Luku 17: Upotuskaste Markku Särelä: Raamatusta ei löydy yksityiskohtaista säädöstä kastetavasta. Kunhan kolmiyhteisen Jumalan nimeen kastetaan puhtaalla vedellä, on sama, valellaanko, vihmotaanko vai upotetaanko. Kasteen muoto ei ole opin asia, ellei tiettyyn kastetapaan alistuta myönnytysten tekemiseksi väärälle opille. (s.75,76) Itse asiassa Raamatusta löytyy selkeä säädös kastetavasta, joka on kastettavan upottaminen kokonaan veden alle. Käyn myöhemmin läpi kreikankielen, hepreankielen, UT:n opetuksen sekä vesikasteen esikuvallisuuden valossa sen kuinka Raamatun selkeä opetus on kasteen suorittaminen upottamalla. Mark 7:4 rituaalikaste Markku Särelä: Raamattu käyttää kastamisesta kreikankielistä sanaa baptidzein. Seuraavassa esimerkkejä sanan käytöstä: 1. peseytyä Mark. 7:4: "Torilta tultuaan he eivät syö ennen kuin ovat peseytyneet (baptisoontai)." Näin tämä kohta lukee monissa parhaissa käsikirjoituksissa. Myös toisella lukutavalla "itseään vedellä vihmoneet" (rhantisoontai) on käsikirjoituksissa edustajansa, ja se osoittaa, ettei kysymyksessä ollut upoksiin meneminen. Vrt. Joh. 13:10: "Joka on kylpenyt (ho leloumenos), ei tarvitse muuta kuin että jalat pestään (nipsasthai), ja niin hän on kokonaan puhdas." (s.76) Raamattu
käyttää kastamisesta sanaa baptidzo ja sana baptidzein on
baptidzo sanan sijamuoto
Mark 7: Suomalaisessa 33/38 Raamatun käännöksessä jae neljä ei ole käännetty alkutekstin mukaisesti. Muutamat englanninkieliset käännökset sen sijaan ovat kääntäneet neljännen jakeen alkutekstin mukaisesti.
Mark 7:
Mark 7: Mark 7:3 on alkutekstissä sana nipto, jolla tarkoitettiin käsien pesua vanhinten perinnäissääntöjen mukaan. Juutalaisessa vanhinten käsien pesu rituaalissa käsien pesu tapahtui sitten, että kädet pestiin upottaen ne veteen käsivarsia myöten. Tämän perinnäissäännön mukaan sellaisen henkilön kanssa ei syöty, joka ei noudattanut tätä perinnäissääntöä. Kyse oli siis vanhinten perinnäissäännöstä, ei Raamatun opetuksesta. Mark 7:4 on alkutekstissä sana baptidzo, joka tarkoittaa kastaa upottamalla, upottaa, puhdistautua, peseytyä, kylpeä, puhdistautua puhtaassa vedessä. Mark 7:3,4 kertovat juutalaisten rituaalisista puhdistautumisista. Jae 3 kertoo käsien pesu rituaalista, jossa kädet pestiin käsivarret upotettuina vedessä. Jae 4 kertoo rituaalikasteesta, jotka hyvin usein suoritettiin kokonaan upottautumalla, samoin jae 4 kertoo rituaalisista astioiden pesemisistä. Mark 7:1-4 jaejakson avulla ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että vesikastetta ei suoriteta upottamalla, koska jakeissa ei ole opetusta vesikasteesta, vaan rituaalisista pesuista ja kasteista, jotka hyvin usein tapahtuivat upottamalla. Täten jaejakson todiste puoltaisi vesikasteen kohdalla upottamista, jos halutaan hakea baptidzo sanan merkitystä kyseessä olevan jaejakson kohdalla. Mark 7:4 ei ole alkutekstissä sanaa rhantidzo - rhantisoontai, joka tarkoittaa pirskottaa, puhdistaa pirskottamalla, vaan sana baptidzo - baptidzontai. Westcott ja Hort kreikankielisessä tekstilaitoksessa on Mark 7:4 sana rhantisoontai. Wescott ja Hortin tekstilaitos on okkultistien tekemä, jonka tarkoituksena on vääristellä Raamatun sanan opetusta. Kreikankielisest UT:n tekstilaitokset joissa Mark 7:4 esiintyy sana rhantisoontai, edustavat Raamatun tekstien vääristettyjä versioita, koska aidoissa alkuperäisissä kreikankielen tekstilaitoksissa Mark 7:4 kohdalla esiintyy sana baptidzontai.
Joh 13:10 Jeesus sanoi hänelle: "Joka on kylpenyt (louo), ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään (nipto), ja niin hän on kokonaan puhdas; ja te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki". Joh 13:10 jaetta ei voi käyttää kumoamaan Raamatullista upotuskastetta, koska jakeessa ei edes esiinny sana baptidzo. Joh 13:10 yhdistettynä kyseessä olevaan jaejaksoon (Joh 13:1-10) tarkoittaa sitä kun Jeesus puhdistaa opetuslapsen jalat, niin hän on kokonaan puhdas. Jalat kuvaavat Raamatussa vaellusta ja kun Herra Jeesus puhdistaa ihmisen synnistä, niin hänen vaelluksensa alkaa noudattamaan Jumalan tahtoa ja koska Herra Jeesus on pesijä, niin sen tähden koko opetuslapsi on puhdas, eli Jumalan armosta pelastettu ja vanhurskautettu, joka ei ole syyllinen Jumalan edessä, vaan armahdettu. Kaste Moosekseen pilvessä ja meressä Markku Särelä: 2. pestä astioita Mark. 7:4: "ja paljon muuta on, mitä he ovat ottaneet noudattaakseen, niin kuin maljain ja kiviastiain pesemisiä (baptismous)." 3. kastua roiskuvasta merestä tai pilvisumusta 1 Kor. 10:1,2: "Isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja saivat kaikki kasteen (ebaptisanto) Moosekseen pilvessä ja meressä.” 76) Suuria astioita ei pestäessä upotettu, vaan huuhdottiin tai pyyhittiin. Jeesus sanoi kerran ulkokultaiselle fariseukselle: "Kyllä te, fariseukset, puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisäpuoli teissä on täynnä ryöstöä ja pahuutta." (Luuk. 11:39). Astia (bat) niminen tilavuusmitta veti 40 litraa. Kukaan ei pese sen kokoisia astioita upottamalla. Fariseukset peseytyivät ennen ateriaa, mikä tarkoitti käsien ja jalkojen pesua. Koko ruumiin peseminen olisi ollut monessa tilanteessa paitsi hankalaa, usein myös mahdotonta. Herra käski Moosesta tekemään vaskialtaan peseytymistä varten ilmestysmajan ja alttarin välille. Altaaseen kaadettiin vettä ja Aaronin ja hänen poikiensa tuli pestä siinä kätensä ja jalkansa ennen virkatoimitusta kuoleman uhalla. (2 Moos. 30:17-21). Papit saivat Herran käskyn: "Peseytykööt vedessä!", minkä Herra määritteli tarkemmin käsien ja jalkojen pesuksi. 77) (s.77) Särelä koittaa perustella kirkon pirskotuskastetta vanhan liiton tapahtumalla, jossa Israelin kansa sai kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä. Katsotaan mitä Raamattu sanoo asiasta: 1
