää myös sen, että lapsi voi kuolla milloin tahansa myös sylivauvana, lapsena esim. vuoden tai kolmen vuoden ikäisenä jne.

Kirkon teologi joka uskoo että jos kastamaton lapsi kuolee ennen kuin hän voisi tulla uskoon, niin hän nimenomaan painottaa lapsen kuolemaa ja kadotukseen joutumista. Tästä ei voi vetää muuta johtopäätöstä että on tarkoitettu lapsen kuolemaa, ei lapsen joka on kasvanut aikuiseksi ja kuolee aikuisena. Tällainen opetus on epäraamatullinen,  epäjohdonmukainen ja ristiriitainen.

Väärä opetus vesikasteesta saa kirkon teologeja opettamaan ajatuksia, jossa Jumalasta tehdään julma ja epäoikeudenmukainen. On päivänselvää, että jos pieni kastamaton lapsi, joka ei ymmärrä evankeliumia kuolee, vaikka puolen vuoden ikäisenä, niin hän ei joudu helvettiin, vaan pääsee Jumalan luokse. On mainittava ettei kaikki kirkon teologit usko sylivauvan joutuvan kadotukseen kuollessaan ilman vesikastetta.

On suurta röyhkeyttä opettaa oppia, että Jumala tuomitsee pienen ymmärtämättömän lapsen kadotukseen, koska kirkon pappi ei ollut kastanut häntä. Kun vesikaste opetus vääristyy, niin se johtaa muihin vääristymiin kuten tässä tapauksessa väärään tulkintaan kastamattomien sylivauvojen joutumista helvettiin, jos he kuolevat kastamattomina vauvoina. Samoin myös vääristyy Jumalan luonne ja kuva, joka on rakkaus ja oikeudenmukaisuus, mutta vääristymän kautta Jumalasta tehdään julmuri ja epäoikeudenmukainen.

Vedessä kastamattomuus ei vie ketään kadotukseen, vaan osattomuus uskomisesta Herraan Jeesukseen. Raamatun edellytys pelastukseen ja iankaikkiseen elämään on usko Herraan Jeesukseen, jonka seurauksena vastaanotetaan kaste vedessä.

Epäuskoisten vanhempien lasten kaste erityistapauksissa

Kirkon teologit tuovat esille erilaisia versiota oikeutukselle kastaa lapsia. Heidän mukaansa kristittyjen ja kristinuskoon kääntyvien lapset voidaan kastaa jo pieninä (toteutetaan yleensä kirkossa sylivauvalle), koska sille ei ole mitään estettä vanhempien taholta. Kirkon teologien opetuksen mukaan myös epäuskoisten ja pakanuudessa pysyvien vanhempien lapset voidaan kastaa vain erityistapauksissa, kuten jos vanhemmat antavat luvan sekä kastamiseen että opettamiseen.

Teologien edellä mainitut ajatukset ovat vain ihmisten perinteitä ja opetuksia. Raamattu ei opeta, että aikuisen ihmisen tullessa uskoon myös hänen lapsensa kastettaisiin automaattisesti. Raamattu ei opeta, että jumalattomilta ihmisiltä voi kysyä haluavatko he kastattaa lapsensa. Raamattu ei opeta, että jumalattomien ihmisten lapsia (sylivauvoja) voi kastaa. Sen sijana Raamattu opettaa vesikasteen kuuluvan vain niille, jotka ovat tulleet uskoon.

Järjetön ristiriita

Kirkon teologi Markku Särelä: Pieni lapsi ei opi uskon asioita järjestelmällisen opetuksen kautta, vaan vanhempien perheenjäsenten esimerkistä. Kuulemastaan Jumalan sanasta hän omaksuu paljon enemmän kuin ehkä osaamme arvatakaan. Kristillisessä kodissa kasvaneelle lapselle ovat Jumala, Jeesus ja enkelit jo 1-3 vuoden iässä sellaista todellisuutta, että vanhemmatkin sen huomaavat. Kuitenkin voidaan kysyä, missä määrin sen ikäinen lapsi voisi itse todella haluta kasteelle ja ottaa vastaan kasteopetusta. Se olisi varmaan hyvin heikkoa. Mutta kun hänet on kastettu pienenä, hän on päässyt kasteen siunauksesta osalliseksi. Hän voi sen jälkeen edellytystensä mukaisesti kasvaa uskon tietoiseen käsittämiseen ilman painostusta. (s.19)

Särelän mukaan hyvinkin pieni lapsi kykenee omaksumaan jopa 1-3 vuoden iässä paljon enemmän Jumalasta ja uskon asioista kun aikuinen osaa arvatakaan. Särelä jatkaa kirjoittamalla että tällaisen lapsen kyky vastaanottaa kasteopetusta on varmasti hyvin heikkoa. Särelän mukaan kun lapsi kastetaan pienenä (sylivauva), niin hän pääsee kasteen siunauksesta osalliseksi ja sen jälkeen hän voi kasvaa uskon tietoiseen käsittämiseen ilman painostusta.

