Seuraavaksi olen laatinut listan Uuden Testamentin kirjojen kirjoittamisen ajankohdasta; kaikkien kirjojen tarkkaa kirjoittamisajankohtaa ei historia tiedä, mutta ne voidaan kuitenkin aika tarkasti määrittää suurin piirtein oikeaan ajankohtaan. Näiden tekstien ajankohdista on monenlaista tulkintaa, mutta suunnilleen samoihin aikoihin  kuitenkin kaikki ne sijoittavat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

- Matteuksen evankeliumi: Osa tutkijoista sijoittaa sen syntymisen tapahtuneen n. vuonna 50 jKr. Minä itse pidän tätä hyvin todennäköisenä vaihtoehtona, vaikka jotkut sanovat sen tapahtuneen 60-65 jKr. ja toiset sijoittavat sen jopa vuosiin 100-110 jKr. Mutta todennäköisin vaihtoehto on se, että Matteuksen evankeliumi on kirjoitettu mahdollisimman varhain ylös, sillä mitä järkeä olisi kirjoittaa evankeliumi 70 vuotta sen jälkeen kun itse tapahtumat olisivat tapahtuneet. Samoin Matteuksessa on profetia temppelin tuhoutumisesta, joka tapahtui vuonna 70 jKr., eli evankeliumi on kirjoitettu ennen vuotta 70 jKr. Alkuseurakunnan perimätiedon mukaan Matteus olisi kirjoittanut ensin hepreankielellä (tai arameaksi, jota siihen aikaan sanottiin myös hepreankieleksi; aramea oli silloin yleinen puhekieli Israelissa). Kreikankielisen tekstin arvioidaan valmistuneen n. 50 jKr. tai sillä vuosikymmenellä. Matteus oli silminnäkijänä  Herran Jeesuksen yksi opetuslapsista.

- Markuksen evankeliumi: Alkuseurakunnassa olleiden lähteiden mukaan Markus olisi kirjoituttanut evankeliumin Roomassa ollessaan siellä muun muassa Paavalin ystävänä. Näin evankeliumi olisi kirjoitettu vuosina 64-68 jKr. Jotkut sijoittavat evankeliumin syntyhetken vuosiin 45-46 jKr. (Eusebius). Jotkut sijoittavat evankeliumin syntymisen jälkeen vuoden 70 jKr., mutta tämä ei voi olla mahdollista, sillä  samoin myös Markuksessa on profetia temppelin tuhoutumisesta, joka tapahtui vuonna 70 jKr., eli evankeliumi on kirjoitettu ennen vuotta 70 jKr. Markus oli myös silminnäkijänä UT:n tapahtumissa.

- Luukaan evankeliumi: Luukas oli Paavalin työtoveri, eikä Luukas ollut Jeesuksen silminnäkijänä, joten hän turvautunut muiden lähteisiin, niin kuin hän myös sen tuo esille evankeliuminsa alussa.  Evankeliumin ajankohdan arvioidaan olevan n. 63-64 jKr.

- Johanneksen evankeliumi: Tämä evankeliumi on kirjoitettu synoptisten evankeliumien jälkeen. Eli Johanneksen evankeliumi on kirjoitettu n. 85 jKr. Jotkut pitivät Johanneksen evankeliumia gnostilaisena teoksena, mutta se ei pidä paikkaansa. Vuonna 1946 Nag Hammadista (Nag Hammad) löytyi kirjakääröjä, jotka myös auttoivat synoptisten sekä Johanneksen evankeliumin syntymisajankohdan ajoituksessa. Näiden todisteiden perusteella Nag Hammadista löydettiin 200-300 luvulla kirjoitettuja gnostilaisia kirjoituksia, jotka osoittavat gnostilaisuuden syntyneen paljon myöhemmin kun Johanneksen evankeliumi oli kirjoitettu. Johannes oli myös itse silminnäkijänä UT:n tapahtumille.

Kleemens Aleksandrialainen (n. 150-n. 215 jKr.) hyväksyi ja tunsi kaikki nykyiset Uuden Testamentin tekstit Jumalan sanaksi. Tosin ennen häntä ja hänen jälkeen oli monia jotka kiistelivät siitä ettei mm. seuraavat kirjeet kuulu kaanoniin: hebrealaiskirje, Jaakobin kirje sekä ilmestyskirja. Kleemens Aleksandrialainen piti myös Didakhe eli 12 apostolin opetusta kanonisena, vaikka sitä se ei kuitenkaan ole.

Jo paljon ennen Rooman katolisen kirkon syntymistä kaanon oli siis kuitenkin valmis ja seurakunnan käytössä. Eli niin kuin näemme historiasta, niin Rooman katolinen kirkko ei synnyttänyt kaanonia, vaan otti käyttöönsä jo olemassa olevat ja muiden tunnustamat kirjat ja kirjeet. Se mikä on huomattavaa, on se että vuonna 1546 Rooman katolinen kirkko kanonisoi apokryfikirjat, joita kirkkoisät pitivät harhaoppisina. Rooman kirkon raamattu pitää sisällään siis harhaoppisten teoksia.
 