Kor 10: 1 Kor 10:2:ssä on sana kasteen, joka on kreikaksi ebaptisanto, joka tulee verbistä baptidzo. He saivat siis kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä. Jotta asia avautuisi oikealla tavalla tulee meidän tutkia tapahtuma, jossa Israelin kansa kulki meren poikki. 2
Moos 14: Egyptiläiset ajoivat takaa israelilaisia. Tämän tähden Jumalan enkeli siirtyi Israelin edeltä heidän taaksensa ja pilvenpatsas siirtyi myös heidän taakse. Pilvi tuli egyptiläisten ja israelilaisten väliin ja egyptiläisten puoli oli pimeä eivätkä he voineet lähestyä israelilaisia. Sen jälkeen Mooses ojensi kätensä meren yli, jonka jälkeen Herra puhalsi koko yön vahvalla itätuulella, jonka seurauksena vesi jakautui kahtia ja muutti merenpohjan kuivaksi. Näin Israelin kansa kulki meren poikki kuivaa myöten ja vesi oli heillä muurina sekä oikealla että vasemmalla puolella. Kun Israelin kansa kulki kuivaa myöten, niin ei heitä upotettu eikä valeltu (pirskotettu) vedessä, sillä he kulkivat kuivaa myöten ja vesi oli heillä muurina oikealla ja vasemmalla puolella. Se miksi UT käyttää sanaa ebaptisanto (upottaa) oli siksi, koska Mooses oli välimies Jumalan ja kansan välillä, siten Mooses oli esikuvaa Uuden ja paremman Liiton Välimiehestä Herrasta Jeesuksesta Messiaasta, joka kastaa (upottaa) Häneen uskovat Pyhässä Hengessä, johon Mooses ei pystynyt. UT:n vesikaste on myös esikuvaa Pyhän Hengen kasteesta ja kaste Moosekseen pilvessä ja meressä on myös esikuvaa, jossa kaste pilvessä on esikuva Pyhän Hengen kasteesta sekä kaste meressä esikuva vesikasteesta. Herra puhui Moosekselle: 2 Moos 25:22 Ja siinä minä ilmestyn sinulle ja puhun sinulle armoistuimelta, niiden kahden kerubin välistä, jotka ovat lain arkin päällä, kaiken sen, minkä minä sinun kauttasi israelilaisille säädän.
Hebr 8: Punaisen meren ylityksessä heitä ei upotettu veteen eikä valeltu (pirskotettu) vedessä, vaan he kulkivat kuivaa myöten toiselle puolelle. Ebaptisanto sanaa kuvaa tässä kohdassa suhdetta, joka kansalla oli välimieheen eli Moosekseen. Uudessa Liitossa kansa kastetaan sitten vedessä Välimiehen (Herra Jeesus Messias) nimeen sekä Pyhässä Hengessä itse Välimieheen eli Herraan Jeesukseen. Se miksi 1 Kor 10:2:ssa käytetään sanaa ebaptisanto johtuu siitä, että kaste Moosekseen pilvessä ja meressä oli esikuvaa sekä Pyhän Hengen kasteesta ja vesikasteesta ja Uudessa Liitossa Jeesuksen opetuslapset kastetaan Pyhässä Hengessä sekä heidät kastetaan upottamalla vedessä, koska veteen kokonaan upottaminen on vertauskuvaa lihan kuolemasta ja upottamisessa on koko ruumis veden alla, eli vertauskuvallisesti kuolleessa tilassa. Kirkon toimittamassa valelukasteessa laitetaan muutama tippa vettä sylivauvan päähän, joka ei kuvaa koko lihan kuolemaa. Vanhan liiton järjestys on esikuvaa tulevasta Uudesta Liitosta ja näin myös punaisen meren ylitys oli esikuvallista siitä miten Uudessa Liitossa tapahtuu pilvessä ja meressä kaste. Uudessa Liitossa meidät kastetaan Pyhässä Hengessä Herraan Jeesukseen ja näin voimme seurata Häntä rakkauden totuudessa. Vanhassa liitossa Israelin kansa seurasi Herraa, jossa he päivällä seurasivat pilvenpatsasta ja yöllä tulipatsasta; jotka ovat esikuvaa Uuden Liiton järjestyksestä, jossa Jeesuksen opetuslapset seuraavat Herraa Pyhässä Hengessä. Samoin kaste Moosekseen meressä on esikuvaa Uuden Liiton vesikasteesta, joka suoritetaan veteen upottamalla. Esikuva on esikuvaa, ei itse asian täyttymys. Kaste pilvessä Moosekseen on esikuva Pyhän Hengen kasteesta Kristukseen, jonka avulla voimme seurata Herraa. Vanhan liiton esikuvassa pilvi ja tulipatsas eivät asuneet Israelin lasten sisimmässä, kun taas Uudessa Liitossa Herra Jeesus asuu meissä Pyhän Hengen kautta. Vaikka vanhan liiton esikuvassa pilvi ja tulipatsas eivät asuneet kansan sydämessä, niin silti se on esikuvaa Uuden Liiton Pyhän Hengen kasteesta, jonka avulla voidaan seurata Herraa. Samalla tavalla vaikka kansaa ei upotettu veden alle meren ylityksessä, niin silti se on esikuvaa Uuden Liiton vesikasteesta, jossa opetuslapset kastetaan veteen upottamalla. Siksi Paavali käytti sanaa ebaptisanto. Vanhassa liitossa koko kansa sylivauvat mukaan lukien kulki yli punaisen meren. Uudessa Liitossa on taas eri järjestys, sillä Herra Jeesus itse sanoi: ”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi", Mark 1:15. Uuden Liiton järjestyksessä tulee ensin olla parannus ja usko evankeliumiin, joka tulee sanan kuulemisen kautta. Uudessa Liitossa ei kasteta vedessä sylivauvoja, vaan vain niitä, jotka ovat tehneet parannuksen ja uskoneet evankeliumin. Monet epäraamatullisen kirkon sylivauvakasteen kannattajat peräänkuuluttavat sitä, että kansaa ei upotettu vedessä. Tämän tähden he eivät usko Raamatulliseen upotuskasteeseen, vaikka kaikki UT:n vesikaste kohdat puhuvat nimenomaan upotuskasteesta. Jotkut sylivauvakasteen puoltajat sanovat, että 1 Kor 10:2 baptidzo - ebaptisanto tarkoittaa kastumista merestä ja pilvestä. Tällä lausunnolla he tahallisesti vääristävät baptidzo sanan merkityksen tarkoittamaan vain kastumista. Baptidzo sana tarkoittaa kastaa upottamalla, upottaa, puhdistautua, peseytyä, kylpeä, puhdistautua puhtaassa vedessä. Vesikaste on myös esikuvaa Pyhän Hengen