Särelän ajatuksenjuoksu on ristiriitainen sekä järjetön. Järjetön sanan käyttämisen tarkoituksena ei ole halventaa tai ivata Särelää, vaan tuoda esille se kuinka järjetön ja ristiriitainen on oppi, joka on väkisin runnottu ihmiskäskynä. Jos 1-3 vuoden iässä lapsi ei kykene omaksumaan kasteopetusta, niin järjetöntä ja ristiriitaista on kastaa hänet sylivauvana, koska silloin hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia ymmärtää kasteen merkitystä.

Muistuu mieleeni eräs tositarina liittyen edellä olevaan ajatukseen. Kun minut kastettiin vapaissa suunnissa, niin samaan aikaan kastettiin n. 8-10 vuotias poika. Eräs luterilaisen kirkon jäsen kommentoi kuinka kauheaa on kastaa noin pieni lapsi, joka ei voi vielä ymmärtää kasteesta mitään. Vastasin tähän sanoen, että luterilainen kirkko kastaa vielä pienempiä lapsia, eli sylivauvoja, jotka eivät kykene ymmärtämään kasteesta mitään, eivätkä he edes kykene muistamaan sitä koska heidät on kastettu.

Särelä mainitsi painostuksen kasteen kohdalla. Tosiasiassa luterilaisen kirkon sylivauvojen kastaminen on vielä pahempaa kuin painostaminen, koska sylivauvan kastaminen on väkisin kastamista ilman toisen lupaa ja suostumista. Raamattu opettaa ja edellyttää jokaiselta kastettavalta omakohtaista uskon ratkaisua sekä suostumusta kastettavaksi.

Apt 8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

Apt 18:8 Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin. (Huom! Käyn myöhemmin läpi perhekuntakasteet)

Opetus

Raamatun todistuksen mukaan alkuseurakunnassa järjestys oli aina ensin uskoontulo, vesikaste ja opetus. Poikkeuksia tästä järjestyksestä oli (Apollos usko, opetus, vesikaste), mutta kuitenkaan Raamatussa ei koskaan kastettu ketään vedessä ennen uskoon tulemista.

Raamatun opettama lähetyskäsky sisältää kolme asiaa evankeliumin julistaminen, uskoon tulleiden kastaminen vedessä sekä uskoon tulleiden opettaminen. Herra Jeesus sanoi, että opettamiseen kuuluu kaikkien käskyjen pitäminen, jotka Hän asetti uskottavaksi ja pidettäväksi. Ensimmäiseksi tulee kastaa vain niitä, jotka ovat tulleet uskoon. Toiseksi tulee opettaa vain niitä, jotka ovat tulleet uskoon.

Raamatun opetuksen mukaan uskoon tulleita ja vedessä kastettuja tulee opettaa Jumalan sanalla.

Apt 2:
40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta".
41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.
42 ¶ Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.

Apostolien toisen luvun jakeista 40-42 tulee hyvin selkeästi esille lähetyskäskyn Raamatullinen järjestys: Ensin evankeliumin julistus, uskoon tulleet kastettiin vedessä ja heitä alettiin opettamaan Jumalan sanalla. Kirkollinen sylivauvakaste on epäraamatullinen, koska vedessä kastettuja tulee opettaa, mutta sylivauva ei ymmärrä vielä edes omaa äidinkieltänsä eikä ole siten sopiva opetettavaksi.

Raamatun opetuksen mukaan uskoon tulleen ja vedessä kastetun tulisi ottaa myös osaa ehtoolliseen, eli viinin ja leivän osallisuuteen. Tämäkin on mahdotonta sylivauvalle, koska hän sylivauvana kykenee vain imemään äitinsä maitoa, eikä kykene syömään ehtoollisessa käytettyä leipää.

Kirkon teologien formuloima sylivauvakaste on ristiriidassa Jumalan sanan sekä heidän oman oppinsa kanssa. Kirkko ei opeta "kastettuja" sylivauvoja, eikä anna heille ehtoollista, vaikka Raamattu selkeästi opettaa, että vedessä kastettuja opetuslapsia pitää opettaa Jumalan sanan kautta. Kirkko ei kykene opettamaan vauvoja, koska he eivät ole itse päättäneet uskoa Herraan Jeesukseen, eivätkä he edes vielä kykene ymmärtämään tulevaa äidinkieltänsä. Tästä syystä kirkko ei opeta sylivauvoja, vaikka "kastaakin" heitä.

Kirkon opetus on ristiriidassa Raamatun sanan kanssa, sillä he eivät kykene toteuttamaan Jumalan sanan opettamista kastettujen sylivauvojen kohdalla. Kirkko joutuu toimimaan siten, että se erottelee "kastettuja" kahteen erilaiseen ryhmään; ymmärtävässä iässä olevat, joita voidaan opettaa ja ymmärtämättömässä iässä olevat, joita ei voida opettaa.