Markion, jonka sanottiin olevan gnostilainen harhaoppinen eli n. 85-160 jKr. hän teki oman Uuden Testamentin kanonisoinnin. Markion hyväksyi kaanoniinsa vain Luukkaan evankeliumin ja kymmenen ja kymmenen Paavalin kirjettä.   Totean tähän, että meillä on aika yksipuolinen "kirkkohistoria", sillä Rooman katolinen kirkko tappoi vastustajiaan sekä hävitti heidän teoksiaan sekä on antanut sen leiman vastustajilleen, jota saamme historiasta lukea. Rooman katolisen kirkon historian todistuksia voidaan siis pitää puolueellisina, koska se on hävittänyt aikoinaan olemassa olevia tekstejä. katolsien kirkon toimenpiteet ja sen historian todistuksia ei voi siis kaikilta osin pitää luotettavina.  En kuitenkaan ota kantaa Markioniin hyvässä enkä pahassa, mutta sen sanon, että gnostilaisuus on harhaopetusta. Markionin epätäydellinen kaanon oli kuitenkin eräs voimakkaimmista tekijöistä, joka johti myöhemmin kirkon kaanonin virallistamiseen. Markionin epätäydellinen kaanon sekä harhaoppisuus oli se lähtölaukaus, joka sai Rooman katolisen kirkon virallisesti kanonisoimaan Uuden Testamentin tekstit. Rooman katolinen kirkko nousi vastustamaan harhaoppeja ja siksi se virallisti kaanonin, mutta kuitenkin itse samaan aikaan ennen ja jälkeen kaanonin virallistamisen Rooman katolinen kirkko opetti mm. näitä harhaoppeja:

- Vuonna 375 alkoi kuolleitten pyhimysten palvonta.

- Vuonna 378 jKr. roomalainen piispa Damasus peri  keisarilta uskonnollisena johtajana Pontifex Maximus ja  Vicarius Christi arvonimet. Näin Rooman paavin istuimesta tuli Baabelista alkaneen ylipappi kultin perillinen. Tästä lähtien kaikilla Rooman piispoilla(paaveilla) on ollut nämä arvonimet. Heti kun Damasuksesta oli tullut Pontifex Maximus tulivat Rooman katoliseen kirkkoon babylonialaiset seremoniat hallitsevaan asemaan ja myös muiden pakanauskontojen oppikäsityksiä alkoi tulla sisälle Rooman kirkkoon.

Muratorin kaanonin (n. 170 jKr.) löysi L.A. Muratori vuonna 1740. Muratorin kaanon on kirjoitelma, jossa on nimetty kaikki muut Uuden Testamentin tekstit paitsi Pietarin kirjeet, Jaakobin kirje sekä hebrealaiskirje.

Eusebius

Kesarean piispa Eusebius julkaisi listansa UT:n teksteistä kirjaan kirkkohistoria 325 jKr.

Eusebiuksen teksti kursiivissa:

Kun olemme päässeet tähän asti on järkevää esittää yhteenveto UT:n kirjoituksista. Ensimmäiseksi on syytä asettaa ensisijalle pyhä nelikkö evankeliumeja, joita seuraa Apostolien teot. Tämän jälkeen meidän on syytä tunnistaa Paavalin kirjeet, meidän täytyy lausua aidoiksi jäljellä oleva myöhempi Johanneksen kirje samoin myös Pietarin kirje. Tämän jälkeen jos se näyttää oikealta Johanneksen ilmestys. Mutta joista on väitelty, jotka ovat kuitenkin tuttuja enemmistölle ovat jäljellä oleva Jaakobin kirje sekä Juudaan kirje sekä Pietarin toinen kirje ja toinen ja kolmas Johanneksen kirjeet, vaikka kuuluisivatkin evankelistalle tai jollekin jolla on sama nimi kuin hänellä on.

Väärien kirjojen joukkoon on laitettava Paavalin teot ja Paimen niin kuin sitä kutsutaan sekä Pietarin ilmestys sekä näiden lisäksi Barnabaan kirje ja apostolien opetukset ja Johanneksen ilmestys jos se näyttää siltä. (Tämä viimeinen kuten sanoin on joidenkin hyljeksimä, mutta muut antavat sille paikan muiden tunnustettujen kirjojen joukossa. Ja näiden lisäksi jotkut tunnustavat hebrealaiskirjeen, joka on erikoisesti hyväksytty sellaisten hebrealaisten joukossa, jotka ovat vastaanottaneet Kristuksen. Nämä olisivat olleet ei tunnustettujen joukossa mutta olemme täydentäneet tehdäksemme listan myös näistä kirjoituksista, jotka seurakunnan perimätieto on pitänyt oikeina ja aitoina, jotka eivät ole kanonisia, vaan hyljeksittyjä, vaikka ovat tunnustettuja monien kirkonmiesten toimesta.

Harhaoppisten joukkoon kuuluvat lisäksi Pietarin evankeliumi; Tuomaan evankeliumi sekä Mattiaan evankeliumi. Harhaoppiset ovat nämä kirjat nimenneet apostolien tekemiksi.

Uuden liiton puolella syntyneet apokryfikirjat olivat harjaoppisiksi luettavia.

