Kirjoitan
seuraavan en kenellekään erityisesti, vaan yhteisesti meille kaikille. Lyhykäisesti
synnistä sekä nuhtelusta.
Gal 6:1 Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin
ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä; ja ole varuillasi, ettet
sinäkin joutuisi kiusaukseen.
Jos, joku elää synnissä tai tekee syntiä, niin Raamattu antaa oikeuden
ojentamiseen ja nuhtelemiseen. Tuo ojennus tulee tapahtua hengellisesti ja vain
hengellisen uskovan tulee tehdä tuo nuhtelu. Nuhtelu tulee tehdä sävyisyyden
hengessä eli toista rakastaen ja kunnioittaen, ei siis lynkkaus mieli alalla.
Raamatullisen nuhtelun tarkoitus on palauttaa asiat Raamatullisen uskon
mukaiseen järjestykseen. Nuhtelun tarkoitus ei ole nolata toista oman
oikeaoppisuuden pönkittämiseksi, vaan nuhtelu tulee tehdä sävyisästi sekä
nöyrästi, jotta nuhdeltava huomaisi tilansa, missä synti on tuhoamassa häntä. Eli
emme lynkkaa toista, vaan kyynelillä kehoittaen ja rakastaen olemme ohjaamassa
sisarta tai veljeä pois synnistä, joka tuhoaa hänet.
]Vaimoni äiti kertoi minulle aikoinaan kuinka hänen äitinsä ohjasi lapsiaan
oikeaan suuntaan. Kun lapsena kävivät joskus kurittomiksi, niin hänen äitinsä
käski hakea koivuniemen herran. Sen jälkeen äiti ripsautti risulla
takamuksille, siten jotta se ei sattunut yhtään. Mutta pienen lapsen sydämeen
sattui ja koski, sillä hän näki äitinsä kasvoilta valuvat kyyneleet ja sen
pahan olon, joka äidillä oli, kun pahuuksia oli tehty ja hän joutui asiasta
ojentamaan.
Tuo asenne tulee olla myös nuhtelijalla, kyynel silmä kulmassa sen tähden kun
hän rakastaa lastaan, mutta on mureheellinen sen synnin tähden, joka tuhoaa
lapsensa. Hän kyynelehtii siksi, koska hän rakastaa eikä halua lapsellensa
mitään pahaa, vaan ainostaan hyvää. Tuollainen asenne nuhtelussa palauttaa
varmasti monta asiaa takaisin kohdallensa. Oikeassa oleminen ja lihallinen
nuhtelu saa aikaan, vaan asioiden pahentuneen tilan.
Kukaan meistä ei ole synnitön, mutta tarvitsemme Jumalan kokonaisvaltaisen
hoidon. Voi jospa haluaisimme puhdistautua matkamme aiheuttamista pölyistä.
Olen syntynyt ja asun suomalaisessa sauna kulttuurissa, josta olen pannut
merkille erään mielenkiintoisen asian. Kun olen saunassa perheeni kanssa, niin
yleensä joku perheen jäsenistäni ojentaa minulle tai jollekin meistä pesusienen
ja pyytää pesemään likaisen selkänsä, koska ei itse siihen pysty. Olisipa
seurakunnassa sama asenne?