Raamatun opetuksen mukaan kaikkia kastettuja opetettiin Jumalan sanalla, koska he olivat tehneet tietoisen ratkaisun ja uskoneet evankeliumin Herrasta Jeesuksesta. Raamattu ei opeta, että seurakunnassa on kastamattomien ryhmä, joita ei voi opettaa, kun vasta sen jälkeen kun he ymmärtävät puhetta. Raamattu opettaa tietoisesta uskoon tulemisesta, jonka seurauksena hänet kastetaan vedessä sekä häntä opetetaan Jumalan sanan kautta.

Koska kirkon opetus vesikasteesta on väärä ja epäraamatullinen, niin siksi he eivät kykene toteuttamaan Raamatun sanan mukaista opettamista kaikille vedessä kastetuille.

Mark 1:
14 ¶ Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia
15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Hebr 11:6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.

Raamattu opettaa, että ihmisen tulee tehdä parannus, jonka jälkeen hän voi vasta uskoa evankeliumin Herrasta Jeesuksesta. Raamatun UT:n parannus sana on kreikaksi metanoeo, joka tarkoittaa katua, muuttaa mielensä ja ajatella toisin.

Parannus ei tarkoita itsensä parantamista, vaan sitä että Pyhä Henki synnyttää ihmisen sydämessä evankeliumin julistuksen kautta katumuksen synneistä, jonka kautta hän on rikkonut Jumalaa vastaan. Katumus johtaa mielen muutokseen, jossa ihminen alkaa ajattelemaan uudella tavalla, hyläten syntielämän ja tottumukset, vaihtaen ne Jumalan tahdon mukaiseen elämään.

Raamatussa parannuksen tehneet evankeliumiin uskoneet ihmiset kastettiin vedessä uskoon tulemisen seurauksena. Tämä tarkoittaa sitä, että sylivauvoja ei voida kastaa, koska he eivät voi tehdä parannusta mistään, sillä he eivät ole vielä tehneet yhtään syntiä, josta heidän tulisi tehdä parannus. Sylivauva ei myöskään kykene ilmaisemaan haluaan tehdä parannusta ja uskomista Herraan Jeesukseen. Edellä tuotujen Raamatun kohtien, opetusten ja asioiden valossa kirkon toimittama sylivauvojen vedellä kastaminen on täysin turha ja epäraamatullinen teko.

Keitä sitten saadaan kastaa?

Kirkon teologit: Keitä sitten saadaan kastaa? Se ilmenee kasteen tarkoituksesta. Kaste antaa synnit anteeksi, vapauttaa kuolemasta ja kiusaajan vallasta sekä antaa autuuden jokaiselle, joka uskoo Jumalan sanat ja lupaukset. Jokainen, jota ei ole aikaisemmin kastettu ja joka ei asetu vastustamaan kasteen tarkoitusta, saadaan kastaa. Aikuisella se ilmenee siten, että hän tunnustautuu kristilliseen uskoon ja halajaa kasteen lahjaa. Aikuiset kastetaan siis heidän tunnustuksensa perusteella, lapset vanhempiensa luvalla. Kasteen tarkoitusta vastaan asettuivat esimerkiksi ne fariseukset, jotka tulivat Johanneksen kastettaviksi, mutta eivät tunnustaneet syntejään. Johannes ei kastanut heitä, sillä he eivät etsineet kasteesta syntien anteeksiantamusta. Samoin ei voida kastaa sellaista, joka pitää itsepäisesti kiinni jostakin harhaopista. Sellainen ei taas halua tulla Jeesuksen opetuslapseksi. Mitään tällaisia esteitä ei ole kristittyjen lapsista puheen ollen.

 

Syntien anteeksiantamus

 

Kirkko opettaa vesikasteen antavan synnit anteeksi, vapauttaa kuolemasta ja saatanan vallasta sekä antaa pelastuksen jokaiselle, joka uskoo Jumalan sanat ja lupaukset. Kirkon teologit opettavat väärän sakramenttiopin mukaisesti, ei Raamatun opetuksen mukaan.

 

Apt 10:
38 te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa.
39 Ja me olemme kaiken sen todistajat, mitä hän teki juutalaisten maassa ja Jerusalemissa; ja hänet he ripustivat puuhun ja tappoivat.
40 Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä,
41 ei kaikelle kansalle, vaan Jumalan ennen valitsemille todistajille, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen, kuin hän oli kuolleista noussut.
42 Ja hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi.
43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."

 

Raamatun sanan mukaan ensin julistetaan evankeliumia Herrasta Jeesuksesta ja synnit saadaan anteeksi uskon kautta Herraan Jeesukseen, ei vesikasteen kautta.

 

Kuolemasta vapautus

 

Room 8:
1 ¶ Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
2 Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.

 

Raamatun opetuksen mukaan uskon kautta Herraan Jeesukseen tulee vapautus kuolemasta (kadotustuomio). Kirkon teologien opetus on tässäkin kohden vastoin Raamatun opetusta.