Karthagon kolmas kirkolliskokous vuonna 397 jKr. esitti ja hyväksyi ensimmäisen virallisen kaanonin, johon otettiin mukaan kaikki 27 kirjaa (ne jotka ovat mukana nykyisessä Uudessa Testamentissa). Näin vasta 397 jKr. Rooman katolinen kirkko kanonisoi sen mikä oli ollut olemassa jo muutaman sadan vuoden ajan. Rooman katolinen kirkko ja sen edustajat ylpeilevät usein sillä, että he ovat antaneet Uuden Testamentin kristityille. Mutta totuus kuitenkin on se, että Rooman katolinen kirkko kykeni kanonisoimaan Uuden Testamentin tekstit siksi koska ne olivat käytössä ja yleisesti hyväksyttyjä Jumalan seurakunnissa. Ja Jumalan seurakunta oli niitä käyttänyt jo kauan ennen niiden kanonisointia. Rooman kirkko sai siis kaanonin heitä aikaisemmin eläneiltä, jotka hyväksyivät kaikki nykyään käytössä olevat UT:n tekstit. uuden Testamentin kaanon oli jo olemassa ja käytössä Jumalan seurakunnassa ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien.

Rooman katolinen kirkko antoi käskyn Raamatun sisällöstä vuonna 1546, jolloin Trentossa päätettiin, että Jeromen latinalaisen Vulgatan täytyy olla kirkon virallinen kaanon. Rooman katolisen kirkon kaanonin tuli mukaan myös Vanhan Testamentin Apokryfikirjat, jota varhaiset kirkkoisät pitivät harhaoppisena.

Katolinen katholike, katholikos sanaa alettiin käyttämään vasta vuoden 110 tienoissa. Sanat katolinen kirkko (he katholike ekklesia) ilmestyivät ensimmäistä kertaa historian lehdille Ignatiuksen kirjeessä Smyrnalaisille, jonka hän kirjoitti vuonna 110 jKr. Kirjeessä hän kirjoitti seuraavasti: "Minne piispa tulee, siellä on kansa, missä Jeesus on, siellä on yleinen (yleismaailmallinen) [katholike] seurakunta (kirkko)."

Rooman kirkko ei ole siis antanut meille UT:n kaanonia, vaan Jumala sen antoi UT:n kirjoittajien kautta. Rooman kirkko kanonisoi siis jo olemassa olevat kirjat seurakunnassa olevien kirjeiden perusteella, joissa kirjeet olivat olemassa opetuskäytössä. Rooman kirkon viimeisin kaanon astui voimaan vuonna 1546, jolloin se otti käyttöön harhaoppiset apokryfikirjat. Rooman katolinen kirkko ei siis ole Uuden Testamentin kaanon synnyttäjä, vaan se kokosi sen, joka oli jo muilla täydellisesti käytössä.

Millä tavalla alkuseurakunta ja sen jälkeläiset ovat erottaneet oikean Raamatun kaanonin ns. apokryfisistä kirjoista, joilla ei ole Jumalan sanan arvovaltaa? Kanonisen arvovallan kirjoituksille antoi se, että ne olivat Jeesuksen opetuslasten kirjoittamia (Paavalille Jeesus ilmestyi opettaen häntä ja Pietari hyväksyi hänen palvelutehtävänsä sekä kirjeissään hän antoi Paavalin kirjeille kanonisen arvovallan, siksi Paavalin kirjeet on hyväksytty kaanoniin, vaikka Paavali ei ollut 12 opetuslapsen joukossa; samoin on Luukkaan laita, joka oli Paavalin työtoveri; alkuseurakunta hyväksyi Luukkaan evankeliumin kanoniseksi evankeliumiksi ilman mitään epäilyjä, samoin tulee meidän tehdä) sekä niiden tuli olla yleisesti hyväksyttyjä ja niissä tuli olla oikea Jumalan sanan arvovallan mukainen opetus.
 

Raamattu kertoo apostoleiden kirjeiden kiertäneen seurakunnissa, joka merkitsee sitä että jo hyvin varhain heidän kirjeensä olivat Jumalan seurakuntien luettavissa.

2Pie 3:15 ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut;

Apostoli Pietari kirjoitti kirjeensä Vähä-Aasiassa ja Aasiassa oleville uskoville. Pietarin kirjoituksesta käy ilmi, että Paavalin kirjeitä luettiin Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa. Eli niin Paavalin kuin Pietarin kirjeitä luettiin Vähä-Aasian ja Aasian seurakunnissa.

Ilm 1:
3 ¶ Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!
4 Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,

Kol 4: 16 Ja kun tämä kirje on luettu teille, niin toimittakaa, että se luetaan Laodikeankin seurakunnassa ja että myös te luette Laodikeasta tulevan kirjeen.

Myös Johanneksen ilmestyskirjaa luettiin Aasian seitsemässä seurakunnassa sen jälkeen, kun se valmistui vuonna 96 jKr. Edellä olevista jakeista käy ilmi, että apostolien kirjeitä kopioitiin ja lähetettiin olemassa oleviin seurakuntiin. Paavali kertoi kolossalaisille, että hänen kirjeensä tuli toimittaa luettavaksi Laodikean seurakuntaan. Apostolien kirjeet siis levitettiin olemassa oleviin Jumalan seurakuntiin ja pikku hiljaa ne tietenkin levisivät kaikkialle, missä oli Jumalan seurakuntia. Esimerkiksi Kleemens Aleksandrialainen (n. 150-n. 215 jKr. tunsi kaikki 27 Uuden Testamentin tekstit ja piti niitä Jumalan sanana.

Jumalan sana ja sen opetus on siis ollut koko ajan Jumalan seurakunnan käytössä kautta sen historian. Lukekaamme siis suurella innoituksella niitä samoja tekstejä, joita luettiin aikoinaan vanhan liiton seurakunnassa (VT) sekä myös alkuseurakunnassa (VT ja UT).