kasteesta, jonka vastaanottaneet ovat saaneet syntinsä anteeksi Herran Jeesuksen veren, kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä. Jumalan Henki valitsi sanan baptidzo siksi, koska sillä on kaksi merkitystä upottaa ja pestä puhtaaksi; Herran Jeesuksen opetuslapset saavat Pyhän Hengen, jossa heidät "upotetaan" kokonaan Pyhän Hengen osallisuuteen; Herran Jeesuksen opetuslapset vastaanottavat vesikasteen, jossa heidät upotetaan veteen; Herran Jeesuksen veri puhdistaa opetuslasten synnit, kun he tunnustavat syntinsä. Baptidzo sanalla on myös muita merkityksiä kuin kastaa upottamalla. On totta, että suuria astioita pestäessä, niitä ei kokonaan upotettu. Tällä ei voi kuitenkaan kumota upotuskastetta, sillä Raamatullinen upotuskaste sekä astian peseminen on kaksi eri asiaa. Markku Särelä sanoi fariseuksien peseytymisen ennen ateriaa tarkoittavan käsien ja jalkojen pesemistä. Heillä oli monenlaisia rituaaleja ja pesuja myös käsien ja jalkojen pesua ennen ateriaa. Tämäkään ei kumoa Raamatullista upotuskastetta, sillä käsien ja jalkojen pesu on eri asia kuin Uuden Liiton upotuskaste. Markku Särelä toi esille, että vanhassa testamentissa Aaronin ja hänen poikiensa tuli peseytyä, eli pestä kätensä ja jalkansa ennen kuin he saivat mennä ilmestysmajaan palvelemaan. Särelän tarkoituksena on puolustaa kirkon pirskotuskastetta. 2 Moos 30:17-21 kreikankielisessä Septuaginta käännöksessä peseytymisen sanat on kreikaksi nipto sanan eri sijamuodot. Kyseessä ei siis ollut baptidzo sana. Tälläkään kohdalla on turha yrittää kumota Raamatullinen upotuskaste. Baptidzo vanhan testamentin tausta Markku Särelä: Uudessa Testamentissa on baptidzein sanalla vanhatestamentillinen tausta, ja sana merkitsee kaikenlaista vedellä koskettamista. Tämän asian kieltäminen on vähänkin kreikkaa tuntevalta teologilta farisealaisuutta. Jos kreikkalaisesta pakanamaailmasta käsin pyritään selvittämään baptidzein (kastaa) ja baptismos (kaste, pesu) sanojen merkitystä ottamatta huomioon Uudessa Testamentissa kielen sisältöön vaikuttavaa heprealaista psyykeä ja käsitemaailmaa, syyllistytään karkeaan metodiseen virheeseen. 78) " (s.77) Uuden Testamentin baptidzo - baptidzein sanalla on myös muita merkityksiä kuin kastaa upottamalla. Ut:n upotuskasteen baptidzo sanan hepreankielen tausta on sanassa tabal - taval (tevilah). Myös hepreankielen sanalla tevilah on muita merkityksiä kuin upottaa kokonaan veden alle. Kun UT puhuu Uuden Liiton kasteesta liittäen siihen kreikankielen sanan baptidzo tai hepreankielen sanan tevilah, niin silloin se tarkoittaa aina kastamista upottaen kokonaan veden alle. Vesikaste kuvaa esikuvallisesti lihan kuolemaa, eikä muutama tippa vettä pirskottamalla kuvaa koko lihan kuolemaa, mutta kokonaan veden alle upottaminen kuvaa koko lihan kuolemista. Baptidzo sana vesikasteen yhteydessä kuvaa siis aina koko lihan kuolemaa, joka tapahtuu siten, että kastettava upotetaan kokonaan veden alle.
Room 6:4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. Hautaamisen kuva Markku Särelä: Sana baptidzein ei vielä itsestään kerro, millä tavalla kosketus tapahtuu. Uudessa Testamentissa ei ole yhtään kohtaa, josta voitaisiin osoittaa, että baptidzein merkitsee ainoastaan upottamista eikä mitään muuta. Hautaamisen kuva tulee tosin sitä lähelle, mutta siinäkään ei ole kysymys maahan hautaamisesta, vaan "me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut . Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan ..." Room. 6:3,4. Tämä ei kuvaa kasteen muotoa, vaan kasteen merkitystä. (s.77,78) Uudessa Testamentissa baptidzo -baptidzein ei sanana merkitse ainoastaan upottamista, mutta vesikasteeseen liitettynä se tarkoittaa aina upottamista kokonaan veden alle. Raamatun opetus kasteesta, jossa haudataan kuolemaan tarkoittaa sitä, että hautaaminen tapahtuu koko ruumiin hautaamisella. Raamatun kielessä se tarkoittaa sitä, että vesikaste suoritetaan kokonaan upottamalla, koska siten hautaamisen esikuva täyttyy. Kyseessä on sekä kasteen merkitys, että kasteen muoto. Raamatullinen vesikaste suoritetaan kokonaan vedessä upottamalla. Osalliseksi tuleminen kasteen kautta Markku Särelä: Meidän syntisessä luonnossamme on hyvin sitkeään juuttuneena sellainen paha taipumus, että ennakkokäsitykset ja päähänpinttymät estävät meitä näkemästä asian ydintä ja ajaudumme umpikujaan johtavalle sivuraiteelle. Pääasia esillä olevassa asiassamme on Kristuksen sijaiskuolema ja hänen ylösnousemuksensa sekä tästä osalliseksi tuleminen. Se tapahtuu "kasteen kautta". veden määrä ovat sivuasioita. (s.78) On totta, että syntisen ihmisen luonnossa taipumus juuttumiseen, jossa ennakkokäsitykset, päähänpinttymät sekä uskonnolliset perinnäissäännöt johdattavat ihmisen pois totuudesta, uskomaan valheisiin sekä vääristymiin. Herran Jeesuksen sijaiskuolemasta ja ylösnousemuksesta osalliseksi tuleminen tapahtuu uskon kautta Herraan Jeesukseen, jonka merkiksi Jumala antaa Pyhän Hengen sinetin uskovan sydämeen. Pyhän Hengen kasteen kautta uskova ihminen tulee osalliseksi Jumalan lapseudesta. Gal 3:14 että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen. Room 8:9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa. Raamatun selkeä todistus on että Jumalan Henki asuu uskovan sydämessä ja se jolla ei ole Pyhää Henkeä (Messias, Herran Jeesuksen Henki) ei ole uskossa eikä Jumalan lapsi. 2
Kor 13:14 (13:13) Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan
rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne.