 

Vapautus saatanan vallasta sekä pelastus

 

Apt 26:
15 Niin minä sanoin: ‘Kuka olet, herra?’ Ja Herra sanoi: ‘Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.
16 Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn.
17 Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän
18 avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.’


Uskon kautta Herraan Jeesukseen vapaudutaan saatanan vallasta sekä saadaan synnit anteeksi. Kirkon teologien opetus aiheesta on täysin vastoin Jumalan sanan opetusta.

 

Yksi kaste

 

Joidenkin kirkon teologien mukaan ketä ei ole aikaisemmin kastettu ja joka ei asetu vastustamaan kasteen tarkoitusta voidaan kastaa. Opetuksen johtopäätös on että aikuisen tulee tunnustautua kristilliseen uskoon voidakseen saada kasteen, mutta lapset kastetaan aikuisten luvalla.

 

Ef 4:
4 yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte;
5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
6 yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.

 

Apt 8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.
 

Raamattu opettaa vain yhdestä vesikasteesta, jolla kastetaan vain yhden kerran ja aina samasta syystä, eli uskoon tulon perusteella. Kirkon teologien opetuksen mukaan ihmisiä voidaan monesta eri syystä esim. kirkkoon kuuluvan aikuisen luvalla hänen lapsensa voidaan kastaa. Raamatun sivuilta ei löydy yhdestäkään kohtaan opetusta, joka sanoo että uskovaisen tai jonkun muun aikuisen sylivauvan voi kastaa aikuisen luvalla.

 

Kirkon teologit eivät opeta Raamatullista yhden kasteen opetusta. He vääristävät vesikasteen operaatioksi, jolla voidaan kastaa sylivauvoja sekä ihmisiä erilaisten syiden takia.

 

Johannes Kastajasta

 

Jotkut kirkon teologit opettavat fariseuksien asettuneen kasteen tarkoitusta vastaan, koska he eivät tunnustaneet syntejään. Nämä teologit opettavat ettei Johannes Kastaja kastanut heitä, koska he eivät etsineet kasteesta syntien anteeksiantamusta.

 

Matt 3:
1 ¶ Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa
2 ja sanoi: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle".
3 Sillä hän on se, josta profeetta Esaias puhuu sanoen: "Huutavan ääni kuuluu erämaassa: ‘Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi’."
4 Ja Johanneksella oli puku kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö; ja hänen ruokanaan oli heinäsirkat ja metsähunaja.
5 Silloin vaelsi hänen tykönsä Jerusalem ja koko Juudea ja kaikki Jordanin ympäristö,
6 ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.
7 ¶ Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?
8 Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä,
9 älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: ‘Onhan meillä isänä Aabraham’; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.
10 Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen.
11 Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.

 

Mark 1:15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

 

Johannes kastaja saarnasi parannusta, eli että ihmiset uskoisivat Jumalaa ja Hänen sanaansa. Johannes Kastaja kastoi vain ne ihmiset, jotka tekivät parannuksen. Johannes ei kastanut fariseuksia siksi koska he eivät halunneet tehdä parannusta. Vesikasteessa ihminen ei saa syntejä anteeksi, vaan uskon kautta Herraan Jeesukseen. Johannes Kastaja kastoi vedessä sen merkiksi, että ihmiset tekivät parannuksen ja ihmiset saivat syntinsä anteeksi tehtyään parannuksen.

 

Parannuksen teon seurauksena ihmiset saivat syntinsä anteeksi ja parannuksen teon ja syntien anteeksiantamuksen seurauksena Johannes Kastaja kastoi heidät.

 

Uuden Liiton vesikaste tulee samalla perusteella kuin Johanneksen kaste. Ensin parannus ja uskoon tuleminen, jonka seuraamus on syntien anteeksiantamus ja uskon seuraamuksena vastaanotetaan vesikaste. Raamatun opetuksen mukaan kastetaan vain niitä ihmisiä, jotka Jumalan armosta ovat tehneet parannuksen ja uskoneet evankeliumin Herrasta Jeesuksesta, muita ei kastettu.

 

Pelastaja ja pelastus

 

Kirkon teologit asettavat vesikasteen pelastajaksi sekä pelastukseksi sille joka uskoo Jumalan sanat ja lupaukset.

 

Apt 4:
10 niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen kautta, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala kuolleista herätti, hänen nimensä kautta tämä seisoo terveenä teidän edessänne.
11 Hän on ‘se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut’.
12 Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman."

 

Kol 1:
12 ¶ kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa,
13 häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan.
14 Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen,
15 ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.

 

1 Tess 5:9 Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,

 

1 Tim 1:15 Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.

 

Apt 11:
19 ¶ Ne, jotka olivat hajaantuneet sen ahdingon vuoksi, joka oli syntynyt Stefanuksen tähden, vaelsivat ympäri hamaan Foinikiaan ja Kyproon ja Antiokiaan saakka, mutta eivät puhuneet sanaa muille kuin ainoastaan juutalaisille.
20 Heidän joukossaan oli kuitenkin muutamia kyprolaisia ja kyreneläisiä miehiä, jotka, tultuaan Antiokiaan, puhuivat kreikkalaisillekin ja julistivat evankeliumia Herrasta Jeesuksesta.
21 Ja Herran käsi oli heidän kanssansa, ja suuri oli se joukko, joka uskoi ja kääntyi Herran puoleen.