Rooman katolinen kirkko ja ekumenia

Paavi harrastaa ekumeniaa myös muslimien kanssa

Paavi ja Buddhalaiset

Paavi ottaa pakanallisen Shiva merkin otsaansa

Kuvassa Shiva papitar laittaa pakanallisen epäjumalan (sign of the tilak) merkin Paavin otsaan. Paavi siis vastaanottaa Shiva uskonnon ”voitelun” itseensä.

Jesuiitat ovat rakentamassa uutta Eurooppaa valloittaakseen Euroopan katolisuudelle. Uuden Euroopan perustamisen suunnitelmaan kuuluu myös jesuiittojen perustama osasto nimeltään Jesuiitta pakolaispalvelu (kansainvälinen järjestö), jonka avulla pakolaisia integroidaan erilaisiin kulttuureihin ja maihin.

Jesuiitat ja vatikaani pelaa kieroa peliä, jossa se käyttää hyväntekeväisyyttä suojakilpenä pyrkimyksilleen valloittaa Eurooppa ja koko maailma katolisuudelle. Katolisen kirkon edustajat sanovat ymmärtävänsä pakolaisten maahanmuuton olevan kulttuurillinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen mahdollisuus rikastuttaa yhteiskuntia. RKK:n edustajat toivovat positiivista asennetta maahanmuuttoon, että EU voisi suojella pakolaisia, jotka tarvitsevat suojelua. RKK:n edustajat sanovat, että he sivistyneenä yhteiskuntana, eurooppalaisina ja kristittyinä kehottavat Euroopan parlamenttia suojelemaan niitä jotka ovat kaikkein uhatuimmassa asemassa, vainottuina, väkivallan uhreja, elävät köyhyydessä sekä ovat vailla ihmisoikeuksia.

Pakolaisten auttaminen itsessään ei ole väärin, vaan hyvä asia, mutta jesuiitat käyttävät hyvää asiaa protestanttisten maiden tuhoamiseen. Jesuiittojen päämäärä on vierasperäisen maahanmuuton kautta sekoittaa ja romuttaa protestanttisten maiden protestanttiset arvot. Lopullinen päämäärä on saada koko maailma yhdeksi kansainväliseksi yksiköksi, yhteisen talouden ja politiikan avulla. Jesuiittojen uuden maailmanjärjestyksen tärkein päämäärä on saada kaikki uskonnot, kirkot sekä kirkkokunnat hyväksymään katolisuus, jonka jälkeen uskonnot, kirkot ja kirkkokunnat pyritään alistamaan katolisen kirkon vallan alle.

Jesuiitat ovat soluttautuneet maailmanlaajuisesti johtaviin asemiin, pyrkimyksenään tuhota protestanttiset sekä itsenäiset maat. Katolisuutta suosivat lait pyritään saattamaan voimaan kaikkialla maailmassa. Jesuiitat ovat luoneet yhteiskuntien sisälle kaaoksen. Jesuiittojen päämäärä on tuoda kaaokseen heidän tavoitteiden mukainen järjestys. Ihmisten massiivinen kansainvälinen maahanmuutto on jesuiitoille eräs askel luoda yksi yhteinen uusi maailmanjärjestys.

Jesuiittojen pyrkimys on muodostaa poliittinen, taloudellinen, sosiaalinen ja uskonnollinen valtakunta, yksi uusi maailma. Jesuiitat pyrkivät yhdistämään erillään olevat maat, muodostaen uusia kansainvälisiä taloudellisia ja poliittisia rakenteita. Heidän pyrkimys on myös yhdistää uskonnot yhdeksi, jossa vatikaanilla olisi valta-asema. Jesuiitat ovat laatineet ekumeenisen suunnitelman, jossa paavi ottaa ekumeenisen yhteyden kaikkiin uskontoihin ja kirkkoihin. Paavista on tehty ekumeenisen hankkeen moottori ja alkuunpanija, sen tähden vatikaani tulee vaatimaan ja pyrkii ottamaan vallan uuden maailmanjärjestyksen uskonnollisena johtajana.

Jesuiitat ovat käyneet Euroopassa ekumeenisia neuvotteluja erilaisten kristillisten ryhmittymien kanssa. Jesuiitat ovat tuoneet esille, että Euroopan Unioni ei ole vain taloudellinen rakennelma, vaan uusi tie rakentaa kokonaan uutta ja erilaista Eurooppaa.

Jesuiitat painottavat koulutuksen tärkeyttä, koska koulutuksen kautta voidaan luoda silta akateemisten arvojen ja uskonnon välille. Jesuiittojen mukaan yliopisto ihmiset luovat tulevaisuuden suunnan talouden ja politiikan maailmaan, siksi he pyrkivät kouluttamaan ja soluttamaan vatikaanin miehiä ja naisia yliopistomaailmaan päästääkseen johtaville paikoille.

Jesuiitat ovat myös perustaneet omia yliopistojaan tarkoituksenaan päästä lopulliseen päämääräänsä. Jesuiittojen yliopistoissa on opiskellut monia vaikutusvaltaisia henkilöitä kuten USA:n entinen presidentti Bill Clinton, Dee Dee Myers presidentti Clintonin lehdistösihteeri, Fidel Castro jne.

Jesuiittojen pyrkimys on kaikella tavalla pyrkiä rakentamaan uutta maailmanjärjestystä, jossa vatikaanilla olisi valta-asema.