Joh 1:33 Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: ‘Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä’. Uskoon tulon jälkeen Herran Jeesuksen opetuslapsi Jumalan armosta vastaanottaa vesikasteen, koska Jumala on säätänyt Uuteen Liittoon uskon järjestyksen, jonka kautta omistetaan Jumalan lupaukset sekä ojentaudutaan uskossa vastaanottamaan Jumalan sanan opetukset, kuten vesikaste uskon tulon jälkeen. Synnistä puhdistava vesi Markku
Särelä: Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo uskovista, että he ovat
"tulleet Uuden liiton Välimiehen, Jeesuksen, tykö ja vihmontaveren tykö"
(Hebr. 12:24). Leeviläiset tuli puhdistaa palvelusta varten
"pirskottamalla heihin synnistä puhdistavaa vettä" (4 Moos. 8:7). Pyhän
Hengen saamisesta Uudessa liitossa oli ennustettu: "Minä vihmon teidän
päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte." (Hes. 36:25).
Näillä esikuvilla ja ennustuksilla oli syvät juurensa israelilaisten
mielessä. 81) (s.78) Leeviläiset tuli puhdistaa synnistä puhdistavalla vedellä sekä syntiuhrin verellä. Synnistä puhdistavan vesi on vertauskuvaa ja esikuvaa Herrasta Jeesuksesta, joka on elävän veden lähde, jonka kautta uskova puhdistetaan ja pyhitetään, kun hän uskoo Herraan Jeesukseen. VT:n synnistä puhdistavan vesi on esikuvaa Herran Jeesuksen antamasta elävästä vedestä (Pyhä Henki), joka antaa uskovalle voiman hylätä synnistä, eli puhdistautua synneistä sekä kasvaa uskossa elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Herran Jeesuksen veri sekä Pyhä Henki puhdistavat ihmisen synnistä, kun hän uskoo Herraan Jeesukseen. Kastevesi ei kykene puhdistamaan synneistä, eikä VT:n puhdistava vesi ollut esikuvaa vesikasteesta, vaan elävästä vedestä, eli Pyhästä Hengestä, joka johdattaa uskovan uskomaan Herraan Jeesukseen Raamatun opetuksen mukaisesti, jonka seurauksena uskova ihminen puhdistetaan synneistä. 4
Moos 8: Jer 17:13 Israelin toivo, sinä Herra! Kaikki, jotka sinut hylkäävät, joutuvat häpeään. "Jotka minusta luopuvat, ne kirjoitetaan tomuun. Sillä he ovat hyljänneet elävän veden lähteen, Herran." Joh
4: Joh
7: Katapontidzoo Markku Särelä: "Meren syvyyteen upottamisesta" (Matt. 18:6) ja veteen vajoamisesta (Matt. 14:30) Raamattu ei käytä baptidzein sanaa, vaan aivan eri kantamuodosta johtuvaa verbiä (katapontidzein). Raamatun ulkopuolisissa antiikin kirjoituksissa sanalla baptidzein esiintyy upottamisen ja uppoamisen merkitys, mutta Uusi Testamentti käyttää sanaa laajemmin. (s.78) Särelä koittaa todistella, että kreikankielen sana katapontidzoo - katapontidzein tarkoittaisi upottamista. Katapontidzoo sanan merkitys on vajota sekä upota ja jäädä upoksiin. Katapontidzoo sana esiinty kaksi kertaa UT:ssa, mutta ei kertaakaan vesikasteen yhteydessä:
Matt 14:30 Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi
vajoamaan
Pietari ei suinkaan uponnut kokonaan, vaan vain vajosi veteen, mutta ei kokonaan veden alle. Ilman Herran Jeesuksen apua hän olisi vajonnut kokonaan veden alle ja hukkunut.