 

Mark 1:15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

 

Joh 6:29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".

Raamattu opettaa Herran Jeesuksen olevan Pelastaja ja että Hänessä on pelastus. Raamatun mukaan ihminen voi ottaa pelastuksen vastaan ainoastaan siten, että hän tekee parannuksen ja uskoo Herraan Jeesukseen. Tämän seurauksena Herra Jeesus pelastaa uskovan.

 

Raamattu opettaa uskon syntymisen olevan Jumalan teko. Ihminen ei voi millään pelastaa itseään eikä toista ihmistä. Ihminen ei voi pelastaa ketään vesikasteen kautta, koska Herra Jeesus on Pelastaja ja Hänessä on pelastus, joka vastaanotetaan Jumalan armosta kun Pyhä Henki näyttää evankeliumin julistuksen kautta ihmisen sydämelle todeksi synnin, vanhurskauden Jeesuksessa sekä tuomion.

 

Kirkon vesikasteen pelastusoppi halventaa Raamatun opettamaa pelastusta Herrassa Jeesuksessa. Kirkon vesikasteen pelastusoppi on harhaoppia, sillä Raamatun opetuksen mukaan Herrassa Jeesuksessa on yksistään pelastus, joka vastaanotetaan Jumalan armosta uskon kautta Herraan Jeesukseen.

Raamatun opetuksen valossa vesikasteen pelastusoppi on opetus epäraamatullinen ja väärä opetus. Raamattu opettaa Herran Jeesuksen olevan ainoa pelastustie Jumalan luokse. Raamatun mukaan Jumalan valmistama pelastus on yksin Herran Jeesuksen sovitustyön ansiota, eikä siihen voi lisätä enää muita pelastajia tai pelastustekijöitä. Usean pelastuksen oppi on toista evankeliumia (väärä evankeliumi), koska se opettaa monesta erilaisesta pelastuksesta ja pelastustekijästä opettaen mm. että Jeesus pelastaa, sakramentit (kaste ja ehtoollinen) pelastaa synnistä. Raamatullisen pelastukseen ei voi lisätä mitään, sillä pelastus on yksin Herrassa Jeesuksessa, ei kasteessa eikä ehtoollisessa.

Kirkollinen sakramenttioppi vesikasteesta on harhaoppia, jonka tarkoitus on eksyttää ihmisiä pois Jumalan sanan totuudesta. Raamattu opettaa, että vesikaste on pelastuksen seuraamus ei paikka pelastukselle, eikä vesikasteen kautta ihmisestä tehdä opetuslasta, sillä ihmisestä tulee Herran Jeesuksen opetuslapsi kun hän tekee parannuksen, tunnustaa syntinsä ja uskoo Herraan Jeesukseen ja sen jälkeen hän vastaanottaa vesikasteen pelastuksen seuraamuksena.

Kol 1:

12 ¶ kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa,

13 häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan.

14 Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen,

15 ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.

Raamattu opettaa, että Herra Jeesus kuoli meidän syntiemme tähden vuodattamalla verensä syntien anteeksiantamukseksi, jonka jälkeen Hän nousi Isä Jumalan oikealle puolelle. Ihminen ei voi ostaa Jumalan hyväksyntää omien tekojensa tai toisten tekojen kautta (vesikaste) eikä voi pelastaa itseänsä omien tekojensa kautta eikä pelastua kirkollisen sakramenttiopin kautta. Herra Jeesus on ihmisen syntien sovittaja sekä Hän on Pelastaja, joka pelastaa ihmisen synnin ja saatanan vallasta.

2 Kor 2:14 Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun!

Herran Jeesuksen sovitusveri puhdistaa ihmisen synnit, poistaa tappion, häpeän, pelon ja epäonnistumiset. Uskova jonka pelastuksen keskipiste on Herra Jeesus Messiaan sovitusveressä, kuolemassa sekä ylösnousemuksessa, niin hän on saanut Jumalan armosta syntinsä anteeksi muistaen ja uskoen, että Jeesuksen sovituksen tähden olen saanut syntini anteeksi sekä Pyhän Hengen voiman, jonka avulla Jumalan armosta opin voittamaan syntejä sekä elämää Jumalan tahdon mukaista elämää.

1 Kor 1:18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

Ristin sanoma on sanoma Jumalan voimasta, joka Herran Jeesuksen sovitusveren, kuoleman ja ylösnousemuksen kautta tuo pelastuksen sille joka Jumalan armosta uskoo Herraan Jeesukseen.

Ristin hullutus ei kelpaa kaikille, siksi ihminen rakentelee epäraamatullisia ja harhaisia oppeja muun muassa vesikasteen pelastuksesta.