Jesuiittojen mystinen henkisyys

Jesuiitoilla on monia menetelmiä asettaakseen yhden maailman uskonnon voimaan vatikaanin johdolla. Yksi näistä menetelmistä on nimeltään jesuiitta henkisyys, jonka kanssa ihmiset ympäri maailman ovat olleet kosketuksissa. Jesuiittajärjestön alusta asti jesuiitat ovat olleet mystisen rukouksen harjoittamisen kannattajia. Ignatius Loyola kehitti henkiset harjoitukset, joka sisälsi mystiikkaa. Nykyään monet ihmiset ympäri maailman harjoittavat jesuiittojen henkisiä harjoituksia. Jesuiitat omien sanojensa mukaan käyttävät idän uskontojen mystiikkaa "rikastuttaakseen" kristinuskoa.

Thomas Merton katolinen mystikko keskusteli sufilaisen (Islamin uskon mystinen suuntaus) muslimin kanssa kristillisestä sovituksesta. Sufilainen muslimi sanoi tämän olevan asia, josta he eivät voi koskaan olla samaa mieltä. Merton vastasi muslimille sanoen:

Asioissa joissa opilliset uskomukset eroavat toisistaan, uskon että kiistalla [sovituksesta] on vian vähän arvoa, koska se vie meidät pois henkisestä todellisuudesta sanojen ja ajatuksien valtakuntaan ... sanat saavat helposti aikaan loppumattomia monimutkaisia ja yksityiskohtaisia kiistoja .... mutta paljon tärkeämpää on jakaa kokemuksia jumalallisesta valosta .... Se on tässä, hedelmällisen alueen dialogi, joka on olemassa kristillisyyden ja Islamin välillä.

Tilden Edwards Shalem instituutin eräs perustaja on Mertonin kanssa samaa mieltä. Edwards on sanonut: Tämä mystinen virtaus (mietiskelevä rukous) on länsimainen silta Kaukoidän henkisyyteen. Edwards on kirjoittanut kirjassaan Spiritual Friend siteeraten Aldous Huxleyta: Metafyysinen [mystisyys] joka tunnistaa jumalallisen todellisuuden on korkein yhteinen tekijä, joka linkittää maailman uskonnolliset traditiot. Tony Campolo tunnistaa myös mystisyyden sanoessaan: Näiden sovituksen kaavojen toisella puolella mystiikan teologia pitää huolta toivosta yhteiseksi perustaksi kristillisyyden ja Islamin välillä.

Yhden maailman uskonto haluaa New Age liikkeen mukaan kaikkien uskontojen yhdistymiseen. New Age uskovaiset uskovat, että valaistumisen aikakauden aikaansaamiseksi maailman tulee saada myötämielistä värähtelyä, joka tarkoittaa että ihmiskunnan enemmistön tulee sitoutua mystiseen rukoukseen.

Jesuiitat ovat mystiikan kautta yhdistämässä niin itämaisia uskontoja, Islamia, eksyksissä olevaa kristikuntaa sekä New Age uskovia yhdeksi isoksi perheeksi, yhdeksi maailman uskonnoksi. Antikristillinen henki on pyydystämässä valheen pettämät ihmiset maailmanlaajuisen petoksen verkkoon, jonka johtoon nousee antikristus.

Herran Jeesuksen opetuslasten tulee tunnistaa aika missä me nyt elämme. Nyt on aika kertoa totuuden evankeliumia tässä maailmassa, että mahdollisimman moni ihminen voisi pelastua iankaikkiseen elämään uskon kautta Herraan Jeesukseen.

Ignatius Loyola kehitti jesuiitoille henkisen harjoituksen nimeltään mietiskelevä (kontemplatiivinen) rukous, josta käytetään myös nimitystä ignatialainen rukous. Rukouksesta käytetään myös nimitystä visuaalinen rukous tai visualisointi. Visuaalinen rukous on Ignatiuksen rukouksen keskipiste. Rukouksen harrastajan tulee miettiä mielessään ja visualisoida, eli mielikuvituksen kautta astua sisään erilaisiin tapahtumiin ja asioihin, jotka ihminen luo visualisoinnin kautta mieleensä. Visualisoinnin kautta ihmisen sanotaan kokevan, näkevän, kuulevan, kosketettavan, haistavan ja makuaistinsa kautta maistavan asioita, jotka on visualisoinnin kautta tullut hänen mieleensä mielikuvituksen kautta. Jesuiitat opettavat että visualisoinnin kautta ihminen voi puhua ihmisille, palvella heitä sekä jopa olla läsnä Jeesuksen syntymän ja ristiinnaulitsemisen tapahtumissa.

Ignatialaisen rukouksen muutamia esimerkkejä:

"Kuvittele Jeesuksen Herramme läsnäolo ristillä ja aloita puhumaan Hänelle"

"Voit kuvitella helvetin pitruuden, leveyden ja syvyyden ... ja näet mielikuvituksessa valtavat liekit ja sinne suljetut sielut ...kuulet valituksen ... aistit hajun ja huomaat savun ..... katkeruuden maku ...liekin kosketuksen"

“Näen kolme jumalallista persoonaa istumassa kuninkaallisen majesteetin kuninkaallisella puhujakorokkeella tai valtaistuimella ... näen Ladymme (Maria) ja enkelien tervehtien Mariaa ..... Näen Ladymme, pyhän Joosefin, nuoren neidon ja Jeesus lapsen Hänen syntymänsä jälkeen. Teen itseni köyhäksi pieneksi arvottomaksi palvelijaksi, olen ikään kuin läsnä, katson heitä, mietiskelin heitä ja palvelen heitä"