Matt 18:6 Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat
minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen
kaulaansa ja hänet upotettaisiin
Tässä kohdassa myllynkivi kaulassa oleva olisi uponnut kokonaan veden alle ja jäänyt sinne. Katapontidzoo sanalla ei voi opettaa tai kumota Raamatullista vesikastetta, koska katapontidzoo sanan merkityksessä on kyse upoksiin jäämisestä. Täten siinä ei toteudu vesikasteen esikuvallinen merkitys, joka on lihan kuolema ja ylösnousemus kuolleista (elämä Pyhässä Hengessä). Babtidzoo sanan merkitys yhdistettynä UT:n vesikaste opetukseen tulee hyvin esille kreikkalaisen runoiljan ja lääkärin (Nicander) tekstistä, joka eli n. 200 eKr.. Nicander antoi reseptin etikkaliemessä valmistetuista vihanneksista. Nicanderin mukaan vihannekset tulee ensin upottaa kiehuvaan veteen ja sen jälkeen upottaa etikkaan: Nicander says that in order to make a pickle, the vegetable should first be ‘dipped’ (bapto) into boiling water and then ‘baptised’ (baptizo) in the vinegar solution. Both verbs concern the immersing of vegetables in a solution. (Bible Study Magazine, James Montgomery Boice, May 1989) Se miksi vesikaste kohdissa käytetään sanajuuria baptidzoo, baptisma johtuu siitä, että näillä sanoilla on sellainen merkitys, jossa jokin tai jotakin upotetaan, mutta samalla nostetaan myöskin ylös vedestä, niin kuin Nicanderin esimerkistä kävi selvästi ilmi, vihanneksetkin tuli kastaa upoksiin ja sitten nostaa ylös. Se miksi Pyhä Henki on valinnut sanan baptidzoo johtuu kasteen vertauskuvallisuudesta, sillä Pyhä Henki upottaa vanhan ihmisen kasteenhautaan lihan kuolemaan sekä Pyhä Henki nostaa hänet myös uuteen elämään. Kasteenhauta, eli kun kastettava upotetaan kasteen hautaan ja vedetään sieltä ylös on vertauskuvaa sitä mitä Pyhä Henki tekee. Vesi ei voi antaa lihalle kuolemaa eikä ylösnousemus voimaa, mutta Pyhä Henki tekee sen. Tämän tähden Jumalan Henki valitsi käytettävän sanaa baptidzoo, koska sillä on merkitys upottaa, mutta myöskin nostaa takasin ylös. Samoin kun Pyhä Henki kuolettaa ”haudaten” meidän lihan tekomme sekä vesikasteen haudasta ylös nostaminen on esikuvaa lihan kuolemasta ja uudesta elämästä, jossa elämme Jumalan armosta Pyhän Hengen voimavaikutuksen kautta. Hepreankielen tevilah sana merkitsee upotuskastetta Markku Särelä: Upotuskasteen kannattajat vetoavat 2 Kun. 5:14:ään osoittaakseen baptidzein sanan merkitsevän upottamista. Kohta kuuluu: "Niin Naeman meni ja sukelsi (ebaptisato) Jordaniin seitsemän kertaa." Jos tässä kohden sanalla olisi sukeltamisen merkitys, se ei vielä todistaisi, että sitä olisi kaikkialla muualla käytetty upoksiin menemisestä. Tekstiyhteyteen sopii tässä kuitenkin paremmin peseytyminen kuin sukeltaminen, sillä Elia oli käskenyt Naemania: "Mene ja peseydy seitsemän kertaa Jordanissa." (2 Kun. 5:10,12,13). 82) (s.78,79) Kyseessä ei ollut pelkkä peseytyminen, vaan rituaalinen puhdistusmeno vedessä. Juutalaiseen rituaalimenoihin kuului vedessä puhdistautuminen kokonaan vedessä upottautumalla. 2 Kun 5:10-14:ssa oli kyse rituaalisesta puhdistusmenosta. Juutalaisten kääntämä Orthodox Jewish Bible (OJB) tuo selkeästi esille sen, että kyseessä oli rituaalinen puhdistusmeno, jossa Naeman upottautui veden alle Jordanissa seitsemän kertaa. OJB
2 Ki 5: 11 But Na'aman was in wrath, and went away, and said, Hinei, I thought that he will surely come out to me, and stand, and call on the Shem Hashem Elohav, and wave his yad over the makom, and give recovery from the metzorah (leprosy, leprous area). 12 Are not Avana and Parpar, naharot of Damascus, better than all the mayim of Yisroel? May I not wash in them, and be tahor? So he turned and went away in chemah (anger, hot temper). 13 And his avadim came near, and spoke unto him, and said, Avi, if the navi had bid thee do some davar gadol, wouldest thou not have done it? How much rather then, when he saith to thee, Wash, and be tahor? 14 Then went he down, and did undergo tevilah (dipped himself, immersed himself) sheva times in the Yarden, according to the devar of the Ish HaElohim; his basar came back like unto the basar of a na'ar katan; he was tahor. Juutalaisuudessa oli rituaalipesu, joka suoritettiin kahdella tavalla; käsienpesu pesumaljassa sekä koko ruumiin upottaminen veden alle (mikve/mikva). Heprean sana Tevilah tarkoittaa kokonaan vedessä upottautumista, kun se yhdistettiin rituaalipesuun. Heprean sana tahor tarkoittaa puhdas, olla puhdas sairauksista, puhdistautua, seremonia (rituaali) puhdistusta sekä moraalisesti puhdasta. Ortohodox Jewish Biblen tekstissä juutalaiset ovat kääntäneet UT:ssa tevilah sanan tarkoittamaan upotuskastetta: Mat 3:11 I give you a tevilah (immersion) in a mikveh mayim for teshuva, but Hu Habah (He who Comes; T.N. i.e., the Moshiach) after me has more chozek (strength) than me. I am not worthy to remove his sandals. He will give you a tevilah (immersion) with the Ruach Hakodesh and eish (fire). Act 2:38 And Kefa said to them, "Make teshuva (repentance, turning from chet to Hashem) and each of you submit to a tevilah of teshuva in the Shem of Yehoshua HaMoshiach, for the selichat avon of you, and you will receive the matanah of the Ruach Hakodesh. Act 2:41 Those, who were mekabel Besuras HaGeulah and welcomed his dvar, submitted to a tevilah of teshuva and there were added in that day nefashot (souls) beerech (approximately, dacht zich) shloshet alafim (three thousand). Act 8:12 But when they had emunah (faith) in what Philippos preached about the Malchut Hashem and the Shem of Rebbe, Melech HaMoshiach Yehoshua, they, both anashim and nashim, were submitting to Moshiach's tevilah of teshuva. Raamatun kieli ja käsitteistö tulee hepreankielestä. Hepreankielen sana tevilah tarkoittaa kokonaan vedessä upottautumista kun sillä tarkoitetaan VT:n rituaalipuhdistusta ja UT:n Raamatullista vesikastetta. Raamatullisen kasteen suorittamisen muoto on kiistattomasti upotuskaste. Johannes Kastaja kastoi upottamalla Markku Särelä: Jokin huomautus on vielä paikallaan. Meille kerrotaan: "Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä." (Matt. 3:16;. Mark. l:9,10). "Johanneskin kastoi Ainonissa... koska siellä oli paljon vettä." (Joh. 3:23). Näistä lauseista ei ilman muuta käy ilmi, että Johannes olisi kastanut upottamalla. Pikemminkin niistä paljastuu seuraava