Ristin hullutus on Jumalan voima ja pelastus yksin Herran Jeesuksen ansiosta.

Jes 61:

1 ¶ Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta,

2 julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia,

3 panemaan Siionin murheellisten päähän-antamaan heille-juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan; ja heidän nimensä on oleva "vanhurskauden tammet," "Herran istutus," hänen kirkkautensa ilmoitukseksi.

Jesajan kirjan luku 61 opettaa ristin sanoman voiman ja vaikutuksen ihanalla ja armollisella tavalla. Herra Jeesus julisti ilosanomaa (evankeliumia) maallisen vaelluksensa päivinä. Herra Jeesus antoi myös opetuslapsilleen tehtäväksi evankeliumin julistamisen tässä maailmassa.

Herran Jeesuksen ilosanoma (Jeesuksen sovitusveri, kuolema ja ylösnousemus) tuo syntien anteeksiantamuksen, vapautuksen synnin ja saatanan orjuudesta. Ihminen joka nöyrtyy tunnustamaan syntinsä vastaanottaa pelastuksen.

Ristin sanoman kautta Herra Jeesus eheyttää ja parantaa ihmisten särkyneet sydämet. Herra Jeesus eheyttää ja parantaa ihmisen synnin rikkoman sydämen (mieli).

Ristin sanoman kautta Herra Jeesus vapauttaa synnin vankeudessa ja kahleissa olevat ihmiset, jotka tunnustavat syntinsä ja uskovat Herraan Jeesukseen.

Ristin sanoman kautta Herra Jeesus tuo otolliset vuodet uskovien elämään, sillä jokainen eletty vuosi julistaa uskovan elämässä Jumalan kunniaa ja armoa sekä vapautusta synneistä.

Ristin sanoman kautta Herra Jeesus lohduttaa murheellisia; antaa ilon murheen sijaan; ylistyksen ja kiitoksen hengen masentuneen hengen sijaan. Evankeliumilla on moniulotteiset armon ja rakkauden kasvot, sillä se ei ainoastaan julista syntien anteeksiantamusta, vaan myös lohdutusta monien murheiden keskellä eläville.

Ristin sanoma; Herran Jeesuksen sovitusveri, kuolema ja ylösnousemus on uskon perustus ja keskipiste, joka antaa uskovalle voiman elää ja kasvaa uskossa syvempään Jumalan tuntemiseen. Jos tämä perustus rikotaan ja sepitetään epäraamatullisia pelastusteitä kuten esimerkiksi vesikasteen pelastus, niin heti alkumetreillä joudutaan hakoteille ja harhaan.

Yleensä väärän perustuksen päälle rakennetaan koko ajan lisää vinoutumia ja vääristymiä, jossa Raamatun totuus vaihdetaan ihmisoppiin. Kikron teologien opetus on ikävä esimerkki mitä epäraamatullinen vinoutuma ja vääristymä saa aikaan.

Usko mainitaan ensin

 

Kirkon teologit: "Joka uskoo ja on kastettu, se pelastuu; mutta epäuskoinen tuomitaan." Uudestikastajat ajattelevat, että ensin ihmisen tulee uskoa ja vasta sitten hänet saadaan kastaa, koska usko mainitaan ensin. Siitä he päättelevät edelleen, ettei lapsia voi kastaa, koska lapset eivät heidän käsityksensä mukaan usko. Koko uudestikastajien ajattelu ja kysymyksenasettelu leijailee aivan eri atmosfäärissä kuin tämä Jeesuksen lähetyskäsky. Jeesuksen sanat uskosta ja kasteesta eivät viittaa ollenkaan uskon alkamiseen tai kasteen suorittamisen ajankohtaan, vaan siihen tilaan, jonka perusteella ihminen joko pelastuu tai tuomitaan viimeisenä päivänä. Koska kaste on kertakaikkinen, pätee viimeisellä tuomiolla lapsikaste yhtä hyvin kuin aikuiskastekin ja päinvastoin. Lapsikasteesta on nyt se etu, että lapsi saa nauttia kasteen siunausta pienestä pitäen. Uudestaan kastaminen on ristiriidassa kasteen kertakaikkisuuden kanssa.

Matt 28:19-20 ” Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista opetuslapsia ja kastakaa heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä olen teille käskenyt. Katso, Minä olen kanssanne joka päivä mailmanajan täyttymykseen asti” Aapeli Saarisalo Uusi Testamentti

Mark 16:
15 Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

Mark 1:15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Apt 14:21 Ja julistettuaan evankeliumia siinä kaupungissa ja tehtyään monta opetuslapsiksi he palasivat Lystraan ja Ikonioniin ja Antiokiaan.

Apt 8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

Herran Jeesuksen lähetyskäskyn mukaan ensin julistetaan pelastuksen evankeliumia, jonka seurauksen parannuksen tehneet ja uskoon tulleet kastetaan vedessä. Raamatun sanan selkeän ilmoituksen mukaan vesikastetta edeltää aina usko.