"Kun olet syömässä, kuvittele Kristuksen Herramme ja Hänen opetuslapsensa pyödän ääressä. Tarkkaile miten Kristus syö ja juo, miltä Hän näyttää, kuinka Hän puhuu ja sitten pyri jäljittelemään Häntä"

Visualisointiin perustuva rukous on tullut hyvin suosituksi nykyään myös Suomessa esim. myös joidenkin vapaiden suuntien uskovien keskuudessa. Visualisointi ja mietiskelevä rukous on eksytystä, jossa henkivallat antavat näitä näkyjä ihmisen mieleen sekä eksyttävät niiden kautta ihmisiä. Raamattu ei opeta visualisointia, vaan rukoilemaan Hengessä ja totuudessa, emmekä me enää voi olla läsnä tapahtumissa, jotka tapahtuivat Raamatussa. Samoin emme myöskään voi olla läsnä todellisesti niissä tapahtumissa tai niiden ihmisten kanssa mielikuvan ja visualisoinnin kautta, jotka ovat ajatuksissamme.

Visualisointi, mietiskelevä rukous on henkivaltojen eksytystä, jossa ihmisiä eksytetään ja totutetaan olemaan yhteydessä henkivaltojen kanssa, jotka itse asiassa antavat näitä mielikuvia ihmisen mieleen. Jesuiitat ovat soluttautumisen kautta tuoneet visualisointi rukouksen sisälle protestanttisiin seurakuntiin tarkoituksenaan tämänkin petoksen kautta koittaa yhdistää uskovia yhdeksi antikristilliseen ekumeeniseen yhteyteen. Todellisilla Herran Jeesuksen opetuslapsilla ei saisi olla mitään tekemistä visualisoinnin valheen kanssa. Raamatun sanan todistuksen valossa on päivänselvää, että katolisen kirkon jesuiittojen "evankeliumi" on valhe-evankeliumia ja eksytystä.

Linkki: Jesuiittajärjestö

Rooman katolisen kirkon pedofilia ja seksisynnit

Katolisen kirkon sisällä on tapahtunut tuhansia pedofiili tapauksia, joissa katolisen kirkon työntekijä on hyväksikäyttänyt lapsia seksuaalisesti. Irvokasta tässä on se, että katolinen kirkko opettaa olevansa Jumalan seurakunta, jolla on kaikkein täyteläisin Kristuksen oppi. Katolisen kirkon papeista n. 60 000 ollut syytettyinä pedofiliasta. Neljän viimeisen vuosikymmenen aikana on Amerikassa  katolisen kirkon pappeja tuomittu syyllisiksi pedofiliaan 4100-4300 pappia, joista 80-90% on hyväksikäyttänyt poikia. Tämä puhuu katolisen kirkon sisällä olevien pappien suuresta ongelmasta, joka on homous sekä pedofilia. Katolisen kirkon pedofiili papeista 79% oli 25-29 vuoden iässä hyväksikäyttäessään lapsia seksuaalisesti. Papeista 56% sai syytteen yhden lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, 27% papeista sai syytteen kahden tai kolmen lapsen hyväksikäytöstä, 14% papeista sai syytteen neljän tai viiden lapsen hyväksikäytöstä, 3,45 papeista sai syytteen yli kymmenen lapsen hyväksikäytöstä. Hyväksikäytetyistä lapsista 50% oli iältään 11-14 vuotta, 27,3% oli iältään 15-17 vuotta, 16% oli iältään 8-10 vuotta ja lähes 6% oli iältään alle 7 vuotta. Hyväksikäytetyistä lapsista poikia oli 81% ja tyttöjä 19%. Pappien pedofiliasta 52,6% oli vaatteiden läpi koskettelua, 44,9% vaatteiden alta paljaan ihon koskettelua, 26% suuseksiä, 25,7% yhdyntää johtavaa hyväksikäyttöä. Hyväksikäyttämiset tapahtuivat monissa erilaisissa paikoissa kuten papin kotona tai seurakunnan tiloissa 40,9%, kirkossa 16,3%, lapsen kotona 12,4%, koulussa 10,3% ja autossa 9,8% sekä muissa paikoissa. Seitsemän prosenttia syytetyistä papeista oli kokenut itse seksuaalisen hyväksikäytön lapsena.

Näin suuret luvut ja irstas sekä perverssi käyttäytyminen katolisen kirkon sisällä kertoo suuresta ongelmasta sekä siitä, että katolisen kirkon instituutio on ihmisten muodostama uskonnollinen organisaatio, joka ei edusta Raamatun opettamaa seurakuntaa. On huomattavaa, että kysymys oli vain papeista ja pedofiliasta, eli tilastoissa ei näy nunnien ja pappien muut seksuaaliset rikkeet, joita on muun muassa lesbous ja homous sekä pappien ja nunnien seksisuhteet. Ikävää on se, että monet luulevat katolisen kirkon edustavan täyteläisintä kristinuskon kirkkoa tai seurakuntaa. Todellisuudessa katolinen kirkko on valhejäljitelmä Jumalan seurakunnasta ja itse asiassa Rooman katolinen kirkko on antikristillinen kirkko-organisaatio, ei Jumalan seurakunta.