kuva: Johannes Kastaja on kahlannut Jordaniin syvemmälle, missä virtaava vesi vaihtui nopeasti eikä seonnut. Kastettava menee hänen tykönsä ja nousee kasteen saatuaan vedestä rannalle. Eräässä toiselta vuosisadalta olevassa kastekappelissa Rooman katakombissa on säilynyt Jeesuksen kastetta esittävä kuva. Siinä Johannes kaataa astialla vettä Jeesuksen päähän. Kappelissa on kastevettä varten vain pieni lattiasyvennys, jossa upottaminen oli mahdotonta. ... Kasteveden tuli olla puhdasta (Hebr. 10:22; Hes. 36:25). Ihmisten jaloissa seonnut seisova vesi ei olisi voinut kuvata kasteen puhdistavaa vaikutusta, vaan se olisi häväissyt kasteen pyhyyttä ja arvokkuutta. Siksi Johannes valitsi virtaavan paikan, jossa oli paljon vettä. Ei voida näyttää toteen, että Johannes olisi tarvinnut paljon vettä upottamista varten. Ainon ei ollut ainoa paikka, jossa Johannes kastoi. Sillä "hän vaelsi kaikissa seuduissa Jordanin varrella ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi" (Luuk. 3:3). (s.79,80) Markku Särelä erehtyy taas kerran. Orthodox Jewish Bible (OBJ) Mat 3:11 I give you a tevilah (immersion) in a mikveh mayim for teshuva, but Hu Habah (He who Comes; T.N. i.e., the Moshiach) after me has more chozek (strength) than me. I am not worthy to remove his sandals. He will give you a tevilah (immersion) with the Ruach Hakodesh and eish (fire). Johannes Kastaja kastoi ihmiset sekä Jeesuksen upottamalla kokonaan veden alle. Raamatun todistus hepreankielen valossa todistaa, että kyse oli kokonaan vedessä upottamisesta. Raamatun esikuvallinen opetus kasteenhaudasta todistaa, myös sen että uskovat kastetaan kokonaan vedessä upottamalla, koska kuolleet haudataan kokonaan, ei osittain. Rooman katakombista löytynyt kastekuva, jossa Johannes Kastaja kastaa Jeesuksen kaatamalla vettä Hänen päähänsä on vääristynyt kuvaus tästä tapahtumasta, ei Raamatun totuus. Matteuksen evankeliumissa luvussa kolme Johannes Kastaja sanoi kastavansa upottamalla kaikkialla missä hän tulee kastamaan. Raamatun todistuksen mukaan Johannes Kastaja kastoi upotuskasteella. Orthodox Jewish Bible käyttää Johannes Kastajasta hepreankielen sanoja Yochanan ja tevilah. Tevilah yhdistettynä vesikasteeseen tarkoittaa upottamista. Johannes Kastajasta käytetty nimi viittasi Johannekseen, joka kastaa upottamalla. (OJB) Mat 17:13 Then the Moshiach's talmidim had binah that he spoke to them about Yochanan of the tevilah of teshuva. Apt 2:41 Markku Särelä: Kun Jerusalemissa kastettiin ensimmäisenä helluntaina 3000 ihmistä, upottaminen olisi vaatinut suuria järjestelyjä. Olihan vuodenaika jo varsin kuiva (touko- kesäkuu). Pienissä altaissa ei olisi voitu kastaa kovin monta, koska veden tuli olla puhdasta. 3000 miehen marssi esim. Betesdan lammikolle ja heidän kastamisensa siellä upottamalla olisi ollut suuri operaatio. Vielä vaikeampaa upottaminen olisi ollut Filipin vanginvartijan oloissa keskellä yötä, kun hän ja hänen perheensä kastettiin "kohta" (Apt. 16:33). Jos upottaminen olisi ollut ainoa oikea kastetapa, tottapa Pyhä Henki olisi kertonut, miten niin vaikeissa oloissa saatiin yhtäkkiä riittävästi vettä. Kuitenkin Raamattu sivuuttaa kastetavan kuvaamisen. (s. 80) Kuningas Hiskia tukki Giihonin lähteen yläjuoksun ja johti veden Jerusalemin kaupunkiin. Giihonin lähde oli lähellä Jerusalemia. Jerusalemissa oli myös taloja joihin oli rakennettu rituaalipuhdistusaltaita. Nykyään Giihonin lähteellä suoritetaan silloin tällöin juutalaisia rituaalikasteita (mikve/mikva), eli rituaalisia kasteita, joissa ihminen upotetaan kokonaan veden alle. Apostolien tekojen aikana Giihonin lähde saattoi hyvinkin toimia alkuseurakunnan eräistä Jerusalemin kaupungin kastepaikoista. Giihonin lähde sijaitsi n. 8 kilometrin päässä Jerusalemista. Giihonin lähteelle ei ollut kovinkaan pitkä matka, sinne olisi helposti kävellyt hyvin nopeasti. Joissakin Jerusalemin kodeissa oli rituaalialtaita, joissa suoritettiin rituaalisia mikve upotuskasteita puhdistautumismenoissa. Jerusalemissa oli siis vettä, jossa voitiin suorittaa Raamatullinen Uuden Liiton upotuskaste Herran Jeesuksen nimeen. Jos vain kaksitoista apostolia olisivat kastaneet ja kasteeseen olisi mennyt aikaa noin yksi minuutti, niin kaksitoista apostolia olisi kyennyt kastamaan 3000 henkeä noin neljässä tunnissa. Helluntaipäivänä kolme tuhatta ihmistä tuli uskoon Jumalan sanan saarnan kautta. Raamattu sanoo, että Pietari julisti Jumalan sanaa kun oli kolmas hetki päivästä. Kellonaika oli noin kello yhdeksän aamulla. Koska sanan julistaminen tapahtui aikaisin aamulla, niin on syytä uskoa, että uskoontulemiset tapahtuivat aamulla, jonka seurauksena opetuslapsilla on runsaasti aikaa kastaa vedessä helluntaipäivänä uskoontulleet ihmiset. Emme tiedä varmuudella ketkä kastoivat heidät. Kastajina saattoi toimia useammat veljet kuin vain kaksitoista apostolia. Jos näin oli, niin silloin kasteet voitiin suorittaa vielä nopeammin. Joh 9:11 Hän vastasi: "Se mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahtaan ja voiteli minun silmäni ja sanoi minulle: ‘Mene ja peseydy Siiloan lammikossa’; niin minä menin ja peseydyin ja sain näköni". Pirskotus- ja valelukasteen puolustajat sanovat ettei ihmisiä voitu kastaa Jerusalemin vesialtaissa, koska ne oli tarkoitettu juomavedeksi, ei peseytymiseen tai rituaalikasteisiin. Raamattu todistaa, että Jerusalemissa oli altaita, joissa ihmiset kykenivät peseytymään. Eräs mahdollisuus voi olla myös, että kasteita suoritettiin jossakin vesialtaissa. Raamatun oman todistuksen nojalla on täysin selvää, että vesikaste suoritettiin kokonaan upottamalla veteen, sillä vain siten täyttyy vesikasteen vertauskuvallisuus ihmisen hautaamisesta ja ylösnousemuksesta Pyhän Hengen voimasta. Täten voimme varmuudella uskoa, että helluntaipäivänä uskoontulleet 3000 henkeä kastettiin kokonaan upottamalla vedessä joko heti samana päivänä tai sitten hyvin pian muutamien päivien sisällä. Raamatun tekstin perusteella on kuitenkin hyvin todennäköistä, että heidät kastettiin samana päivänä kun he Jumalan armosta tulivat uskoon. Filippiin kaupungin vanginvartija. Filippiin kaupungin portin ulkopuolella oli joen ranta. Filippiin vanginvartija sekä koko hänen uskovaisiksi tullut perhekunta kastettiin kaupungin porttien ulkopuolella olevassa joessa. Joessa on riittävästi vettä Raamatullisen upotuskasteen suorittamiseen.