 

Sylivauva ei voi tehdä parannusta ja uskoa, siksi heitä on turha kastaa. Sylivauva ei ole tehnyt yhtään tekosyntiä, eikä siten voi tehdä parannusta. Sylivauvan tulee kasvaa ja tulla siihen ikään, että hän voi tehdä parannuksen synneistään ja uskoa Herraan Jeesukseen, jonka jälkeen hänet tulee kastaa.

 

Kirkon teologeilla on outo logiikka lukiessaan Raamattua, sillä he väittävät että Jeesuksen sanat uskosta ja kasteesta eivät viittaa ollenkaan uskon alkamiseen tai kasteen suorittamisen ajankohtaan, vaan siihen tilaan, jonka perusteella ihminen joko pelastuu tai tuomitaan viimeisenä päivänä.

 

Raamatun ilmoitus tuo esille hyvin yksiselitteisesti, että vesikaste suoritetaan aina uskoon tulemisen jälkeen. Raamatun opetuksen mukaan Herraan Jeesukseen uskova pelastuu Jumalan armosta uskon kautta Herraan Jeesukseen ja jumalaton ihminen tuomitaan kadotukseen viimeisenä tuomiopäivänä sen tähden koska hän ei ollut uskonut evankeliumia Herrasta Jeesuksesta.

 

Joidenkin kirkon teologien mukaan aikuiskaste (jos ei ole sylivauvana kastettu) ja lapsikaste (kirkon sylivauvakaste) ovat yhtä päteviä, kuitenkin sillä erolla, että lapsi saa nauttia kasteen siunausta pienestä pitäen. Kirkon teologit opettavat uudestaan kastamisen olevan ristiriidassa kasteen kertakaikkisuuden kanssa.

 

Raamattu ei opeta sanaakaan aikuiskasteesta, eikä lapsikasteesta, vaan vesikasteesta, jonka vastaanottajina ovat uskoon tulleet ihmiset. Raamatun todistuksen mukaan voidaan perustellusti käyttää käsitettä uskovien kaste. Raamatun mukaan vain uskoon tulleita kastettiin ja näin ollen vain kaste, joka vastaanotetaan uskoon tulon jälkeen on pätevä.

 

Itse asiassa kirkon sylivauvakaste on ristiriidassa kasteen kertakaikkisuuden kanssa. Raamatun yksi kaste suoritetaan aina uskoon tulon jälkeen, eli yksi kaste ja aina saman syyn perusteella. Täten kirkon sylivauvakaste on ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa.

 

Koska kirkon teologit eivät usko Raamatun opetusta pelastuksesta, uskosta ja vesikasteesta, niin he siksi sotkevat ja sekoittavat sekä opettavat pahasti väärin tästä asiasta.

 

Mihin nimeen kastetaan?

 

Kirkon teologit: Molemmista lähetyskäskyistä käy ilmi, kuka on varsinainen kasteen suorittaja. Matteuksen kohdassa Jeesus käski opetuslapsia kastamaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä.

 

Raamatusta löytyy neljä kohtaa, joissa opetuslapset lähetyskäskyn mukaisesti kastoivat uskoon tulleet. Kaikissa kohdissa kaste suoritettiin Herran Jeesukseen nimeen. Apostoli Paavali todistaa, että kaikki minkä uskovat tekevät sanalla ja työllä tulee tehdä Herran Jeesuksen nimessä. Raamatullinen kaste suoritetaan Herran Jeesuksen nimeen.

 

Apt 2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

 

Apt 8:16 sillä hän ei ollut vielä tullut yhteenkään heistä, vaan he olivat ainoastaan kastetut Herran Jeesuksen nimeen.

 

Apt 10:48 Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä.

 

Apt 19:5 Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.

 

Kol 3:17 Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

 

Herran Jeesukseen nimeen kastavia uskovia usein syytetään edustavan Branhamilaisuutta. Minä en ole branhamilainen, enkä kannata branhamilaisuutta sekä pidän Jeesus yksin oppia pahana harhaoppina. Branham opetti myös monia muita harhaoppeja. Pidän Branhamia vääränä profeettana.

 

Historian todistuksen mukaan keisari Diocletian vuonna 303 jKr. määräsi useita kristittyjen kirjoja polttoroviolle. Kirjojen joukossa on ollut myös varhaisia UT:n käsikirjoituksia. Matteuksen evankeliumin 28:19 (kastakaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen) varhaisin olemassa oleva muoto on noin 300-luvun lopulta tai 400-luvulta. Kirkkohistorioitsija Eusebius siteeraa kirjoituksissaan monta kertaa Matteuksen evankeliumin 28 lukua ja jaetta 19 näin: "Menkää ja tehkää kaikista kansoista opetuslapsia minun nimeeni."

 

Eusebiuksen kirjoitukset ovat 300-luvulta. Yhdessäkään olemassa olevassa Matt 28:19 UT:n käsikirjoituksessa ei ole Eusebiuksen siteeraamaa kohtaa. Koska ei ole olemassa yhtään Matt 28:19 Eusebiuksen siteeraamaa kohtaa, niin kaste Herran Jeesukseen nimeen ei tule perustua Eusebiuksen varaan, vaan Raamatun oman ilmoituksen varaan.