Vuoden 2009 loppupuolella Irlannin eräs suosituimmista papeista "isä" Brian D'arcy oli eroskandaalin pyörteissä, koska hänen on sanottu suojelleen muutamia katolisia pedofiilipappeja. Murphy raportin mukaan Dublinin arkkihiippakunnassa on paljastunut ainakin viisi tapausta, jossa katolinen pappi on harjoittanut pedofiliaa. D'arcy vakuuttaa syyttömyyttään ettei tiedä mitään näistä pedofiilitapauksista, mutta todisteet ovat selvät, että nämä viisi pedofiilitapausta ovat tapahtuneita tosiasioita. Tutkimuksissa on paljastunut kahdeksan uutta pedofilia tapausta ja pedofilia on laajalle levinnyt koko Irlannin papistossa, kaikilla pappeuden tasoilla.

Katolinen kirkko opettaa Raamattua väärin monessa kohdassa ja muun muassa siinä kohden, missä he kieltävät kirkon papeiltansa oikeuden avioliittoon ja vaativat heiltä selibaattia. Jumala on luonut ihmiselle seksuaalisuuden ja antanut miehelle ja naiselle seksin harjoittamisen ihanaksi ja kauniiksi lahjaksi pysyvässä parisuhteessa (avioliitto). Koska katolinen kirkko vääristää Jumalan tahtoa tässä asiassa, niin sen seuraukset tulevat ilmi järkyttävällä tavalla mm. pedofiliana. Osasyy katolisen kirkon pappien pedofiliaan tulee väärän Raamatun opetuksen kautta. Tietenkin syitä on myös muita mm. pappien homoseksuaalisuus, joka tulee ilmi siinä, että hyväksikäytetyistä lapsista suurin osa on poikia. Pedofilia ja muut seksiskandaalit katolisen kirkon sisällä osoittavat myös sen, että on kysymys ihmisistä, jotka ovat seksuaalisten syntien orjia ja kysymyksessä on  ihmisten tekemän uskonnollisen organisaation ongelma. Katolinen kirkko ei edusta eikä ole Raamatun opettama Jumalan seurakunta, vaan sen valhejäljitelmä.

Katolisen kirkon opetus pappien selibaatista, joka kieltää heitä menemästä naimisiin on varmasti yksi osasyy näin laajalle levinneeseen pedofiliaan. Kun ihmiseltä kieltää oikeuden terveeseen avioliiton seksielämään miehen ja vaimon välillä, niin se purkaantuu esiin usein kieroutuneena seksuaalisuutena. Koska katolinen pappi ei saa mennä naimisiin ja harjoittaa seksiä avioliitossa toisen aikuisen kanssa, niin hän kieroutuu ja alkaa toteuttamaan sisässään olevaa seksuaalisuutta kohdistamalla sen pikkulapsiin. Tämä on todella kieroutunutta seksuaalisuuta ja rikollista toimintaa sekä haureuden iljettävä synti.

Katolisen kirkon sisällä vaikuttaa perversion henki, jonka kautta useat papit ovat käyttäneet seksuaalisesti hyväkseen lapsia. Tällainen toiminta on rikollisuutta ihmisyyttä ja lapsia vastaan. Selvää on tietenkin se, että kaikkia tapauksia ei saa koskaan selville ja pedofilia on kirkon sisällä laajempaa kuin mitä tilastot kertovat. Kysymys on isosta ja laaja-alaisesta asiasta, joka on jatkunut vuosikausia kirkon sisällä.

Rooman katolisen kirkon antisemitismi

Raamatun opetuksen mukaan usko on Jumalan lahja, jonka ihminen vastaanottaa uskon kautta sen jälkeen kun Jumala on ensin lähestynyt ihmistä evankeliumin kautta.

Evankeliumia julistetaan ja kun ihminen kuulee evankeliumin niin Pyhä Henki näyttää hänelle todeksi synnin, vanhurskauden sekä tuomion. Pyhä Henki näyttää siis ihmiselle hänen syntisyytensä sekä synnin palkan, joka on iankaikkinen kadotus. Tämän seurauksena ihminen ymmärtää olevansa syntinen; tämä on se kuuluisa synnintunto; eli ymmärrys siitä, että on syntiä tehnyt ja on vailla Jumalan kirkkautta. Pyhä Henki näyttää myös ihmiselle Herran Jeesuksen sovitustyön, jossa on syntien anteeksiantamus. Kun ihminen katuu ja tunnustaa syntinsä ja vastaanottaa pelastuksen (parannus), niin silloin hän on pelastunut Jumalan armosta ilman omia tekojansa.

Vain Pyhä Henki voi näyttää ihmiselle hänen kadotetun tilansa ja vain Pyhä Henki voi näyttää ihmiselle tien syntien anteeksiantamukseen Herran Jeesuksen sovitusveren kautta.

Ihmisen tulee kuitenkin vastaanottaa pelastus uskon kautta Herraan Jeesukseen, koska Herra Jumala on säätänyt pelastuksen vastaanotettavaksi uskon kautta Herraan Jeesukseen. Herra Jumala ei pelasta ketään väkisin ei vastoin ihmisen omaa tahtoa ja halua pelastua. Seuraava esimerkki valaisee Jumalan valmistavaa pelastusta uskon kautta Herraan Jeesukseen:

Ihminen on merihädässä hukkumaisillaan. Hän alkaa jo pikku hiljaa vajota veden pinnan alle. Paikalle ilmaantuu pelastusvene, josta hukkuvalle heitetään pelastusrengas. Pelastuakseen hukkuvan on tartuttava pelastusrenkaaseen ja annettava pelastajan vetää ja nostaa hänet pelastusveneeseen. Hukkumiskuolemalta pelastettu ei voi kerskua pelastumistaan omaksi teokseen, vaikka hän tarttui kiinni pelastusrenkaaseen, sillä ilman pelastajan veteen heittämää pelastusrengasta hän ei olisi voinut tarttua pelastusrenkaaseen. Hukkumiskuolemalta pelastunut antaa kaiken kiitoksen ja kunnian pelastajalleen.