Apt 16: Upotuskasteen vertauskuvallisuus Markku Särelä: Kun huolella tutkii Raamatun mainitsemat kastamiset, ei niistä voi mistään täydellä varmuudella päätellä silloista kastetapaa. Todennäköisesti käytettiin useita tapoja. Valeleminen sopi hyvin kuvaamaan puhdistusta synneistä ja "elävän veden virtoja”. 83 Vihmominen eli pirskottaminen kuvasi paitsi puhdistusta myös Jumalan armon siunaavaa sadetta ja Kristuksen verellä vihmomista. 84) Upottaminen kuvasi vanhan ihmisen kuolemaa ja uuden ihmisen syntymistä. Samoin siihen kuvaan sopi hyvin kasteeseen liittyvä koko ihmistä koskeva anteeksiantamus, puhdistuminen kaikista synneistä. Käytettiin mitä kastemuotoa tahansa, kastettava sai aina saman armon. Toimitustapaan liittyvä kuva oli vain erilainen. (s.80,81) Kun tutkimme Raamatun esikuvallisuutta vesikasteeseen liittyen, niin se todistaa upotuskasteen puolesta. Vesikasteen vertauskuvassa kaste lihan kuolemalle tapahtuu Pyhän Hengen voimassa sekä ylösnouseminen vedestä uuteen elämään tapahtuu Pyhän Hengen voimasta. Pyhän Hengen kaste ja osallisuus Pyhään Henkeen uskon kautta Herran Jeesuksen sovitustyöhön on sen täyttymys, jota vesikaste vertauskuvallisesti kuvaa. Uskon kautta Herraan Jeesukseen saamme koko Pyhän Hengen, emme vain pientä osaa. Uskova on kokonaan "upotettu" Pyhän Henkeen, ei pieneen osaa Pyhästä Hengestä. Uskova saa kaikki tekemänsä synnit anteeksi, ei vain joitakin syntejä, kun hän tulee uskoo ja tekee parannuksen uskoen Herraan Jeesukseen. Kirkon valelukaste ei täytä Raamatun opetuksen vertauskuvallisuuden ja täyttymyksen tunnusmerkkejä, jossa koko vanha ihminen haudataan ja sen sijaan nousee uusi ihminen. Muutama tippa vettä päähän ei ole täytä Raamatun opettaman vanhan ihmisen hautaamisenmerkkiä, jossa koko ihminen haudataan. Raamattu ei tunne kuin upotuskasteen Raamatullisena Uuden Liiton vesikasteena. Didakhe: Kasteopetus Markku Särelä: Kirjassa Didake eli Kahdentoista apostolin oppi, joka on noin vuodelta 100, sanotaan: "Kastakaa (baptisate) Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen virtaavalla vedellä (tai: virtaavassa vedessä). Mutta jos sinulla ei ole virtaavaa vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi (kastaa) raikkaalla (vedellä), (kasta) lämpimällä. Mutta jos sinulla ei ole kumpaakaan, vala päähän kolmesti vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen." (7:1-3). Sanonta osoittaa, miten vapaa alkukirkko oli kastetapaan nähden. Maininnasta näkyy, että baptidzein ei merkinnyt vain upottamista, koska sitä käytetään myös valelemisesta. (s. 81) Kun tutkimme Didakheen teoksen opetusta vesikasteesta, niin näemme sen olevan epäraamatullinen teos, joka ei perustu Raamatun opetukseen. Didakhe: Luku 7. 1 Mutta liittyen kasteeseen, kastakaa näin: selostettuanne ensin kaikki nämä säännöt, kastakaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen juoksevassa vedessä. 2 Mutta jos ei ole juoksevaa vettä, kastakaa jossain muussa vedessä, ja jos et voi kastaa kylmässä niin lämpimässä vedessä. 3 Mutta jos ei ole kumpaakaan, kaada vettä kolme kertaa päähän Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. 4 Mutta ennen kastetta, paastotkoon kastaja ja kastettava, ja muut, jotka kykenevät. Ja käskekää kastettavaa paastoamaan yksi tai kaksi päivää aikaisemmin.
Raamattu on uskovan ainoa auktoriteetti, koska se on Jumalan sanan ilmoitus ja opetus. Raamattu ei opeta esimerkiksi, että jos et voi kastaa kylmässä vedessä, niin kasta lämpimässä tai jos ei ole kumpaakaan, niin kaada vettä kolme kertaa päähän.
Raamattu ei opeta, että kastajan ja kastettavan on paastottava ennen kastetta. Raamattu ei opeta, että kastettavan tulee paastota yksi tai kaksi päivää aikaisemmin kun menee kasteelle. Koska Didakheen opetusta vesikasteesta ei löydy Raamatusta ja koska Didakheen oppi on Raamatun sanan vastainen, niin se tarkoittaa sitä, että Didakheen opetus vesikasteesta on väärä opetus. Paavali opetti, että hänen jälkeensä tulee julmia susia, jotka eivät lauma säästä. Paavalin mukaan nämä julmat sudet nousevat uskovien keskuudesta, jotka opettavat ja puhuvat väärää puhetta eksyttääkseen opetuslapsia mukaansa vääryyden oppeihin. Didakheen opetus vesikasteesta sopii Paavalin kuvaukseen julmista susista, jotka eivät laumaa säästä.