 

Kaikki apostolien teoissa mainitut kohdat, joissa suoritetaan kaste johonkin nimeen kertovat meille, että alkuseurakunnassa vesikaste suoritettiin Herran Jeesuksen nimeen. Paavalin todistuksen mukaan kaikki mitä uskovat tekevät sanalla ja työllä tulee tehdä Herran Jeesuksen nimeen. Täten Raamatun oma todistus todistaa sen, että vesikaste suoritetaan Herran Jeesuksen nimeen.

 

Olen päätynyt siihen ratkaisuun, että koska Raamatussa on maininta kasteesta Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, niin en kasta ketään uudestaan, joka on uskovaisena kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tärkein asia on uskon syntyminen sekä kuuliaisuus Jumalan sanalle, johon kuuluu vesikasteen vastaanottaminen uskoon tulemisen jälkeen.

 

Raamattu ei opeta, että apostolit kastoivat Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Raamattu ei opeta, että ihminen tulee uskoon Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimen kautta, vaan uskon kautta Herraan Jeesukseen. Jos joku on tullut aidosti ja oikeasti uskoon ja jos hänet on esimerkiksi laitettu toistamaan sanat tulin uskoon Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä, niin en kehota häntä tulemaan uudestaan uskoon, vaikka Raamatussa ei mainita mitään Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kautta uskoon tulemisesta. Samasta syystä en kasta ketään uudestaan, joka on aidosti tullut uskoon ja kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä.

 

Vasta uskoon tulleen on mahdotonta tietää kaikkea mitä Jumalan sana opettaa, eikä kukaan tässä ajassa kykene edes ymmärtämään kaikkea mitä Raamattu opettaa. Vasta uskoon tullut ei voi mitenkään tietää, että apostolien teoissa ketään ei kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, vaan Herran Jeesukseen nimeen. Tärkeintä on se, että uskova menee kasteelle uskoon tulemisen jälkeen. Itse kuitenkin kastan jokaisen kastettavan Herran Jeesuksen nimeen, kuten Raamattu opettaa.

 

Anna kastaa itsesi

 

Kirkon teologi Markku Särelä: Uudestikastajille on tärkeätä, että ihminen itse kastattaa itsensä. Tätä he pitävät raamatullisena. Manninen kirjoittaa: "... raamatullinen kaste edellyttää kastettavan omaa, henkilökohtaista tunnustusta, kun hän kastattaa itsensä, mikä sanamuoto aina toistuu Raamatussa." 21) Lasta ei siis pitäisi, kastaa, koska hän ei itse mene kasteelle. Väite kaatuu alkukieleen. Uudestikastajille on sanottava Jeesuksen sanoilla: "Te eksytte, koska ette tunne kirjoituksia." (Matt. 22:29). Alkukielessä ei näet esiinny lainkaan sanontaa "kastattaa itsensä", jota Manninen piti toistuvana sanamuotona Raamatussa. 22) Myöskään sanoja "ottaa", ”antaa”, ”itse" ei ole kasteesta puheen ollen. (s.26)

 

Raamatussa esiintyy kahdessa kohtaa imperatiivimuoto (käskymuoto), jossa kehotetaan ottamaan vesikaste sekä antamaan kastattaa itsensä.

 

Apt 2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen (pass.aor.imp.) Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

 

Apt 22:16 Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa (med.aor.imp.) itsesi ja pestä pois syntisi.’

 

Särelä opettaa taas väärin, sillä Raamatusta löytyy selvä kehotus ottamaan vesikaste sekä antamaan kastattaa itsensä. Käyn myöhemmin läpi mitä nuo jakeet tarkoittavat, sillä vesikasteen kautta ei saada pelastusta eikä syntejä anteeksi.

 

Raamatullinen tosiasia on ettei ketään viety kasteelle siten, että kastettava olisi ollut toisen sylissä, kuten kirkko väärin kastaa sylivauvoja.

 

Hebr 11:6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.

 

Apt 8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

 

Raamatun opetuksen mukaan Jumalan luokse tulevalla tulee olla oma henkilökohtainen usko. Raamatun opetuksen mukaan kun ihminen uskoo evankeliumin Messias Herrasta Jeesuksesta, niin hänet kastetaan vedessä.

 

Alla on linkki Raamatun opetus vesikasteesta koko kirjoitukseen, käsittäen kaikki kirjoituksen 27 lukua:

Raamatun opetus vesikasteesta (kaikki luvut)

 



 

Petri Paavola

Lähteet:
33/38 Raamattu
Biblia 1776
King James Version 1769
Markku Särelä: Lapsikaste on raamatullinen
Vesikaste Raamatun opetuksen valossa
Sakramentti

myjewishlearning.com
apokryfikirjat.com/didakhe


 


 

 

 





eXTReMe Tracker