Samalla tavalla toimii Jumala pelastuksen evankeliumin kanssa. Herra Jumala julistuttaa pelastuksen evankeliumin Herrasta Jeesuksesta palvelijoidensa kautta saatanan ja synnin orjuudessa oleville ihmisille. Jumalan Pyhä Henki todistaa evankeliumin kautta ihmisen olevan synnin orja ja matkalla kadotukseen ilman uskon Herraan Jeesukseen. Jumalan Pyhä Henki näyttää evankeliumin sanan kautta Herran Jeesuksen sovitustyön (Jeesuksen veri, kuolema ja ylösnousemus) tuovan syntien anteeksiantamus niille, jotka tekevät parannuksen ja uskovat Herraan Jeesukseen. Herra Jumala avaa ihmisen sydämen uskomaan ja antaa voiman ja ymmärryksen uskoa Herraan Jeesukseen Pelastajana, Herrana ja Messiaana.

Pelastus on Jumalan armoa ja Jumalan teko, ei ihmisen teko, mutta ihmisen tulee kuitenkin uskon kautta Herraan Jeesukseen vastaanottaa pelastus, koska Herra Jumala on asettanut Uuden Liiton pelastuksen vastaanotettavaksi uskon kautta Herraan Jeesukseen. Ilman Pyhän Hengen työtä ihmisen sydämessä (Pyhä Henki näyttää todeksi evankeliumin kautta synnin, Jeesuksen vanhurskauden sekä tuomion) ei ihminen voisi pelastua. Ihmisen myönteinen vastaus Jumalalle uskon kautta Herraan Jeesukseen on siten Jumalan teko ja armotyö. Uuden Liiton aikakaudessa pelastavan uskon vastaanottaminen on Jumalan armosta tietoinen valinta ihmisen sydämessä.

Hebr 11:6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.

Mark 1:

14 ¶ Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia

15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Apt 17:

29 Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.

30 Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.

31 Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista."

Room 3:
10 niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,

11 ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;

12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.

13 Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla;

14 heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.

15 Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta,

16 hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä,

17 ja rauhan tietä he eivät tunne.

18 Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."

19 ¶ Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä;

20 sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.

21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,

22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.

23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla

24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,

25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit

26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

Sakramentti ja suuri babylon

Minun on kirjoitettava selvällä suomenkielellä, että kaiken edellä olevan tiedon valossa katolisen kirkon opetus on syntynyt pimeyden päämajassa, katolinen kirkko on perinyt oppinsa Babyloniasta. Katolinen kirkko palvoo äitiä ja on äiti-kirkko. Katolinen kirkko on ilmestyskirjan portto ja Suuri Babylon. Jokainen uudestisyntynyt uskova, joka harjoittaa ekumeniaa katolisten ja näiden kirkkolaitosten kanssa, jotka ovat väärentäneet Raamatun opetuksen niin jokaista tällaista kehotan vetäytymään pois heistä, jottei joudu osalliseksi porton maljasta. Ekumenia on perkeleen työrukkanen, jonka kautta hän rakentaa lopun aikaan maailmankirkon eli suuren porton, josta ilmestyskirja kertoo Ilmestyskirjan 17:ssa luvussa. Jokaisen uskovan tulee pysyä poissa rakentamasta ja tukemasta tätä suurta porttoa. Tämä suuri portto on antikristuksen kirkko.

Antikristillinen henki pitää kiinni aina muutamasta Raamatun kohdasta, jotka tämä henki sitten vääntää vääräksi. Antikristillinen henki ei päästä ihmistä tutkimaan koko ilmoitusta, vaan vangitsee ihmisen muutamiin väärin tulkittuihin Raamatun kohtiin ja pitää ihmistä siten lujasti pihdeissään. Tämä henki tekee totuudesta valheen ja valheesta totuuden ja tämä henki hyökkää rajusti, niitä vastaan joilla on Kristuksen Henki. Kun sitten totuus paljastuu ihmiselle, niin usein käy kuitenkin niin, ettei ihminen kuitenkaan vapaudu, koska ihmispelko panee paulan ja oma ylpeys ei anna periksi. Mutta kiitos Jumalalle on niitäkin ihmisiä, jotka tekevät parannuksen ja julkisesti hylkäävät väärät opetukset ja alkavat vaeltamaan julkisesti Jumalan sanan totuudessa. Uskovien tulee rakastaa katolisia, mutta kuitenkin kertoa heille totuus siitä valheesta ja pimeydestä missä katolinen kirkko todellisuudessa on. Katolisessa kirkossakin voi olla uskovia, mutta kukaan todellinen Jeesuksen opetuslapsi ei voi uskoa katolisen kirkon toista evankeliumia, jossa ei ole pelastusta ihmiselle. eikä kukaan todellinen Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi voi uskoa katolisia sakramentteja eikä olla osallisina niissä. Todellinen Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi uskoo Jeesukseen Kristukseen ja Jumalan sanaan niin kuin se on kirjoitettu.