Apt 20: Didakheen opetuksesta löytyy myös hyvin vahva viittaus opetukseen, joka on hyvin samanlainen kuin Rooman katolisen kirkon aneoppi. Didakhe: Luku 4. 5 Älä ole käden ojentaja vastaanottamisessa ja sen poisvetäjä antamisessa. 6 Jos sinulla on, anna kädestäsi syntiesi vapautukseksi. 7 Älä epäröi antaa, äläkä valita antaessasi, sillä sinun tulisi tietää, kuka on palkkion maksava. Didakhe opettaa, että antaessasi kädestäsi (omaisuus, rahaa) saat vapautuksen synneistäsi. Didakheen oppi on täsmälleen sama kuin Rooman kirkon aneoppi opettaa että ane on kuin ylimääräinen sakramentaalinen anteeksiantamus ajallisista rangaistuksista; että Rooman katolinen kirkko voi antaa syntejä anteeksi Kristuksen ja pyhimysten ansioiden tähden. Katoliset sanovat, että ane tarjoaa keinon katuvalle syntiselle maksaa (tai suorittaa) synnin velkaa. Rooman katolinen kirkko opettaa, että todellinen ane on krusifiksin, ruusukon ja medaljongien käyttämistä. Raamattu opettaa, että kaikki ihmiset ovat tehneet syntiä Jumalaa vastaan ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja pelastus on Jumalan armoa ja Jumalan lahja Herran Jeesuksen veren ja kuoleman kautta, kun Hän sovitti syntimme Golgatalla. Ne jotka tunnustaen katuvat syntejänsä saavat pelastuksen lahjaksi Jumalalta. Raamattu opettaa myös ettei meidän vanhurskaat tekomme voi meitä pelastaa, sillä Jumalan armo pelastaa meidät. Herran Jeesuksen veri tuo puhdistuksen synneistä, ei ihmisten kätten annit tai aneet. Raamatun opetuksen perusteella niin Didakheen kuin Rooman katolisen kirkon opetus syntien anteeksiantamuksesta kätten antien sekä aneiden kautta on väärä opetus, eli harhaoppi.
Room 3: 21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia, 22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta. 23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla 24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, 25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit 26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.
Ef 2:
Tiit 3:
Room 5: Ef 1:7 jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.
Hebr 9: Hebr 10:19 ¶ Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, Kastealtaat Markku Särelä: Kasteen muodosta meillä ei ole selvää kuvaa eikä varmaa historiallista tietoa. 85) Vanhalta ja keskiajalta peräisin olevat kastealtaat todistavat mieluummin valelu- kuin upotuskasteen puolesta. Valeltaessa kaatamalla astiasta vettä kastettavan päähän ja hartioihin, veden käyttö lie ollut runsasta. (s.81) Särelän kommentti kastealtaista puoltaa pikemmin upotuskastetta kuin valelukastetta. On selvää, että kasteallasta käytetään juuri upottamaan ihminen kokonaan veden alle. Lutherin tunnustus Markku Särelä: Luther säilytti kristillisen vapauden kastetavassa. Kirjassaan Kirkon Baabelin vankeudesta hän iloitsi siitä, ettei kiusaaja ollut voinut hävittää lapsilta kasteen merkitystä, ja kasteen muodosta hän kirjoitti: Kastaja "valelee kastettavan... kastehan on pikemminkin kuolemisen ja ylösnousemisen vertauskuva. Tästä syystä soisin, että kastettavat upotettaisiin kokonaan veteen sanamuodon ja tämän salaperäisen toimituksen merkityksen mukaisesti. Se ei suinkaan ole mielestäni välttämätöntä, mutta olisi kaunista antaa niin syvälliselle ja täydelliselle asialle syvällinen ja täydellinen merkkikin." 87) Tästä havaitsemme, paitsi että Lutherin sanonta edellyttää valelukasteen olleen yleisen, myös että kasteen merkitys oli Lutherille hallitseva pääasia. Kasteen muodolla oli palveleva merkitys. Upotuskasteen Luther katsoi parhaiten symbolisoivan kasteen todellista merkitystä. Tästä ei kuitenkaan voida tehdä sitä johtopäätöstä, että Luther olisi kastanut upottamalla. Samaa on sanottava myös Lutherin kasteen merkitystä kuvaavasta Vähän kastekismuksen kohdasta, jossa hän puhuu vanhan ihmisen upottamisesta ja uuden ihmisen esiin nousemisesta. (s.82) Luther tunnusti upotuskasteen kuvaavan täydellisesti kuolemista ja ylösnousemista. Hänen mukaansa se kuitenkaan ei ole välttämätöntä, mutta tässä hän erehtyi. Raamattu opettaa selkeästi vesikasteen olevan upotuskaste. Olen joskus törmännyt ihmisiin, jotka sanovat että kuolevan ihmisen kohdalla ei voida toteuttaa upotuskastetta ja siksi valelukaste on pätevä ja raamatullinen kaste, joka voidaan suorittaa kuolemaisillaan olevalle. Edellä oleva toteamus on kuitenkin väärä. Tuskin kukaan kulkee vesipullo mukanaan odottaen, että löytää kuolemaisillaan olevan, jonka päähän voi valella vettä. Vesikaste ei pelasta ihmistä. Ihminen ei pelastu vesikasteen kautta, vaan uskon kautta Herraan Jeesukseen. Kuolemaisillaan olevaa ei tarvitse edes kastaa vedessä, jos se ei ole mahdollista, sillä usko Herraan Jeesukseen riittää pelastukseen. Raamatussa ei ole vesikasteen liittoa Markku Särelä: Kasteessa on jokainen, joka ei ole epäuskossa hylännyt kasteensa lahjaa, saanut sydämeensä elävän veden virrat ja Pyhän Hengen, hänet on pesty puhtaaksi synnin saastasta, hänet on vihmottu Karitsan verellä ja Jumalan armon siunaava sade on pirskottu hänen päälleen sekä hänet on haudattu Kristuksen kanssa kuolemaan ja myös herätetty hänen kanssaan. ja vaikka hän olisi tämän suunnattoman armon hylännyt epäuskossaan, ei kaste sen takia ole tullut mitättömäksi eikä sitä tarvitse uudistaa. Kuten aikaisemmin on ollut puhetta, silloin on tarpeen vain se, että ihminen hylkää epäuskonsa ja panee nyt turvansa kasteenliittoon. (s.82,83) Raamatun opetuksen mukaan uskon kautta Herraan Jeesukseen saadaan luvattu Pyhä Henki, ei sen tähden että ihminen vastaanottaa vesikasteen. Raamattu ei opeta mitään vesikasteen liitosta, vaan Uudesta Liitosta jonka Jumala tekee ihmisen kanssa, joka tekee parannuksen ja uskoo Herraan Jeesukseen. Gal 3:14 että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen. Luuk 22:20 Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.
Alla on linkki Raamatun opetus vesikasteesta koko kirjoitukseen, käsittäen kaikki kirjoituksen 27 lukua: Raamatun opetus vesikasteesta (kaikki luvut)
Petri Paavola
Lähteet:
|